Sisäilmaryhmän raportti Raahen kaupungin kiinteistöistä 2014

Sisäilmaryhmän raportti Raahen kaupungin kiinteistöistä 2014 Työsuojelutoimikunta 8.1.2015 Tekninen lautakunta Raportin ovat laatineet yhteistyössä: Timo Salonen, Pasi Alatalo, Martti Malinen ja Leena Räsänen

Johdanto Sisäilmasto-ongelmat ovat monimuotoisia ja yksinomaan tekniseltä kannalta vaikeasti tulkittavissa ja ratkottavissa. Sisäilmasto-ongelman määrittely ja sen terveydellisen merkityksen arviointi on usein asiantuntijoillekin vaikeaa ja ristiriitoja aiheuttavaa. Asiantuntijat joutuvat usein tekemään päätöksiä ja toimimaan tilanteessa, jossa on laajoista tutkimuksistakin huolimatta paljon epävarmuustekijöitä. Jokainen sisäilmaongelma on yksilöllinen ja yleistä kaikkiin kohteisiin sopivaa ongelmien ratkaisumallia ei ole olemassa. Sisäilman laatuun liittyvät ongelmat ovatkin tilanteita, joissa tarvitaan monen eri alueen asiantuntijan yhteistyötä, osaamista ja työpanosta. Asioiden käsittelyyn osallistuu suuri joukko ihmisiä: ongelmasta havaintoja tehneitä ja oireilevia työntekijöitä, työyksikön esimiehiä, kiinteistöhuollosta vastaavia henkilöitä sekä työsuojelu- ja työterveyshenkilöstöä. Sisäilmasto-ongelmien ratkaiseminen vaatii pitkäjänteistä ja suunnitelmallista kehittämistyötä, jossa on otettava huomioon ongelman teknisen ratkaisun ohella myös ongelman ratkaisuprosessin inhimillinen ja sosiaalinen puoli sekä taloudellisuus. Sisäilmasto-ongelmissa ei ole kyse pelkästään teknisen ongelman teknisestä korjaamisesta vaan myös ihmisten kokemuksista. Sisäilmasto-ongelmien taloudellinen merkitys näkyy rakennusten kunnossapito- ja korjauskustannuksina, oireiluun ja sairasteluun liittyvinä hoitokustannuksina sekä työpanos- ja tuottavuusmenetyksinä, esim. lisääntyneinä sairauspoissaoloina. Taloudellinen panostaminen sisäilmasto-ongelmista kärsivien kiinteistöjen korjaamiseen maksaa itsensä aina takaisin taloudellisena hyötynä toisaalla. Raahen kaupungin sisäilmaryhmä on työskennellyt vuodesta 2011 lähtien ja pyrkinyt omalla toiminnallaan edistämään kaupungin kiinteistöjen sisäilmaongelmien ratkaisua. Ensimmäisten toimintavuosien aikana sisäilmaryhmän toiminnassa on keskitytty toimintatapojen ja periaatteiden luomiseen, koska on kysymys uudesta toimintatavasta, josta halutaan muodostuvan toimiva, hyvä ja tavoitteeseensa pystyvä kokonaisuus. Sisäilmaryhmän toimintaa on kehitetty entistä vaikuttavampaan suuntaan, ja varsinkin tiedottamista, joka on erittäin olennainen osa sisäilmaongelmien ratkaisua, on tehostettu. Sisäilmaongelmien ratkaisussa on aina kysymys mittavasta moniammatillisen yhteistyön ponnistuksesta, joka vaatii onnistuakseen yhteistyön rakenteiden organisointia ja tietoista kehittämistyötä. Moniammatillinen yhteistyö edellyttää eri toimijoiden roolien selkeyttämistä ja yhteisen tavoitteen löytämistä. Uudenlainen yhteistoiminta vaatii aina harjoittelua eikä ole helppoa, kun käsitellään hankalia sisäilmaongelmia. Sisäilmasto-ongelmien hoidossa keskeistä on luottamuksen luominen tilan käyttäjien ja ongelmatilannetta hoitavien välille. Luottamuksen ilmapiiri saadaan aikaan hyvällä prosessin hoitamisella ja avoimuudella, ja sen perustana on asiantuntijoiden ja tilojen käyttäjien keskinäinen vuorovaikutus ja yhteistyö. Sisäilmasto-ongelmien ratkaiseminen on vaikeaa, mutta ei mahdotonta.

