Poistot ja arvonalentumiset -1 658-1 600 0 Tilikauden tulos -2 252 016-2 513 300-2 595 500 3,3

13 YLEISHALLINTO KONSERNIHALLINTO TP 2011 TA 2012 TA 2013 Muutos% Toimintatuotot 647 736 573 100 527 300-8,0 Toimintakulut -2 898 094-3 084 800-3 122 800 1,2 Toimintakate -2 250 358-2 511 700-2 595 500 3,3 Poistot ja arvonalentumiset -1 658-1 600 0 Tilikauden tulos -2 252 016-2 513 300-2 595 500 3,3 Sisäiset tuotot 2 675 0 0 0,0 Sisäiset kulut -778 708-560 900-719 756 28,3 Tulos sisäisten erien jälkeen -3 028 049-3 074 200-3 315 256 7,8 PERUSTEHTÄVÄ JA TOIMINNAN SISÄLTÖ Kunnanvaltuuston ja -hallituksen rooli on ohjata Lempäälä-strategian mukaisten teemojen toteutusta toimialoilla. Lisäksi kunnan kokonaistaloutta tulee ohjata tasapainoon, jotta kunnan kehittämisen edellytykset säilyvät. Kunnanjohtaja vastaa kuntakonsernin operatiivisesta johtamisesta kunnan osalta kunnanvaltuuston ja kunnanhallituksen määrittelemien linjausten pohjalta. Konsernihallinnon vastuualueelle on lisäksi sisällytetty kunnanjohtajan, kunnanvaltuuston, kunnanhallituksen ja tarkastuslautakunnan toimintamenot, seutukuntayhtymän ja muiden yhteistyö- / edunvalvontaorganisaatioiden maksuosuudet, avustusmenot sekä suhdetoiminnan ja kansainvälisen toiminnan menot. Lisäksi konsernihallinto vastaa kunnan laskentatoimesta, rahoituksesta, tiedottamisesta ja arkistoinnista, henkilöstöhallinnosta, tietohallinnosta, perustietotekniikan tukipalveluista ja toimeksiantosopimukseen perustuen myös edunvalvontapalveluista. Asuntopoliittisina toimenpiteinä ohjataan valtion lainoitusta, tukea ja avustuksia asuntoja rakentaville, hankkiville ja niitä korjaaville. TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET Uusi valtuustokausi ja kuntastrategian päivitys Uuden valtuustokauden alkaessa varaudutaan valittavien luottamushenkilöiden perehdyttämiseen ja päätöksenteon edellyttämään täydennyskoulutukseen. Perehdyttäminen aloitetaan mahdollisuuksien mukaan jo loppuvuodesta 2012. Lempäälän kunnan strategiapäivitys käynnistetään uuden kunnanvaltuuston ensimmäisenä toimintavuonna. Samassa yhteydessä otetaan kantaa myös kuntastrategian ja seutustrategian yhtymäkohtiin sekä mm. tehtyyn valtuustoaloitteeseen erillisen palvelustrategian tarkoituksenmukaisuudesta. Seutuyhteistyö ja kuntauudistus Seutuyhteistyön arviointi ja kuntauudistus ovat luoneet Tampereen kaupunkiseudun kunnille tarpeen keskustella alueen tulevaisuuden vaihtoehdoista ja pyrkiä kohti yhteistä näkemystä. Poliittista keskustelua on tarpeen tukea yhteisellä selvityksellä, joka lisää päättäjien objektiivista ja arvovapaata tietoa eri vaihtoehtojen vaikutuksista, eduista ja haitoista. Selvityksen tavoitteena on: - tukea kaupunkiseudun 1) kilpailukyvyn ja elinvoimaisuuden vahvistamista 2) asukkaiden hyvinvoinnin edistämistä sekä 3) hyvän elinympäristön ja kestävä kehityksen turvaamista. - tarkastella monipuolisesti ja eri näkökulmista tavoitteiden edellyttämiä toimintamalleja: kunnat, kuntien välinen yhteistyö, seutuhallinto, uusi kunta. - ennakoida kuntarakennelain selvitysvelvoitetta.

14 Selvitystyöstä vastaa kuntien yhdessä sopima selvityshenkilö, jonka tukena on selvitystiimi. Vaihtoehtojen vaikutukset kuvataan ja analysoidaan eri näkökulmista. Näkökulmat voivat olla esim. kilpailukykyyn, palveluihin, talouteen, yhdyskuntarakenteeseen, demokratiaan ja kuntauudistukseen liittyviä. Selvityksen tavoitteet ja resursointi tarkentuvat selvitystyön käynnistyessä, mutta työn luonnetta voi kuvata esim. ilmaisuilla enemmän kuin kuntajakoselvitys tai strateginen yhdentyminen. Henkilöstöhallinto Lempäälän kunnan henkilöstöhallinto voidaan jakaa useaan toimintoon: Henkilöstön rekrytointi ja työnantajakuva Työhyvinvointi ja jaksaminen Työsuhde- ja palkka-asiat Henkilöstön kehittäminen Esimiestyön ja johtamisen kehittäminen Työsuojeluasiat. Vuoden 2013 aikana selkiytetään henkilöstöhallinnon vastuunjakoa ja toimintamalleja. Vuoden aikana toimii kunnanjohtajan perustama henkilöstöryhmä, johon on koottu eri toimialueilta henkilöstöasioiden kanssa toimivia osaajia. Henkilöstöryhmässä valmistellaan johtoryhmälle ja kunnanhallitukselle henkilöstöstrategian prosessia sekä kehittämisen painopistealueita. Vuoden 2013 aikana keskitytään erityisesti esimiesten ja johtajien kehittämiseen ja tukemiseen ajankohtaisten teemojen ympärillä. Henkilöstöstrategian työstämisen sekä muiden henkilöstöhallinnon prosessin kehittämisen käytännön järjestelyissä (kuten kehityskeskusteluoppaan laatiminen) varaudutaan käyttämään apuna määräaikaista (6kk) HR-harjoittelijaa. Vuoden aikana kehitämme rekrytointiprosessiamme edelleen ja selkiytämme sisäistä vastuunjakoa ja ohjeistuksia. Lempäälän kunnan työhyvinvointi-ohjelman mukaisten toimintamallien (varhainen tuki, päihdeohjelma, tasa-arvo) käytäntöjä tuetaan esimiesten valmennuksilla. Savuttomuuden tukemisen malleja kehitetään työterveyshuolto Viisarin kanssa yhteistyössä. Perehdyttämiseen liittyviä käytäntöjä selvitetään eri toimialueilla. Viimeisin Lempäälän kunnan työhyvinvointikysely on tehty vuonna 2010. Työhyvinvoinnin kehittämisen seuraamista ja toiminnallistamista ajanmukaistetaan. Työhyvinvointikysely toteutetaan vuoden 2013 aikana ja projektissa keskitytään erityisesti löydettyihin kehittämistoimenpiteisiin ja niiden seuraamiseen. Henkilöstön uudelleensijoittamisen osalta etsitään positiivisia mahdollisuuksia työkiertoon ja uudelleensijoittumiseen. KEVA:n työeläkekuntoutus antaa edelleen mahdollisuuksia työkokeilujen järjestämiseen ilman kustannuksia vastaanottavalle yksikölle. Panostusta sisäisiin siirtoihin on lisätty ja sisäisten siirtojen työryhmän toimintaa arvioidaan ja selkiytetään vuoden aikana. Henkilöstölle jaettavien kulttuuri- ja liikuntasetelien avulla tuemme henkilöstön työkykyä. Lisäksi mietimme uusia tapoja edistää henkilöstön liikkumista ja sitä kautta jaksamista. Vuoden 2013 alussa neuvotellaan paikallisesti kaikkien henkilöstöryhmien osalta järjestelyerien kohdentamisesta. Osaamisen johtamisen prosessia kehitetään ja Populuksen HR-osion hyödyntämistä pyritään laajentamaan organisaatiossa. Myös kehityskeskustelujen käyttöönottoa tuetaan eri tavoin. Esimiehiä valmennetaan kehityskeskusteluihin ja esimiesten kanssa yhdessä laaditaan henkilöstölle opas kehityskeskusteluihin liittyen. Esimiehille järjestetään vuoden aikana yhteisiä tilaisuuksia eri teemoista. Teemat määritellään esimiesten tarpeista lähtien. Esimiestiedotusta ja ohjeistuksia niin henkilöstöoppaan kuin intranetinkin osalta kehitetään edelleen. Työsuojelun toimintaohjelma päivitetään vuoden aikana. Työterveyshuollon työpaikkakäyntien tietoja pyritään hyödyntämään riskienarviointiprosessissa. Lisäksi ryhmässä mietitään keinoja, miten Riski Arvi ohjelman käyttämistä voitaisiin edistää. Työsuojeluasiamiehiä pyritään aktivoimaan vuoden ai-

15 kana. Perinteinen työsuojelupäivä järjestetään vuoden aikana. Sisäilmatyöryhmä toimii aktiivisesti kunnan toimipisteiden sisäilma-asioissa ja huolehtii tiedottamisesta asioihin liittyen. Seudullinen tietohallintoyhteistyö Tampereen kaupunkiseudun yhteistyönä toteutetaan laaja IT- laitteiden ja niihin liittyvien oheislaitteiden yhteishankinta kaikkien seudun kuntin tarpeisiin. Lisäksi tietohallintoyhteistyönä yhtenäistetään mm. seudun kuntien tietoturvapolitiikkaa ja -ohjeistusta sekä toimeenpannaan seudun kunnanhallitusten hyväksymän tietohallinto-ohjelman osahankkeita. Seudun kehyskunnat rekrytoivat yhteistyössä palvelukseensa tietohallintojohtajan, joka toimii yhteistyössä Tampereen kaupungin tietohallinnon ja tietohallintojohtajan kanssa. Lisäksi yhteinen tietohallintojohtaja toimii kehyskuntien tietohallintoasiantuntijoiden työn koordinoijana. Isäntäkuntavastuun tietohallintojohtaja-asiassa on ottanut Ylöjärven kaupunki. Leader- hanketoimintaan aktivointi Vuoden 2012 aikana Lempäälä-Vesilahti alueen yhdistysten välillä ja kuntien kanssa ei ole päästy sellaiseen ratkaisuun, että kyläsihteeritoimintaa haettaisiin enää hankkeena tai kuntien omana palveluna. Lempäälä ja Vesilahden kuntien talousarviovalmisteluissa on päädytty esittämään, että kunnat voisivat olla vuonna 2013 myötävaikuttamassa ja kannustamassa yhdistyksiä, yrityksiä tai muiden toimijoita Kantri ry:n kautta haettaviin hankerahoituksiin erillisellä, tarkoitukseen soveltuvalla palkkiojärjestelmällä. Talousarviossa tähän tarkoitukseen esitetään Lempäälässä varattavaksi 10.000 euron suuruinen erillinen määräraha. Maaseudun kehittämisneuvottelukunta voisi laatia tähän toimintaan tarkoitetut tarkemmat myöntämisperusteet, jonka perusteella hanketoimijalle ns. kannustinpalkkio- tai hankevalmistelutuki voitaisiin maksaa siitä ajasta lukien, kun kyläsihteeritoimintaa ei enää ole ollut. Määrärahavaraus on sisällytetty konsernihallinnon tehtäväalueen avustusten yhteyteen kuten omatoimirahavarauskin. Tavoite 1. Kuntastrategian uudistus + luottamushenkilö- ja henkilöstöorganisaation toimivuus 2.Tasapainoinen kuntatalous 3. Kattavat kuntarakenneym. selvitykset 4. Hallinto- ja talouspalveluprosessien tehokkuus Mittari Kuntastrategian käynnistyspäätös ja johtosääntöuudistus Vuosikate, menokasvun ja tulopohjan tasapaino, nettoinvestointien omarahoitusaste, velkamäärä/asukas sekä veroprosenttien taso Käynnistetyt seutuselvitykset, siten että ne ovat valmiit vuoden 2013 aikana. Sisäisen valvonnan selonteko Välitavoite /tavoitetaso Kuntastrategia on käsiteltävissä taloussuunnitelmakäsittelyn yhteydessä loppuvuonna 2013. Uuteen luottamushenkilöorganisaatioon ja johtosääntöihin liittyvä perehdytys toteutetaan alkuvuonna 2013. Talouden tervehdyttämistä jatketaan investointien omarahoitusprosentin nostamiseksi. kokonaistalous pysyy ylijäämäisenä eikä velkarasitus nouse kohtuuttomaksi. Lempäälän kunnanvaltuusto pystyy tehtyjen selvitysten avulla käsittelemään kuntarakenneuudistukseen liittyvät asiat. Riskienarvioinnin kattava toteutus. Sisäisen valvonnan laajentaminen ja monipuolistaminen

16 5. Henkilöstöhallinnon toimintamallien kehittäminen 6. Tietohallinto edistää seudun kuntien perustyötä Taloussuunnitelmaan kirjattujen valmistelutoimien edistyminen Tietohallinto-ohjelman seuranta ja arviointi Henkilöstöryhmän työ käynnistyy valittavilla painopistealueilla. Työhyvinvointikyselyn prosessi toteutetaan vuonna 2013. Työkiertoa tms. henkilöstön uudelleensijoittamista monipuolistetaan. Osaamisen johtamisen prosessia tarkennetaan. Työsuojelun toimintaohjelma päivitetään ja vuoden aikana. Vuodelle 2013 suunnitellut hankkeet käynnistyvät. 7. Leaderhankemahdollisuudet hyödynnetään Lempäälässä kattavasti Kantri ry:n hanketilastointi Kehyskuntien tietohallintojohtajaresurssi saadaan integroitua kuntien yhteiseen käyttöön. Esitetyllä uudella toimintamallilla saadaan lempääläiset yhteisöt aktivoitua hanketoteuttajiksi aiempaa laajemmin. AVUSTUKSET JA ERILLISMÄÄRÄRAHAT Avustusmäärärahoihin on varattu vuodelle 2013 yhteensä 92 100. Päätökset avustuksista tehdään erillispäätöksinä talousarviovuoden aikana. Edellisinä vuosina avustusmäärärahoja on käytetty mm. ystävyyskuntatoiminnan avustuksiin, yhdistystaloavustuksiin, Pirkanmaan käsi- ja taideteollisuus ry:n ja 4H-yhdistyksen avustamiseen sekä kuntamarkkinointiin/ -viestintään LekiMestis-yhteistyösopimuksella. Edellä mainittujen lisäksi varaus sisältää omatoimirahan myöntämiseen tarkoitettu määrärahan (40.000 ) ja Kantri-hanketoimintaan aktivoimiseen tarkoitetun määrärahan (10.000 ). Kunnanhallituksen vuoden 2013 toimintamäärärahoihin on sisällytetty myös 75.000 määräraha, jota kunnanhallitus voi kohdentaa eri tarkoituksiin erillispäätöksillään.

17 YLEISHALLINTO ELINKEINOT TP 2011 TA 2012 TA 2013 Muutos% Toimintatuotot 20 030 0 0 0,0 Toimintakulut -600 494-608 200-638 000 4,9 Toimintakate -580 464-608 200-638 000 4,9 Poistot ja arvonalentumiset -7 652-5 400-5 000 Tilikauden tulos -588 116-613 600-643 000 4,8 Sisäiset tuotot 0 0 0 0,0 Sisäiset kulut 0 0 0 0,0 Tulos sisäisten erien jälkeen -588 116-613 600-643 000 4,8 PERUSTEHTÄVÄ JA TOIMINNAN SISÄLTÖ Vuonna 2013 Lempäälän Kehitys Oy vastaa Lempäälän kunnan elinkeinopolitiikasta elinkeinostrategian mukaisesti. Lempäälän Kehitys vastaa Lempäälän osalta myös yhteistyöstä Tampereen Seudun elinkeinoyhtiö Tredean kanssa seudullisen elinkeinopolitiikan kehittämiseksi. Lempäälän elinkeinostrategian 2012 2016 keskeisiksi tavoitteiksi ja painopistealueiksi on määritelty: - Lempäälä Yrittäjyyden mallikunta - Ainutlaatuisen kuntakeskuksen kokonaisvaltainen kehittäminen - Ennakoiva yritysalueiden kehittäminen - Seudullisen yhteistyön synergiaetujen hyödyntäminen - Merkittävän matkailupotentiaalin hyödyntäminen - Uudet avaukset kasvaviin ja voimistuviin trendeihin sekä Lempäälän luontaisiin vahvuuksiin pohjautuen TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET Lempäälän uusi elinkeinopalvelujen ja -kehittämisen malli on ollut käytössä 1.8.2011 lähtien. Lempäälän elinkeinopolitiikalla pyritään kohti yrittäjyyden mallikuntaa, mikä on uuden elinkeinostrategian läpileikkaava tavoite. Seudullinen elinkeinoyhteistyö koordinoidaan Lempäälän osalta Lempäälän Kehityksen kautta. Seudullisella yhteistyöllä tavoittelemme koko seudun vetovoiman kasvua ja toimivaa yhteistyötä kuntien kesken. Epävarma tilanne Euroopan ja maailman taloudessa vaikuttaa yritysten investointeihin. Taloudellinen tilanne vaikeuttaa isoja investointeja, erityisesti investointeja tilaa vievän kaupan suuryksiköihin. Vuoden 2012 aikana on alkanut esiintyä merkkejä myös siitä, että talouden epävarmuus leviää reaalitalouteen Suomen viennin romahtamisen ja irtisanomisten myötä. Pirkanmaan menestys on hyvin riippuvainen viennistä, koska vienti-intensiivinen teknologiateollisuus alihankintaverkostoineen on Pirkanmaan tärkein työllistäjä ja hyvinvoinnin lähde. Yleinen epävarmuus jarruttaa ensi vuonnakin rakentamista sekä investointeja teollisuuteen ja kauppaan sekä pk-yritysten kehittämiseen. Pk-yritysten toiminnan sopeuttamismahdollisuudet ja kyky välttämättömiin investointeihin ovat onneksi keskimääräisesti paremmat kuin 1990 -luvun alussa. Kesällä 2012 avattu koko perheen matkailu- ja elämyskohde Funpark on tuonut lisäarvoa Lempäälän matkailuun. Strategiamme yksi painopiste on perhe- ja elämysmatkailu. Sisähuvipuiston ja Ideaparkin kävijämäärien volyymiä pyritään säteilyttämään koko kunnan alueelle entistä tehokkaammin markkinointitoimenpiteiden avulla.

