Vauvasta hyväksi ja hyödylliseksi aikuiseksi: Miten tuemme kustannusvaikuttavasti lapsen kehitystä

Vauvasta hyväksi ja hyödylliseksi aikuiseksi: Miten tuemme kustannusvaikuttavasti lapsen kehitystä Lastensuojelun kesäpäivät 11.6.2013 Pori Matti Rimpelä Dosentti, Tampereen yliopisto

Virikkeeksi ensin elämänkulusta Lapsesta aikuiseksi jopa 30 vuotta -9 kk > 29 v. Ainutlaatuiset lähtökohdat Biologinen ja sosiaalinen perimä Ainutlaatuinen elämänkulku Elinolot, Kokemukset, kohtaamiset ja tapahtumat Suuret yksilölliset erot aikuistumisessa

Nuorten yksilölliset polut kehitysyhtei: Kriittiset kokemukset, tapahtumat ja valinnat? Neuvola Varhaiskasvatus Oppivelvollisuus - 7kk 0 6 7 11 15 16 18 Ainutkertaisia polkuja, monimutkainen polkujen ja tapahtumien verkosto Tunnistammeko kriittiset kokemukset, tapahtumat ja polut? 18.6.2013 3

ja sitten perhekasvatuksesta

Perhekasvatuksella (Perhekasvatustyöryhmä. STM/Muistio 1981:7) on ymmärretty kaikkea sellaista inhimillistä kasvua edistävää valistustyötä, ohjausta, neuvontaa ja henkistä tukea, jolla pyritään perheenjäsenyyden edellyttämien tietojen, taitojen ja asenteiden kehittämiseen.

Perhekasvatukseen sisältyvät lasten hoito ja kasvatus, ihmissuhde- ja sukupuolikasvatus, kotitalous ja kodissa tarvittavat käytännön taidot ja yhteiskunnan palvelut ja tukitoimet sekä oikeudelliset kysymykset. Perhekasvatus on ammattihenkilöiden toimintaa perheen tukemiseksi

1970-80-luvuilla työryhmiä ja selvityksiä,. Perhekasvatuksen järjestämistä pohtinut työryhmä, STM 1981:7 Perhekasvatus mukaan perusopetuksen tuntijakoon Perhekasvatuksen kehittäminen päiväkotien ja kasvatusneuvoloiden yhteistyönä (Sosiaalihallituksen julkaisuja 8/1984). Perhekasvatusseminaari. Perheen vuoden päätösseminaari. Perheen vuoden julkaisuja 8/1995/STM. mutta katosi yhteiskunnan asialistalta 1990- luvulla poistettiin perusopetuksesta perheen vuonna 1994 jäi terapian varjoon kasvatus- ja perheneuvoloissa kaventui seksuaali- ja ihmissuhdekasvatukseksi

Esitykseni ydinsanoma Olemme lapsiperheiden, lasten ja nuorten tutkimuksessa ja heidän tukemisessaan kuhnilaisittain ajatellen paradigmakriisissä (postparadigmattisessa vaiheessa) Vakiintuneet tulkinnat ja toiminta-ajatukset ovat käymässä tehottomiksi, mutta uusiin haasteisiin pyritään vastaamaan valtarakenteita muuttamatta.

Menestystarinasta Suomi oli perheiden, lasten ja nuorten menestystarina 1980-luvulle saakka Lähes kaikki hyvinvointi-indikaattorit kertoivat myönteisestä kehityksestä 1980-luvun jälkeen syntynyt yli miljoona syntyessään maailman terveimpiin lukeutuvaa lasta Olemme edelleen kv. vertailujen kärjessä Unicef (2013), Äitien hyvinvointi (2013)

ongelmiin Jotakin muuttui 1970-1990 luvuilla muutos näkyviin 1990-luvun puolivälissä häiriöpalvelujen kuormitus alkoi kasvaa sijaishuolto, lasten- ja nuorten psykiatria, erityisopetus, koulunkäyntiohjaajat, yms. kasvu jatkunut tähän päivään saakka