Yleistä sisäilmasta Sisäilman huono laatu on jo pitkään arvioitu yhdeksi maamme suurimmista ympäristöterveysongelmista. Rakennusten kosteus- ja homevauriot on puolestaan arvioitu merkittäväksi syyksi huonoon sisäilman laatuun. Huolimatta erilaisista toimenpiteistä ja panostuksesta kosteus- ja homearviot eivät näytä vähentyneen, päinvastoin tilanteen on arvioitu jopa pahenevan tulevaisuudessa. Kosteus- ja homevaurioiden merkittävyyden arviointi ei perustu pelkästään tekniseen tarkasteluun, vaan sen pitää sisältää myös altistumisen todennäköisyyden arviointia, jotta terveydellinen ulottuvuus saadaan mukaan. Pelkästään kosteusvaurion mahdollistavan olosuhteen esiintyminen ei tee vielä tilannetta merkittäväksi kosteusvaurioksi. Kosteus- ja homevaurioiden terveydellinen merkitys on täsmentynyt hyvin hitaasti. Tutkimusten mukaan on todennäköistä, että voimakas altistuminen kosteusvauriomikrobeille tai muille mikrobiologisille tekijöille kosteusvauriorakennuksissa on merkittävä oireilun lisääntymisen aiheuttaja. Useimpien tutkimusten mukaan astma näyttäisi olevan sairaus, joka liittyy kosteus- ja homevauriorakennuksiin, ammattiastma on yleisin diagnoosi kosteusvauriotyöpaikoilta kirjautuvissa ammattitaudeissa. Jos työntekijän oireilu ja sairaus liittyy työpaikan olosuhteisiin, on välttämätöntä oireilevan työntekijän työsuojelun kannalta hoitaa tilanne kuntoon riippumatta siitä, mitä ammattitutkimuksissa todetaan. Terveyttä vaarantavat sisäilmaongelmat ovat yleensä usean tekijän aiheuttamia ja kosteusvauriot vain yksi osasyy moniulotteisessa kokonaisuudessa. Kosteusvaurioiden taustalla olevia tyypillisimpiä syitä ovat riskejä sisältävät suunnitteluratkaisut, puutteet työmaan kosteudenhallinnassa, virheet työmaatoteutuksissa ja kunnossapidon laiminlyönnit sekä rakenteiden luonnollinen kuluminen tai vaurioituminen elinkaarensa päässä. Erityisesti rakennuksen käyttöiän loppuminen näyttää johtavan sisäilmaongelmiin, joista terveyden kannalta merkittävimpiä osatekijöitä ovat kosteus- ja homevauriot. Yleensä kosteusvauriot ovat syntyneet pitkän ajan kuluessa ja sisäilmaongelmien syynä on poikkeuksetta useiden tekijöiden yhteisvaikutus. Eniten kosteus- ja homevaurioista johtuvia sisäilmaongelmia aiheuttavat perustuksissa ja alapohja- sekä lattiarakenteissa olevat vauriot. Vesikattovuodot ja ilmanvaihdon puutteellinen toiminta ovat tärkeitä taustalla olevia tekijöitä. Rakennusten sisäilmaongelmat ovat yleisiä, vähäisiä kosteusvaurioita löytyy melkein kaikista rakennuksista. Harvoin haitta rajoittuu kosteusvaurioissa vain kosteusvauriomikrobien, niiden aineenvaihduntatuotteiden tai materiaaleista vapautuvien kemiallisten yhdisteiden löytymiseen sisäilmasta. Esimerkkeinä muista yleisistä haitoista ovat kuiva huoneilma, tunkkaisuus, pölyt, ja teolliset kuidut. Yleisimpiä sisäympäristöongelmien aiheuttajia ovat riittämätön ilmanvaihtuvuus tai veto, liian korkea tai matala lämpötila, kuiva sisäilma tai ilman epäpuhtaudet. Kosteusvauriorakennuksen sisäilmasta, pinnoilta ja vaurioituneista materiaaleista voidaan löytää home- ja hiivasieniä sekä bakteereita ja näiden aineenvaihduntatuotteita. Sisäilmanäytteiden mikrobipitoisuudet ja lajisto kuvaavat sisäilman laatua ja altistumista. Sisäilman mikrobien ohje- ja viitearvojen avulla ei voi tehdä päätelmiä sisäilman terveydellisistä vaikutuksista. Rakenteiden kastuminen ja mikrobien kertyminen rakenteiden pinnalle johtaa siihen, että huoneen sisäilmaan voi siirtyä vaurioituneista rakenteista ja niiden mikrobikasvustoista epäpuhtauksia, jotka kulkeutuvat silmiin, iholle ja hengitysteihin ja ihminen altistuu. Tutkimusten perusteella on riittävä näyttö astman syntymiseen ja pahenemiseen, nuhan, keuhkoputkentulehduksen ja homepölykeuhkon yhteydestä kosteus- ja homevaurioihin. Muiden sairauksien osalta näyttö ei vielä ole ollut riittävä.

Kosteusvaurioihin liittyy aina kohonnut terveysriski ja rakennusten kosteus- ja homevaurioiden taloudelliset vaikutukset voivat olla huomattavan suuret, kun tilan käyttäjät oireilevat, sairastuvat ja menettävät työ- ja toimintakykynsä. Kustannuksia ei tule pelkästään sairauksien tutkimuksista ja hoidosta, vaan esimerkiksi työtehon ja työkyvyn lasku tai sen menettäminen joksikin aikaa sekä työyhteisön toimintakyvyn heikkeneminen voivat johtaa merkittäviin kustannuksiin. Sisäympäristön arvioinnissa on erityinen painoarvo sillä, miten tilojen käyttäjät kokevat ympäristön. Haittatekijöiden tunnistamisessa ja altistumisen arvioimisessa tarvitaan yleensä aina myös työterveyshuollon asiantuntijoiden arvio tilojen käyttäjien terveydentilasta ryhmätasolla. Sisäympäristöhaittojen kokemiseen voivat vaikuttaa myös psykososiaaliset tekijät, kuten esim. tyytymättömyys työhön ja liian kuormittava työ sekä henkilökohtainen hyvinvointi. Myös ihmisen perussairauksilla saattaa olla merkittävä vaikutus kosteusvaurioaltistumisesta aiheutuvaan oireiluun. Sisäilmasto-ongelmat ovat usein monimutkaisia ja ongelman selvittämiseen käytettyjen menetelmien tuloksien tulkinta voi olla vaikeaa. Sisäilmasto-ongelman ratkaiseminen vaatii aina hyvän teknisen osaamisen ja taloudellisten resurssien lisäksi myös sisäilma-alan asiantuntijuutta, ratkaisuvaiheiden hallintaan ja johtamiseen liittyvää osaamista, sekä hyvin organisoitua yhteistyötä sekä suunnitelmallista ja säännöllistä viestintää. Sisäilmaongelmaisen rakennuksen korjaaminen vaatii perusteellista kuntotutkimusta, hyvää korjaussuunnittelua ja tiedonsiirron hallintaa. Korjauksista aiheutuu häiriötekijöitä ja haitallisia terveydelle vaarallisia päästöjä, jolloin tilojen käyttäjille tarvitaan väistötilat. Lähtökohtana on, että väistötilat ovat tilapäisiä rakennuksia ja niiden kunto ja ilmanlaatu pitää olla sellainen, ettei se vaaranna tilan käyttäjien turvallisuutta tai terveyttä. Jos sisäilmasto-ongelmien selvitys- ja ratkaisuprosessia ei hallita, osa syistä jää löytymättä tai korjaamatta. (Tiedot poimittu eduskunnan tarkastusvaliokunnan julkaisusta 1/2012, Rakennusten kosteusja homeongelmat julkaisu on kokonaisuudessaan luettavissa eduskunnan internet-sivuilla.)