18 Lempäälän kuntakeskustavisio valmistui keväällä 2012. Yhtiöllä on tärkeä rooli edistää kuntakeskustan kehittymistä vision tavoitteiden mukaisesti. Tampereen seutuakin kohdanneet ja kohtaavat tiettyjen toimialojen laajat irtisanomiset asettavat Lempäälällekin erityshaasteita. Näitä muutoshaasteita tulee tarkastella sekä yritysten että irtisanottujen työntekijöiden näkökulmasta mm. neuvontapalveluja kehittämällä. Talousarvion tavoitteisto on tehty taloussuunnitelmakaudelle 2013 siten, että se on elinkeinostrategian painopistealueiden mukainen ja aiempaa paremmin toimintaa kuvaava. Tavoite Mittari Välitavoite/tavoitetaso 1. Elinkeinopolitiikan johtaminen Onnistuminen Lempäälän elinkeinopolitiikassa - Elinkeinostrategian tavoitteet - Yritystyytyväisyys ja -ilmapiiri- - tutkimukset - Toteutuminen suunnitellusti (100%) Menestyminen yritysilmapiiritutkimuksissa Seudun vetovoiman kasvattaminen yhteistyöllä - toimivuus ja konkreettiset Seudullisen elinkeinoyhteistyön hyödyt 2. Yritystonttien ja -alueiden markkinointi ja uudet yritysalueet - Työpaikkaomavaraisuus Tontinmyyntitulot ja työpaikat Marjamäkitase Yritystonttivarannon ylläpitäminen Pirkanmaan ulkopuolelta tulevia asiakkaita tonttineuvotteluihin vähintään 3 kpl Työpaikkaomavaraisuus kasvaa Myydään vuosittain vähintään 5 yritystonttia Maanosto ja uusien yritysalueiden kaavoitus etenee 3. Matkailun edistäminen ja elinkeinoviestintä 4. Kuntakeskustan kehittäminen Matkailutuloselvitys v. 2013 PIRKOn haastattelututkimukset matkailuyrittäjille Kontakti matkailuyrittäjiin Seutuyhteistyö Rakentamisen aikataulut Rakentumisen vision mukaisuus Vision toteutumista tukevien resurssien riittävyys 5. Kehityshankkeet Hankesuunnitelmat ja niiden seuranta 6. Yrityspalvelut ja palvelujen kehittäminen KEINOT Kv-hankkeiden tuloksellisuus Jatkuvasti päivittyvä yritys- ja - toimitilarekisteri - Tietopaketin vuotuinen toteutus - Yrityspalvelujen laatu ja hyödyllisyys Vahvistaa Lempäälän kunnan asemaa luonto- sekä perhekohteena. Vahvistaa Venäjän matkailijoiden potentiaalia Pietarin markkinointitoimenpiteiden avulla Ensimmäisten hankkeiden rakentuminen alkaa vision mukaisesti Seuraavien osa-hankkeiden täsmentyminen Yritysten uusien kehityshankkeiden identifiointi ja aiempien toteutuksen tukeminen Kv-hankkeiden toteutus - Yritysneuvonta on asiantuntevaa ja tuloksellista - Vuositarkastus 100 % - Tietopaketti toteutetaan taloudellisesti kannattavana - Verkkoliiketoimijoiden - toimintaympäristön luominen 1. Yrittäjyyden mallikunta tavoitetta toteutetaan aktiivisella elinkeinopolitiikalla ja viestinnällä. Aktivisella vuorovaikutuksella ennakoimme paremmin yritysten tulevat tarpeet. Seudullista elinkeinoyhteistyötä kehitetään ja yhteistyön synergiaetuja hyödynnetään. Yhteistyötä seudun kuntien välillä pyritään tiivistämään tapauskohtaisesti myös muulla tavalla kuin Tampere -

vetoisesti. Pyrimme vaikuttamaan siihen, että Tredean ulkoiset johtoryhmät valmistellaan aiempaa paremmin. Terminaali 2:n korjauksen myötä 2013 lentokentän matkustajien välityskyky kasvaa. Kuntia pyydetään varautumaan lentoyhteyksien kehittämiseen 1 eurolla / asukas. Tredea tekee jokaisesta toimenpiteestä selvityksen. Rahoja ei käytetä mihinkään muuhun toimintaan. Jos rahoja ei tarvita lentoliikenteen kehittämiseen, niitä ei käytetä. 2. Tavoitetta toteutaan markkinoimalla tehokkaasti Lempäälää sijoittumispaikkana yrityksille suunnatuissa medioissa sekä ajantasaisella esitemateriaalilla ja havaintoaineistolla. Kunnalla on ollut esisopimus vuodesta 2007 lähtien Kiinteistö Oy Lempäälän Portin kanssa ns. Idea - Areenan rakentamiseksi. Nykyinen esisopimuksen jatkoaika päättyy tämän vuoden lopussa. Mikäli sopimusta ei jatketa, haetaan keväällä 2013 hankkeelle uusi konsepti ja mahdollisia muitakin toteuttajia. Yritystonttivarannon varmistamiseksi panostetaan edelleen Marjamäen yritysalueen kehittämiseen ja laajentamiseen. Myös Sääksjärven Kortejärven sekä Pohjoisrinteen kehittämistä merkittäväksi yritysalueeksi edistetään. Kiiltoa vastapäätä moottoritien varrella yleiskaavassa yritysalueeksi merkityn kunnan omistaman yritysalueen kaavoitusta edistetään. 3. Pyrimme näkymään paremmin seudullisessa matkailutarjonnassa sekä matkailualan messuilla. Kehitämme edelleen matkailumarkkinointimateriaalia ja teemme tiivistä yhteistyötä matkailuyrittäjien kanssa. 4. Toteutamme tavoitetta osallistumalla aktiivisesti kuntakeskustan kehittämiseen. Mahdollinen ulkopuolinen rahoitus, jota on haettu syksyllä eri rahoituslähteistä, mahdollistaa laajan asiantuntemuksen keskustan kehittämisen tueksi. Kuntakeskustan pidemmän tähtäyksen kehittämisen ohella pyrimme vaikuttamaan kuntakeskustan nykyiseen viihtyvyyteen ja erityisesti rakentumisen laadukkaaseen toteutumiseen hyväksytyn Silta Tulevaisuuteen keskustavision mukaisesti. 5. Höytämöjärven Merunlahden alueeseen on todettu liittyvän merkittävää matkailu- ym. potentiaalia, jota suunnitellaan yhteistyössä eri toimijoiden kanssa tavoitteena sen hyödyntäminen innovatiivisena kulttuuri- ja elämyskohteena. Asiaa on valmisteltu useita vuosia ja nyt prosessi on täsmentymässä konkreettiseksi kehittämishankkeeksi, josta hankehakemus on jätetty Pirkanmaan ELY-keskukseen. Vuonna 2013 harkitaan mahdollisten uusien yrityshankkeiden identifiointia. Kansainvälisiä hankkeita toteutetaan erityisesti Suomen Kuntaliiton, Suomen Yrittäjien ja Pirkanmaan yrittäjien kanssa yhteistyössä. Yhteistyössä Suomen yrittäjien kanssa vaikutetaan Suomen kehityspolitiikan toteutuksen elinkeinopoliittisiin painotuksiin. 6. Ensimetripalvelun lisäksi Lempäälän Kehitys käyttää myös omia resurssejaan yritys ja tuoteideoiden eteenpäin auttamiseen. Yhteistyötä TE-toimiston rekry- ym. yrityspalvelujen kanssa tiivistetään. Aleksinviraston toimitilat muokataan yhden yrityksen tiloista useampaa yritystä palvelevaksi toimintaympäristöksi. 19

20 YLEISHALLINTO TYÖLLISTÄMINEN TP 2011 TA 2012 TA 2013 Muutos% Toimintatuotot 321 877 273 100 300 200 9,9 Toimintakulut -1 151 181-1 353 300-1 448 500 7,0 Toimintakate -829 304-1 080 200-1 148 300 6,3 Poistot ja arvonalentumiset -16 102-16 100 0 Tilikauden tulos -845 406-1 096 300-1 148 300 4,7 Sisäiset tuotot 131 484 134 900 151 572 12,4 Sisäiset kulut -30 264-31 800-29 900-6,0 Tulos sisäisten erien jälkeen -744 186-993 200-1 026 628 3,4 PERUSTEHTÄVÄ JA TOIMINNAN SISÄLTÖ Monitoimikeskus järjestää työllistämis-, työharjoittelu ja työkokeilupaikkoja, koulutusta ja kuntouttavaan työtoimintaa sekä monitoimikeskuksessa että kunnan eri toimipisteissä. Monitoimikeskuksen työ- ja yksilövalmentajat toimivat tukena eri toimialoilla työskenteleville työllisyydenhoidon asiakkaille. Kunnan palkkatuettu oppisopimuskoulutus, työmarkkinatukiharjoittelijat sekä kuntouttavan työtoiminnan asiakkaat ohjataan keskitetysti monitoimikeskukselta toimialoille niiden todellisen tarpeen mukaisesti, kuitenkin niin että ensisijaisesti huomioidaan pitkäaikaistyöttömät ja nuoret. Tampereen seudun työllisyyden hoidon yhteistyö keskittyy seudullisen työpoliittisen toimintaohjelman täytäntöönpanoon ja yhteiseen arviointiin toimenpiteiden tarpeellisuudesta ja vaikuttavuudesta. TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET Uudistunut laki nuorten yhteiskuntatakuusta velvoittaa kuntia tarjoamaan jokaiselle alle 25-vuotiaalle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle työ-, harjoittelu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta. Uudistunut laki nuorisotakuusta astuu voimaan 1.1.2013. Vuonna 2010 voiman astunut kuntouttavan työtoiminnan lakiuudistus, edellyttää että jokaisen yli 500 pv työttömänä olleen tulee osallistua aktivointisuunnitelmaneuvotteluun sekä siinä sovittuihin toimenpiteisiin. Kunta joutuu toteuttamaan aktivointisuunnitelmassa sovitut toimenpiteet. Yleensä toimenpiteenä on kuntouttava työtoiminta, mutta sen lisäksi ne voivat olla päihdehuoltoa, terveydenhuoltoa, toimeentulon arviointia sosiaalitoimessa tai velkaneuvontaa. Käytännössä tämä edelleenkin tarkoittaa asiakasmäärien huomattavaa kasvua. Osa asiakkaista myös kieltäytyy toimenpiteistä, jää työmarkkinatuen ulkopuolelle ja siirtyy tällöin määräajaksi toimeentulotuen saajaksi. Tässä tapauksessa toimeentulotuki on kunnalle kaikkein kallein vaihtoehto. Kunnat rahoittavat KELA:n kunnilta periminä osuuksina puolet siitä työmarkkinatuesta, jota myönnetään yli 500 päivää tukea saaneille, aktiivitoimiin osallistumattomille (=passiivituen saajat). Seutuyhteistyönä perustettu työvoiman palvelukeskus (TYP) tukee työttömiä asiakkaita elämänhallinnassa ja työnhaussa sekä tarjoaa monipuolisia kuntouttavia, aktivoivia ja työelämän valmiuksia parantavia toimenpiteitä. Myös työvoiman palvelukeskus tarvitsee työnsä tueksi paikallista kuntouttavan työn organisointia. Lempäälä- Vesilahti alueella toimii yksi urasuunnittelija/palveluohjaaja työpari ja laajemmat erityispalvelut tuotetaan keskitetysti Tampereelta. TE-hallinnon uudistusten johdosta myös TYP-yhteistyösopimukset kuntien kanssa joudutaan neuvottelemaan uudelleen.

Pirkanmaan TE-toimistouudistukseen ja siihen liittyvään toimipaikkaverkkosuunnitteluun liittyen Lempäälän työvoimatoimiston palvelupiste lakkautetaan nykymuotoisena ja palveluja keskitetään Tampereelle sekä verkkopalveluiksi. Lempäälän ja Vesilahden kunnat ja TE-hallinto ovat neuvotelleet vuoden 2012 aikana yhteistoimintamallista, jolla erityisesti nuorten ja vaikeimmassa työllistymistilanteessa olevien asiakkaiden palvelut tuotettaisiin jatkossakin lähipalveluna Lempäälässä. Neuvottelujen tuloksena nykyisen työvoimatoimiston tiloihin keskitetään osapuolten yhteistyötiimin palveluja, joilla edellä todettu asiakaspalvelutarpeeseen vastataan. Kunnat osoittavat yhteistyöhön tarvittavalta osin monitoimikeskuksen kuntoutusohjaajien, sosiaalityön, nuorisotoimen Ohjaamon ja terveydenhoitajan työpanosta ja myös TE-hallinto jättää lähipalvelutyöhön Lempäälään asiakaspalvelutarpeen vaatimat työvoimaneuvojat. Myös tällä hetkellä monitoimikeskuksen tiloissa sijaitsevan työvoiman palvelukeskuksen (TYP) palvelut sijoitetaan jatkossa lähityövoimatoimiston tiloihin. Tilat vuokrataan toistaiseksi voimassa olevalla sopimuksella Lempäälän kunnan lukuun ja tilakustannuksiin osallistuvat myös Vesilahden kunta ja TE-hallinto. 21 TIETOA TYÖTTÖMYYSASTEESTA JA TYÖTTÖMYYDEN RAKENTEESTA elokuu joulukuu 2011 2011 elokuu 2012 Työttömyysaste, % - Lempäälä 7,7 8,2 7,8 -Tampereen seutukunta 10,8 11,1 11,3 Alle 25-vuotiaat työttömät - Lempäälä 82 148 113 (+38 %)* - Tampereen seutukunta 2 585 5 512 2 874 (+11 %)* Yli vuoden työttömänä olleet - Lempäälä 167 199 164 (-2 %)* - Tampereen seutukunta 5874 6 178 6 227(+6 %)* Kunnan osarahoittama työmarkkinatuki, kunnan maksuosuus, 1000, lähteenä Kelan tietokanta tammielokuu 2011 tammijoulukuu 2011 tammi-elokuu 2012 -Lempäälä 243 389 216 (-11 %)* -Tampereen seutukunta 9 983 14 651 12 311 (+23 %)* *verrattu edellisen vuoden vastaavaan kk- tietoon MONITOIMIKESKUKSEN ASIAKKAAT TAMMI-SYYSKUUSSA VUOSINA 2011 JA 2012 toimenpide henkilöä toimenpide henkilöä 2011 2012 työharjoittelu 32 työharjoittelu 24 työelämävalmennus 64 työelämävalmennus 24 kuntouttava tt. 500-pv 148 kuntouttava tt. 500-pv 176 kuntouttava tt. alle 500-pv kuntouttava tt. alle 500-pv 25 26 työkokeilu 4 työkokeilu 7 oppisopimus 9 oppisopimus 5 muu 8 muu 2 yhteensä 280 yhteensä 264 Lukuihin sisältyvät sekä monitoimikeskuksella että muissa kunnan toimipisteissä olleet asiakkaat.

22 TAVOITTEET Tavoite Mittari Välitavoite /tavoitetaso 1. Kunnan työllistämistoimien vaikuttavuutta parannetaan vuoden 2013 aikana tukemalla toimialoja henkilöstönsä palkkatuetussa oppisopimuskoulutuksessa.(k) Aktiivisissa työmarkkinatoimenpiteissä olevien suhteellinen osuus kasvaa. Palkkatuetun oppisopimuskoulutuksen henkilötyövuosien määrä Aktivointiasteen paraneminen 15 henkilötyövuoden varaus toimialojen palkkatuettuun oppisopimuskoulutukseen 2. Kuntouttava työtoiminta ja työharjoittelu on järjestelmällistä ja koordinoitua. (K) Yhteispalvelupisteen hallittu käynnistäminen, yhdessä nuorisotoimen, sosiaali- ja terveystoimen sekä TE- hallinnon kanssa Laajenevat toimenpiteet Nuorten yhteiskuntatakuun asiakaspaikkojen määrä. Kuntouttavan työtoiminnan paikkojen ja työtoimintamuotojen suunnitelmallinen lisääminen toimialoille ja monitoimikeskukseen. Kelan työmarkkinatuen kuntaosuus enintään vuoden 2012 tasossa Työmarkkinatuella palkattuja harjoittelijoita toimialoille noin 70 nuorta 3. Kesätöiden tarjoaminen nuorille Kesätyöpaikkojen määrä 70 kesätyöpaikan varaus 4 viikoksi vuodelle 2013. 10000 varaus nuorten kesätyösetelikampanjan toteuttamiseen 4. Nuorten työseteli. Nuorten työllistämishanke yritysten sekä työvoimahallinnon kanssa. Lempääläisten nuorten työllistyminen avoimelle sektorille. Madalletaan työnantajien kynnystä lempääläisten nuorten työllistämiseen. Hankkeen jatkaminen 2013 noin 10.000 määrärahavarauksella. KEINOT Kuntouttavan työtoiminnan paikkojen ja työtoimintamuotojen lisääminen yhteistyössä toimialojen kanssa. Monitoimikeskus jalkauttaa työ- ja yksilövalmentajia tukemaan kunnan muissa toimipisteissä työskentelevien kuntouttavan työtoiminnan sekä työmarkkinatukiharjoittelijoiden jakson onnistumista. Yhteistyö Lempäälän seudun työttömät ry:n kanssa ja uusien kuntouttavan työtoiminnan asiakaspaikkojen luominen kierrätyskeskustoimintaan. Monitoimikeskuksen verstaiden yhteiskäyttö, kierrätettävän materiaalin kunnostuksessa.

Vuoden 2013 aikana monitoimikeskus perustaa yhdessä sosiaali- ja terveystoimen, nuorisopalveluiden Ohjaamon sekä TE-keskuksen kanssa työllisyyden hoidon yhteispalvelupisteen, jonka keskeisenä tehtävänä on löytää jatkopolku ennen kaikkea niille nuorille sekä pitkäaikaistyöttömille jotka eivät kykene aloittamaan edes kuntouttavan työtoiminnan jaksoa. Yli 500 pv työttömänä olleiden asiakkaiden aktivointi ryhmähaastatteluin. Nuorten yhteiskuntatakuun työvalmennuksen mallina monitoimikeskuksella käytetään vertaisryhmätoimintaa ja pajajakson pituutta rajoitetaan kolmeen kuukauteen, mikäli asiakkaalla ei ole erityistä esim. kuntoutukseen perustuvaa tarvetta valmentautua pajalla pidempään. Kolmen kuukauden määräaika koskee työelämävalmennus ja työharjoitteluasiakkaita. Tämän jakson aikana tavoitteena on löytää asiakkaalle jatkopolku. Työharjoittelijoita ohjataan kunnan eri toimipisteisiin noin 70 henkilöä. Tällä pyritään korvaamaan tilannetta, joissa toimialoilla ei ole mahdollisuutta saada palkkatuettua työvoimaa. Nuorten lisätuen tavoitteena on tukea lempääläläisten työttömien nuorten sijoittumista avoimille työmarkkinoille, ja tukea työnantajia työllistämänsä nuoren palkkakustannuksista. Lisätukea myönnetään pirkanmaalaisille yrityksille, rekisteröidyille yhdistyksille, säätiöille sekä lempäälässä toimiville sosiaalisille yrityksille TE- keskuksen myöntämän palkkatuen päälle 10 / työpäivä, enintään kuuden kuukauden ajan. Lisäksi varataan taloussuunnitelmaan nuorten kesätyöseteli, jolla kohdistetaan 50 kpl 200 suuruista kesätyöseteliä nuorten 15-17-vuotiaiden pääasiassa ensimmäisen kesätyöpaikan osarahoitukseen. Käytännön järjestelyt hoitaa Lempäälän Kehitys. Lempäälä on varautunut palvelupisteen rahoituksen jatkamiseen myös vuonna 2013 Lempäälä +Vesilahti 50 % / työhallinto 50 %). 23

24 YLEISHALLINTO MAASEUTU- JA KYLÄTOIMI TP 2011 TA 2012 TA 2013 Muutos% Toimintatuotot 5 830 506 5 701 300 5 781 500 1,4 Toimintakulut -5 563 541-5 617 400-5 690 700 1,3 Toimintakate 266 965 83 900 90 800 8,2 Poistot ja arvonalentumiset 0 0 0 Tilikauden tulos 266 965 83 900 90 800 8,2 Sisäiset tuotot 2 498 0 0 0,0 Sisäiset kulut -11 775-4 700-7 210 53,4 Tulos sisäisten erien jälkeen 257 688 79 200 83 590 5,5 PERUSTEHTÄVÄ JA TOIMINNAN SISÄLTÖ Maaseutu- ja kylätoimi käsittelee valtion ja EU:n rahoittamia maataloustukia asiantuntemuksella ja aikataulussa ministeriön antamien ohjeitten mukaisesti. Lomituspalvelut turvataan kaikille niihin oikeutetuille. Tuotamme oikeudenmukaisesti seudulliset maaseutuviranomais- ja lomituspalvelut. TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa vuosille 2007-2013 toimintaryhmä Kantri ry:n alueen kunnat ovat ohjelmakauden alussa päättäneet, että jokainen kunta maksaa Kantri ry:lle vuotuisesti enintään 24.000 euron suuruisen kuntarahoitusosuuden, josta muodostunutta yhteissummaa käytetään hankkeissa vaadittuihin kuntarahoitusosuuksiin. Lempäälän alueelle on ohjelmakauden aikana tähän mennessä puollettu Leader-rahoitusta (EU-valtio-kunta -yksityinen) noin 860.000 euroa ja Vesilahdelle noin 970.000 euroa. Julkisen rahoituksen osuutta on tähän mennessä palautunut Lempäälän alueelle noin 499.000 euroa ja Vesilahdelle noin 666.900 euroa. Lempäälä-Vesilahti -alueen yhdistyksillä tai muilla toimijoilla on mahdollisuus hakea tukea muun muassa yleishyödyllisiin kehittämishankkeisiin, elinkeinojen kehittämishankkeisiin, koulutus- ja tiedonvälityshankkeisiin tai yleishyödyllisiin investointihankkeisiin. Yrityksillä on mahdollisuus saada avustusta investointeihin, yritysten kehittämiseen ja ensimmäisten vieraiden työntekijöiden palkkakustannuksiin. Hankemuotoisena toteutettu Lempäälän ja Vesilahden kyläsihteeripalvelu päättyi 30.04.2012 Kyseessä oli neljäs Kantri ry:n rahoituksella toiminut kyläsihteerihanke. Lempäälä tuli mukaan tähän toimintaan toiseksi viimeisen hankkeen aikana. Viimeisin hanke oli Tredea Oy:n hallinnoima. Lempäälän ja Vesilahden kuntien yhteinen maaseudun kehittämisneuvottelukunta on käsitellyt kyläsihteeritoiminnan jatkoa kokouksessaan 27.6.2012 ja todennut muun muassa toiminnan jatkamisen tavalla tai toisella välttämättömäksi. Vuoden 2012 aikana yhdistysten välillä ja kuntien kanssa ei ole päästy sellaiseen ratkaisuun, että vastaavanlaista kyläsihteeritoimintaa haettaisiin enää hankkeena tai toteutettaisi kuntien omana palveluna. Lempäälä ja Vesilahden kuntien talousarviovalmisteluissa on päädytty esittämään, että kunnat voisivat olla vuonna 2013 myötävaikuttamassa ja kannustamassa yhdistyksiä, yrityksiä tai muiden toimijoita Kantri ry:n kautta haettaviin hankerahoituksiin erillisellä, tarkoitukseen soveltuvalla palkkiojärjestelmällä. Talousarviossa tähän tarkoitukseen esitetään Lempäälässä varattavaksi 10.000 euron suuruinen erillinen määräraha. Maaseudun kehittämisneuvottelukunta voisi laatia tähän toimintaan tarkoitetut tarkemmat myöntämisperusteet, jonka perusteella hanketoimijalle ns. kannustinpalkkio- tai hankevalmistelutuki voitaisiin maksaa siitä ajasta lukien, kun kyläsihteeritoimintaa ei enää ole ollut. Määrärahavaraus on sisällytetty konsernihallinnon tehtäväalueen avustusten yhteyteen kuten omatoimirahavarauskin.