Mitä kertovat lastensuojelutilastot? Lastensuojelun asiakkuudet 1996-2011: Koko maa Kiireelliset sijoitukset 1991-2011: Koko maa Uusi lastensuojelulaki Lastensuojelun kehittämisohjelma 2004-2007 Uusi lastensuojelulaki Lastensuojelun kehittämisohjelma 2004-2007 18.6.2013

Karkean arvion mukaan Suomi on investoinut lapsiperheiden, lasten ja nuorten häiriötukeen ja -palveluihin jopa yli 1000 miljoonaa uutta euroa 1990-luvun puolivälin jälkeen Mitä on saatu tulokseksi? Kustannusvaikuttavuus? Emme tiedä, mutta kasvava osa jää eläkkeelle ennen 30. ikävuottaan

Aika palijon vaikuttaa minkälainen ilime opettajalla on naamalla Nuoret vangit kertovat peruskouluajoistaan Tanja Äärelä (Lapin yliopisto 2012): Seuraavassa poimintoja tiivistelmästä

haastatellut arvioivat peruskoulun olleen epäoikeudenmukainen paikka. Ensimmäisinä kouluvuosinaan he olivat kokeneet intoa ja oppimisen iloa ja yrittäneet tietoisesti sopeutua koulun vaatimuksiin, mutta kouluvuosien edetessä he olivat alkaneet tuntea itsensä yhä huonommiksi koululaisiksi ja ihmisiksi.

antoivat kiitosta muutamille alaluokkien luokanopettajille, jotka olivat tuntuneet aidosti välittävän koululaisista, jotka kipuilivat käyttäytymisellään Monelle yläkouluun siirtyminen oli lisännyt räjähdysmäisesti vaikeuksia Opettajat olivat vieraita ja vaihtuvia, koulupäivät olivat muuttuneet hyvin rangaistuskeskeisiksi ja nekin oppilaat, jotka olivat pärjänneet kohtuullisesti vielä alaluokilla, olivat alkaneet käyttäytyä huonommin ja irtaantua koulusta.

olisivat pysyneet paremmin kiinni koulun toiminnassa, jos he olisivat saaneet tuntea tulevansa hyväksytyiksi luokka- ja kouluyhteisönsä jäseninä, puutteistaan huolimatta. Kun vaikeudet ovat suurimmillaan, on opettajan suhtautuminen erityisen merkityksellistä. jo se, että opettaja puhuttelisi arvostaen ja valvoisi asetettuja rajoja oikeudenmukaisesti, olisi saanut heidät pysymään paremmin koulussa, (Äärelä 2012)

Ydinkysymyksiä ovat 1. kohtaaminen 2. rakenne 3. erilaisuus Mitä ajatuksia nämä tulokset virittävät? lapsen tunteminen ja tukeminen erityisesti silloin, kun hän ja/tai hänen kotinsa on erilainen

Masentuneisuus vs. vanhempien koulutus ja työttömyys (Torikka ym, 2013) Kouluterveyskysely 2000-2010 14-16 vuotiaita Masentuneisuus Vanhempien korkein koulutustaso Vain peruskoulu -> korkeakoulutus Työttömyys

Vakava masentuneisuus (%-osuus) vanhempien koulutuksen ja työttömyyden mukaan, % 8.-9. luokat 2000-2011 Torikka ym. 2013 Kouluterveyskysely 14 High education, employment 12 10 Medium education, employment 8 Low education employment 6 4 2 High education, unemployment Medium education, unemployment 0 2000/01 2002/03 2004/05 2006/07 2008/09 2010/11 Low education, unemployment

Mikä muuttui 1970-1990 luvuilla? Katosiko vanhemmuus? Ei, mutta on tullut vaativammaksi Lapsen vaara harhapoluille kasvanut, kun vanhemmat eivät osaa tai eivät jaksa Heikkenikö toimeentulo? Kyllä, lapsiköyhyys lisääntynyt Vanhempien tuki ja palvelut? Kyllä, lapsia otetaan huostaan, kun vanhempien mielenterveys/päihdepalvelut eivät toimi Entä 1990-luvun alun lama? Yliarvioitu, vain vauhditti jo alkanutta muutosta