Sisäilmaan liittyviä määritelmiä Sisäilma: Sisäilmasto: Rakenteiden rajaamalla alueella olevaa ilmaa. Sisäilmaa laajempi käsite, jolla tarkoitetaan sisäilman ja lämpöolosuhteiden muodostamaa kokonaisuutta. Sisäilmasto-ongelma: Terveyttä tai turvallisuutta vaarantava puute tai ongelma rakennuksessa tai sen osassa. Syynä voi olla esimerkiksi kosteus- ja homevaurio, vesivahinko, rakennusmateriaaleista aiheutuva kemiallinen päästö, orgaaninen pöly, rakennusvirheestä tai toiminnasta aiheutuva vika tai virheellinen ylläpito. Altistuminen: Tilanne, jossa sisäympäristössä oleva tekijä joutuu kosketuksiin ihmisen kanssa. Tekijän hengittäminen, nieleminen, kosketus silmiin tai iholle ovat altistumista. Haitallista altistumista voidaan pitää todennäköisenä, kun rakennuksessa näkyy kosteus- ja homevaurioita sisäpinnoilla, mikrobikasvua todetaan materiaaleissa tai ympäröivissä rakenteissa, poikkeavaa altistetta on todettu ilma- tai pölynäytteissä, tilat ovat selvästi alipaineisia tai vaurioituneesta tilasta tai rakenteesta on ilmayhteys työskentelytilaan. Kokonaiskuva altistumisesta saadaan, kun sisäilmatekijöihin ja olosuhteisiin lisätään tieto tilojen käyttäjien kokemuksista ja terveydentilasta. Kosteusvaurio: Kosteus- ja homevaurio: Liiallisesta tai pitkäaikaisesta kosteudesta aiheutuva materiaalin tai rakenteen kosteussietokyvyn ylittyminen tai ominaisuuksien muuttuminen siten, että rakenne tai rakenteen osa tulee korjata tai vaihtaa. Kosteusvaurio aiheutuu rakenteiden kastumisesta niin, että ne eivät pääse ajallaan kuivumaa. Kosteusvaurio muuttuu nopeasti kosteus- ja homevaurioksi, jos kuivumista ei tapahdu. Kosteusvaurio, jossa todetaan home- ja hiivasieni ja/tai bakteerikasvustoja. Merkittävä kosteus- ja homevaurio: Mikrobivaurio: Sellainen vähäistä laajempi rakenteellinen vika, jonka seurauksena haitallinen altistuminen kosteusvaurioituneista rakenteista ja materiaaleista vapautuville kemiallisille, fysikaalisille ja biologisille epäpuhtauksille on todennäköistä, minkä perusteella korjaustarve voidaan arvioida kiireelliseksi altistumisen vähentämiseksi tai poistamiseksi. Kosteus- ja homevaurion määritteleminen merkittäväksi ei ole pelkästään tekniseen tarkasteluun perustuvaa, vaan sen pitää sisältää myös altistumisen todennäköisyyden arviointi, jotta terveydellinen ulottuvuus saadaan mukaan. Mikrobivaurio tarkoittaa bakteerien, home- ja hiivasienten tai lahottajien haitallista esiintymistä rakennuksessa. Kosteus- ja homevauriorakennuksen sisäilman mikrobipitoisuudet voivat olla samalla tasolla kuin normaaleissa rakennuksissa, mutta poikkeava mikrobilajisto voi paljastaa merkittävän kosteus ja homevaurion. Tulosten tulkinta vaatii erityisosaamista eikä ole ongelmatonta. Ohjearvo: Viranomaisten antamat ohjearvot määrittävät eri tekijöiden määrää tai pitoisuutta sisäilmassa, jota ei tule ylittää.

Kuntoarvio: Kuntoarviossa selvitetään kiinteistön tilojen, rakennusosien, taloteknisten järjestelmien ja ulkoalueiden kunto aistinvaraisesti ja olemassa olevien asiakirjojen perusteella. Siinä arvioidaan kiinteistöjen korjaustarvetta ja laaditaan pitkän tähtäimen kunnossapitosuunnitelma. Kuntoarvion tavoitteena on muodostaa kokonaiskuva järjestelmien teknisestä kunnosta ja energiataloudesta, jonka jälkeen kunnossapitotoimet voidaan kohdistaa oikein. Kuntotutkimus: Rakennuksen elinkaari: Kuntotutkimus on rakennuksen, rakennelman tai kiinteistöön kuuluvien järjestelmien kokonaisvaltainen tutkimus elinkaaren vaiheen tai korjaustarpeen määrittelemiseksi. Kuntotutkimuksessa voidaan käyttää rakenteita rikkovia menetelmiä kuten rakenneavauksia, vaurioiden tai turmeltumisen laajuuden ja syiden täsmentämiseksi. Kuntotutkimuksia voidaan tehdä rakenteisiin, vesi- ja viemärijärjestelmiin, ilmanvaihtojärjestelmiin, sisäilmastoon ja kosteus- ja homevaurioituneisiin rakenteisiin. Kuntotutkimuksen tavoitteena on selvittää mahdollisen ongelman tai vaurion laajuus ja aiheuttaja sekä antaa tarvittavat toimenpide-ehdotukset suunnittelun ja korjauksen uusimisen lähtökohdaksi. Kuntotutkimuksen tuloksia käytetään mm. korjausten laajuuden, korjaustavan ja kustannusten määrittelyyn. - rakennus on vanhentunut sijainnillisesti silloin, kun käyttötarkoituksen muutos entistä tuottavampaan toimintaan ei ole kannattavaa tai rakennus jää tyhjilleen muuttoliikkeen vuoksi. - taloudellisen elinkaaren vanhentuminen seuraa joko tuottojen tai kulujen muutoksesta. - tekninen elinkaari on rakennuksen rakenteiden käyttöikä rakenteen valmistuksesta sen purkamiseen asti. Käyttöikää voidaan pidentää suunnitelmallisella kunnossapidolla, jolloin käyttöikä jatkuu kunnes rakennusosat alkavat turmeltua ja niiden toimivuus ei enää täytä vaatimuksia. - toiminnallinen elinkaari on lopussa, kun käyttötarkoitus tai tilatarve muuttuu alkuperäisestä suunnitellusta käyttötarkoituksesta tai toiminta tiloissa loppuu kokonaan. Viitearvo: Sisäilman laatua arvioitaessa viitearvolla tarkoitetaan yksittäisten tekijöiden (esim. kemialliset yhdisteet, fysikaaliset suureet, biologiset epäpuhtaudet) tutkimuksissa mitattua määrää tai pitoisuutta sisäilmassa. Ylipaineistus: Rakennuksen ilmavirta käännetään sisältä ulospäin, jolloin tuloilma kasvaa suuremmaksi kuin poistoilma.

Sisäilma Sisäilman laatuun vaikuttavat monet eri tekijät. Yleisempiä sisäilmastoon vaikuttavia epäpuhtauksien lähteitä ovat: - rakentamisen eri työvaiheiden vaikutus ja mm. materiaalivalinnat - rakennuksen käyttö; ihmisten toiminta, henkilöt, eläimet, kasvit - rakennuksen ylläpito; siivouksen taso, järjestelmien huolto - rakenteet; kunnossapito, rakennuksen tiiviystaso, materiaalipäästöt, mahdolliset vauriot - koneet ja laitteet; lämpökuormat, päästöt, hiukkaset - ulkoympäristö; pölyt, hiukkaset, saasteet - maaperä; radon ja muut maaperän kaasut - talotekniset järjestelmät ja niiden toiminta; ilmanvaihto, lämmitys, valaistus, melu Työpaikan tiloissa sisäilmasto-ongelmaan voivat viitata seuraavat tekijät: - tunkkainen ilma - epämiellyttävä haju - liian alhainen tai liian korkea lämpötila - veto - pöly, lika - pinnoitteiden värimuutokset - kosteusvauriojäljet Toimenpiteitä hyvän sisäilmaston turvaamiseksi - osaava rakentaminen ja kunnostaminen - kiinteistön oikea käyttö ja hoito - oikeanlainen tilojen sisustus ja siivottavuus - riittävä ja ammattimainen siivous - oikea lämpötila - puhdas, riittävä ja tasapainoinen ilmanvaihto - oikeanlainen akustointi - vesijohdot ja viemärit kunnossa