25 Tavoite Mittari Välitavoite /tavoitetaso 1. Perusmaatalouden tukeminen 2. Lomituspalvelujen kehittäminen Maataloustukea hakeneiden tilojen määrä Vuosiloman saajien määrä ja lomitetut päivät sekä sijaisavun seuranta Valtion ja EU:n rahoittamat maataloustukihakemukset käsitellään ja maksetaan asiantuntemuksella ja aikataulussa ministeriön antamien ohjeitten mukaisesti Lomituspalvelut turvataan kaikille niihin oikeutetuille tasapuolisesti, säännösten mukaisesti ja mahdollisimman taloudellisesti Asiakaspalvelukyselyt Asiakaspalvelukysely tehdään kerran vuodessa. Arviointiasteikko on 1-5, tavoitetaso on 4 Suoritteet TP 2011 TA 2012 TA 2013 Lempäälän maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueella 1016* 1234** 1220 maataloustukea hakeneiden maatilojen määrä Lempäälässä maataloustukea hakeneiden maatilojen 128 124 124 määrä Vuosiloman saajien määrä 525 520 485 Koko lomituspalveluyksikön alueella lomitetut päivät 24 406 23 100 22 500 Lempäälässä lomitetut päivät 1 768 1 695 1 630 Kuukausipalkkaiset lomittajat, kpl 85 86 85 Kunnallisessa lomituksessa olevat maatilat, % 84,12 85,00 86,00 Kunnallisessa lomituksessa olevien maatilojen lomituspäivistä on suorittanut ostopalvelulomittaja, % 14,51 14,00 13,50 *Lempäälän kunnan hallinnoima maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alue (Lempäälä, Nokia, Pirkkala, Vesilahti ja Ylöjärvi) laajeni myös Akaan ja Valkeakosken kuntien alueelle 1.1.2011. **Lempäälän hallinnoima maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alue (Akaa, Lempäälä, Nokia, Pirkkala, Valkeakoski, Vesilahti ja Ylöjärvi) laajeni myös Urjalan kunnan alueelle 1.1.2012.

26 YLEISHALLINTO TOIMISTOPALVELUYKSIKKÖ TP 2011 TA 2012 TA 2013 Muutos% Toimintatuotot 11 706 900 0-100,0 Toimintakulut -1 771 628-1 821 700-1 851 000 1,6 Toimintakate -1 759 922-1 820 800-1 851 000 1,7 Poistot ja arvonalentumiset 0 0 0 Tilikauden tulos -1 759 922-1 820 800-1 851 000 1,7 Sisäiset tuotot 1 777 074 1 862 700 1 851 000-0,6 Sisäiset kulut 0 0 0 0,0 Tulos sisäisten erien jälkeen 17 152 41 900 0-100,0 PERUSTEHTÄVÄ JA TOIMINNAN SISÄLTÖ Toimistopalveluyksikkö tuottaa kunnan organisaation tarvitsemat toimistopalvelut laadukkaasti ja oikeaan aikaan. TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET Toimistopalveluyksikön tehtäväalueen vetäjä vaihtuu vuonna 2013 eläkejärjestelyjen johdosta ja vetovastuu siirretään yleishallinnon toimistopäällikölle. Lempäälä-opiston toiminnot siirtyvät 1.1.2013 lukien perustettavan Pirkan opiston tuottamiksi. Nokian kaupunki toimii Pirkan opiston isäntäkuntana ja Lempäälän kunnassa palveluhankinnasta vastaa sivistystoimi. Lempäälä-opistossa työskennellyt toimistopalveluyksikön henkilöstö siirtyy Pirkan opiston palvelukseen 1.1.2013 lukien. Lempäälän kunnan arkistonmuodostussuunnitelman uudistaminen tapahtuu vuosien 2013 2014 aikana ns. Dynasty -tiimin ohjaamana. Työ tehdään varsinaisten tehtävien ohella. Projektin osana päivitetään Lempäälän kunnan asianhallintajärjestelmä Dynasty 1.1.2013 lukien. Lisäksi kunnan sisäisillä järjestelyillä varaudutaan kasvattamaan henkilöstöresurssia kunnan arkistotoimen hoidon kehittämiseen, tiedonhallinnan ja sähköisen arkistoinnin vaatimaan valmisteluun. Toimistopalvelujen lisääntyvä tarve toimialoilla yritetään turvata hyödyntämällä uusia tietojärjestelmiä entistä tehokkaammin. Lisäksi mm. teknisen toimen organisaatiouudistus muuttaa toimistopalveluyksiköltä tarvittavia palveluja ja mahdollistaa tehtäväjärjestelyitä toimialojen välillä. Palkkahallintoon perustetaan uusi palkkasihteerin vakanssi, joka täytetään päättyvän oppisopimussuhteen kautta. Tavoite 1. Arkistonmuodostussuunnitelman päivittäminen 2. Sijaisuusjärjestelmän vahvistaminen toimipisteissä 3. Toimistopalveluyksikkö tuottaa palvelut tehokkaasti ja laadukkaasti Mittari Dynastyn 6.0 version käyttöönotto Tehtäväkuvissa on sovittu sijaisuudet Palveluista annettu palaute Asiakastyytyväisyyskyselyn tulokset 1-5, tavoitetaso 4 Välitavoite /tavoitetaso Ohjelman kokonaisvaltainen hyödyntäminen organisaation joka tasolla Varmistetaan, että kaikkien toimipisteiden sijaisuusjärjestelyt toimivat. Asiakastyytyväisyyskyselyn tulosten hyödyntäminen työpisteissä

27 Henkilöstön määrä 2011 2012 2013 Yleishallinto - Tampereentie 6 (henkilöstöhallinto, 14 15 14,5 taloushallinto, yleishallinto) - Tampereentie 8 4 3 3 (puhelinvaihde ja yleisinfo) Terveyskeskus 7 7,5 7,5 Sosiaalitoimi 7 8,6 8,6 Sivistystoimi 3,6 3,6 3,6 Koulut 7,6 8,0 6,6 Tekninen toimi ja teknisen toimen 4 5 5 palvelupiste Yhteensä 47,2 50,7 48,8

28 YLEISHALLINTO HUOLTOPALVELUYKSIKKÖ TP 2011 TA 2012 TA 2013 Muutos% Toimintatuotot 126 443 132 100 142 100 7,6 Toimintakulut -4 359 435-4 694 400-4 847 400 3,3 Toimintakate -4 232 992-4 562 300-4 705 300 3,1 Poistot ja arvonalentumiset -4 258-3 100-4 300 Tilikauden tulos -4 237 250-4 565 400-4 709 600 3,2 Sisäiset tuotot 4 361 567 3 633 700 4 823 850 32,8 Sisäiset kulut -121 867-96 700-107 579 11,3 Tulos sisäisten erien jälkeen 2 450-1 028 400 6 671-100,6 PERUSTEHTÄVÄ JA TOIMINNAN SISÄLTÖ Huoltopalveluyksikön työn tarkoitus on tukea kunnan eri toimintayksiköiden perustehtävää ammattitaitoisesti, taloudellisesti ja asiakaslähtöisesti. Huoltopalveluyksikön tehtäväalueet: Ruokapalvelu tuottaa/valmistaa ateriat neljässä valmistuskeittiössä kouluille, sosiaali- ja terveystoimen laitoksiin sekä Himminkodon henkilöstöravintolaan. Ruokapalvelu vastaa tarvittavien ruokakuljetusten organisoinnista. Siivouspalvelu tuottaa koulujen, virastojen ja päiväkotien jakelukeittiö- ja siivouspalvelut. TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET Ruoka- ja siivouspalvelujen kysyntä kasvaa asiakasmäärän ja -tilojen kasvun myötä. Lisäksi vaatimukset ovat kasvaneet mm. erityisruokavalioiden ja moniallergioiden yleistyessä. Syksyllä 2011 aloitettu jakelukeittiöpisteiden ruoka- ja siivouspalvelutehtäviä koskeva ns. monipalvelukokeilu vakinaistuu vuoden 2013 alusta ja henkilöstölle tarjotaan tarvittavaa täydennyskoulutusta tehtäviin räätälöidyllä oppisopimuskoulutuksella. Vuoden 2013 lopulla valmistuvaksi suunnitellun uuden päiväkodin huoltopalveluhenkilöstöön varaudutaan 1.11.2013 alkaen eli vastaavalla tavalla kuin varsinaisen päiväkotihenkilöstönkin osalta on tehty. Huoltopalveluyksikön palvelusopimukset ja -kuvaukset on läpikäyty sivistystoimen ja päivähoidon sekä vanhustyön kanssa. Sopimushallinnointia jatketaan vuonna 2013 eri toimipisteiden kanssa. Tuotantokeittiöiden keskinäistä ja myös ruoka-, moni-, ja siivouspalvelujen välistä työnjakoa ja päivitetään vuonna 2013, jotta palvelut voidaan järjestää sisäisille asiakkaille tarkoituksenmukaisesti. Vuosittaisia asiakastyytyväisyyskyselyjen rakennetta lavennetaan siten, että niistä voidaan todentaa erikseen mm. ruoan valmistukseen, jakeluun ja kuljetukseen liittyvä asiakastyytyväisyys. Huoltopalveluyksikön työsuojelullisiin asioihin kiinnitetään huomiota mm. päivittämällä keittiöiden riskikartoitus ja pureutumalla esille nouseviin ongelmakohtiin yhdessä huoltopalvelun työsuojeluasiamiesten kanssa. Himminkodon keittiön peruskorjaussuunnittelu aloitetaan vuonna 2013. Kuluvan vuoden tavoin lähi- ja luomuruoan saatavuutta kartoitetaan ja pyritään lisäämään vuoden 2013 aikana.

29 Tavoite Mittari Välitavoite /tavoitetaso 1. Ruoka- ja siivouspalvelujen kustannustehokkuus 2. Ruoka- ja siivouspalvelujen hyvä laatu 3.Työturvallisuus ja työhyvinvointi Suoritehintalaskennat Palveluista annettu palaute. Asiakastyytyväisyyskyselyn tulokset 1-5, tavoitetaso 4 Riskienarviointikierrokset jatkuvat kevään 2013 aikana. Työhyvienvointia pyritään parantamaan työtehtävien prosessoinnilla. Suoritelaskentamalli päivitetään, jotta monipalvelutyön osuus saadaan jaettua asianmukaisesti ruoka- ja siivouspalvelujen yksikköhintoihin. Asiakastyytyväisyyskyselyn tulosten hyödyntäminen työkohteissa Yksilön jaksamisen tukeminen, parantunut työhyvinvointi. Riskikartoituksen päivittäiminen ja sen jalkauttaminen KEINOT Siivoustyön mitoituksen ajantasallapito ja muu huoltopalvelun suoritelaskentatyö Työaikojen järkeistäminen paremmin kohteiden päätoimintaa palvelevaksi. Palvelusopimusten- ja kuvausten seuranta yhdessä sisäisten asiakkaiden kanssa. Henkilökunnan lisäkouluttaminen sekä tiimityön vahvistaminen. Suoritteet TP 2011 TA 2012 TA 2013 Ateriasuoritteet (lask.) 1 340 009 1 400 000 1 420 000 Keskimääräinen ateriasuoritteen hinta 2,17 ruokapalvelu henkilöstökulut* 0,94 elintarvikkeet 0,82 0,84 0,87 muut sis. ja ulk. kustannukset + poistot* 0,41 Siivotut neliöt 30.09. tilanteen mukaisena 55 132 59 373 60 708 *Ruokapalvelun henkilöstökuluista osa sisältyy uudelle ns. monipalvelun kustannuspaikalle ja tämän johdosta vertailukelpoinen suoritelaskentatieto voidaan talousarviotietojen osalta esittää vain elintarvikkeiden osalta. Tiedot täydennetään tilinpäätöksen yhteydessä ja vuoden 2013 talousarvion mukaiset yksikköhinnat täydennetään vastaavasti.

30 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI PERUSTEHTÄVÄ / TOIMINTA-AJATUS Lempäälän sosiaali- ja terveyspalveluiden toiminta-ajatuksena on edistää kuntalaistensa hyvinvointia, toimintakykyä ja omatoimisuutta. Tavoitteena on ehkäistä fyysisten, psyykkisten ja sosiaalisten ongelmien syntymistä ja turvata riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut. Perustehtävänä on huolehtia erityisesti heikompiosaisista kuntalaisista. Organisaation työkulttuuri: Me teemme, osaamme ja olemme siitä ylpeitä. STRATEGISET TAVOITTEET JA TOIMINTAPERIAATTEET VAIKUTTAVUUS Edistämme eri-ikäisten kuntalaisten yhdenvertaisuutta, terveyttä, hyvinvointia ja hyvää elämänlaatua. Työskentelemme yhteistyössä muiden terveyteen ja hyvinvointiin vaikuttavien toimijoiden kanssa. Tuotamme palvelumme kohtuullisin kustannuksin ja kuntalaisten omaa aktiivisuutta painottaen. Ensisijaisesti taataan subjektiivisten oikeuksien toteutuminen ja ne palvelut, joilla ehkäistään inhimillisesti ja taloudellisesti kalliimman hoidon ja palvelun tarvetta. LAATU Palvelumme ovat joustavia ja luovasti tuotettuja. Laatu perustuu asiakaslähtöiseen toimintatapaan, jossa keskeistä on asiakasta arvostava, kuuleva, vuorovaikutteinen ja kunnioittava kohtaaminen. Laadun toteutumista edistävät eri ammattiryhmien välinen hyvä yhteistyö ja tulevaisuussuuntautunut ajattelu. Pyrimme siihen, että asiakkaat ovat mukana palveluiden kehittämistyössä. PROSESSIT Palveluprosessimme ja hoitoketjumme ovat sujuvia ja edistävät oikea-aikaista tarpeisiin vastaamista. Ydinprosessit ja hoitoketjut ovat kuvattuina ja oma toiminta ja ostopalvelut toimivat saumattomasti yhteen. Prosesseja ja hoitoketjuja yhdistää kustannustietoinen, ennaltaehkäisevä, varhaista puuttumista tukeva ja moniammatillinen toimintatapa. HENKILÖSTÖ Henkilöstömme hallitsee perustehtävänsä, tuntee oman tehtäväalueensa kokonaisuuden ja sen merkityksen osana kunnan palveluja. Tämä edellyttää hyvää perehdyttämistä. Vaikuttamismahdollisuudet, ajantasaiset työmenetelmät, kannustimet ja osaava ikäjohtaminen pitävät yllä henkilöstön työmotivaatiota. Henkilöstön työotetta kuvaa hyvä asiakaspalvelu, kehittäminen ja myönteinen ajattelu. RESURSSIT Toimintamme reunaehtoina ja mahdollistajina olevia resursseja, sekä aineellisia että aineettomia, käytetään harkiten ja tarkoituksenmukaisesti. Riittävät määrärahat, tarkoituksenmukaiset työ- ja toimitilat ja resursointi myös henkilöstön kehittämiseen ja palkitsemiseen turvaavat palvelujen tuottamista.

31 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN HALLINTO TP 2011 TA 2012 TA 2013 Muutos% Toimintatuotot 0 0 0 0,0 Toimintakulut -238 668-263 000-272 400 3,6 Toimintakate -238 668-263 000-272 400 3,6 Poistot ja arvonalentumiset 0 0 0 Tilikauden tulos -238 668-263 000-272 400 3,6 Sisäiset tuotot 0 0 0 0,0 Sisäiset kulut -194 925-204 700-255 929 25,0 Tulos sisäisten erien jälkeen -433 593-467 700-528 329 13,0 PERUSTEHTÄVÄ JA TOIMINNAN SISÄLTÖ Hallinnon tehtävänä on turvata riittävät resurssit, tukea kunnan yleisen strategian pohjalta sosiaali- ja terveystoimen palvelutavoitteiden toteutumista ja vastata toimialan hallinnon ja talouden sujuvasta hoitamisesta. Hallinto sisältää seuraavaa: sosiaali- ja terveyslautakunta yleishallinto keskitetyt ATK- ja toimistopalvelut avustukset yhteisöille TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET Sosiaali- ja terveyspalvelujen kysyntää lisäävät kunnan väkiluvun kasvu ja väestön ikääntyminen. Kysyntä ja kunnan velvollisuus tarjota palveluita kasvaa voimakkaimmin terveys- ja sairaanhoitopalveluissa, vanhustyössä, päivähoidossa ja vammaispalveluissa. Myös lastensuojelun tarve on kasvanut. Erityisesti erikoissairaanhoidon osalta palvelujen kustannukset kasvavat kunnan muuta menotaloutta voimakkaammin. Subjektiiviset oikeudet eri palveluissa, hoitotakuut, henkilöstömitoitukset, tiukat määräajat palveluiden tuottamisessa ja valtion viranomaisten tiukentunut valvonta ovat kuntalaisten kannalta hyvä asia, mutta jättävät vähän liikkumavaraa kunnan omille päätöksille talouden kiristyessä. Vuoden 2011 syksyllä valmistui Tampereen kaupunkiseudun sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisohjelma vuosille 2011-2014. Ohjelman keskeisiä toimenpiteitä ovat: 1. selvitys ympäristöterveydenhuollon seudullisesta organisoinnista, 2. selvitys suun terveydenhuollon seudullisesta organisoinnista, 3. selvitys perustason erikoissairaanhoidon seudullisesta organisoinnista, 4. kokeilu vapaasta hoitoon hakeutumisesta, 5. tietotuotannon seudullinen kehittäminen ja yhteisen kustannuslaskennan toteuttaminen, 6. tietojärjestelmien yhteensovittaminen, 7. omistajaohjauksen vahvistaminen ja sopimusohjausmenettelyn kehittämishanke ja 8. terveydenhuollon palveluiden järjestämissuunnitelma. Kunta- ja palvelurakenneuudistus tuo omia epävarmuustekijöitään palveluiden pitkäjänteiseen kehittämiseen. Ns. sote-uudistus, jossa lähtökohtana on suurten palvelualueiden muodostaminen, tulee toteutuessaan muuttamaan sote-palveluiden järjestämistä ja kaventaa merkittävästi kuntien itsenäistä päätösvaltaa sote-palveluissa. Valmistaudutaan mahdollisesti 1.5.2013 voimaantulevaan ikälakiin ja sen edellyttämiin toimenpiteisiin. 1.5.2011 voimaantullut terveydenhuoltolaki velvoittaa kunnat seuraamaan asukkaittensa terveyttä ja hyvinvointia, niihin vaikuttavia tekijöitä väestöryhmittäin ja kunnan palveluissa toteutettuja toimenpitei-

32 tä, joilla vastataan kuntalaisten hyvinvointitarpeisiin. Asia konkretisoituu lain velvoitteena laatia valtuustokausittain hyvinvointikertomus ja raportoida sen toteutumisesta vuosittain valtuustolle. Lempäälän kunnan ensimmäinen hyvinvointikertomus valtuustokaudelle 2013 2016 on määrä saada valmiiksi vuoden 2012 loppuun mennessä. Vuonna 2013 terveyden ja hyvinvoinnin edistämistyö jatkuu kohdentamalla toimenpiteitä hyvinvointikertomuksessa valittujen tavoitteiden suuntaan ja seuraamalla sekä arvioimalla niiden toteutumista ja vaikutuksia. Tältä pohjalta korjataan ja täsmennetään edelleen suunnitelmaa ja toimenpiteitä vuodelle 2014. Lempäälä on osallisena Kaste 2 -ohjelmaan kuuluvassa hankkeessa, jonka keskeisenä tavoitteena Pirkanmaalla on hyvinvointijohtamisen osaamisen kehittäminen mm. sähköisen hyvinvointikertomuksen (ehvk) avulla. Kyseisen työvälineen käyttöönotolla vahvistetaan poikkihallinnollisten terveyden edistämisen johto- ja työryhmien toimintaa ja edistetään hyvinvointikertomuksen käytön juurtumista laajemminkin osaksi kunnan toiminnan ja talouden suunnittelua. Terveydenhuoltolaki edellyttää myös, että kunnan on päätöksenteon ja ratkaisujen valmistelussa arvioitava ja otettava huomioon tehtävien päätösten ja ratkaisujen vaikutukset väestön terveyteen ja sosiaaliseen hyvinvointiin. Tähän liittyen esittelyvastuussa olevat henkilöt koulutetaan vuoden 2013 aikana ennakkoarviointimenettelyn (EVA) käyttöön. Osana toimialan strategiatyöskentelyä jatketaan prosessityötä. Keskeisten prosessien ja hoitoketjujen kuvaamisella pyritään tehostamaan ja lisäämään palvelujen sujuvuutta, ennaltaehkäisyä, kustannustietoisuutta ja tuottavuutta sekä asiakkaiden ja henkilöstön tyytyväisyyttä. Sosiaalityön siirryttyä uusiin toimitiloihin terveyskeskukseen yhteistyötä yhteisten asiakkaiden kanssa voidaan tehostaa. Sosiaali- ja terveyspalvelumaksujen taksaan tehdään sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulain ja asetuksen mukaiset indeksitarkistukset. Tavoite Mittari Välitavoite /tavoitetaso Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut järjestetään taloudellisesti edullisesti, mutta kuitenkin laadukkaasti. Sosiaali- ja terveydenhuollon nettomenot asukasta kohden. Palveluista annettu palaute. Nettomenot ovat enintään kaupunkiseudun keskiarvoa. Sosiaali- ja terveystoimen eri palveluista tehdään asiakaskyselyjä. Palaute on pääosin myönteistä, kriittisestä palautteesta otetaan oppia. Terveyden edistäminen poikkihallinnollisena toimintana. Hyvinvointikertomuksen arviointiraportti ja suunnitelma vuodelle 2014. Sähköinen hyvinvointikertomus käytössä kunnan eri toimialoilla suunnittelun työvälineenä.