Neljä muutosta 1. Yhteiskunnan ja palvelujen monimutkaistuminen ( complexity theory ) Yhteiskunta muuttunut yhä vaativammaksi Vanhemmuudelta vaaditaan enemmän Koulutuksen ja aikuisuuden vaatimukset kasvaneet haasteena hitaasti kehittyvät Palvelut saturoituivat 1980-luvulla Rakennettiin pala palalta Lait, toiminta ja tietojärjestelmät jakautuvat ministeriöihin, hallintokuntiin, ammattikuntiin Lapsiperheet, lapset ja nuoret hajotetaan lukuisiin osiin Palvelujärjestelmä saturoitui 1980-luvulla (ks. Tampere) Sääty- ja heimorakenne estää uudistumista Johtamista kaaoksen reunalla jopa kaaoksessa (sote)

Varhaiskasvatus, esiopetus - Tampere: LANUN PALVELUKARTTA, sopimus nykytila (oma tuotanto ja ostopalvelut) Perusopetus, apip - sopimus Neuvola- ja terveydenhuoltosopimus 0-6/8 V. 6/8-15/16 V. 15/16-21+ V. Psykososiaalisen tuen sopimus Hyvinvoivat lapset, lapsiperheet ja nuoret Lapset, lapsiperheet ja nuoret, joilla hyvinvointi uhattuna (väliaikainen tuki) Alle 3-v. kokopäivähoito Perhepäivähoito Iltahoito Teemallinen varhaiskasvatuskerho (avk) Isyyden selvittäminen Tuettu esiopetus Ehkäisevän päihdetyön palvelut (1/2) Huolto- ja elatussopimukset (1/3) Perheryhmätyö Muut ryhmille ohjatut näyttelykierrokset Olosuhdeselvitykset (1/2) Lapsiperheiden perheneuvonta ja perheasioiden sovittelu (1/2) Yli 3-v. kokopäivähoito Vuorohoito Teemapäivä (avk) Tuettu päivähoito (pienryhmä, integroitu) Lasten ja nuorten puheterapia Kouluterveydenhuolto Hyvinvointineuvola Neuvolapsykologipalvelut Ohjaustyön palvelu (1/3) Ls-tarpeen selvitys (1/3) Yli 3-v. osapäivähoito (ml. eo) Perhekerho (avk) Ohjattu näyttelytoiminta perheille Yleisen tuen taidekaari Lasten ja nuorten ravitsemusterapia Esiopetus Joustava esi- ja alkuopetus Muut tapahtumat (työpajat, konsertit ) Tehostetun tuen taidekaari Lapset, 0-17v. suun terveydenhuolto Tuettu päivähoito lapsiperheet ja esiopetus (esim. Hippos) ja nuoret, Valvotut Sijais- ja tapaamiset (1/2) Ls:n joilla jälkihuollon avohuollon tukipalvelut sos.asema pidempikestoisen jälki- Huostaanotto- ja Sijais- ja (1/3) (2/3) huollon sijoituspalvelut Sijaisperhehoidon Ls:n tuen tarve sos.asema Ls:n sos.työ (1/3) avohuollon 18.6.2013 (1/3) Ls:n kuntoutus ja 22 Yleisopetus 1-6 Koululaisten apip-toiminta Pikkunopea (1/2) Pikkunopea (2/2) Perheoikeudelliset palvelut (1/3) Lapsiperheiden aik.sos.työ (1/3) Avohuollon sosiaalityö (1/3) Sos.päivystys (1/3) Perhetyön palvelut Lapsiperheiden perheneuvonta ja perheasioiden sovittelu (2/2) Lisäopetus Ehkäisevän päihdetyön palvelut (2/2) Vahvasti tuettu opetus (1-9) Tuettu lisäopetus Erityisen tuen päätöksen perusteella järjestettävä apip -toiminta Olosuhdeselvitykset (2/2) Ls-tarpeen selvitys (2/3) Yleisopetus 7-9 0-17v. suun terveydenhuolto Oppilashuolto Opiskeluterveydenhuolto 0-17v. suun terveydenhuolto Muu vammaisopetus (1-9) Valvotut tapaamiset (2/2) Sairaalaopetus Mamujen valmistava opetus Huolto- ja elatussopimukset (2/3) Lapsiperheiden aik.sos.työ (2/3) Ohjaustyön palvelu (2/3) Avohuollon sosiaalityö (2/3) (1/3) Huostaanotto- ja kuntoutus ja sijoituspalvelut tukipalvelut hoito (2/3) (2/3) hoito (1/3) ERHO (Pp, K) (1/3) ERHO Ls:n kuntoutus ja hoito (1/2) Ehkäisevä tukihenkilötoiminta ja taloudellinen tuki Perhepiste Nopea Lanun kulttuurija vapaaaikasopimus Luokkamuotoinen erityisopetus Ls:n avohuollon tukipalvelut (2/3) Nuorisopsykiatria (1/2) Sijaisperhehoidon sos.työ (2/3) Uniikkinuorisokahvila Nuorten harrastus ja vapaa-aika, osallisuus Ennakoiva nuorisotyö Tukihenkilötoiminta (ls) Keskuslastenneuvola Perheoikeudelliset palvelut (2/3) Sos.päivystys (2/3) Ls:n kuntoutus ja hoito (3/3) Laitoshoitosijoitusten sos.työ (1/2) Ls:n avohuollon tukipalvelut (Pp, K) (2/3) Perhesuunnitteluneuvola Perhesuunnitteluneuvola Keskuslastenneuvola 0-17v. suun terveydenhuolto Keskuslastenneuvola Perhesuunnitteluneuvola 0-17v. suun terveydenhuolto Hyvinvointineuvola Kouluterveydenhuolto Opiskeluterveydenhuolto Nuorten psykologipalvelut Huolto- ja elatussopimukset (3/3) Lapsiperheiden aik.sos.työ (3/3) Ls-tarpeen selvitys (3/3) 0-17v. suun terveydenhuolto Sijais- ja jälkihuollon sos.asema (3/3) Huostaanotto- ja sijoituspalvelut (3/3) ERHO Nuorisoneuvola Nuorisoneuvola Perheoikeudelliset palvelut (3/3) Ohjaustyön palvelu (3/3) Avohuollon sosiaalityö (3/3) Jälkihuollon sosiaalityö Etsivän työn työparitoiminta Ls:n avohuollon tukipalvelut (3/3) Sijaisperhehoidon sos.työ (3/3) Nuorisopsykiatria (2/2) Sos.päivystys (3/3) Laitoshoitosijoitusten sos.työ (2/2) Ls:n avohuollon tukipalvelut (Pp, K) (2/3)