Eri toimijoiden tehtävät ja vastuut sisäilmastoasioissa - Asiakkaan tehtävä on huolehtia siitä, että tiloja käytetään käyttötarkoituksen mukaisesti ja tilat ovat henkilömäärältään oikein mitoitetut. Tilojenkäyttäjän tehtävä on pitää tilat siivottavassa kunnossa ja huolehtia, ettei tilaan kerry liikaa tavaroita ja kalusteita, jotka estävät siivouksen toteutumista. Tilojenkäyttäjältä odotetaan myös ilmoitusvelvollisuutta, mikäli tiloissa huomataan jotain normaalista poikkeavaa esim. hajua, näkyviä kosteusvauriojälkiä tms. - Tilahallinnan tehtävänä on vastata hallinnoimiensa kiinteistöjen ylläpidosta, kunnossapidosta ja käytettävyydestä siihen käyttötarkoitukseen, johon tilat on tarkoitettu. - Työsuojeluhenkilöstö rooli sisäilmastoasioissa on tiedottaja ja valvoja. Työsuojeluhenkilöstö tuo teknisen palvelukeskukselle tietoa oireiluista ja tilojen käyttäjän sekä työterveyshuollon kokemuksista, sekä tiedottaa heille puolestaan tekniseltä palvelukeskukselta saamistaan tiedoista. Työsuojeluhenkilöstö myös valvoo työturvallisuuslain toteutumista sisäilmastoasioissa. Sisäilmaryhmä Kaupunginjohtajan päätöksellä 24.2.2011 (18 ) on perustettu sisäilmaryhmä, jonka toiminnan tavoitteena on pyrkiä ennaltaehkäisevään työhön sekä reagoida sisäilmaa koskeviin ongelmiin pikaisesti. Tavoitteena on myös hyvän sisäilman turvaaminen Raahen kaupungin kiinteistöissä sekä avoin tiedonkulku ja matala kynnys käyttäjälle ilmoittaa havainnoimistaan muutoksista työympäristönsä kiinteistössä ja sisäilmassa. Sisäilmaryhmä koostuu suunnitteluryhmästä ja toimintaryhmästä. Toimintaryhmä kokoontuu säännöllisesti kerran kuukaudessa ja suunnitteluryhmä vähintään kaksi kertaa vuodessa työsuojelutoimikunnan yhteydessä. Suunnitteluryhmä - työsuojelutoimikunta, teknisen lautakunnan puheenjohtaja, kaupunginvaltuuston edustaja, rakennusmestari, tilahallinnan päällikkö ja teknisen palvelukeskuksen johtaja. - kokoontuu vähintään kaksi kertaa vuodessa työsuojelutoimikunnan kokouksen yhteydessä - kerää ja pitää yllä tietoja kaupungin kiinteistöjen kunnon tilasta - seuraa kiinteistöjen kuntoa - tekee esityksiä päättäjille ja toimintaryhmälle sisäilmaan liittyvistä toimenpiteistä

Toimintaryhmä - teknisen palvelukeskuksen johtaja, kiinteistöhallinnan edustajat, työsuojelupäällikkö ja työsuojeluvaltuutetut - tekee kiinteistöä koskevan alustavan arvion tilanteesta sekä esityksen mahdollisista lisäselvityksistä ja tutkimuksista - analysoi kiinteistöjen kunnossa tapahtuvien muutoksien seurauksia saadakseen selville sisäilman terveyshaitan vuoksi ensisijaisesti välitöntä puuttumista tarvitsevat kiinteistöt - toimii sisäilma-asioiden ennakoivan työn ja hälytysluonteisten sisäilmaan liittyvien toimenpiteiden suunnittelevana toimielimenä - seuraa toimenpiteiden toteutumista - toimii tiedottavana elimenä kiinteistöjen sisäilmaan liittyvissä toimenpiteissä - edesauttaa kiinteistöjen käyttäjiä ylläpitämään hyvää sisäilmastoa tiedottamalla hyvän sisäilman tekijöistä - aktivoi käyttäjiä havainnoimaan ja ilmoittamaan työympäristössä ja olosuhteissa tapahtuvista muutoksista Työterveyshuolto Raahen kaupungin henkilöstön työterveyshuollosta vastaa Caritas Lääkärit Oy. Työterveyshuollon tavoitteena on terveellinen ja turvallinen työ, työympäristö ja työyhteisö, työhön liittyvien terveysvaarojen ja haittojen ehkäisy sekä työntekijän terveyden ja työ- ja toimintakyvyn ylläpitäminen, edistäminen ja seuranta työuran eri vaiheissa. Työterveyshuollon toiminnan tavoitteena on toiminnan vaikuttavuuden lisääminen, kokonaisvaltainen organisaation muuhun toimintaan kiinteästi liittyvä työhyvinvoinnin edistäminen ja terveysriskien torjunta. Tähän pyritään suunnattujen työpaikkaselvitysten ja terveystarkastusten avulla. Niistä saatava tieto ja annetut toimenpideehdotukset lisäävät osaltaan työhyvinvointia muiden yhteistyössä henkilöstöpalveluiden, työyhteisöjen ja esimiesten kanssa tehtävien toimenpiteiden ohella. Työterveyshuolto osallistuu myös sisäilmayhteistyöhön toimien sisäilmaongelmissa terveyshaittojen asiantuntijana ja terveysriskien arvioijana. Ympäristöterveydenhuolto Ympäristöterveydenhuoltoon kuuluu toimia, joilla pyritään varmistamaan elinympäristön terveellisyys ja turvallisuus. Ympäristöterveydenhuolto vastaa elinympäristön laadun turvaamisen ennaltaehkäisevistä toimista, joilla torjutaan mikrobiologisten, fysikaalisten ja kemiallisten tekijöiden aiheuttamaa uhkaa terveydelle. Tavoitteena on myös ennaltaehkäistä, vähentää ja poistaa sellaisia tekijöitä, jotka voivat aiheuttaa vaaraa tai haittaa ihmisten terveydelle ja elinympäristölle. Terveydensuojelua edistetään valvomalla päiväkotien, koulujen ja hoitolaitosten terveydellisiä olosuhteita. Terveydensuojelujärjestyksen tavoitteena on paikalliset olosuhteet huomioiden ylläpitää ja edistää väestön terveyttä sekä ennaltaehkäistä, vähentää ja poistaa sellaisia elinympäristössä esiintyviä tekijöitä, jotka voivat aiheuttaa terveyshaittaa. Terveydensuojeluviranomainen antaa tarvittaessa velvoittavia viran-