33 Suoritteet TP 2009 TP 2010 TP 2011 nettomenot euro/asukas, virallinen tilasto Lempäälä 2612 2610 2819 Ylöjärvi 2601 2724 2819 Nokia 2961 2916 2961 Pirkkala 2650 2666 2730 Kangasala 2673 2753 2879 keskiarvo 2699 2734 2891

34 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI KANSANTERVEYSTYÖ TP 2011 TA 2012 TA 2013 Muutos% Toimintatuotot 1 300 537 1 335 400 1 302 200-2,5 Toimintakulut -10 426 516-11 180 000-11 365 100 1,7 Toimintakate -9 125 979-9 844 600-10 062 900 2,2 Poistot ja arvonalentumiset -214 439-209 700-230 600 Tilikauden tulos -9 340 418-10 054 300-10 293 500 2,4 Sisäiset tuotot 0 0 0 0,0 Sisäiset kulut -592 404-591 400-704 109 19,1 Tulos sisäisten erien jälkeen -9 932 822-10 645 700-10 997 609 3,3 PERUSTEHTÄVÄ JA TOIMINNAN SISÄLTÖ Terveyskeskuksen tarkoituksena on tuottaa kuntalaisten terveyttä ja hyvinvointia edistäviä terveydenja sairaanhoidon peruspalveluita. Terveyttä ja hyvinvointia lisätään tukemalla lasten ja nuorten kasvamista fyysisesti, psyykkisesti ja sosiaalisesti terveiksi aikuisiksi. Aikuisväestön terveystavoitteena on työkyvyn säilyttäminen kansansairauksia torjumalla, joita ovat aikuistyypin diabetes, tupakka- ja päihdesairaudet, mielenterveyden häiriöt. Yhteistyössä vanhustyön kanssa pyritään turvaamaan vanhusten kotona asumista heidän toimintakykyään ylläpitämällä. Palvelut tuotetaan alueellisen väestövastuun periaatteella yhteistyössä sosiaalitoimen kanssa. Kansanterveystyö sisältää seuraavat toiminnat: * Keskitetyt palvelut eli terveyskeskuksen hallinto- ja hankintapalvelut * Väestövastuu, johon kuuluvat terveysneuvonta, avosairaanhoito, kotisairaanhoito * Hammashuolto * Terveyskeskussairaala * Hoidolliset tukipalvelut, johon sisältyvät röntgen ja kuntoutuspalvelut TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET Terveys 2015 kansanterveysohjelma koostuu kahdeksasta osatavoitteesta: lasten hyvinvoinnin lisääntyminen nuorten tupakoinnin väheneminen nuorten miesten väkivaltakuolleisuuden aleneminen työelämässä jaksamisajan pidentäminen 3 vuodella yli 75-vuotiaiden toimintakyvyn paraneminen keski-iän nouseminen kahdella vuodella koetun terveydentilan säilyminen nykytasolla väestöryhmien eriarvoisuuden väheneminen Toimiva perusterveydenhuolto luo pohjan kuntalaisten terveyttä ja hyvinvointia edistäville terveyden ja sairaanhoidon palveluille. Ennalta ehkäisevän toiminnan tavoitteena on vaikuttaa kuntalaisten omaan vastuuseen terveydestään ja hyvinvoinnistaan. Tutkimukset ovat osoittaneet, että elintapojen korjaaminen voi alentaa huomattavasti sairastumisriskiä kansansairauksiin. On inhimillisempää ennalta ehkäistä sairauksia kuin hoitaa sairauksia ja niiden seurauksia, vaikka ennaltaehkäisevän työn tulokset ja kustannussäästöt on todennettavissa vasta vuosia myöhemmin.

35 Elämäntapaan liittyvät tekijät, kuten tupakointi, alkoholin- ja huumeiden käyttö, ylipaino ja liikunnan puute ovat suurimmat terveyttä uhkaavat tekijät. Kielteisestä kehityssuunnasta ovat esimerkkinä myös syrjäytyminen sekä lisääntyvät mielenterveyden häiriöt eri ikäryhmissä. Avosairaanhoidon työn yhtenä tavoitteena on puuttua jo alkuvaiheessa mielenterveyden lievempiin häiriöihin, jotta esimerkiksi depressio ei pääse pitkittymään. Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyyn panostetaan jatkuvasti kansanterveystyössä. Kaikki asiakkaat, jotka ovat mahdollisesti pudonneet diabeteksen seurannasta ja hoidosta, yritetään saada hoidon piiriin. Diabeteshoitajat pitävät vastaanottoa molemmilla terveysasemilla. Vuosittain järjestetään painonhallintaryhmä avosairaanhoidon ja terveysneuvonnan yhteistyönä. Tulppa avokuntoutusohjelma on vakiintunut toimintatapa. Tulppa tarkoittaa ryhmämuotoista avokuntoutusohjelmaa valtimotautipotilaille ja niille, joilla on hoitoa vaativia valtimotaudin vaaratekijöitä. Pääkohderyhmänä ovat sepelvaltimotautipotilaat, mutta ohjelma sopii myös tyypin 2 diabeetikoille ja lievistä aivoverenkiertohäiriöistä kärsiville. Päihdesairaanhoitaja vastaanottaa päihde- ja korvaushoidon asiakkaita. Terveysneuvonnan resursseilla tehdään sekä 40-vuotistarkastuksia että pitkäaikaistyöttömien terveystarkastuksia. Pitkäaikaistyöttömien terveystarkastusten tavoitteena on tukea sekä terveydentilan että toiminta- ja työkyvyn parantumista. Yhteistyö Työvoiman palvelukeskuksen kanssa on tiivistä. Avosairaanhoidon apulaisosastohoitaja on kouluttautunut reumahoitajaksi ja hänen osaamistaan voidaan jatkossa hyödyntää reumapotilaiden hoidossa. Perusterveydenhuollossa painotetaan ehkäisevää, eri ammattiryhmien välistä yhteistyötä ja vastuuta väestön terveydestä. Väestövastuupiirejä on kunnassa kaksitoista, pääterveysasemalla seitsemän ja Kuljun terveysasemalla viisi. Välitön ja nopea yhteydensaanti puhelimella terveyskeskukseen on keskeinen osa kehittämistyötä. Puhelimessa tehdään hoidontarpeen arviointi, sekä tarvittaessa ajanvaraus joko sairaanhoitajalle tai lääkärille. Lääkäreiden ja hoitajien työnjako parantaa hoitoon pääsyä lääkäreiden vastaanotolle, kun mm. pitkäaikaissairauksien seurantaa ja lievempiä flunssapotilaita on keskitetty sairaanhoitajille. Vuoden 2013 alusta lähtien, sairaanhoitajien lääkkeenmääräämiskoulutuksesta valmistunut sairaanhoitaja pystyy helpottamaan päivystävän lääkärin työpainetta sekä samalla sujuvoittamaan potilaiden hoitoa päivystyksessä. Sairaanhoitaja pitää terveyskeskuksessa akuuttivastaanottoa ja voi aloittaa lääkehoidon, uusia reseptejä tai lähettää potilaita jatkotutkimuksiin. Päivystävä lääkäri voi käyttää enemmän aikaa erityisen haastaviin potilaisiin. Sairaanhoitaja voi uusia osan reseptilääkkeistä (tyypillisimmillään esimerkiksi verenpainelääkitys) ja aloittaa lääkehoidon tietyille potilasryhmille, yleisimmin esimerkiksi hengitysteiden infektiot, silmätulehdus, ja virtsatieinfektiot. Myös potilaiden lääkehoidon pitkäaikaisseurantaa voidaan siirtää sairaanhoitajalle. Sairaanhoitaja ja terveydenhoitaja vastaanottavat asiakkaita kerran viikossa iltavastaanotolla klo 18.00 asti. Akuutisti sairastuneiden hoitoon pääsy on turvattu järjestämällä päiväpäivystävän lääkärin vastaanotto virka-aikana. Terveyskeskuksen henkilöstö kouluttautuu aktiivisesti. Väestövastuulääkäreistä on kahdeksan kouluttautunut yleislääketieteen erikoislääkäreiksi ja loput neljä ovat sisällä erikoistumisohjelmassa. Hoitohenkilökunta puolestaan syventää osaamistaan ammatillisilla erikoistumisopinnoilla. Erikoisosaamista on hyödynnetty keskittämällä mm. diabetespotilaat, hengityselinsairaudet ja lievemmät mielenterveyden häiriöt tietyille sairaanhoitajille. Neuvolatyö on väestövastuuperiaatteella tehtävää moniammatillista yhteistyötä, jossa huomioidaan koko perhe neuvolan asiakkaina. Työn painopiste on erityistä tukea tarvitsevissa perheissä ja ennalta ehkäisyssä. Koko perheen neuvolassa tarjotaan tavanomaisten neuvolapalveluiden lisäksi lapsiperhetiimien palvelut. Neuvolapsykologin palvelut löytyvät molemmilta terveysasemilta

36 Kotisairaanhoidon keskeisenä toiminta-ajatuksena on erilaisin hoitotyön keinoin auttaa asiakkaiden selviytymistä kotona mahdollisimman pitkään sekä tukea hoitoon osallistuvia omaisia. Kotisairaanhoito tarjoaa tilapäistä apua väestövastuulääkärin, erikoissairaanhoidon tai asiakkaan omasta aloitteesta. Ikäihmisten neuvolan terveydenhoitaja antaa ohjausta terveyteen sekä eri palveluihin liittyvissä kysymyksissä. Ikäihmisten neuvolasta saa myös kuulokojeiden huoltoon ja käyttöön liittyvää opastusta ja ohjausta. Ikäihmisten neuvola toimii kotisairaanhoidon yhteydessä, samoin kuin muistipoliklinikka, jossa on sekä geriatrin että sairaanhoitajan vastaanotto. Yhteistyö on tiivistä vanhustyön kotipalvelun kanssa. Fysioterapian toiminta-ajatuksena on edistää asiakkaiden työ- ja toimintakykyä. Fysioterapia tukee vuodeosaston henkilöstön kuntouttavaa hoito-otetta sekä ikääntyvien ihmisten kotona selviytymistä. Fysioterapiassa järjestetään yksilöohjauksen lisäksi runsaasti erilaista ryhmissä tapahtuvaa ohjausta. Vuonna 2013 fysioterapian toimintaa voidaan tehostaa entistä paremmin, kun sairaalan yhteyteen valmistuu isompi ja välineistöltään parempi kuntosali. Sairaalasta jo kotiutuneet asiakkaat jatkavat tietyn ajan ohjauskäyntejä kuntosalilla. Coxassa lonkkaleikattavien potilaiden ohjaus ja määräaikaistarkastukset jatkuvat. Fysioterapia vastaa myös kuntalaisten apuvälineiden lainauksesta, huollosta ja käytön opetuksesta. Terveyskeskussairaalaan tullaan joko oman lääkärin / päivystyksen kautta lähetteellä tai jatkohoitoon erikoissairaanhoidosta. Kuntouttava hoitotyö on terveyskeskussairaalan toiminnan perusta. Tavoitteena on ottaa erikoissairaanhoidosta potilaat jatkohoitoon osastolle ilman siirtoviivemaksua. Osastolla on 36 hoitopaikkaa, joista noin 10 on varattu pitkäaikaishoidon asiakkaille. Keskimääräinen hoitoaika on noin 12 vuorokautta, joka tarkoittaa nopeaa potilasvaihtuvuutta. Terveyskeskuksen laajennuksen valmistuttua vuoden 2014 alusta ja paikkojen lisääntyessä toimintaa voidaan monipuolistaa. Lisäpaikat (15) otetaan käyttöön vaiheittain. Hammashuollon työn painopiste on ennalta ehkäisyssä ja kuntalaisten suun terveyden edistämisessä. Eri ammattiryhmien työnjaon kautta hammaslääkäreille jää enemmän aikaa aikuisväestön hoitoon. Perusongelmana hammashuollon resurssien ohella (kehyskuntiin verrattuna) on hammaslääkäreiden rekrytoinnin vaikeus. Kuluvan vuoden aikana yksi hammaslääkärin virka on ollut kokonaan täyttämättä. Vuokratyövoiman avulla pyritään pysymään hoitotakuun määrittelemissä aikarajoissa. Pirkanmaan kuntien yhteinen viikonloppupäivystys tapahtuu Tampereella Acutan tiloissa. Raportti suun terveydenhuollon selvityshankkeesta valmistui kesällä 2012. Kunta on lausunnossaan ottanut myönteisen kannan kuntien yhteisen suun terveydenhuollon liikelaitoksen tai liikelaitoskuntayhtymän perustamiseen. Lempäälän kunta valmistautuu ilmoittautumaan isäntäkunnaksi alueellisen hammashoidon yhteistyössä. Röntgen toimii digitaalisen kuvantamisen välineillä ja toimintaa jatketaan terveyskeskuksen omana toimintana. Uudehkon ja nykyaikaisen laitteiston avulla pystytään kuvantamaan ja suorittamaan tutkimuksia laajemmalla skaalalla. Radiologi käy röntgenissä kerran viikossa tekemässä ultraäänitutkimuksia ja konsultoimassa kuvia. Palvelutaso: Uuden terveydenhuoltolain myötä terveystarkastukset kouluterveydenhuollossa lisääntyivät. Vuoden 2011 syksyllä saatiin uusi nuorisolääkäri, mutta hänen työpanoksensa väestövastuulääkäreiden ohella ei riitä vastaamaan lisääntyneisiin terveystarkastuksiin. Lisäksi väestönkasvun myötä väestövastuupiirien koot ovat kasvaneet /kasvamassa liian suuriksi. Lisäresurssina esitetään uutta koululääkäriä. Viikonloppupäivystys hoidetaan ostopalveluna ja yöpäivystys on Valkeakosken aluesairaalassa. Selvitetään, paljonko lähetteitä viikolla ja viikonloppuisin tehdään Taysiin ja Valkeakosken sairaalaan. Hammashuollon hoitotakuuseen vastataan lain mukaisesti osin ostopalvelun turvin syynä hammaslääkärien rekrytoinnissa vaikeus. Lisäksi oikojahammaslääkäri tekee puolikasta työaikaa, joka lisää

muiden hammaslääkäreiden oikomistyön tarvetta. Tämä osaltaan on vähentämässä aikuisasiakkaiden vastaanottoaikoja. Lisäresurssina esitetään suuhygienistin varahenkilöä. Terveyskeskuksen saneeraus- ja laajennustyö alkoi kesäkuussa 2011. Uusi lisärakennus valmistuu vuoden 2012 lopulla, jonka jälkeen alkaa sekä sairaalan uuden osaston rakentaminen että terveyskeskuksen vanhan osan saneeraaminen. Sairaalan toimintaa joudutaan väliaikaisesti supistamaan arvion mukaan noin 8-10 paikalla vuonna 2013. Samalla valmistaudutaan uuden vuodeosaston käyttöön ottoon 2014. Lisäresursseina vuodeosastolla esitetään erikoistuvaa geriatria. Vuonna 2014 edessä on merkittävä henkilöstön lisäys, kun uusia lisäpaikkoja otetaan käyttöön ja henkilöstömitoitus saatetaan tyydyttävälle tasolle (nyt n. 0,6 työntekijää potilasta kohden). Tilojen saneeraamisen johdosta joudutaan terveyskeskuksen sisällä toimimaan erilaisissa väistötiloissa, mikä voi jonkin verran hankaloittaa toimintaa. Terveyskeskuksen laajennus- ja saneeraus kokonaisuudessaan myöhentyy jonkin verran alunperin suunnitellusta (vuoden 2013 loppu) vuoden 2014 alkuun. Mm. henkilöstön ja asiakkaiden turvallisuuden parantamiseksi sosiaali- ja terveysasemalla esitetään lisäresurssina virastovahtimestaria. 37 Tavoite Mittari Välitavoite /tavoitetaso Turvataan hoitotakuun toteutuminen ja tarjotaan tarvittavat väestövastuun terveydenhuollon palvelut (Laki hoidon saatavuudesta). Hoitoon pääsyn seurantatilasto. Yli 80 % potilaista saa 5 minuutin sisällä yhteyden ajanvaraukseen / hoidon tarpeen arviointiin, sekä pääsee tilanteensa ensiarvioon viimeistään 3 arkipäivän kuluessa yhteydenotosta. Väestövastuun vastaanottojen käyttö on tarkoituksenmukaista. Päivystysvastaanottojen osuus lääkärien vastaanottokäynneistä. Päivystyksen osuus käynneistä on alle 22%. Yöpäivystys säilyy Valkeakoskella. Turvataan hoitotakuun toteutuminen hammashoidossa ja tarjotaan suun terveydenhuollon palveluita. Aikuisväestön hoitoon pääsyn seuranta tilasto. Aikuishoidon osuus hammaslääkärikäynneistä on 60-65%. Aikuishoidon osuus suuhygienistien käynneistä on 30-40 %. Vuodeosasto toimii tehokkaasti. Pääsy erikoissairaanhoidosta omalle osastolle jatkuva seuranta. Kiireellinen hoito toteutuu 1-3 päivän kuluessa yhteydenotosta ja kiireetön hoito pääsääntöisesti kuuden kuukauden sisällä. Osastolle pääsee jonottamatta, niin ettei siirtoviivemaksua erikoissairaanhoidosta kerry.

38 Palvelut ovat laadukkaita ja ne toteutetaan asiakaslähtöisesti. Potku-hankkeen läpivieminen vuosina 2013-2014. Kurkiaura- hanke 2013 - Pitkäaikaissairaille potilaille laaditaan yksilöllinen hoitosuunnitelma yhteistyössä potilaan kanssa. Pitkäaikaissairailla potilailla on nimetty hoidon toteutuksesta vastaava työntekijä. Pitkäaikaissairauksien ennalta ehkäisy ja hoito. Verenohennuslääkehoidossa olevien potilaiden määrä suhteessa omahoitoon, sairaanhoitajien ja lääkäreiden hoitoon. Järjestetään omahoidon ryhmäohjausta. Verenohennuslääkehoidossa olevien omahoitoa kehitetään ja sairaanhoitajille siirretään osa verenohennuslääkehoidon potilaista, jolloin lääkäreille vapautuu resurssia lääkärinhoitoa tarvitseville potilaille. Terveydenhuollon järjestämissuunnitelmaan vastaaminen Kuntatason strategia Työryhmän nimeäminen ja työn aloittaminen KEINOT Virastovahtimestarin toimi 1.1.2013. Kustannusvaikutus 30 000. Laitoshuoltajan toimi avosairaanhoitoon 1.2.2013. Perusteena on terveyskeskuksen laajentunut siivouksen neliömäärä. Kustannusvaikutus 29 000. Selvitetään kuitenkin, voidaanko siivous hoitaa huoltopalveluyksikön toimesta, jolloin resurssi kohdennetaan sinne. Hammashuoltoon uusi suuhygienistin varahenkilö 1.4.2013. Varahenkilön avulla aikuisasiakkaiden pääsyä vastaanotoille voidaan helpottaa. Suuhygienistin vastaanotolle on muutaman viikon jonotus tällä hetkellä. Lisäksi työnjaon avulla suuhygienisti voi hoitaa osan hammaslääkärin potilaista. Hammaslääkäreille vapautuu resurssia hammaslääkärin hoitoa tarvitseville asiakkaille. Kustannusvaikutus 27 000. Terveysneuvontaan uusi koululääkärin toimi 1.9.2013 alkaen. Väestövastuulääkäreiden työmäärä on kasvanut väestön määrän kasvun myötä. Terveydenhuoltolain tuomat lisääntyneet terveystarkastukset kuormittavat väestövastuulääkäreitä ja koululääkärin avulla työkuormaa voidaan helpottaa. Kustannusvaikutus 26 000. Erikoistuva geriatri sairaalan lisäpaikkojen vuoksi 1.10.2013. Erikoistuvan geriatrin työpanosta voidaan hyödyntää kotisairaanhoidossa, tehostetun palveluasumisen yksiköissä ja helpottaa väestövastuulääkäreiden työpainetta. Kustannusvaikutus 24 000. Tukipalveluista apteekkitoiminta omana toimintana lakkautetaan syksyllä 2013 ja siirtyy sairaanhoitopiirin Kuvantamis- ja apteekkiliikelaitoksen hoidettavaksi. Farmaseutti jää sairaalan osastofarmaseutiksi, jossa hänen osaamistaan voidaan hyödyntää.