2. Lasten oikeudet vs. perheen yksityisyys 1980-luvun alusta alkaen uudeksi ja keskeiseksi periaatteeksi tuli lapsen etu Vahvistui 1990-luvulla lasten oikeuksien sopimuksen myötä 1990-luvulla alettiin syyllistää vanhempia Ongelmat lisääntyneet, koska vanhemmuus on hukassa, kasvatusvastuu siirretty koululle korostettiin vanhempien vastuuta ja työnjakoa Koti kasvattaa, koulu opettaa, sote hoitaa Vanhempien/perheen tukeminen jäi sivuun Katse kohdistui lapseen Perhekasvatuksesta moraaliseen vastuupuheeseen

3. Siirryimme tukemisesta ongelmiin 1970-luku (esim. MLL:n lapsipoliittinen ohjelma 1974) kotikasvatuksen tuki, perhekasvatus, neuvolatyö, kasvatus- ja perheneuvonta, oppilashuolto koulutuksessa, 1980-luku opittiin tunnistamaan/diagnostisoimaan ongelmia perheneuvolatutkimus 1988: vanhemmat hakivat tukea kasvatukseen henkilöstö koki olevansa terapeutteja 1990-> kotikasvatus perheiden vastuulla ei ammatillista tukea ongelmat (tunnistaminen, ehkäisy ja hoito) keskiöön ongelma-asiantuntijat hallitsivat keskustelua 2010-> tuki ansaitaan ongelmilla, esim. lastensuojeluilmoitus