omaismääräyksiä mahdollisia terveyshaittoja aiheuttavien epäkohtien tutkimiseksi, korjaamiseksi ja poistamiseksi. Terveydensuojeluviranomainen suorittaa tarkastuksia oman valvontasuunnitelmansa mukaisesti. Työsuojeluviranomainen (AVI, Pohjois-Suomi työsuojelun vastuualue) Työsuojeluviranomaisen tehtävänä on valvoa, että työnantaja huolehtii siitä, ettei työympäristössä ole sellaisia tekijöitä, jotka voivat aiheuttaa työntekijälle terveyshaittoja. Työsuojeluviranomainen antaa tarvittaessa velvoittavia viranomaismääräyksiä mahdollisia terveyshaittoja aiheuttavien epäkohtien korjaamiseksi ja poistamiseksi. Työsuojeluviranomainen suorittaa valvontakäyntejä niin usein ja tehokkaasti kuin työsuojelun valvonnan kannalta on tarpeellista. Työsuojelutarkastusten tekemisestä huolehtivat työsuojelupiirit sosiaali- ja terveysministeriön kanssa sovittujen tulostavoitteiden mukaisesti. Sisäilma-asioita koskeva viestintäsuunnitelma Kiinteistöön liittyvä luotettava tieto (tiedon vastaanottaja: työsuojelupäällikkö) Kiinteistön käyttäjältä tullut yhteydenotto Muulta taholta esim. lasten vanhemmilta tullut yhteydenotto Terveysviranomaisilta tullut tieto Kiinteistöstä saatu kuntoarvio tai kuntotutkimusraportti tai muu vastaava selvitys Asia / raportti tai muu selvitys käsitellään sisäilman toimintaryhmässä - sovitaan mahdollisista toimenpiteistä ja tiedottamiseen liittyvistä asioista - toimintaryhmän tiedottamisesta vastaa: työsuojelupäällikkö Tulevista toimenpiteistä (esim. kuntoarvioiden tai tutkimusten tekeminen) ilmoitetaan tilojen käyttäjälle - Vastuuhenkilö: Työsuojelupäällikkö Raportin tuloksista ja mahdollisista toimenpiteistä tiedotetaan tilojen käyttäjille - Tilaisuudessa paikalla: teknisen palvelukeskuksen edustajat, työsuojelupäällikkö ja työsuojeluvaltuutettu, kiinteistön käyttäjien edustajat (esimies ja yksi henkilöstön edustaja), tarvittaessa työterveyshuollon edustaja - Vastuuhenkilö/koollekutsuja: kiinteistön käyttäjän edustaja Tiedottamisessa pyritään kaikilta osin avoimuuteen ja vaikeissa sisäilmakohteissa aktiiviseen tiedottamiseen kiinnitetään erityistä huomiota. Asioista tiedotetaan silloinkin kun varsinaista tiedotettavaa ei ole, jotta käyttäjälle välittyy tunne asioiden etenemisestä. Kiinteistössä todettu selvä sisäilmaongelma Raportin tuloksista ja mahdollisista toimenpiteistä tiedotetaan tilojen käyttäjille mahdollisimman pian raportin saamisesta. Tiedotus tapahtuu yhteistyössä kiinteistössä toimivan tahon kanssa. - Tilaisuudessa paikalla: teknisen palvelukeskuksen edustajat, työsuojelupäällikkö ja työsuojeluvaltuutettu, kiinteistön käyttäjien edustajat (esimies ja koko henkilöstö) sekä muita asiantuntijoita (terveystarkastaja, työterveyshuolto) - tiedotustilaisuus myös vanhemmille mikäli kyseessä on koulu-, tai päiväkotikiinteistö - Vastuuhenkilö/koollekutsuja: kiinteistön käyttäjän edustaja - tiedotusvälineille ja toimielimille tiedottaminen, vastuuhenkilö kiinteistön käyttäjän edustaja, lausunnonantaja teknisen palvelukeskuksen johtaja Tiedotustilaisuuksien lisäksi voidaan käyttää kirjallisia tiedotteita.

Menettelytapaohje sisäilmaongelmien epäilyssä Työntekijä Epäilet työpaikalla sisäilmasto-ongelmaa Merkkejä mahdollisesta sisäilmasto-ongelmasta ovat esim. tunkkainen ilma, liian alhainen tai liian korkea lämpötila, epämiellyttävä haju, veto, pöly, pinnoitteiden värimuutokset, kosteusvauriojäljet. Sinulla on oireita, jotka helpottuvat tai häviävät muualla ollessa esim. nenän ja kurkun oireet, silmien ärsytys, iho-oireet, päänsärky, pahoinvointi, huimaus, väsymys, usein toistuvat hengitystietulehdukset. Ole yhteydessä työterveyshuoltoon mikäli sinulla oireet jatkuvat ja epäilet niiden liittyvän työpaikkasi sisäilmaan Ilmoita esimiehellesi epäily sisäilmasto-ongelmasta Voit ottaa yhteyttä työsuojeluhenkilöstöön (työsuojelupäällikkö, työsuojeluvaltuutetut) Esimies ilmoittaa selkeät ja helposti tunnistettavat tekniset ongelmat (esim. patterin toimintahäiriö, ilmanvaihtojärjestelmän toimintahäiriö jne.) kiinteistön ylläpidon ja huollon käytäntöjen mukaisesti tilahallinnalle. Sisäilmaryhmän käsittelyyn ongelmatilanne tuodaan silloin kun haitta- tai oireilmoitusten perusteella tilanne vaikuttaa laajemmalta työympäristöön liittyvältä ongelmalta. Sisäilmaryhmän käsittelyyn asia tuodaan ottamalla yhteyttä työsuojeluhenkilöstöön (työsuojelupäällikkö, työsuojeluvaltuutetut). Sisäilman toimintaryhmä tekee alustavan arvion tilanteesta ja tarvittavien lisäselvitysten laajuudesta. Sisäilmaryhmä määrittelee tavoitteet ja suunnittelee toimenpiteet sekä seuraa toimenpiteiden toteutumista, ja huolehtii viestinnästä koko prosessin ajan.