39 Suoritteet TP 2011 TA 2012 TA 2013 Avohoidon kaikki käynnit terveyskeskuksen eri palveluissa 116280 125000 123000 Terveysneuvonta - käyntejä 26498 28000 28000 Lääkärin vastaanotto - käyntejä 35922 38000 38000 Hammashoito - 0-17 v; käyntejä - aikuisväestö; käyntejä Sairaala - hoitojaksoja - hoitopäiviä 9174 8610 10000 9000 9400 8900 913 950 900 11466 11500 11300 Nettomenot euroa/asukas 466 488 483

40 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI ERIKOISSAIRAANHOITO TP 2011 TA 2012 TA 2013 Muutos% Toimintatuotot 15 533 8 500 12 400 45,9 Toimintakulut -18 144 865-19 609 500-20 566 400 4,9 Toimintakate -18 129 332-19 601 000-20 554 000 4,9 Poistot ja arvonalentumiset 0 0 0 Tilikauden tulos -18 129 332-19 601 000-20 554 000 4,9 Sisäiset tuotot 0 0 0 0,0 Sisäiset kulut -39 951-46 700-41 828-10,4 Tulos sisäisten erien jälkeen -18 169 283-19 647 700-20 595 828 4,8 PERUSTEHTÄVÄ JA TOIMINNAN SISÄLTÖ Pirkanmaan sairaanhoitopiirin toiminta-ajatuksena on luoda edellytyksiä terveyttä ja toimintakykyä edistävälle erikoissairaanhoidolle, erityistason sairaanhoidolle, tieteelliselle tutkimukselle ja koulutukselle ylläpitämällä Tampereen yliopistollista sairaalaa sekä Valkeakosken, Vammalan ja Mäntän aluesairaaloita. Lempäälä kuuluu eteläiseen osavastuualueeseen, sairaaloina Valkeakoski ja Kaivanto. Erityistason ja keskussairaalatason palvelut kuntalaiset saavat TAYS:sta, joka tuottaa lempääläisille pääosan kaikista erikoissairaanhoidon palveluista. Tehtäväalue sisältää seuraavat toiminnat: * Sairaanhoitopiirin sairaalat * Erikoissairaanhoidon muu toiminta (erikoissairaanhoidon ostopalvelut ja Pirkanmaan hoitokoti) * Psykiatrinen yksikkö TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET Pirkanmaan sairaanhoitopiirin sopimusohjauksessa Kangasala, Lempäälä, Nokia, Pirkkala, Vesilahti ja Ylöjärvi muodostavat yhteisen ns. kehyskuntien tilaajarenkaan. Sopimusohjauksen lisäksi kehyskunnat tekevät yhteistyötä muussakin terveydenhuollossa mm. ostopalveluissa ja työterveyshuollossa. Pirkanmaan sairaanhoitopiirin tarjouksen lähtökohtana on palvelujen kuluvan vuoden 2012 hinnat sekä vuoden 2011 palvelujen toteutunut käyttö. Tarjouksessa on huomioitu kuntien asukasluvun muutosennusteet vuodesta 2011 vuoteen 2013. Tarjous on mitoitettu niin, että kiireelliseen ja kiireettömään hoitoon pääsy turvataan. Tarjouksessa on huomioitu toiminnalliset muutokset sekä palveluja tuottavan yksikön tuotteistuksesta ja kohdentamisperusteiden tarkennuksesta johtuvat muutokset. Palkkakustannusten on arvioitu nousevan kokemuslisä- ym. kertymineen keskimäärin 3,0 % vuoteen 2012 verrattuna. Ulkopuolisissa palveluissa ja materiaaliostoissa kustannustason nousuksi on arvioitu enintään 2,5 %. Yleistä kustannustason nousua ei ole huomioitu. Pirkanmaan sairaanhoitopiiri pidättää oikeuden periä erikoissairaanhoidossa siirtoviivemaksua jatkohoitopaikkaa odottavasta potilaasta myös vuonna 2013. Sairaanhoitopiirin valtuusto päättää siirtoviivemaksun perimisestä syksyn 2012 aikana. Tarjoukseen ei sisälly siirtoviiveistä kunnille aiheutuneita kustannuksia. Erikoissairaanhoidossa potilaskohtaisen kalliin hoidon tasausraja on vuonna 2013 edelleen 60 000. Tasausrajan ylittävästä osasta jäsenkuntaa ei laskuteta. Menettelystä aiheutuvat laskuttamatta jäävät kustannukset rahoitetaan 50 :n suuruisella asukaskohtaisella maksulla. Loppulaskutuksen yhteydes-

sä kalliin hoidon tasausmaksua tarkistetaan sen mukaan, kuinka paljon kallista hoitoa on vuoden aikana toteutunut. Erityisvelvoitemaksulla katettavat kustannukset ovat 10,50 jäsenkunta-asukasta kohden. Sillä katetaan seuraavista toiminnoista aiheutuvat kustannukset: perusterveydenhuollon johtamiskoulutus, sairaala-apteekin varmuus- ja velvoitevarastointi, alueellinen infektiosairauksien torjuntatyö, Myrkytystietokeskuksen laskutus, terveyskeskusten ja sosiaalihuollon laitosten potilasvahinkovakuutuksen osuus, perusterveydenhuollon vastuualueen aluetoiminta, alueellinen terveyden edistäminen, kanta-arkistoon liittyminen sekä lainaksi annettavien apuvälineiden hankintakustannuksia ja apuvälineyksikön muita toimintakuluja. Sairaanhoitopiirin vuoden 2013 tarjouksen pohjalta on erikoissairaanhoitoon, joka sisältää varsinaiset palvelut, eritysvelvoitemaksun, kalliin hoidon tasauksen ja ensihoidon varattu 19,37 milj., joka on 5 % eli 0,92 milj. enemmän kuin vuoden 2012 lisämäärärahalla tarkistettu sairaanhoitopiirin talousarvio. Koska ensihoito siirtyy sairaanhoitopiirin hoidettavaksi vuoden 2013 alusta, kansanterveystyön avosairaanhoidosta on vähennetty 260 000 sairaankuljetuksen/ensihoidon kustannuksia. Satunnaisvaihtelut voivat vuosittain olla hyvinkin suuria. Kohtuullista kasvu on ollut vuosien 2008 ja 2009 välillä eli 4 % ja vuosien 2009 ja 2010 välillä eli 6 %. Vuonna 2011 menokasvu 8 ensimmäisen kuukauden aikana vuoteen 2010 verrattuna oli peräti 21 % ja vuonna 2012 menokasvua vastaavana ajankohtana 3,9 % vuoden 2011 vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Menojen kasvua 2012 selittää seuraavien erikoisalojen kasvu 8 ensimmäisen kuukauden aikana (kasvuprosentit vastaavaan ajankohtaan verrattuna 2011): nuorisopsykiatria 170 %, keuhkotaudit, 70 %, lastentaudit 26 %, neurologia 22 %, hammas-, suu- ja leukasairaudet 21 %, synnytys 18 % ja syövänhoito 17 %. Toisaalta erikoisalojen käytössä on myös suuria vähenemisiä vastaavaan ajankohtaan verrattuna 2011: Tays:n toimialue 5:n akuutti- ja yleissairaala psykiatria yhteensä 53 %, Kaivannon psykiatria 31 %, lastenpsykiatria 40 %, yleiskirurgia 30 %, neuro- ja vanhuspsykiatria 28 %, neurokirurgia 26 %, urologia 26 %, Tays sisätaudit 19 % ja gastroenterologia 18 %. Valkeakosken aluesairaalan somaattisten klinikoiden käyttö on lisääntynyt 8 ensimmäisen kuukauden aikana 2012 vuoteen 2011 vastaavaan ajankohtaan verrattuna 19,6 % ja psykiatrian käyttö Kaivannon sairaalassa on vähentynyt 31 %, yhteensä somaattisten klinikoiden ja psykiatria lisäys 9 %. Erikoissairaanhoidon palveluita hankintaan Pshp:n lisäksi ostopalveluina yksityiseltä sektorilta. Ostopalveluina hankitaan päiväkirurgisia leikkauksia, erikoislääkärien tutkimus- ja konsultaatiopalveluja sekä kuvantamistutkimuksia. Taloudellisuuden lisäksi ostopalveluilla voidaan nopeuttaa ja joustavoittaa hoitoon pääsyä. Varsinkin erityislääkärien konsultaatio Lempäälän terveyskeskuksessa annettuna palvelee kuntalaisia hyvin ja tukee perusterveydenhuoltoa. Ostopalveluihin varataan 0,5 milj.. Kunnan oma psykiatrinen yksikkö (mielenterveystoimisto) tarjoaa erikoissairaanhoitotasoista psykiatrista hoitoa. Psykiatrian yksikössä pyritään saamaan psykiatrinen arvio, diagnoosi, lääkehoito ja hoitosuunnitelma tehtyä hoitotakuun määrittelemässä aikataulussa lempääläisille aikuispotilaille. Akuuttihoito pyritään järjestämään mahdollisimman paljon avohoidon keinoin yhteistyössä perusterveydenhuollon kanssa. Kuntoutus- ja asumisasioissa lähdetään varhain liikkeelle kroonistumisen ennaltaehkäisemiseksi. 41 Palvelutaso: Pirkanmaan sairaanhoitopiiri on pystynyt tarjoamaan hoitoa pääsääntöisesti hoitotakuun määräajoissa. Vuoden 2013 määräraha perustuu vuosien 2011 toteumaan ja 8 ensimmäisen kuukauden toteumaan vuonna 2012. Erikoissairaanhoidon tuotteiden tarjous oli n. 18,9 milj. ja kunnan tilauksena sairaanhoitopiirille on esitetty n.18,45 milj..

42 Psykiatrian laitoshoitoa on sekä toimialue 5:lle että Kaivantoon tilattu vuoden 2011 ja alkuvuoden 2012 toteuman perusteella n. 110 00 vähemmän kuin on tarjottu. Oman psykiatrisen yksikön toimintaa vahvistetaan muuttamalla psykiatriaan erikoistuvan lääkärin virka psykiatrin viraksi ja kehittämällä avohoitoa. Lisäksi vuoden 2011 toteuman ja alkuvuoden 2012 toteuman perusteella toimialueiden 2-4 tarjoukset olivat ylimitoitettuja (kustannusnousu vuoden 2012 tilaukseen 9,4 % - 20,2 %). Tilausvalmistelun kustannusnousu vuoden 2011 toteumaan on 7,8 % ja vuoden 2012 sopimukseen 9,1 %. Talousarvioon on varattu 19,4 milj. sisältäen erikoissairaanhoidon varsinaiset tuotteet 18 600 000, ensihoidon kustannuksen 550 000 ja erityisvelvoitemaksun 220 000. Tavoite Mittari Välitavoite /tavoitetaso Erikoissairaanhoidon palveluita on tarjolla riittävästi. Kehyskuntien tilaajarengas hankkii ostopalveluina erikoissairaanhoidon palveluita. Hoidettujen potilaiden jonotusaika. Ostopalveluiden määrä. Kiireetön hoito sairaanhoitopiirin vastuulla. Tavoitteena pidetään, että 100 % potilaista hoidetaan hoitotakuun määrittämässä 6 kk:n ajassa. Ostopalveluina hankintaan erikoislääkärien tutkimus- ja konsultaatiopalveluja, kuvantamistutkimuksia ja lyhytkirurgiaa tavoitteena nopea ja joustava tutkimuksiin ja hoitoon pääsy. KEINOT Sairaanhoitopiirin palveluihin 19,37 milj.. Erikoissairaanhoidon ostopalveluihin 0,5 milj.. Suoritteet TP 2011 TA 2012 TA 2013 Avohoitokäynnit sh-piirin sairaaloissa 24 021 26 300 28 500 Hoitopäivät sh-piirin sairaaloissa 13 287 13 000 12 800 Hoitojaksot sh-piirin sairaaloissa 2 611 2 650 2 750 Lähetteiden lkm 7 628 8 100 8 300 Kunnan psykiatrinen yksikkö, käyntejä 5 064 5 300 5 300 Erikoissairaanhoidon kustannukset euroa/asukas (mukana myös oma psykiatrinen yksikkö) 872 919 949

43 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI LASTEN PÄIVÄHOITO TP 2011 TA 2012 TA 2013 Muutos% Toimintatuotot 2 117 066 2 192 000 2 200 000 0,4 Toimintakulut -11 458 454-12 388 000-12 892 700 4,1 Toimintakate -9 341 388-10 196 000-10 692 700 4,9 Poistot ja arvonalentumiset -403 968-398 700-534 900 Tilikauden tulos -9 745 356-10 594 700-11 227 600 6,0 Sisäiset tuotot 0 0 0 0,0 Sisäiset kulut -2 763 722-2 125 400-2 945 007 38,6 Tulos sisäisten erien jälkeen -12 509 078-12 720 100-14 172 607 11,4 PERUSTEHTÄVÄ JA TOIMINNAN SISÄLTÖ Päivähoito on varhaiskasvatusta, joka tarjoaa lapsille hoivaa, kasvatusta ja opetusta. Päivähoito tukee kotien kasvatusta yhdessä muiden sosiaalipalvelujen kanssa. Päivähoito toimii myös osana ennaltaehkäisevää lastensuojelutyötä. Kotihoitoa taloudellisesti tukemalla tarjotaan mahdollisuus pienten lasten hoitamiseen kotona. Päivähoitoa tarjotaan mahdollisuuksien mukaan sellaisina toimintamuotoina ja -aikoina, jotka parhaiten tyydyttävät perheiden tarpeita. Tehtäväalue sisältää seuraavat toiminnat: * Päiväkodit (9 päiväkotia). Päiväkodeilla on myös ns. satelliittiosastot (17 pienpäiväkotia). Päiväkodit tarjoavat kokopäivähoitoa ja osapäivähoitoa (alle 5h/päivä). Vuorohoito on keskitetty päiväkoti Leikkiniittyyn ja allergisten lasten hoito päiväkoti Kuokkalankulmaan. Kaikissa päiväkodeissa on myös valmius ottaa erityistä tukea tarvitsevia lapsia hoitoon. * Perhepäivähoito (40 hoitajaa) ja yksi ryhmäperhepäivähoitokoti. * Avoin varhaiskasvatustoiminta keskittyy perhetupiin (4). * Yksityisen hoidon tuki ja kuntalisä * Kotihoidon tuki TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET Päivähoitotarpeen kasvu on jatkunut varsin voimakkaana, mutta päivähoitopaikka on pystytty järjestämään lain mukaisesti. Vuonna 2012 maaliskuussa aukeni Kuokkalankulman 100-paikkainen päiväkoti ja se täyttyi kokonaan syksyllä 2012. Joitakin vanhoja epäkäytännöllisiä yksiköitä on jouduttu lopettamaan tai niistä on vähennetty lapsia. Perhepäivähoitajien määrä on vähentynyt eläköitymisen johdosta tai hoitajien siirtyessä kouluttautumisen seurauksena päiväkoteihin. Edellä mainittujen tekijöiden vuoksi päivähoitopaikat eivät ole lisääntyneet toivotulla tavalla ja tuleva vuosi tulee olemaan vaikea. Uudelle n. 100-paikkaiselle päiväkodille on tarvetta. Päivähoidon laajentumiseen loppuvuodesta 2013 varaudutaan henkilöstön ja muiden resurssien lisäyksellä. Perhepäivähoitajien siirtyminen työaikalain piiriin ja n. 40-tuntiseen työviikkoon syksyllä 2011 aiheutti erillisjärjestelyjä perhepäivähoidon varahoitojärjestelmiin. Sopivaa työaikajaksoa on etsitty ja kesällä otettiin käyttöön 6 kk tasoittumisjakso. Hoitajien lomat pyritään keskittämään koulujen loma-aikoihin. Perhepäivähoidon resurssihoitajia on yksi joka liikkuu tarpeen mukaan eri päiväkodeissa. Tarvittaessa päiväkoteihin palkataan lisäresursseja perhepäivähoidon varahoitoa varten. Lempäälän päivähoidossa noudatetaan Tampereen seutukunnassa tehtyä seutusopimusta hoitopaikkojen ostamisessa ja myymisessä. Tampereen kaupungilta ostetaan yöhoitoa tarvitsevien lasten hoitopaikat ja ns. kielipäiväkoteihin (ruotsi, englanti, ranska) hakevien hoitopaikat lapsen äidinkielen perusteella. Ostopalvelujen määrä vaihtelee vuoden aikana ja se antaa perheille laajemman oikeuden valita hoitopaikkansa seutukunnassa. Päivähoitotoiminnalta edellytetään entistä enemmän jous-

44 tavuutta niin, että se pystyy vastaamaan muuttuvan työelämän vaatimuksiin (mm. pätkätyöt ja vuorotyö). Avoimen varhaiskasvatustoiminnan (Perhetuvat) kysyntä on lisääntynyt, sillä useat perheet hakevat/ohjataan hakemaan kevyempää päivähoitopalvelua silloin, kun vanhemmat/vanhempi on kotona. Seutukunnallisesti on päätetty yhteisesti hankkia päivähoitoon mobiilisovellus, jonka kautta on helpompi seurata lasten läsnäoloja. Asia on kilpailutettu hankintatoimisto Kuhan kautta. Lempäälässä kuten suurimmassa osassa kehyskuntia ensimmäisessä vaiheessa tämän käyttöön on lähdössä perhepäivähoito ja vuorohoito. Sovelluksen hankintaan on varattu rahat vuoden 2013 budjettiin. Erityispäivähoito on integroitu osaksi päivähoidon toimivaa arkea. Erityisopettajien tehtäväalueeseen kuuluu myös henkilöstön kouluttaminen lasten erityistarpeiden huomioimiseen, lausuntojen antaminen erityistä hoitoa tarvitsevien lasten tilanteesta ja yhteistyö moniammatillisen asiantuntijajoukon kanssa lapsia koskevissa asioissa. Lempäälässä on työskennellyt viisi päivähoidon alueellista erityisopettajaa, mutta lisääntyvien hoitopaikkojen vuoksi saatiin vuonna 2012 kuudes päivähoidon alueellisen erityisopettaja toimi. Toimea ei kuitenkaan voitu täyttää pätevien hakijoiden puuttuessa ja toimi täytettiin määräaikaisella perhetyöntekijällä. Lempäälän päivähoidossa toimii ennestään yksi perhetyöntekijä. Päivähoidon merkitys ennaltaehkäisevässä lastensuojelutyössä on koko ajan kasvanut. Päivähoidon siirtymisestä sosiaalitoimesta sivistystoimeen tehtiin selvitys vuonna 2011. Kunnanhallitus päätti silloin, ettei siirtoa tehdä tässä vaiheessa, mutta yhteistyötä toimialojen välillä on syytä kehittää edelleen. Päivähoidon ja koulutoimen välistä yhteistyötä lisätään ja alueellisten tiimien toiminta vakiinnutetaan syksyllä 2013. Päivähoidon organisaatiomuutosta on valmisteltu vuosi 2012. Asiaa on käsitelty lautakunnassa ja sekä päivähoidon henkilöstöä että päivähoidon nykyisiä aluejohtajia on kuultu. Organisaatiouudistuksen valmistelu etenee aikataulun mukaisesti ja se otetaan käyttöön tammikuussa 2013. Sen tavoitteena on antaa tuleville päiväkodin johtajille enemmän aikaa henkilöstön työhyvinvoinnin tukemiseen, osaamisen kehittämiseen sekä pedagogiseen johtamiseen ja keskittää asiakaspalvelu, palveluohjaus, hakemusten käsittely ja laajempi verkostotyö aluejohtajille. Tulevassa uudessa organisaatiomallissa on kaksi aluejohtajaa, 8 päiväkodin johtajaa ja perhepäivähoidon esimies. Palvelutaso: Vuonna 2013 pyritään toteuttamaan 100-paikkainen päiväkoti Moision alueelle (Siskontie). Tarkoitus on, että tiloihin voitaisiin sijoittaa yksi Moision koulun esiopetusryhmä. Uuden päiväkodin valmistuminen ajoittuu vuoden 2013 loppuun. Sen käyttöönottoon varaudutaan talousarviossa marraskuun 2013 alusta 7 työntekijällä (2 ryhmää eli noin 30 lasta). Koska uusia päivähoitopaikkoja ei saada kuin aikaisintaan vuoden lopussa, päivähoidon järjestäminen kaikille tarvitsijoille tulee olemaan erittäin haasteellista. Kunnallisten perhepäivähoitajien määrä on laskussa. Yksityisten perhepäivähoitajien määrä sen sijaan on jatkuvassa kasvussa ja heidän osaamisen kehittäminen huomioidaan koulutuksia suunniteltaessa. Tavoite Mittari Välitavoite /tavoitetaso Päivähoidon palvelut järjestetään taloudellisesti. Seudullisessa kustannusvertailu. Kustannuksissa pysytään seudun keskiarvossa. Päivähoitopalvelujen tarjonnassa on vaihtoehtoja. Eri hoitomuodoissa olevien lasten määrä. Päiväkodeissa ja perhepäivähoidossa on kokopäivähoidossa vuoden 2013 lopussa n.1150 lasta.