4. Investoinnista kulutusmenoksi 1980-luvulle saakka lapsiperheiden, lasten ja nuorten tuki ja palvelut kansantalouden kirjanpidossa investointeja tulevaisuuteen 1990-luvulla alettiin tulkita kulutusmenoiksi tuotto-odotukset muuttuivat säästämiseksi kokonaistaloudellinen harkinta katosi kehysbudjetointi asetti hallintokuntien sisällä häiriöpalvelut ja tukemisen vastakkain häiriöpalvelujen luonnonvoimainen kasvu

Mitä pitäisi tehdä? Tarvitsemme yhteistä ymmärrystä lapsiperheestä ja vanhemmuudesta kotikasvatus, perhekasvatus, vanhempienneuvonta, yms. uudelleen keskiöön hyvinvoinnin ja osaamisen vahvistumisesta lapsen kehittyessä aikuiseksi uuden toimintamallin lapsiperheiden, lasten ja nuorten tukeen ja palveluihin

Lapsi- ja nuorisopolitiikka 2025 kehittämisohjelma Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlaan (2017) mennessä, neljän vuoden kuluessa valmistellaan laajassa yhteistyössä ja keskustelussa kansallinen lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma tavoitteeksi vastata menestyksellisesti käytettävissä olevilla voimavaroilla 2020-luvun haasteisiin jokaiselle kunnalle vastaava LNP 2025 kehittämisohjelma

Uusi toimintamalli Kunnat ja valtio käyttävät noin 20 miljardia vuodessa uusien sukupolvien tuottamiseen Alle 18-vuotiaiden palveluihin noin 10 miljardia, josta universaalipalvelut (neuvola, varhaiskasvatus, koulutus, 70-75 % sote 15-20 % muut 5-10 % Muodostetaan universaalipalveluista kokonaisuus -7kk ->29 v. ja integroidaan siihen yleinen tuki Perustaksi lapsiperheiden, lasten ja nuorten kohtaaminen kokonaisina Puretaan säätyrakenne ja heimojohtaminen

Johtamisessa päähuomio kohtaamisiin 1. yksittäisenä tapahtumana ammattihenkilön osaaminen ja jaksaminen luottamukseen perustuva vuorovaikutus vanhempien ja lapsen osallisuuden varmistaminen 2. kaikista kohtaamisista lapsen elämänkulun myötä kasautuva polku Millainen kokonaisuus kohtaamisista palvelujen/ammattihenkilöstön kanssa rakentuu? Rakentuuko polku suunnitelmallisesti ja yhdessä perheen/lapsen kanssa?

Tuen tarve kolmella tasolla Lapsiperheiden ja lasten tuen tarvetta tarkastellaan kolmella tasolla 1. Yleinen tuki Yhteiset palvelut, joissa tuen saaminen ei edellytä ongelman määrittämistä eikä asiakkuutta 2. Tehostettu tuki Edellisen lisäksi tarvetta erityisasiantuntemukseen konsultaationa< tai lyhyenä asiakkuutena 3. Erityinen tuki Edellisten lisäksi tarvetta ongelmasuuntautuneeseen erityisasiantuntemukseen pidempiaikaisessa asiakassuhteessa

Lasten ja nuorten seuranta elämänkulun mukaan

Lasten jakautuminen tasoille tuentarpeen mukaan: hyvinvoinnin varastokirjanpito (kustannusprofiili) Neuvola Varhaiskasvatus Oppivelvollisuus - 7kk 0 6 7 11 15 16 18 Kaikille yhteisetpalvelut Niihin sisältyvä yleinen tuki /lapsi/perhe Tehostettu tuki /lapsi/perhe Erityinen tuki /lapsi/perhe