Raahen kaupungin kiinteistöt Raahen kaupungilla on eri-ikäisiä kiinteistöjä, ja osa niistä saattaa olla jo ikänsä puolesta riskikategoriaan kuuluvia, mutta voivat toisaalta olla sisäilmaston suhteen erittäinkin hyviä. Erilaiset rakenteelliset seikat, kuten piilosokkeli tai purueriste voivat olla kiinteistölle jonkinlainen riskitekijä. Sisäilmaryhmä on pyrkinyt kartoittamaan kaikkien kaupungin omassa käytössä olevien kiinteistöjen kunnon ottaen huomioon kiinteistöissä tehdyt selvitykset, käyttäjän tuntemukset ja kiinteistöihin liittyvät riskitekijät. Osa kiinteistöistä vaatii välitöntä puuttumista kiinteistön sisäilmaan sekä päätöksentekoa tehtävistä toimenpiteistä kiinteistön sisäilman laadun parantamiseksi, osa puolestaan voidaan katsoa olevaksi toimenpidelistalla ja vaativan kiinteistön sisäilmaa parantavia toimenpiteitä lähitulevaisuudessa. Joissakin kiinteistöissä sisäilman laatu on todettu hyväksi, mutta vaativan säännöllistä tarkkailua ja toimenpiteiden kirjaamista. On kuitenkin paljon kiinteistöjä, joissa sisäilman laatu on erittäin hyvä, eivätkä nämä kiinteistöt vaadi jatkuvaa, aktiivista tarkkailua. yhteensä Raahen kaupungin kiinteistöt ja huoneistot 148 kpl % koko kiinteistökannasta Akuutteja toimenpiteitä vaativat kiinteistöt (vaatii välitöntä puuttumista kiinteistön sisäilmaan sekä päätöksentekoa tehtävistä toimenpiteistä kiinteistön sisäilman laadun parantamiseksi) 8 kpl 5 % Seurannassa olevat, lähitulevaisuudessa toimenpiteitä vaativat kiinteistöt (kiinteistö on toimenpidelistalla, vaatii kiinteistön sisäilmaa parantavia toimenpiteitä lähitulevaisuudessa) 3 kpl 2 % Kiinteistön sisäilman on todettu olevan hyvä ja tilanteen todettu olevan hallinnassa. Kiinteistön sisäilmaa seurataan säännöllisesti 7 kpl 5 % Kiinteistön sisäilman on todettu olevan hyvä ja turvallinen tai että kiinteistö ei ole sellaisessa käytössä, joka aiheuttaa terveyshaittaa ihmisille, ei aktiivisesti seurattavien kiinteistöjen listalla 126 kpl 85 % Käytöstä poistetut kiinteistöt 4 kpl 3 %

Sisäilmaselvityksen alla olevat kiinteistöt tiivistetysti tärkeimmät ja keskeisimmät huomiot Kiinteistö Tehdyt ja suunnitellut toimenpiteet Suositeltavat toimenpiteet Muuta huomioitavaa Merikadun koulu 284 lasta 53 työntekijää Kuitulähteiden poistaminen /kapselointi liikuntasalista. Vuonna 2003 2004 tutkimukset. A ja B-osa Korjaukset v. 2004 2005. Kuitututkimukset 2005. Sisäilmaselvitys 12/2007. Korjauksia 2009 2010. Seuranta v. 2009. Työterveyslaitoksen sisäilmastoselvitys 3/2011. Liikuntasalin aistinvarainen tutkimus 3/2013. Auditorion sisäremontti 8/2013. Täydentäviä kuntotutkimuksia. Liikuntasali kuitulähteet kapseloitu 7/2014 Korjattavuusselvitys tehty 9/2014 Rakennus ylipaineistettu 12/2014 Täydellinen rakennus- ja talotekniikan peruskorjaus. Vuonna 2011 A-osan alakerran luokkien käytöstä luovuttu Ymp.thtarkastus syksy/2012 kehotus kuntotutkimuksen suorittamisesta (ulkoseinien mahdollinen mikrobivaurio selvitettävä) laadittava ilmanvaihtojärjestelmän huoltosuunnitelma, liikuntasalin mineraalivillasta aiheutuva terveyshaitta poistettava Ymp.thtarkastus syksy/2014: kiinteistön omistajan tulee tutkimuksin selvittää koulun terveydelliset olosuhteet. Tarkastus antaa selkeät viitteet terveyshaittaa aiheuttavien tekijöiden olemassaolosta. Kiinteistön omistajan tulee antaa 31.12.2014 mennessä kirjallinen vastine, jossa tulee selvittää millä tavoin ja missä aikataulussa koulun terveydelliset olosuhteet selvitetään. Keskuskoulu 208 lasta 22 työntekijää + mus.opisto 151 lasta ja 9 työntekijää Rakennus- ja talotekniikan peruskorjaus v. 1988. Kuntotutkimus 5/2011 Vesikatto on uusittu 2012 Vesikaton vuodon aiheuttamia sisäpuolen korjauksia 2012. Musiikkiopiston toimiston sisäpuolen maalaus 8/2014 Piha-alueen ja perustusten kuivatuksen perusparannus. Kellarikerroksen kuntotutkimus. Yhteen luokkatilaan on toimitettu ilmanpuhdistin syksy 2013 opettajan oireilun vuoksi

Kiinteistö Tehdyt ja suunnitellut toimenpiteet Suositeltavat toimenpiteet Muuta huomioitavaa Harakkamäen koulu 209 lasta 29 työntekijää Lattioiden kosteusmittaus 1/2013 Alapohjan ja seinän liittymän tiivistys 3/2013 Liikuntasalin lattian kuntotutkimus 4/2013 Liikuntasalin pesutilojen peruskorjaus 8/2013 Lisätilat (viipale) 8/2014 Piha-alueen kuivatusjärjestelmän perusparannus. Liikuntasalin lattiarakenteiden mikrobivaurion korjaus / v. 2015 Ymp.thtarkastus syksy/2012: liikuntasalin lattiarakenteiden mahdolliset mikrobivauriot selvitettävä ja ryhdyttävä tarvittaviin toimenpiteisiin, myös kattoikkunoiden mahdolliset mikrobivauriot selvitettävä Saloisten koulu 284 lasta 37 työntekijää Ympäristöterveydenhuollon tarkastus v.2011. Liikuntasalin aistinvarainen tutkimus 3/2013. Toimenpidelistalla Iv ja lämmitys parannettu, kemikaalikaapin iv- tehty erillispoisto / syksy 2014 Kuntotutkimus/arvio Ympäristöterveydenhuolto on kehottanut tekemään kuntotutkimuksen v.2011 Ymp.thtarkastus 3/2014: Koulu on perusteellisen saneerauksen tarpeessa, jotta koulutilojen turvallisuus voidaan pitää yllä. Korjattavuusselvitys on hyvä työkalu koulutilojen terveellisyyden ja turvallisuuden kartoittamiseen. Kyseinen selvitys on syytä toimittaa ymp.terveydenhuoltoon. Kiinteistön omistajan on syytä pikaisesti selvittää liikuntasalissa ilmenevän mikrobiperäisen hajun aiheuttaja. Kyseinen selvityksestä saatu raportti on syytä toimittaa ymp.terveydenhuoltoon. Yhdellä opettajalla vakavaa oireilua syksy 2014, myös oppilailla oireilua.