45 Päivähoitopalvelut ovat laadukkaita ja niitä on tarjolla riittävästi. Osaava henkilöstö. Laadittavassa laatukäsikirjassa on arviointiin käytettävät mittarit. Yksikkökohtaiset varhaiskasvatussuunnitelmat. Organisaatiouudistuksen toteutuminen. Asiakastyytyväisyyskysely sisäisille asiakkaille. Opetuspalvelujen palvelualuemallin mukaiset tiimit kokoontuvat säännöllisesti syksystä 2013. Koulutustiimi kokoontuu säännöllisesti ja järjestää koulutussuunnitelman mukaisia koulutuksia. Päivähoidossa on riittävä osaaminen huolen puheeksiotossa ja ensiaputaidoissa sekä tarpeellinen määrä hygieniapassin suorittaneita. Yksityisen hoidon tuella kuntalisineen (vastaa palveluseteliä) hoidetaan n. 110 lasta. Lasten kotihoidon tukea saa n. 360 perhettä, 600 lasta. Perhetupatoiminnan piirissä n. 220 lasta. Laatukäsikirjan ensimmäinen suppea versio valmistui vuoden 2012 loppuun ja sitä laajennetaan vuoden 2013 aikana. Yksikkövasujen päivitys kuntavasujen pohjalta tehdään vuoden 2013 loppuun mennessä. Organisaatiouudistus onnistuu suunnitellusti ja hakuprosessi, toiminnalliset ratkaisut, tiedonkulku ja kokouskäytännöt selkeytyvät vuoden 2013 aikana. Sisäisille asiakkaille (mm. huoltopalvelu, tekninen toimi) tehdään asiakastyytyväisyyskysely Päiväkodin johtajien ja rehtoreiden yhteistyötä lisätään. Koulutustiimi tekee koulutussuunnitelman varhaiskasvatussuunnitelman ja osaamiskartoitusten pohjalta ja järjestää yhteisiä koulutuksia henkilöstölle. Täydennyskoulutuspäivien määrä on 2pv/työntekijä Huolen puheeksiotto-, hygieniapassi- ja ensiapukoulutuksia järjestetään vuosittain.

46 KEINOT Lisääntyneeseen päivähoidon tarpeeseen tarvitaan uusi päiväkoti, jonka valmistumiseen vuoden 2013 lopulla varaudutaan budjetissa kahden ryhmän perustamisella, yhteensä 7 työntekijää. Kustannusvaikutus 50 000. Jos päiväkoti valmistuu aiemmin syksyllä 2013, resurssilisäykset huomioidaan muutostalousarviossa. Perhepäivähoidon työaikajärjestelyt pyritään järjestämään edelleen asiakasystävällisesti työaikalain henkeä noudattaen. Nykyisten perhepäivähoitajien määrä pyritään säilyttämään (n. 40 hoitajaa). Yksityisten perhepäivähoitajien määrä on kasvussa ja kunnallisen valvonnan lisäksi heidän ammatillisen tietoisuuden lisäämistä ja erityisen tuen tarvetta pyritään tukemaan. Perheitä ohjataan käyttämään yksityisen hoidon tukea lastensa hoidossa sekä käyttämään perhetupien palvelua silloin, kun se on mahdollista. Noudatetaan seutukunnallisesti sovittua kustannuslaskentamallia ja pyritään sitä kautta kehittämään päivähoidon toimintaa kustannustietoisesti. Selvitetään tuntiperusteisen laskutuksen käyttöönottoa päivähoidossa. Suoritteet TP 2011 TA 2012 TA 2013 Lapsia hoidossa 31.12. - kokopäivähoito (lähinnä 0-5vuotiaat) 1018 1140 1150 - osapäivähoito (lähinnä 0-5 -vuotiaat) 27 20 35 - viriketoiminnan piirissä 217 220 220 Yksityisen hoidon tuki - tuen piirissä lapsia 101 100 110 Lasten kotihoidon tuki - perushoitorahan piirissä alle 3-v. lapsia 31.12. 317 345 360 - lapsia kaikkiaan tuen piirissä 524 573 600 Nettomenot euroa/asukas 581 576 578 Nettomenot euroa/0-6-vuotias 4895 5021 5007

47 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI VANHUSTYÖ TP 2011 TA 2012 TA 2013 Muutos% Toimintatuotot 1 301 706 1 282 500 1 261 000-1,7 Toimintakulut -7 239 357-7 853 700-8 071 200 2,8 Toimintakate -5 937 651-6 571 200-6 810 200 3,6 Poistot ja arvonalentumiset -95 525-94 500-98 300 Tilikauden tulos -6 033 176-6 665 700-6 908 500 3,6 Sisäiset tuotot 0 0 0 0,0 Sisäiset kulut -483 427-421 600-415 247-1,5 Tulos sisäisten erien jälkeen -6 516 603-7 087 300-7 323 747 3,3 PERUSTEHTÄVÄ JA TOIMINNAN SISÄLTÖ Vanhustyön perustehtävänä on tukea vanhusten kotona asumista. Tähän päästään tarjoamalla riittävästi laadukkaita palveluja sekä tukemalla vanhuksen omia ja lähiyhteisön voimavaroja. Ympärivuorokautista hoivaa tarvitsevalle tarjotaan yksilöllinen ja hyvä hoito kodikkaassa ympäristössä. Tehtäväalue sisältää seuraavat toiminnat: * Himminkodon yhteiset palvelut, geriatrisen työn-, muistityön-, kotipalvelujen ja ennaltaehkäisevän työn yksiköt * Sotainvalidien palvelut ja rintamasotilaiden kuntoutus * Omaishoidon tuki * Palvelutalot eli Ehtookoto ja muu palveluasuminen TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET Vuoden 2011 lopussa 75 vuotta täyttäneitä oli 1193 henkilöä. Ennusteen mukaan vuonna 2015 75 vuotta täyttäneitä tulee olemaan noin 1350 henkeä ja vuonna 2020 noin 1600. Kun palvelutarpeen arvioidaan kasvavan samassa suhteessa, niin palvelutarpeen kasvu tulee olemaan noin 15 % vuoteen 2015 mennessä ja noin 35 % vuoteen 2020 mennessä verrattuna vuoden 2011 tilanteeseen. Vanhimpien kuntalaisten, 85 vuotta täyttäneiden määrä nousee vuodesta 2011 vuoteen 2015 mennessä noin 20 % ja noin 40 % vuoteen 2020 mennessä. Vanhimmissa ikäluokissa palvelutarve on suurimmillaan. Vuonna 2009 hyväksyttiin vanhustyön kehittämisohjelman päivitys vuosille 2009 2025. Ohjelmassa linjataan vanhustyön palvelujen kohdentuminen varsinaisen vanhuuden palveluihin. Kehittämisohjelmassa esitetään linjaukset eri palvelumuotojen kehittämistarpeille, arviot perustuvat väestöennusteisiin ja Ikäihmisten palveluista annetussa laatusuosituksessa (2008) esitettyihin kattavuustavoitteisiin. Kehittämisohjelman seuraava päivitys tehdään valtuustokauden alkupuolella. Varsinaisen vanhuuden palvelujen lisäksi omana toiminta-alueenaan kehittämisohjelmassa nähdään senioritoiminta, joka on ns. kolmasikäläisten omaehtoista toimintaa. Tavoitteena on senioritoiminnan muotoutuminen tukemaan nykyistä laajemmin kolmasikäläisten osallistumista. Sitä tuetaan muun muassa vertaisohjaajatoimintaa tukemalla. Lempostupa tarjoaa puitteet eläkeläisjärjestöille kokoontumiseen ja pienimuotoiseen harrastustoimintaan. Toimelantaloon suunnitteilla olevan laajennuksen myötä myös sinne tulee mahdollisuus pienimuotoiseen senioritoimintaan. Ehtookoto kehittää osana omaa toimintaansa seniorikouluttajatoimintaa. Vanhustyön palveluissa keskitytään tasapainoisen palvelurakenteen kehittämiseen. Toimivat avohuollon palvelut mahdollistavat kotona asumisen toimintarajoitteista huolimatta. Myös ikääntyvien henkilöiden omaisten tarvitsema tiedon ja tuen tarve huomioidaan palveluja kehittäessä.

48 Kotona asuvien ikäihmisten palvelutarpeeseen vastataan kotipalvelun, kotisairaanhoidon ja tukipalvelujen avulla. Asiakkaan kanssa yhteisesti laadittavan palvelusuunnitelman avulla räätälöidään asiakkaalle tarkoituksenmukainen palvelukokonaisuus Kuntouttava päivätoiminta ja päivähoito ovat jaksohoidon rinnalla kotona asumista tukevia palvelumuotoja. Kaikkiin toimintamuotoihin sisältyy myös kuntosalikäyntejä. Vuonna 2009 aloitetut matalan kynnyksen ryhmätoiminnat ovat vakiintuneet osaksi kotona asumista tukevaa toimintaa. Hyvinvointia tukevia kotikäyntejä on toteutettu vuodesta 2010 alkaen. Vuonna 2013 käyntejä tarjotaan edelleen 78 -vuotiaiden ikäryhmälle. Kotisairaanhoito järjestää terveystarkastukset 75 vuotta täyttäneiden ikäryhmälle. Himminkodon jaksohoidolla on tärkeä rooli kotona asumisen tukemisessa. Jaksohoitoa voidaan hyödyntää monenlaisissa tilanteissa, esimerkiksi kuntoutumiseen ja omaishoitajien vapaaseen ja lepoon. Himminkodossa jaksopaikkoja on sekä geriatrisen työn yksikössä (16 paikkaa) että muistityön yksikössä (10 paikkaa). Ympärivuorokautista hoivaa järjestetään laitoshoitona Himminkodossa ja terveyskeskussairaalassa sekä tehostettuna palveluasumisena. Terveyskeskussairaalassa pitkäaikaishoito järjestetään henkilöille, joiden hoito edellyttää vuodeosastotasoista hoitoa. Tehostettua palveluasumista järjestetään Ehtookodossa tai sitä hankitaan ostopalveluna yksityisiltä palveluntuottajilta, esimerkiksi Hoitokoti Arwolasta. Yksityistä palvelua ostetaan yksittäisille asiakkaille silloin, kun ympärivuorokautinen hoiva on välttämätöntä eikä omissa yksiköissä ole tilaa. Toimelantalon laajennusta on suunniteltu niin, että rakentaminen voisi alkaa keväällä 2013. Vuoden 2014 alkupuolella valmistuvaan laajennukseen tulee tehostetun palveluasuminen paikkoja ja yhteistiloja. Omaishoitajien työtä tuetaan omaishoitajalain nojalla. Omaishoitoa tukevia palveluja tarjotaan myös omaishoitajille, joiden kanssa ei ole tehty omaishoidon tuen sopimusta. Omaishoitajien palveluohjaus, koulutus-, virkistys- ja leiritoiminnasta huolehtii keskitetysti sosiaaliohjaaja. Palvelut mitoitetaan omaishoitajan ja -hoidettavan kanssa yksilöllisesti palvelusuunnitelmaa tehtäessä. Lempäälän Ehtookodon kehittämistyöhön vaikuttaa vahvasti valmisteilla oleva Ikälaki, jonka tarkoituksena on vahvistaa ikäihmisten osallisuutta omiin asioihinsa vaikuttamisessa sekä edistää heidän kokonaisvaltaista hyvinvointiaan. Vanhus- ja lähimmäispalvelujen liitto VALLI on valinnut Ehtookodon yhdessä neljän muun järjestön kanssa kehittämään uutta valtakunnallista Sinetti-toimintamallia, jonka tavoitteena on kehittää uudenlaista, asiakaskeskeistä, innovatiivista toimintakulttuuria ja hyvinvointia vanhustyöhön. Ehtookodon asukkaat ovat vahvasti mukana Sinetti-kehitystyössä. Ehtookoto jatkaa edelleen hoitotyön tekniikkaa kehittävässä Ikälinja-hankkeessa. Lisäksi painopistealueina vuodelle 2013 ovat saattohoidon kehittäminen ja RAI-järjestelmän tehokas hyödyntäminen hoitotyössä. Ehtookodon toimintajärjestelmä valmistuu vuoden 2013 loppuun mennessä. Vuonna 2006 käynnistyi sotaveteraaneille ilmainen ruokapalvelu tarveharkintaisesti myös kotiin kuljetettuna. Ateriapalvelun piirissä on vuoden 2012 loppupuolella noin 45 ruokailijaa. Vanhustyön tarpeet on nähtävä osana yhdyskuntasuunnittelua, jonka avulla tuetaan vanhusten kotona asumista ja esteetöntä liikkumista. Kunnan eri hallintokunnilla on omassa toiminnassaan vastuu ikääntyvien ja vanhusten selviytymisestä asuinympäristössään. Palvelutaso: Koti- / avopalveluun esitetään kahden työntekijän lisäystä vuonna 2013. Toinen lisäys on uusi lähihoitajan vakanssi, toinen lisäys, avopalvelupäällikkö, suunnataan avohuollon ja kotipalvelun kehittämisja esimiestehtäviin ja se toteutetaan vanhustyön sisäisillä järjestelyillä vapautuvista toimista. Kotipalvelun esimiehellä on 31 työntekijää kotipalveluissa ja päivätoiminnan 4 työntekijää. Uuden esimiesresurssin myötä ennaltaehkäisevä toiminta (päivätoiminta ja kuntosalit) voidaan ohjata yhden esimiehen tehtäväksi. Terveyskeskussairaalasta pyritään siirtämään hoivaa tarvitsevat vanhukset vanhustyön yksiköihin, jotta terveyskeskus pystyy ottamamaan erikoissairaanhoidosta tulevat potilaat. Vanhustyön jaksopaikkojen avulla pyritään vastaamaan nopeasti paikkatarpeeseen. Jaksopaikat kuitenkin täyttyvät

säännöllisessä jaksohoidossa olevista asiakkaista ja äkillisiin tilanteisiin vastaaminen on hankaloitunut. Lisäksi ympärivuorokautista hoivaa tarvitsevien asiakkaiden määrän kasvaessa joudutaan jaksopaikkoja käyttämään pitkäaikaisen hoivan tarpeisiin, mikä pysyvänä kehityssuuntana ei ole kotona asumisen tukemisen kannalta järkevää. Ehtookodossa on otettu yksi asunto lyhytaikaisen asumisen tarpeisiin. Ympärivuorokautisessa hoivassa on varauduttu vuositasolla 2 paikan lisäykseen vuoden 2013 aikana, lisäystarve tulee kuitenkin olemaan suurempi. 49 Tavoite Mittari Välitavoite /tavoitetaso Turvataan kotona asumista riittävillä palveluilla. Säännöllistä kotipalvelua ja kotisairaanhoitoa saavien määrä. 75 vuotta täyttäneistä noin 14 % on kotona annettavien palvelujen piirissä. Kielteisten kotipalvelupäätösten määrä Kielteisiä kotipalvelupäätöksiä ei jouduta tekemään yhtään. Jaksohoidossa olevien määrä. Jakso- ja lyhytaikaishoitopaikkoja käyttää noin 100 eri asiakasta. Päivätoiminta-asiakkaiden määrä. Päivätoimintaa käyttää noin 5 % 75 vuotta täyttäneistä. Asiakkaita on 60. Omaisten tukimuotojen määrä ja laatu. Palvelusetelin käyttö siivouspalveluissa. Rahallista tukea saavien määrää lisätään viidellä vuosittain ja muuta omaishoitajien tukea lisätään. Palvelusetelin käyttöä ja kohdentumista seurataan. Lisätään asiakkuuksia 5-10 vuosittain. Tarjotaan riittävästi erimuotoista palveluasumista, hoivaasumista ja laitoshoitoa. Pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevien määrä. Palvelutaloissa asuvien määrä ja ympärivuorokautinen turva. Laitoshoidossa enintään 5, % 75 vuotta täyttäneistä (noin 60 asiakasta). Tehostetun palveluasumisen piirissä on noin 4 % 75 vuotta täyttäneistä. Toimelantalon laajentaminen alkaa keväällä 2013 tavoitteena lisätä tehostetun palveluasumisen paikkoja omassa kunnassa.

50 Turvataan riittävät ja laadukkaat resurssit palveluissa. Henkilöstön määrä, rakenne ja osaaminen. Keskustan kehittämissuunnitelmassa huomioidaan senioriasuntojen rakentaminen. Myös kunnan pohjoispään kaavoituksessa/suunnittelussa otetaan huomioon senioriasumisen tarpeet. Henkilöstöä lisätään kolmella työntekijällä 2013. Riittävän osaamisen varmistaminen tarkoituksenmukaisella henkilöstörakenteella. Riittävästä täydennyskoulutuksesta huolehtiminen. Osaamiskartoitusten käyttöönoton aloittaminen Ennaltaehkäisevä toiminta. Senioritoiminnan kehittäminen Vanhustyön ennaltaehkäisevä toiminta. Eläkeläisjärjestöt kehittävät aktiivisesti senioritoimintaa. Ehtookodolla on keskeinen rooli vertaisohjaajien koulutuksessa ja senioritoiminnan kehittämisessä. Vertaisohjaajien määrän lisääminen. Hyvinvointia tukevien kotikäyntien toteuttaminen. KEINOT Kotipalvelun ja kotisairaanhoidon yhteistyö- / yhdistämisselvitys valmistuu syksyllä 2012. Mahdollisesta yhdistymisestä päätetään vuonna 2013. Vanhustyössä on tapahtunut vuonna 2012 ja tapahtuu vuonna 2013 henkilöstömuutoksia, jolloin vapautuvien vakanssien tehtäviä on mahdollista järjestellä sisäisesti. Sisäisillä järjestelyillä lisätään koti- / avopalveluun avopalvelupäällikön virka 1.10.2013 alkaen ja yksi lähihoitajan toimi Himminkotoon 1.8.2013 alkaen. Lisäksi kotipalveluun lisätään uusi lähihoitajan toimi 1.10.2013 alkaen. Vuoden 2012 kotipalvelun uuden toimen kustannukset näkyvät täysimääräisinä vuonna 2013, lisäksi tulevat uuden toimen kustannukset vuodelta 2013, kustannusvaikutus yhteensä noin 20 000. Osaamiskartoitukset aloitetaan vuonna 2013. Muutetaan eläköityvien kotiavustajien toimet lähihoitajien toimiksi. Omaishoitoa tuetaan lisäämällä omaishoidon tuen määrärahaa. Lisäys hoitopalkkioihin ja muihin tukitoimiin 9 000. Ehtookodon ostopalveluihin 4 %:n korotus.