Mitä tarkoittaa yleinen tuki? Perhetyö, kodinhoitoapu ja nuorisotyö integroituina universaalipalveluihin Välitön arkinen tuki ilman ongelmamääritystä Yhtenäinen kokonaisuus raskauden alusta -> 29. v. 1. perhetyö (ks. Imatran malli ) yhdistettynä neuvolaan, päivähoitoon ja alakouluun 2. kodinhoitoapu (vanhempien jaksaminen), ja yhdistettynä neuvolaan, päivähoitoon ja peruskouluun 3. nuorisotyö (noin 10-12 ikävuodesta alkaen) yhdistettynä peruskouluun, toisen asteen koulutukseen

Perhetyöstä nuorisotyöhön lapsen varttuessa Yhdistettynä neuvolaan, varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen: Perheiden ja sote-palveluiden väliin VaVa -arviointi Kotikasvatu -7 kk 3v 8v 14v 19v 29v Kehitysyhteisöjen monipuolistuminen lapsen ja nuoren elämänkaaressa Perhe ----------------------------------------------------------------------------------------> Päivähoito Alakoulu Yläkoulu Toinen aste Opiskelu / työ Media ---> Harrastukset ---> Katu----> SA int

Tehostetun tuen ja erityisen tuen syyluokitus Yhteinen syyluokitus tehostetulle ja erityiselle tuelle Molemmille sama Kaikissa toiminnoissa perusopetuksesta erikoissairaanhoitoon sama Ensimmäisenä tasona perheen ja lapsen/nuoren hyvinvoinnin ulottuvuudet Seuraavaksi niiden syventäminen ongelmamääritelyillä

Yksi ja yhteinen lapsiperheen hyvinvointiarviointi

Lapsiperheen/kehitysyhteisön hyvinvoinnin ulottuvuudet ja tuen tarve Erityinen tuki Asuminen Tehostettu tuki Läheisten aikuisten tuki Toimeentulo Lapsen/lasten hyvinvointi Yleinen tuki ilman ongelmamäärittelyä Äidin hyvinvointi Vanhemmuus/ kotikasvatus Parisuhde Isän/puolison hyvinvointi

Kasvatus: Moraalisesta vastuusta ammattitaitoiseen tukemiseen Kasvatuksen kolme ulottuvuutta Sitoutuminen, osaaminen ja jaksaminen Miten tuemme osaamista ja jaksamista? Kotikasvatus Perheen sisäinen kasvatuksellinen vuorovaikutus Ammatillinen kasvatusosaaminen Neuvolassa, varhaiskasvatuksessa, peruskoulussa, oppilashuollossa Yhteinen kasvatuskäytäntö, kun tehostetun/erityisen tuen tarvetta

Mitä tarkoittaa asiakkuus? Asiakkuutta ei hajoteta organisaatioyksikköihin vaan tarkastellaan perheen ja lapsen vuorovaikutuksena kunnan kanssa Kolme rinnakkaista ja samanaikaista asiakkuutta: 1. yhteisiin (universaali)palveluihin ja niihin sisältyvään yleiseen tukeen alkaa syntymästä, kuntaan muutosta päättyy kuolemaan, poismuuttoon tukea ilman ongelmamääritystä 2. tehostettuun tukeen lyhytaikaisesti asiantuntijatukea (asiakkuus tai konsultaatio) 3. erityiseen tukeen pitkäaikaisesti ongelmasuuntautunutta erityistukea esim. sijaishuolto, eriytetty opetus, lastenpsykiatria

Mitä kuntien pitäisi tehdä??? Ovatko eurot viisaassa käytössä? Miten kunnat valmistautuvat kohtaamaan 2020-luvun haasteet? Ensiksi kokonaisuus hallintaan: Suomen/Kunnan lapsi- ja nuorisopolitiikka vuoteen 2025 - kehittämisohjelma

Lopuksi Viime kädessä kysymys on jokaisen lapsen yksilöllisen kehityksen tuntemisesta, ymmärtämisestä ja hänen tarpeisiinsa vastaamisesta. Organisaatiota ja ammattikunnat ovat välineitä, eivät arvoja sinänsä!