Kiinteistö Tehdyt ja suunnitellut toimenpiteet Suositeltavat toimenpiteet Muuta huomioitavaa Rautatalo Rakenneselvitys 3/2008. Tutkimukset ja lämpökuvaus v.2009. Korjauksia v.2009. Kesällä 2012 akustolevyjen poisto ja ikkunakalvojen asennus. 2012: Alakertaan lattian ja seinän liittymien tiivistys, ikkunoiden tiivistys, ilmanvaihto säädetty. Akustointilevyjen villapinnat on kapseloitu. Rakennuksen länsipäätyyn on lisätty hätäpoistumistie Huolto- ja kunnossapito toimenpiteitä. Vesikaton kunnon tarkkailu ja huoltotoimenpiteitä. Oireilua esiintyy jonkin verran edelleen, mutta tehtyjen toimenpiteiden on koettu vaikuttaneen ilmanlaatua parantavasti Antinkankaan koulu 258 lasta 54 työntekijää Hankesuunnitelma v.2015 (tarvesuunnittelu, toiminnallisuus), hanke liikkeelle v. 2016 Siirtynyt Kampusalueelle, rakennus puretaan v. 2015 Toiminta siirretty oireilun vuoksi pois v.2014 Ammattitautiepäily lähetetty eteenpäin ammattitautipkl 12/2014 (astma) Vihannin yläkoulu, lukio 139 lasta 29 työntekijää Aistinvarainen sisäilmatarkastus ja sisäilmanäytteet otettu maaliskuussa 2013, joiden johdosta suositellaan tehtäväksi kuntotutkimusta. Esiselvitys ja tutkimussuunnitelma sisäilmaongelmien vuoksi 2015 Osa henkilöstöstä oireilee tietyissä tiloissa syksy/2013 AVI:n tarkastus 11/2014: kehotus toimittaa tarkastajalle tieto kiinteistön ilmanvaihdon toimivuudesta (mittauspöytäkirjat, käyntiajat, puhdistus) ja toimintaohje ryhtyä tarpeellisiin toimenpiteisiin työntekijöiden terveydelle haitallisesta sisäilmasta aiheutuvan altistumisen estämiseksi Koulun ulkopuolisen henkilön oirekohtaus juhlasalissa 12/2014

Kiinteistö Tehdyt ja suunnitellut toimenpiteet Suositeltavat toimenpiteet Muuta huomioitavaa Vihastenkarin päiväkoti 76 lasta 17 työntekijää Kuntoarvio 6/2012 Kuntotutkimus 8/2013 todettu mikrobivaurio Tth: suositellaan oireilun kartoittamista sisäilmastokyselyllä sekä seurannalla. Kummatin koulu, 170 lasta 20 työntekijää Kuntotutkimuksen perusteella on tehty korjauksia yläpohjaan ja seinärakenteisiin 10/2013 Ilmanvaihdon puhdistus ja säätö, sisäilmatutkimukset talvella 2014. Oirekyselyt henkilökunnalle talvella 2014. Ylipaineistettu 8/2014 Kuntotutkimus 11/2010 Peruskorjauksen suunnittelu 2011 2012. Ongelmana ovat tuulensuojalevyn korkeat mikrobipitoisuudet, tuuletusraon puuttuminen, sekä höyrynsulkumuovin tiiveydessä puutteita. Eristeet ja tuulensuojalevyt on poistettu ja korvattu uretaanieristeellä (tuuletusväli 30mm). Ikkunat on tiivistetty. Alapohjan ja seinän liittymät on tiivistetty. Katon akustovillojen näkyvät villapinnat kapseloitu. Ilmavaihtokanavia lisätty ja kanavat on puhdistettu 7/2013. Sokkelin korjaus ja ikkunoiden vesipeltien korjaus 9/2013. Vanhan osan kaikki lattiapinnoitteet vaihdettu ja iv säädetty 7/2014 Rakenteellinen ja toiminnallinen peruskorjaus. Piha-alueen kuivatuksen perusparannus. Vesikatteen ja käyttövesiputkiston uusiminen. Runsasta oireilua sekä lapsilla että henkilökunnalla syksy/2013 Ymp.thtarkastus syksy/2013: kiinteistön omistajan on syytä pikaisesti antaa selvitys aikatauluista ja toimenpiteistä, millä turvataan hyvät terveydelliset olosuhteet siten, etteivät rakenteissa todetut epäpuhtaudet ja mikrobikasvustojen aineenvaihduntatuotteet pääse sisäilmaan Jokelan koulu 88 lasta 7 työntekijää Tarkkailuohjelmaan v. 2006. Tekninen tila on otettu pois käytöstä v.2012. Sisäilmanäytteet on otettu 2/2013. (Näytteissä ei mikrobivaurioon viittaavaa) Lisätilat (viipale) 8/2014 Säännöllinen seuranta ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelman mukaisesti. Ilmanvaihtokoneen pienentäminen tuntien ajaksi aiheuttaa tunkkaisuuden tunnetta, syksy/2014

Kiinteistö Tehdyt ja suunnitellut toimenpiteet Suositeltavat toimenpiteet Muuta huomioitavaa Ollinsaaren koulu 128 lasta 14 työntekijää Kuntotutkimus 6/2009 Alapohjan ja seinän liittymän tiivistys 1/2013 Lämpökamerakuvaus 2/2013 Lämpökameraraportin tuloksiin liittyviä korjaavia töitä (ikkunoiden ja ulko-ovien liitosten tarkastus) Sisäilmatutkimus 5/2013 Liikuntasalin ja varaston rakenteellisia tiivistyksiä (sähköistys pintavetoina) Sisäilmatutkimukset talvella 2014 Pattasten koulu 624 lasta 80 työntekijää Liikuntasalin lattian kuntotutkimus 3/2013 Antinkankaan koulun Jopo-luokalle on tehty tilat terveysaseman tiloista 8/2013 Kosteuskartoitus/mikrobitutkimus/VOK-tutkimus 10/2014 Liikuntasali peruskorjattu 12/2014 Ilmanvaihto säädetty 12/2014 (koko koulu) Oireilua liikuntasalissa ja parissa luokkatilassa syksy/2014. Ymp.thtarkastus 9/2014: Liikuntasalin ulkoseinien alaosien mahdollisia mikrobivaurioita ei ole tutkittu. Kiinteistön omistajan on syytä huolehtia, että liikuntasalin ulkoseinärakenteiden tiiveys säilyy ja vuotoilmavirtausta ei pääse muodostumaan. Korjauksen jälkeen on liikuntasali ja sen välittömässä läheisyydessä olevat tilat syytä puhdistaa huolella. Uudemman rakennusosan lattiarakenteiden selvitysraportti on syytä toimittaa ymp.terveydenhuoltoon. Koulutilojen siivousta tulee tehostaa tasopintojen pölyjen poistamisessa.