Tehostetun palveluasumisen ostoihin 70 000 lisäys, mikä merkitsee kahden uuden paikan hankkimista vuositasolla. Toimelantalon laajennuksen rakentaminen alkaa vuonna 2013. Toimelantaloon tulee tiloja tehostetulle palveluasumiselle enimmillään 22 asukkaalle sekä mahdollisuus pienimuotoiseen senioritoimintaan. Laajennus valmistuu 2014 alkuvuodesta. Lempostuvan ja Seniorineuvoston toimintaan on varattu 21 500, josta Lempostuvan vuokran osuus 16 500. Selvitetään yhteistyötä seurakunnan kanssa. Senioritoiminnan kehittymistä edistetään vertaisohjaajakoulutuksella. 51 Suoritteet TP 2011 TA 2012 TA 2013 Himminkoto - hoitopäivien lkm, pitkäaikaishoito 19750 18250 18250 - hoitopäivien lkm, jaksohoito 7731 8450 8450 - hoitopäivien lkm, osavrk-hoito (päivähoito) 559 580 450 Kotona annettavat palvelut - kotipalvelun ja kotisairaanhoidon piirissä 30.11. 180 185 190 heistä 75 vuotta täyttäneitä 155 165 165 - tukipalveluasiakkuuksien lkm 262 200 200 - asiakkaita ohjatun kuntosalitoiminnan piirissä/ kotona asumisen tukeminen 250 250 Palveluasuminen - Ehtookoto, muut ostopalvelut, asukkaita 81 75 75 - muu kunnan tukema palvelu / senioriasuminen (Himminnaapuri, 55 55 55 Toimelantalo) - veteraanien ateriat 63 75 45 Muut vanhustyön palvelut Omaishoidon tuki, vanhusten lkm 42 55 60 Omaishoitajien palveluohjaus, omaisten lkm 51 60 65 Nettomenot euroa / asukas 308 327 327 Nettomenot euroa / 75 vuotta täyttänyt 5382 5705 5657

52 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI PERHETYÖ JA TOIMEENTULOTURVA TP 2011 TA 2012 TA 2013 Muutos% Toimintatuotot 846 214 1 037 100 972 000-6,3 Toimintakulut -5 323 788-5 559 000-5 798 500 4,3 Toimintakate -4 477 574-4 521 900-4 826 500 6,7 Poistot ja arvonalentumiset 0 0 0 Tilikauden tulos -4 477 574-4 521 900-4 826 500 6,7 Sisäiset tuotot 0 0 0 0,0 Sisäiset kulut -24 729-51 700-47 705-7,7 Tulos sisäisten erien jälkeen -4 502 303-4 573 600-4 874 205 6,6 PERUSTEHTÄVÄ JA TOIMINNAN SISÄLTÖ Perhetyön tehtävänä on auttaa yksilöitä ja perheitä heidän sosiaalisissa, psyykkisissä ja taloudellisissa ongelmissaan, jotta asiakkaiden omatoimisuus ja fyysinen, psyykkinen sekä sosiaalinen toimintakyky arjessa vahvistuu. Asiakkaita tuetaan suunnitelmallisesti, asiakaslähtöisesti ja mahdollisimman oikea-aikaisesti ja kustannustietoisesti sosiaalityön, perhetyön ja perheneuvonnan keinoin. Perhetyö tukee toiminnallaan erityisesti lasten ja nuorten hyvän kasvun ja kehityksen edellytyksiä. Tehtäväalue sisältää seuraavat toiminnat: * Perussosiaalityö - lastensuojelun sosiaalityö (avohuolto, sijaishuolto, jälkihuolto) - päihdetyö (avo- ja laitoshoito) - aikuissosiaalityö (aktivointi ja toimeentulotukiasiat) * Perheneuvolan työ * Lapsiperheiden kotipalvelu ja perhetyö - ennaltaehkäisevä ja kuntouttava työ * Perheoikeudelliset sopimukset TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET Lempäälän kunnassa pyritään turvaamaan laadukkaat ja mahdollisimman kattavat lasten ja nuorten ja heidän perheidensä selviytymistä tukevat peruspalvelut palvelutarpeen jatkuvasta kasvusta huolimatta. Tutkimusten mukaan on viisasta kuntapolitiikkaa kehittää kaikkien lasten palveluja ja saada ne toimimaan yhteistyössä keskenään ja vanhempien kanssa. Kouluterveyskyselyn (v. 2011) perusteella voidaan todeta, että suurin osa lempääläläisistä lapsiperheistä elää hyvää ja tavallista arkea, ja lasten ja nuorten hyvän kasvun edellytykset täyttyvät. Toisaalta taloudellisen epävarmuuden aikana lapset ja nuoret voivat kuormittua enemmän, koska vanhemmilla ei ole voimavaroja tukea heitä arjessa riittävästi. Kouluterveyskyselyn mukaan vanhempien työttömyys tai lomautukset lisääntyivät mikä osaltaan vaikuttaa perheen taloudelliseen turvaan ja hyvinvointiin. Lapsiperheiden köyhyys on yksi riskitekijöistä lasten ja nuorten syrjäytymiselle. Perhetyön yksiköllä on useita lain säätämiä velvoitteita kuten lastensuojelu- ja toimeentuloturvapalveluiden järjestäminen niitä tarvitseville kuntalaisille. Perheille tuotettavissa palveluissa ja monimuotoisessa tukityössä korostetaan myös lähiyhteisöjen sekä vanhemmuuden merkitystä ja vastuuta lasten ja nuorten eri ikävaiheissa. Palveluiden varhainen ja oikea-aikainen kohdentaminen erityisen haavoittuvissa elämäntilanteissa eläville lapsille ja heidän perheilleen on tehokasta ja kustannustietoista työtä, jonka avulla ehkä vältytään perheiden kannalta raskaammilta ja myös kalliimmilta sosiaalityön toimenpiteiltä. Lapsiperheiden kotipalvelua on tarjottu hyvin monenlaisiin perhetilanteisiin mm. synnytykseen liittyviin lastenhoitotilanteisiin. Kotipalvelu on tehokas keino auttaa perheitä vanhempien kuormittuessa tai

sairastuessa. Parasta tukea pienten lasten perheille on konkreettinen apu kotiin ja arjen hoitamiseen silloin, kun oma jaksaminen on koetuksella. Ehkäisevässä lastensuojelussa laajennetaan ja tehostetaan monialaista työotetta yhdessä päivähoidon perhetyöntekijän, neuvolan, kotipalvelun ja perhetuvan kesken. Tavoitteena on lapsen ja perheen tukeminen matalan kynnyksen periaatteella ja verkostotyön näkökulmasta riittävän varhain, kun huoli lapsesta on pieni eikä lapsi tai nuori ole vielä lapsi- ja perhekohtaisen lastensuojelun asiakkaana. Lasten ja nuorten maailman vaativuus ja heidän kasvuympäristöjensä tai vanhempiensa heikentynyt kyky huolehtia lapsen tarpeista lisää lasten ja nuorten huonovointisuutta. Lastensuojelutarpeen taustalla saattaa olla vanhempien sekä lasten yksinäisyyttä, päihde- ja mielenterveysongelmia ja entistä useammin perhe- tai lähisuhdeväkivaltaa tai lasten kaltoinkohtelua. Lastensuojelun monenlaiset paineet ja kasvavat asiakasmäärät ovat haasteena. Lastensuojeluasiakkaita ja heidän perheitään ei kyetä tällä hetkellä tukemaan riittävän tehokkaasti ja oikea-aikaisesti liian suuren asiakasmäärän vuoksi. Lastensuojeluvelvoitteiden ja lastensuojelutarpeen selvitysten tekeminen riittävässä laajuudessa on vaikea toteuttaa lain edellyttämässä määräajassa. Lastensuojelutyön käytäntöjä ja rakenteita selkiytetään, ja työntekijöiden toiminnan tueksi päivitetään erilaisia lastensuojelun toimintaohjeita. Lastensuojeluvelvoitteiden täyttäminen ei ole mahdollista ilman lastensuojeluhenkilöstömäärän vahvistamista. Lastensuojelun avohuollon asiakkaille tuotetaan edelleen asiakassuunnitelmien mukaisesti monimuotoista perhetyötä. Yhtenä avohuollon tukimuotona on myös lapsille ja perheille suunnattavat ryhmät ja leirit. Avohuollossa ei ole saatavilla riittävän lähellä olevia perheiden päivä- ja ympärivuorokautisia perhekuntoutuspalveluita. Myös tukihenkilöitä ja tukiperheitä on vielä liian vähän tarpeeseen nähden. Huostaanotoilta ei vältyttäne tulevaisuudessakaan. Lasten sijoituksia tehdään, kun huostaanoton todetaan olevan lapsen edun mukainen. Pienet lapset ja varhaismurrosikäiset nuoret pyritään sijoittamaan ensisijassa perheisiin. Perheneuvolan perustehtävänä on muun muassa lasten ja nuorten psyykkisen ja sosiaalisen kehityksen sekä tunne-elämän arviointi, tutkimukset, hoito ja kuntouttaminen, vanhemmuuden tukeminen, perhe- ja parisuhdeasioiden hoitaminen ja lasten puheen ja kielen kehityksen, äänen ja kommunikaation häiriöiden tutkimus ja kuntoutus. Perheneuvolan pidemmän aikavälin tavoitteena on resurssien lisääminen erityisesti pienten lasten tiimiin, jotta jonotusajat eivät olisi perheille kohtuuttoman pitkiä ja jotta hoito voisi toteutua. Perheneuvolassa on käytettävissä kriisiajat kerran viikossa. Tavoitteena on tarjota 1-3 kerran käyntejä kriisiaikoja hyödyntäen niille perheille, joissa lasten tai koko perheen tilanne on kärjistymässä, ja avuntarve on akuutti. Haasteena on tarjota parisuhde- ja perheasioiden neuvontaa nykyistä tehokkaammin. Perheneuvolan pienten lasten tiimin toiminnan vahvistaminen ja selkiyttäminen on tulevan vuoden painopisteenä. Perheneuvolan nuorisotiimissä on käytössä selkeä ja vakiintunut hoitoonohjausmalli. Nuorisotiimi arvioi asiakkaiden hoidon tarpeen kiireellisyyttä säännöllisesti pidettävässä tiimipalaverissaan. Asiakkaille tarjotaan suunnitelmallisia hoitojaksoja mahdollisimman oikea-aikaisesti nuoren tilanteeseen nähden. Jatkossa pyritään selkiyttämään hoidon porrastuksia muun muassa erikoissairaanhoidon kanssa. Puheterapiassa arvioidaan ja tarkennetaan oman työn painopisteitä, kun Vesilahdelle ei enää tarjota puheterapian palveluita. Puheterapian kysyntä on jatkuvassa kasvussa, jolloin työssä on painottunut lyhytkestoisempi puheterapiaa tarvitsevien lasten ja heidän perheidensä ohjaus ja hoito. Aikuissosiaalityössä painopisteenä on vaikeassa elämäntilanteessa olevat lapsiperheet, jotka tarvitsevat sosiaalityön tukea ja ohjausta haasteellisessa elämäntilanteessa. Ensi vuoden alussa astuu voimaan nuorisotakuu, jonka mukaan muun muassa alle 25-vuotiaille tulee tarjota työtä, harjoittelutai opiskelupaikkaa määräajassa. Aikuissosiaalityö kehittää yhdessä monialaisten toimijoiden kanssa työllistämisen yhteistyötiimiä, jonka avulla etsitään ne nuoret, joilla on haasteena kiinnittyä työhön tai opiskeluun. Sosiaaliohjaajan jalkautuva työote on tässä tilanteessa erityisen tarpeellinen ja perusteltua. 53

54 Toimeentulotulotukiasiakkaiden palveluiden tuottaminen lain edellyttämässä määräajassa on haasteellista myös tulevana vuonna. Maahanmuuttajataustaisten asukkaiden palveluja toteutetaan kotouttamissuunnitelman mukaisesti jotta heidän kotoutumisprosessinsa olisi mahdollisimman tehokas ja jouheva. Ensi vuoden aikana laaditaan selvitys siitä, voiko Lempäälän kunta jatkossa toteuttaa hallittua ja suunnitelmallista pakolaisten vastaanottotoimintaa. Päihdetyössä toteutetaan yksilöllisesti räätälöityjä asiakaslähtöisiä päihdepalveluja, joissa painopisteenä on avohuollollisten palvelujen kehittäminen ja toteuttaminen yhteistyössä kunnan, kolmannen sektorin ja seurakunnan kanssa. Päihdehuollon laitoshoitoa tarvitsevien asiakkaiden kohdalla tehdään systemaattisesti perhetyön päihdetyön arviointi osana asiakkaan palveluketjua. Päihdeongelmaisten ryhmiä kootaan tarpeen mukaisesti. Ensi vuoden aikana tehdään kartoitustyötä jonka avulla pyritään selvittämään vaihtoehtoja päihdeongelmaisten asumispalveluiden järjestämiseksi. Palvelutaso: Perhetyön yksikön työn painopisteenä on ehkäisevän lastensuojelutyön kehittäminen ja yli hallintokuntien tapahtuvan monialaisen työn osaamisen hyödyntäminen arkityössä. Perhetyön yksikön velvoitteena on turvata lain edellyttämät palvelut lastensuojelussa ja toimeentulotukityössä. Toimeentulotukilain ja lastensuojelualain määräaikojen noudattaminen suhteessa toimintaresursseihin tulee olemaan edelleen haasteellista. Todennäköistä on, että lastensuojelun asiakasmäärien kasvaessa kaikkia lastensuojelutarpeiden selvityksiä ei saada tehtyä lain edellyttämässä 3 kk:n määräajassa. Talousarviossa ei ole varauduttu uusiin huostaanottoihin ja sijoituksiin. Tavoite Mittari Välitavoite /tavoitetaso Monialaisen työotteen kehittäminen ja mallintaminen ehkäisevään perhetyöhön. Monialainen työmallin luominen. Prosessimallinnus valmiina v 2013 lopussa. Lastensuojelun tarpeeseen vastataan ensisijaisesti avohuollon keinoin. Perheneuvolan pienten lasten tiimin toiminnan selkiyttäminen ja vahvistaminen Aikuissosiaali- ja toimeentulotukityössä turvataan lainmukaiset asiakaspalvelut, oikeudenmukaiset, perustellut päätökset ja ennaltaehkäisy. Avohuollon tukitoimien piirissä olevien lasten määrä. Huostaanotettujen lasten / nuorten määrä. Kriisiaikojen käyttö. Toimeentulotukiasioiden käsittelyaika (ajanvarauksesta päätökseen). Avohuollon asiakkaina n. 370 lasta ja nuorta. Huostaanotettujen määrä n. 30. Kriisiaikojen käyttö tehostunut ja sitä on seurattu systemaattisesti. Päätös viikossa (hakemuksen saapumisesta seitsemässä arkipäivässä). Aikuissosiaalityössä ehkäisevän työn malli. Aikuissosiaalityön sosiaaliohjauksen piirissä olevat erityistä tukea tarvitsevat lapsiperheet. Aikuissosiaalityön lapsiperheiden asiakassuunnitelmien määrä. Laaditaan selvitys päihdeasiakkaiden vaihtoehtoisista asumispalveluista Tarve ja vaihtoehdot on kartoitettu Selvitys on tehty v.2013 loppuun mennessä.

55 KEINOT Lastensuojelun uusi sosiaalityöntekijä 1.2.2013 lukien. Työpanos lastensuojelulain mukaisten velvoitteiden täyttämiseen. Kustannusvaikutus v. 2013 34 000. Aikuissosiaalityöhön sosiaaliohjaaja toimeentulotukea saavien vaikeassa elämäntilanteissa elävien lapsiperheiden kanssa tehtävään jalkautuvaan tukityöhön sekä toteuttamaan yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa pitkäaikaistyöttömien ja nuorten kanssa tehtävää ohjaustyötä. Sosiaaliohjaaja 1.3.2013 alkaen. Kustannusvaikutus v. 2013 31 000. Uusi perhetyöntekijä ennaltaehkäisevään perhetyöhön 1.8.2013 alkaen. Kustannusvaikutus noin 15 000. Sosiaalityöntekijä perheneuvolaan 1.2.2013 lukien. Kustannusvaikutus 40.000. Suoritteet TP 2011 TA 2012 TA 2013 Perheneuvonta - asiakkaita vuoden aikana 486 440 470 Lapset ja nuoret - lastensuojelun avohuollon piirissä lapsia ko. vuonna 362 320 370 - perhehoidossa 31.12. 16 16 16 - laitoshoidossa 31.12. 13 15 14 - perhehoidon päivien lkm 5797 5840 5870 - laitoshoidon päivien lkm 4904 4222 4251 Päihdehuolto - hoitopäivät vuoden aikana 265 460 400 Toimeentulotuki -ruokakuntien lkm ko. vuonna 684 680 682 Nettomenot euroa/asukas 216 213 220

56 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI VAMMAISPALVELUT TP 2011 TA 2012 TA 2013 Muutos% Toimintatuotot 75 073 77 200 91 000 17,9 Toimintakulut -5 158 017-5 534 300-5 926 600 7,1 Toimintakate -5 082 944-5 457 100-5 835 600 6,9 Poistot ja arvonalentumiset -30 960-30 900-30 900 Tilikauden tulos -5 113 904-5 488 000-5 866 500 6,9 Sisäiset tuotot 1 883 0 0 0,0 Sisäiset kulut -75 260-52 000-39 680-23,7 Tulos sisäisten erien jälkeen -5 187 281-5 540 000-5 906 180 6,6 PERUSTEHTÄVÄ JA TOIMINNAN SISÄLTÖ Vammaishuollon tarkoituksena on edistää vammaisten omatoimisuutta ja osallistumismahdollisuuksia tarjoamalla yksilöllisiä palveluita ja tukitoimia sekä ottaa vammaisten tarpeet huomioon suunnittelussa ja rakentamisessa. Palvelut kohdistuvat pääasiassa vaikeasti tai erittäin vaikeasti vammaisille ja pitkäaikaissairaille. Vammaispalvelut sisältää seuraavat toiminnat: * Sosiaalityö, joihin kuuluvat mm. vammaistyön johtaja, sosiaalityöntekijä, toimistosihteeri ja vammaisneuvosto * Liikkumispalvelut, joita ovat kuljetuspalvelut ja liikkumisvälineet * Asumispalvelut sisältävät asunnon muutostyöt ja niihin kuuluvat välineet ja laitteet ja palveluasuminen, kuntoutus- ja tukikodit ja henkilökohtainen avustajatoiminta * Muut henkilökohtaiset palvelut ja tukitoimet, joihin kuuluvat mm. kuntoutusohjaus ja sopeutumisvalmennus * Kehitysvammaisten erityispalvelut, joihin kuuluvat avopalvelut, päivähoito ja opetus, perhehoito, työtoiminta, asuminen ja laitoshoito TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET Vammaispalvelussa asiakastyö on lisääntynyt vuosi vuodelta kunnan asukasluvun kasvaessa. Päätöksiä tehdään vuosittain n. 1300, joista kuntoutustyöryhmän lääkinnällisen kuntoutuksen päätöksiä on n. 500. Päätösten valmistelu ja toimeenpano edellyttävät usein kotikäyntiä asiakkaan luona palvelutarpeen arvioimiseksi ja ratkaisujen etsimistä sosiaalityön keinoin. Toimenpiteitä yhtä päätöstä kohden voi olla useita, jopa kuukausittain toistuvia tapahtumia. Vammaispalvelua tarvitsevia asiakkaita on kaikista ikäryhmistä, varsinkin moniongelmaisten lasten osuus on kasvanut. Vammaispalvelussa on tällä hetkellä kolme kokoaikaista työntekijää, vammaistyön johtaja, sosiaalityöntekijä (1.8.2012 alkaen) sekä vammaispalvelusihteeri. Vammaistyön johtajan hallinnollinen työmäärä on kasvanut mm. seutukunnallisesta yhteistyöstä ja erilaisista hankkeista johtuen. Henkilöstöhallinnolliset tehtävät ovat lisääntyneet toimintakeskuksen siirryttyä kunnan omaksi toiminnaksi sekä Pesäpuun valmistuttua. Vammaispalvelulain muutos 1.9.2009 toi uusia haasteita lain tulkinnan ja toteutuksen suhteen. Henkilökohtaisen avun kohdalla muutos on merkittävä. Aiemmin määrärahaperusteinen palvelu muuttui subjektiiviseksi oikeudeksi, joka kunnan tulee järjestää. Vaikeavammaisella henkilöllä on oikeus saada kodin ulkopuolisiin toimiin, kuten harrastukseen ja virkistykseen, henkilökohtaista apua 30 tuntia kuukaudessa. Lisäksi vaikeavammaiselle henkilölle on järjestettävä henkilökohtaista apua päivittäisiä

toimia, työtä ja opiskelua varten siinä laajuudessa kuin vaikeavammainen henkilö sitä välttämättä tarvitsee. Järjestämistapoja on useita: vammainen voi itse palkata henkilökohtaisen avustajan, kunta voi antaa palvelusetelin, hankkia palvelut ostopalveluna tai järjestää palvelun itse. Vammaiselle maksetaan avustusta avustajan palkkaamiseksi. Palkkauskuluina korvataan kohtuulliset kulut joko osittain tai kokonaan. Kohtuullisina kuluina korvataan maksutaksassa määritellyt kulut palkkaamiseen liittyvän ohjeistuksen mukaisina. Henkilökohtaisen avustajan palvelua järjestetään eri tavoilla tapauksesta ja tilanteesta riippuen Pesäpuussa palvelu on pääsääntöisesti järjestetty kunnan omana toimintana. Tuottamalla henkilökohtainen apu osittain kunnan omana toimintana turvataan avustajatoiminnan jatkuvuus sekä resurssien järkevä ja taloudellinen käyttö. Kehitysvammaisten oikeus vammaispalvelulain mukaisiin palveluihin muuttui ensisijaiseksi kehitysvammalakiin nähden. Kehitysvammaisten palvelut järjestetään määrällisesti ja laadullisesti samanlaisina kuin muidenkin vammaispalvelulain piirissä olevien vammaisten ja pitkäaikaissairaiden palvelut kunkin yksilölliset tarpeet huomioiden. Lain mukaan omainen tai perheen jäsen ei enää voi toimia avustajana. Tällöin kyseeseen tulee henkilökohtaisen avun sijaan omaishoidon tuki. Lakiin tuli myös ikääntymiseen liittyvä rajaus. Vammaiset ja sairaat, joiden sairaus tai vamma johtuu ikääntymisestä, saavat palvelunsa lähinnä vanhustenhuollosta sosiaalihuoltolain perusteella. Lain soveltaminen tässä mielessä tuleekin olemaan varsin hankalaa ja vie aikansa ennen kuin käytännöt ja työnjako vakiintuvat. Vaikka Pesäpuun valmistuminen on vähentänyt paineita laitossijoituksiin, raskaampiakin tukimuotoja tarvitaan. Tarvetta on ympärivuorokautisen turvan antavista asumispalveluista. Erityisesti mielenterveyskuntoutujien laitoshoidon vähentyminen merkitsee lisääntyvää tarvetta asumispalveluihin. Asumispalveluita hoitokoteihin myönnetään henkilöille, joilla on useita merkittäviä haittatekijöitä arjesta selviytymisessä (psyykkinen sairaus, päihteet tai jokin muu pitkäaikainen sairaus tai vamma). Riittävillä resursseilla pystytään vapauttamaan hoitopaikkoja sairaaloista kotiuttamalla asiakkaita kotiin avustajan turvin tai asumispalveluna hoitokotiin. Kotona asuvien vammaisten lasten kohdalla tulevaisuuden haasteena on, miten asumispalvelut järjestetään siten, että he voivat asuna omissa kodeissaan eikä asuntoloissa olevina hoidokkeina. Uudisrakentamisessa tulee tuottaa sellaisia asuntoja, joissa esteettömyys on huomioitu. Toista Pesäpuun kaltaista asumisyksikköä tarvitaan vuosikymmenen puolivälin jälkeen. Vammaispalvelujen perustavoitteena on vammaisen kotona asumisen turvaaminen ja arjesta selviytyminen omatoimisuutta tukemalla. Tähän tarvitaan monimuotoisia palveluja ja tukitoimia, joita erityisesti nuoret vammaiset käyttävät aktiivisesti. Vammaisten arjen sujumisen ja laadukkaan elämän turvaamiseksi yksittäisten palveluiden sijaan pyritään luomaan sellainen palvelukokonaisuus, että se mahdollistaa tasavertaisen kuntalaisuuden. Erityisesti halutaan turvata riittävillä ja monipuolisilla koulutus- ja tukipalveluilla nuorten vammaisten mahdollisuus osallistumiseen, opiskeluun, asumiseen ja työntekoon. Kuljetuspalveluiden tuottamisen keinoina ovat palvelubussit, vammaispalvelulain mukaiset taksikuljetukset sekä kuljetus- ja autoavustukset. Autoavustusten myöntämisperusteita sekä avustuksen määrää joudutaan tarkastelemaan kriittisesti lain tarkoitusta unohtamatta. Palvelubussien käyttöaste on ollut erittäin hyvä ja palveluun ollaan varsin tyytyväisiä. Palvelubussit liikennöivät myös Kulju-Sääksjärvi alueella sekä Tampereelle. Vammaispalvelulain mukaisten taksikuljetusten kysyntä kasvaa väestön ikääntyessä. Palvelubusseilla on kuitenkin voitu hillitä taksikuljetusten kasvua sekä mahdollistettu erilaisten kimppakyytien käyttö esim. kuntoutukseen ja harrastustoimintaan. Pesäpuun tiloissa toimii vaikeavammaisten päivätoiminta sekä erityislasten iltapäivähoito. Avustajia erityislasten iltapäivähoidossa on kolme Pesäpuussa ja kaksi avustajaa EHA 2:n iltapäivähoidossa. Lisäksi ostetaan avustajapalvelua, koska iltapäivähoidossa lasten määrä ja hoitoisuus on lisääntynyt. 57

58 Sosiaalipalveluiden kuntayhtymän lopetettua toimintansa vammaisten työ- ja päivätoiminta on tuotettu vuoden 2009 alusta pääsääntöisesti kunnan omana toimintana. Työtoimintaa tuotetaan Lempäälän toimintakeskuksessa, avotyötoimintana ja vaikeavammaisten päivätoimintana Pesäpuun tiloissa. Vaikeavammaisten päivätoiminnasta vastaa kaksi ohjaajaa, jotka molemmat toimivat myös henkilökohtaisina avustajina. Päivätoiminta järjestää myös tilapäishoitoa tarvittaessa. Vammaisten avotyötoiminnassa on 4 ryhmää, joissa työskentelee 15-20 henkilöä ja 4 avustajaa. Näin myös Pesäpuun asukkaille pystytään järjestämään mielekästä tekemistä ja sisältöä päivään, tehtävinä mm. Pesäpuun siivouksesta, piha- ja lumitöistä ja kahvilatoiminnasta huolehtiminen. Työtoiminnassa nuoret saavat ahkeruusrahaa sekä aterian työpäivinä, jolloin palveluntarve omaan kotiin esim. ateriapalveluna vähenee. Toimintakeskuksen työtoiminnassa olevien ahkeruusrahat on yhdenmukaistettu tehtyä työtä vastaavaksi. Toimintakeskuksen palveluita myydään Vesilahdelle, Akaaseen ja Valkeakoskelle. Vaikeasti vammaisten nuorten mahdollisuuksia kouluttautua ammattiin ja työelämään tuetaan mahdollistamalla opiskelu tarvittavin tukitoimin. Perhehoitoa järjestetään sekä pitkäaikaisena että lyhytaikaisena hoitona. Kehitysvammaista lasta tai nuorta kotona hoitavien omaisten vapaita järjestetään perhehoidon lisäksi tilapäishoitona Tulppaanikodilla tai perhelomittajapalveluilla. Seutukunnallisesti käytössä on yhteinen perhehoidon käsikirja ja toimintaohjeet, jotka tarkistetaan perhehoitolain muutosta vastaaviksi. Perhehoidon kehittämiseksi ja perhehoitajien rekrytoimiseksi Lempäälä on mukana yhteisessä seutukunnallinen hankkeessa. Omaishoidon tuen kysyntä erityisesti autististen pienten lasten kohdalla on jatkanut kasvuaan. Vammaisneuvosto toimii aktiivisesti. Tavoitteena on turvata vammaisille tasavertainen toimiminen kuntalaisena ja mahdollisuus itsenäiseen elämään. Erityistä huomiota vammaisneuvosto kiinnittää esteettömän ympäristön ja rakentamisen toteutumiseen kaavoituksessa ja rakentamisessa. Vammaisneuvosto ottaa kantaa ja antaa lausuntoja vammaisten elämään vaikuttavissa asioissa. Vammaisneuvosto järjestää myös yhteistoiminnassa järjestöjen kanssa erilaisia tapahtumia mm. vammaisille ja heidän omaisilleen. Palvelutaso: Henkilökohtaisen avun myöntämisessä joudutaan paitsi lainsäädännöstä, myös kustannusten jatkuvasta kasvusta johtuen käyttämään tarveharkintaa. Mm. vanhusten arjesta selviytyminen aiheuttaa paineita ensisijaisiin palveluihin, kuten kotipalveluun, kun vanhuudesta johtuvat sairaudet eivät enää oikeuta henkilökohtaiseen apuun. Henkilökohtaiset avustajat ovat siivonneet, käyneet kaupassa, avustaneet sairaalakäynneillä ja virkistysmatkoilla. Heta-liiton (valvoo henkilökohtaisten avustajien etuja) ja JHL:n solmima työehtosopimus tuli voimaan 1.12.2010. Työehtosopimus ei ole yleissitova, vaan koskee ainoastaan niitä vammaisia työnantajia, jotka ovat jäseninä Hetassa. Kustannusten korvausmääriä tarkistetaan Hetan työehtosopimusta vastaaviksi noudattaen kuitenkin seutukunnallista linjausta. Tavoite Mittari Välitavoite /tavoitetaso Asumispalveluilla ehkäistään pysyviä laitossijoituksia. Laitoksissa olevien määrä. Laitoksissa pysyvästi hoidettavana enintään 4-5 vammaista. Henkilökohtaisen avustajatoiminnan laajuus Asumispalvelujen määrä omassa kunnassa ja kunnan ulkopuolella. Henkilökohtaisen avustajatoiminnan piirissä 120 vammaista. Pesäpuussa asuu 33 vammaista, Ehtookodossa 10 mielenterveyskuntoutujaa ja kunnan ulkopuolisissa yksiköissä

59 Palvelut räätälöidään asiakkaan tarpeiden mukaan. Palvelusuunnitelma n. 34 vammaista. Palvelusuunnitelmat tarkistetaan vuosittain. KEINOT Asumispalveluita kehitetään. Turvataan riittävät kuljetuspalvelut. Vaikeavammaisten nuorten opiskelua tuetaan mm. henkilökohtaisella avulla. Suoritteet TP 2011 TA 2012 TA 2013 Vaikeavammaisten kuljetuspalvelut - asiakkaita vuoden aikana 280 300 310 Shl:n mukaiset kuljetuspalvelut - asiakkaita vuoden aikana 106 130 100 Henkilökohtainen avustajatoiminta - asiakkaita vuoden aikana 140 120 120 Vaikeavammaisten asumispalvelut - asiakkaita vuoden aikana 69 70 70 Kehitysvammalaitokset - hoitopäiviä vuodessa 1284 1900 1500 Kehitysvammaisten perhehoito -hoitopäiviä vuodessa 1460 1460 1250 Kehitysvammaisten työ- ja toimintakeskukset - asiakkaita 31.12. 14 15 15 Omaishoidon tuki (alle 65-vuotiaat vammaiset) - saajien lkm vuodessa 42 40 50 Nettomenot euro/asukas 247 257 271

60 SIVISTYSTOIMI SIVISTYSTOIMEN HALLINTO TP 2011 TA 2012 TA 2013 Muutos% Toimintatuotot 45 127 33 000 35 000 6,1 Toimintakulut -217 745-230 400-239 500 3,9 Toimintakate -172 618-197 400-204 500 3,6 Poistot ja arvonalentumiset -1 609-1 600-1 600 Tilikauden tulos -174 227-199 000-206 100 3,6 Sisäiset tuotot 0 0 0 0,0 Sisäiset kulut -30 131-58 900-52 170-11,4 Tulos sisäisten erien jälkeen -204 358-257 900-258 270 0,1 PERUSTEHTÄVÄ JA TOIMINNAN SISÄLTÖ Hallinto vastaa toimialan yhteisten asioiden hoidosta, tehtävien koordinoinnista, lautakuntatyöskentelyn sujuvuudesta sekä toimialan ajankohtaisesta koulutuksesta. Palvelut ovat asiakaslähtöisiä palvelujen kehittäminen lähtee kuntalaisten tarpeista siten, että se on suunnitelmallista, kustannustietoista ja noudattaa kestävän kehityksen periaatteita Ennakkoluuloton yhteistoiminta laajennamme yhteistyöverkostoa oman kunnan sisällä ja ulkopuolella sekä otamme opiksi muiden kokemuksista yhteistyö naapurikuntien kanssa palvelujen järjestämiseksi lisääntyy ja uusia toimintamuotoja kehitetään Toimiva luottamushenkilö- ja henkilöstöorganisaatio avoimuus luotettavuus kehitämme organisaation toimintatapoja ja selkeytämme vastuualueiden välistä yhteistyötä TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET Sivistystoimen eri vastuualueilla on edelleen ajankohtaista väestönkasvun ja uusien toimintamuotojen asettamiin haasteisiin vastaaminen sekä toimintojen kehittäminen tulevaisuuteen suuntaamalla. Sivistystoimen toimialaan kuuluvat palvelut turvaavat kuntalaisille mahdollisuudet terveyden edistämiseen eli henkiseen, fyysiseen ja sosiaaliseen kehittymiseen, virikkeiseen vapaa-aikaan ja omaehtoiseen luovaan toimintaan. Kunnan väkiluvun kasvaessa, ikäluokkien suurentuessa ja uusien asuinalueiden rakentuessa on ollut välttämätöntä, että palvelujen järjestämisen lähtökohtana on suunnitelmallisuus, taloudellisuus ja rakentamistarpeen minimointi. Sivistystoimen eri vastuualueilla laadittujen ohjelmien tarkoituksena on yhdistää kunnan eri toimijoita palvelujen järjestämisessä, luoda toiminnallisia linjauksia ja vastata yhteiskunnan muutosten sivistyspalveluille asettamiin haasteisiin. Sivistystoimen palveluverkkoselvityksessä luotiin linjauksia tulevaisuuden palveluverkolle opetus-, nuoriso- ja kirjastopalvelujen osalta.

Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen myötä on Tampereen kaupunkiseudun kuntien sivistyspalvelujen yhteistyö tiivistynyt ja monipuolistunut. Osallistuminen seudulliseen kehittämisyhteistyöhön on osa aktiivista sivistyspalvelujen tuottamista. Tästä hyvänä esimerkkinä on Lempäälän ja Vesilahden yhteisesti toteuttamat kulttuuripalvelutoiminnot ja kulttuuriohjelman uudistaminen. Lisäksi seudullisen palveluverkon yhteisellä suunnittelulla sekä toimitilojen suunnittelu- ja toteutusyhteistyöllä voidaan vähentää investointitarpeita, lisätä jo olemassa olevan palveluverkon hyödyntämistä sekä kysynnän ja tarjonnan tasapainottamista. Vuoden 2010 alusta tuli voimaan valtionosuusuudistus. Esi- ja perusopetuksen sekä kulttuuripalvelujen rahoitus kuuluu osana ns. yhden putken mallin valtionosuuteen. Kulttuuripalveluihin kuuluvat kirjastot, asukaskohtainen kulttuuritoimi ja asukaskohtainen taiteen perusopetus. Esi- ja perusopetuksen valtionosuus määräytyy kunnalle ikäluokkapohjaisesti 6-15 vuotiaan väestön perusteella aikaisemman yksikköhinnan sijasta. Ylläpitäjäjärjestelmään eli yksikköhintapohjaiseksi jäävät edelleen lukion, ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulun yksikköhinnat. Myös kansalaisopistojen, aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä nuorison ja liikunnan valtionosuudet jäävät ns. yhden putken mallin ulkopuolelle eli maksatusperusteet säilyvät ennallaan. Lisäksi kunnalle säädetään kotikuntakorvausten perusteet, joiden nojalla kotikuntakorvausmenot ja tulot määräytyvät. Lähtökohtana on, että kotikunta on velvollinen maksamaan oppilaan kustannukset tämän saadessa opetusta muualla kuin kotikunnassa. Kotikuntakorvaukset maksetaan keskitetysti valtion toimesta ns. yhden putken mallin sisällä, ts. kuntien välistä laskutusta ei ole. Laki antaa mahdollisuuden opetuksen järjestävän kunnan laskuttaa sairaalaopetuksen, koulukotiopetuksen ja lastensuojelun vuoksi sijoitetun oppilaan kotikuntakorvauksen ja todellisten kustannusten välisen erotuksen oppilaan kotikunnalta. Kansalaisopistopalvelut Lempäälän kunta ostaa kansalaisopistopalvelut Pirkan opistolta/nokian kaupungilta 1.1.2013 lukien. Lempäälän lisäksi myös Pirkkalan ja Vesilahden kunnat ostavat nämä palvelut Nokian kaupungilta. Lempäälän kunnan tavoitteena on, että Pirkan opisto toimii kuntien välisen sopimuksen mukaisesti Ylläpitäjä sitoutuu pitämään opiston opetustuntimäärän vähintään nykyisellä tasolla, ellei valtion opetusta koskevista toimiluvista, valtionosuusperusteiden muutoksista tai väestönkehityksestä muuta johdu. Pirkan opistojen verkostoyhteistyönä toteutettu musiikin taiteen perusopetus laajan oppimäärän mukaan kasvaa täysimääräiseksi musiikin perus- ja opistotason opetukseksi vuoteen 2018 mennessä erillisellä resurssilla kuntien aiemmin tekemien päätösten mukaisesti. Pirkan opisto huolehtii alueellisesta tasa-arvosta ja palvelujen saavutettavuudesta järjestämällä opintopalveluita edelleen lähipalveluna opistojen nykyisissä opetuspaikoissa ja vastaavissa kuntien tiloissa. 61 Tavoite Mittari Tavoitetaso / Välitavoite Palvellaan asiakkaita nopeasti ja asiantuntevasti yhdistettynä eri asiantuntijoiden joustavaan yhteistoimintaan. Uusien sähköisen asioinnin palvelumuotojen käyttöaste ja niistä saatu palaute Lisätään tarkoituksenmukaista ja joustavaa sähköistä palveluasiointia eri vastuualueilla yhteistyössä muiden seutukunnan kuntien kanssa kestävän kehityksen toimintaperiaatteet huomioon ottaen. KEINOT Sivistysosaston sisäiset tehtävä- ja vastuujärjestelyt - kirjastotoimenjohtajan virkanimikkeen muuttaminen kirjasto- ja kulttuurijohtajaksi 1.8.2013 lähtien kulttuuripalvelujen siirtyessä kirjastopalvelujen yhteyteen Pirkan opiston myötä Henkilöstön kouluttaminen uusien ohjelmien ja toimintatapojen osalta Työhyvinvoinnin tukeminen ja yksilökohtaiset tehtäväjärjestelyt

62 SIVISTYSTOIMI OPETUSPALVELUT TP 2011 TA 2012 TA 2013 Muutos% Toimintatuotot 1 663 529 1 364 900 1 031 500-24,4 Toimintakulut -19 850 046-20 886 000-21 024 700 0,7 Toimintakate -18 186 517-19 521 100-19 993 200 2,4 Poistot ja arvonalentumiset -1 120 804-1 114 800-1 099 100 Tilikauden tulos -19 307 321-20 635 900-21 092 300 2,2 Sisäiset tuotot 144 0 0 0,0 Sisäiset kulut -5 047 284-4 456 100-4 861 085 9,1 Tulos sisäisten erien jälkeen -24 354 461-25 092 000-25 953 385 3,4 PERUSOPETUS PERUSTEHTÄVÄ JA TOIMINNAN SISÄLTÖ Perusopetuksen tehtävä on edistää lapsen kasvamista itsetunnoltaan terveeksi, oma-aloitteiseksi, ihmissyyttä arvostavaksi sekä itsestään ja muista vastuuntuntoiseksi yhteiskunnan jäseneksi. Perusopetusta annetaan yleisopetuksena ja erityisenä tukena sekä tarpeen mukaan perusopetuksen lisäluokalla. TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET Lempäälässä on suunnitelmallisesti kehitetty opetuspalvelujen toimintoja. Ikäluokkien edelleen suurentuessa ja uusien asuinalueiden rakentuessa korostuu eri hallintokuntien välinen yhteistyö ja pitkäjänteinen suunnittelu sekä opetuksen, tukipalvelujen että koulutilojen osalta. Palvelusuunnitteluryhmä on hyvä esimerkki hallintokuntia yhdistävästä foorumista. Lempäälän sivistystoimen palveluverkkoselvityksen mukaan opetustilat ovat loppumassa ensiksi Lempoisten, Kuljun ja Hakkarin kouluista. Lisäksi Lempäälän lukion tilakysymys on ajankohtainen uusien oppimisympäristövaatimusten myötä. Sivistystoimen palveluverkkoselvitys 2010-2025 on pohja päätöksenteolle tulevaisuuden tilatarpeiden ja palveluverkon osalta. Koulutuspoliittinen ohjelma vuosille 2012-2016 ohjaa linjauksillaan valmistelua ja päätöksentekoa yhdessä Luovaa laatua Lempäälässä laatukäsikirjan myötä. Varhaiskasvatuksen ja opetuspalvelujen hallinnollinen yhteistyö on yksi keskeisimpiä koulutuspoliittisia päätöksiä ottaen huomioon synergiaedut niin henkilöstön, tilojen monipuolisen käytön kuin perheidenkin osalta.

63 Lempäälän ikäluokat 2005-2011 oppilaaksiottoalueittain (lähde: väestörekisteri 23.8.2012) - Nämä ikäluokat ovat vuosiluokilla esi-6 lukuvuonna 2017-2018 Lempäälän kouluissa panostetaan laadukkaaseen koulutyöhön yhteistyössä kotien kanssa, mikä edellyttää riittäviä resursseja. Opetus- ja kulttuuriministeriö ja Opetushallitus ovat myöntäneet edelleen kuntamme opetuspalveluille harkinnanvaraista kehittämisrahaa perusopetuksen laadun parantamistyöhön, laatutyöhön (uutena aamu- ja iltapäivätoiminnan ja kerhotoiminnan, opetusryhmien pienentämiseen sekä oppimisympäristöjen kehittämiseen (lukion ns. läppärihanke). Koululaisten ja esioppilaiden aamu- ja iltapäivätoiminta jatkuu toimintasuunnitelman mukaisesti. Aamu- ja iltapäivätoimintaan osallistuvien lasten vuosittain kasvava määrä asettaa paikoin suuriakin haasteita henkilöstön ja koulutilojen riittävyydelle. Monialaisesti toteutetun ja vakiinnutetun joustavan lisäopetuksen eri toimintamuotojen kautta on saavutettu hyviä tuloksia oppilaiden sijoittumisessa toisen asteen koulutukseen lisäopetusvuoden jälkeen. Ryhmän kokoonpano vakiintuu muun muassa toisen asteen koulutuksen keskeyttäneiden myötä marras-joulukuussa, mikä osaltaan luo haasteita. Uutena toimintona hankeavustuksen turvin käynnistyi lukuvuonna 2012-2013 joustavan perusopetuksen ryhmä. Lasten ja nuorten sairaalakoulupalvelujen ja muun vaativan erityisopetuksen ostopalvelujen kustannukset ovat vaikeasti ennustettavissa, koska ne ovat suoraan riippuvaisia vaativaan erityisopetukseen osallistuvien oppilaiden määrästä. Oman kunnan oppilashuollon tukitoimin ja eri toimijoiden yhteistyön avulla ennaltaehkäistään sairaalaopetukseen siirtyvien oppilaiden määrän kasvua ja täten myös erikoissairaanhoidon menojen kasvua. Lisäksi kehitetään lasten ja nuorten hoitopolkua monialaisesti. Kuntamme on mukana Tampereen ja Sastamalan kaupunkien ja Pirkkalan kunnan kanssa Osmo Osaamisverkostosta monimuotoinen tuki lasten ja nuorten kehitysympäristölle, joka on osa Sosiaalija terveysministeriön valtakunnallista KASTE - ohjelmaa.