Kiinteistö Tehdyt ja suunnitellut toimenpiteet Suositeltavat toimenpiteet Muuta huomioitavaa Raahen lukio Väestönsuojan kosteusvauriot korjattu kesällä 2014. Ymp.thtarkastus 3/2014: Koulurakennuksen kellaritiloissa sijaitsevan väestönsuojan seinä- ja lattiarakenteissa nähtävissä kosteuden aiheuttamaa seinäpintojen rapautumista ja yhdessä tilassa kosteudenosoittimella havaittavissa kohonnut rakennekosteus. Tarkastuksen yhteydessä sovittu, että kosteusvauriot korjataan. Kirkkokadun päiväkoti 99 lasta 23 työntekijää Pattasten päiväkoti 44 lasta 8 työntekijää Kuntoarvio 10/2013 IV-kanavisto puhdistettu, mineraalivillaeristeet poistettu ja ilmanvaihto säädetty syksy/2013 Uima-allas poistettu ja huoneet yhdistetty käytävään 9/2014 Kuntoarvio 1/2013 Kuntoarvion mukaisia alapohjan ja seinän liittymän tiivistyksiä 6/2013 Suunnittelukaudella (2016-2017) esitetään kiinteistön perusparannusta ja toiminnallista laajennusta. Piha-alueen kuivatuksen ja aluevarustelun perusparannus lähivuosina. Rakennusteknillisiä korjauksia 5-10 vuoden kuluessa. Talotekniikan uusiminen 10-15 vuoden kuluessa. Nuorisotalo Kuusela Saloisten päiväkoti 73 lasta 13 työntekijää Suljettu, poistettu käytöstä syksy / 2013 Korvaavat tilat otettu käyttöön 8/2012

Kiinteistö Tehdyt ja suunnitellut toimenpiteet Suositeltavat toimenpiteet Muuta huomioitavaa Kampus alue: Pitkänkarin koulu, Rantakatu 5 Auditorio, Rantakatu 7G Kansliarakennus, Rantakatu 7C Viemärit on uusittu 2006 2007 Sisäilmaselvitys 3/2008 Kuntoarvio ja tutkimukset 2009 2010 Kuntotutkimus 3/ 2012 Rakenneselvitys 4/2013 Piha-alueen kuivatuksen parannus 9/2013. Ilmanvaihdon parannus10/2013. Ilmanvaihtokanavien puhdistus ja säätö. 11/2013. Vesivahingon korjaus11/2013. Poistettu käytöstä Huolto- ja kunnossapitotoimenpiteitä. Vesivahinkokorjauksen tarkistusmittaus.

Työterveyshuollon kommentit oireiluista Hyvän sisäilman tunnusmerkkeinä ovat oikea huonelämpötila, sopiva ilman kosteus, puhtaus ja raikkaus. Huonon sisäilma voi aiheuttaa terveyshaittoja, jotka ilmenevät erilaisina oireina ja sairauksina. Näitä ovat esimerkiksi hengitysteiden, silmien ja ihon ärsytys, päänsärky, väsymys, kuumeilu ja hengitystieinfektiot sekä pitkäaikaissairaudet, kuten astma. Terveyshaittojen lisäksi huono sisäilma aiheuttaa epäviihtyvyyttä, ja oireilu voi alentaa myös työtehoa. Terveystarkastusten yhteydessä ja yksittäisten työntekijöiden yhteydenottojen perusteella on tullut esille oireilua Saloisten, Pattasten ja Vihannin kouluilla. Työntekijät oireilevat tietyissä tiloissa kouluilla. Työterveydessä on käynnistetty tarkempia terveydentilan tutkimuksia muutamien oireilevien työntekijöiden kohdalla. Lisäksi on pyritty yhteistyössä esimiehen, työsuojelun ja teknisen toimen kanssa luomaan mahdollisimman hyvät työskentelyolosuhteet oireilun poistamiseksi (erilaiset korjaustoimenpiteet, ilmanpuhdistimet, työtilojen muutokset ym.). Tämän syksyn kausiflunssa on koetellut monia työntekijöitä. Flunssa on ollut harvinaisen pitkäkestoinen (jopa kahdeksan viikkoa) ja siihen on kuulunut mm. äänen käheyttä ja äänen menetystä. Työterveyteen on tullut jonkin verran yhteydenottoja liittyen flunssaoireisiin ja epäilyä niiden yhteydestä huonoon sisäilmaan. Työsuojeluhenkilöstön kokemuksia Kiinteistöjen sisäilma-asiat ovat olleet yksi merkittävä asiakokonaisuus työsuojeluhenkilöstön toiminnassa. Tilojen käyttäjiltä on tullut jonkin verran yhteydenottoja sisäilmaoireiluun liittyen ja heitä on aina kehotettu myös kääntymään työterveyshuollon puoleen saamaan apua oireisiin. Sisäilmaryhmän moniammatillinen toiminta on kehittynyt entistä parempaan suuntaan, joskin tiedottaminen vaatii edelleenkin kehittämistä, esim. raporttien jakaminen ja niissä olevien tulosten tiedottaminen tilojen käyttäjille vaatii tehostamista. Sisäilmaongelmat vaativat aina tarkempia tutkimuksia oireilun lähteen paljastamiseksi ja korjausten kohdentamiseksi oikeisiin paikkoihin, mikä aiheuttaa usein käyttäjistä tunteen, etteivät asiat etene millään tavalla. Työsuojeluhenkilöstön tehtävänä on luoda luottamuksen ilmapiiri tilojen käyttäjän ja moniammatillisen tiimin välille, jotta asioiden eteenpäin vieminen olisi mahdollisimman mutkatonta ja tehokasta. Jokainen sisäilmaongelma on aina yksilöllinen, mutta laajoissa ongelmissa vain perusteellisilla ja syvälle rakenteisiin menevillä korjauksilla voidaan tuottaa vaurioituneisiin kohteisiin hyvä sisäilma. Ikääntyvissä kohteissa pitää aina huomioida uudisrakentaminen vaihtoehtona hyvän lopputuloksen saamiseksi. Sisäilmaongelmat voivat olla hankalia ja monisyisiä, ja niihin liittyvä informaation puute saattaa ylläpitää ja vahvistaa ongelmaa entisestään, mutta oireilevaa ihmistä ei missään vaiheessa pidä unohtaa, eikä sisäilmasto-ongelmista aiheutuvaa terveyshaittaa väheksyä. Tätä raporttia koskevat kysymykset pyydetään osoittamaan teknisen palvelukeskuksen johtaja Pasi Alatalolle pasi.alatalo@raahe.fi