Urapolku työelämään hanke Väliraportti helmikuu 2005

Urapolku työelämään hanke Väliraportti helmikuu 2005 Marita Pitkänen Suvi Soini

2 Sisältö 1. Johdanto 3 2. Projektin tavoitteet 3 2.1. Osahanke 1, Vanhustyön osaajaksi 3 2.2. Osahanke 2, Ammattitaidon päivittäminen työelämän tarpeisiin 4 3. Väliarvioinnin toteutus 4 4. Hankkeen eteneminen ja yhteistyö eri tahojen kanssa 5 4.1. Osallistujien ja yritysten valinta 5 4.2. Yhteistyö eri tahojen kanssa 6 4.2.1. Työvoimatoimistot yhteistyötahona 7 4.2.2. Alueen työnantajat yhteistyötahona 7 4.2.3. Yhteistyö koulutuksen järjestämisessä 7 5. Julkisuus ja tiedottaminen 8 6. Kiinnostus hankkeessa järjestettävää koulutusta kohtaan 8 6.1. Koulutustarvekyselyn toteuttaminen keväällä 2004 8 6.2. Työvoimapoliittiseen koulutukseen osallistumista estävät tekijät 11 7. Kokemuksia hankkeessa järjestetyistä koulutuksista 11 7.1. Koulutuksiin osallistuneet vuonna 2004 11 7.2. Koulutukseen osallistumisen syyt 15 7.3. Osallistuneiden opiskelutarpeet koulutuksen alussa 15 7.4. Opiskelijoiden kokemuksia koulutuksen toteutumisesta 17 8. Lopuksi 18 9. Lähteet 19 sivu

3 1. Johdanto Urapolku työelämään on Seinäjoen ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehitystoiminnan yksikön (SoTe) sekä Seinäjoen koulutuskeskuksen (31.12.2004 asti Seinäjoen ammatillisen korkeakouluopetuksen kuntayhtymän 2. asteen koulutus) toteuttama 3-vuotinen Euroopan sosiaalirahaston rahoittama sateenvarjohanke. Hanke toteutetaan Etelä-Pohjanmaan alueella vuosien 2003-2006 aikana yhteistyössä alueen työvoimatoimistojen, yritysten ja yhteisöjen, alan ammattiliittojen ja Seinäjoen ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan koulutusyksikön sekä Seinäjoen koulutuskeskuksen oppilaitosten sekä ikääntyvien ja omaishoitajien edustajien kanssa. Etelä-Pohjanmaan kunnat ovat sitoutuneet hankkeeseen rahoittamalla sitä toteuman mukaisella kuntaosuudella. Hankkeen suunnittelun lähtökohtana olivat Etelä-Pohjanmaan Työvoima- ja elinkeinokeskuksen keväällä 2003 laatimat tilastot, joiden mukaan maakunnan alueella korostui erityisesti toisen asteen koulutuksen saaneiden työttömyys mm. palvelualoilla sekä sosiaali- ja terveysalalla. Hankkeen perusteluissa todetaan, että suurella osalla työttömistä on vanhentunut tutkinto tai koulutus on suuntautunut väärin tämän päivän vaatimuksiin nähden. Suunnittelupapereissa todetaan edelleen, että nuorilla työllistymistä vaikeuttaa työkokemuksen puute tai koulutuksen suuntautuminen sellaiselle alalle, josta työtä on vaikea saada. Työtä ei mahdollisesti ole löytynyt omalta alalta tai työkokemus on muutoin jäänyt vähäiseksi. Työkokemuksen puuttuessa uhkaa myös ammattitaidon vanheneminen. Kolmen vuoden aikana on tarkoitus järjestää yhteensä yhdeksän pitkäkestoista työvoimapoliittista koulutusta ja antaa koulutusta yhteensä 140 henkilölle. Projekti toteutetaan kahtena osahankkeena siten, että Seinäjoen ammattikorkeakoulun SoTeyksikön toteuttamassa osahankkeessa järjestetään 40 opintoviikon laajuista vanhustyön täydennyskoulutusta toisen asteen koulutuksen saaneille työttömille tai työttömyysuhan alaisille henkilöille Etelä-Pohjanmaalla. Tavoitteena on aloittaa kolmen vuoden aikana yhteensä neljä kymmenen kuukauden mittaista koulutusjaksoa vanhustyöstä. Seinäjoen koulutuskeskus (31.12.2004 asti Seinäjoen ammatillisen korkeakouluopetuksen kuntayhtymä, toisen asteen koulutus) toteuttaa toista osahanketta Ammattitaidon päivittäminen työelämän tarpeisiin, jonka tavoitteena on järjestää täsmäkoulutusta palvelualojen työttömille ja työttömyysuhan alaisille työnhakijoille. Tarkoituksena on järjestää aloittain kohdennettua (esim. puhdistuspalveluala, kaupan ja hallinnon ala, sosiaali- ja terveysala) kuuden kuukauden mittaista koulutusta, niin että rekrytoinnissa lähdetään työnantajien tarpeista ja näin edistetään koulutukseen osallistujien työllistymistä työssäoppimispaikkoihin. Tavoitteena on viiden eri alakohtaisen ryhmän kautta kouluttaa yhteensä 80 opiskelijaa. 2. Koulutuksen tavoitteet 2.1. Osahanke 1, Vanhustyön osaajaksi Vanhustyön osaajaksi hankkeen toteuttamisesta vastaa Seinäjoen ammattikorkeakoulun SoTe - yksikkö. Yhteistyötahoina koulutuksen suunnittelussa ja toteuttamisessa ovat Seinäjoen koulutuskuntayhtymän toisen asteen koulutus, alueen työvoimatoimistot sekä alan yrittäjät ja omaisten edustajat. Vanhustyön hoito- ja hoivatyössä ennakoidaan työvoimapulaa seuraavien vuosien ja vuosikymmenten aikana. Väestön ikääntyminen koskettaa vanhustyötä kahdelta suunnalta. Ikääntyneiden, erityisesti yli 85-vuotiaiden osuus väestöstä kasvaa ja sitä kautta myös

4 palveluiden tarve lisääntyy. Henkilöstön tarvetta vanhustyössä lisää omalta osaltaan myös suurten ikäluokkien tulo eläkeikään. Seuraavan kymmenen vuoden aikana hoito- ja hoivatyöstä siirtyy suuri joukko ammattilaisia eläkkeelle. Eliniän odote on lähes kaksinkertaistunut runsaassa sadassa vuodessa ja erityisen nopeasti kasvaa vanhin ikäluokka. Vähintään 90-vuotiaita suomalaisia oli vuonna 1950 alle 2000 mutta vuoteen 2020 heidän lukumääränsä arvioidaan olevan yli 30 000 (Vaarama ym. 2002, Jyrkämä 2001). Erityisesti yli 80-vuotiaiden määrä luo haasteita palvelujärjestelmällemme. Merkittävin palvelujen tarpeeseen vaikuttava tekijä ei ole ikä vaan toimintakyky. Säännöllisten kotipalvelujen käyttö alkaa Suomessa keskimäärin 75 vuoden iässä (Vaarama ym. 2002, Helin 2002). Ikääntyneiden laitoshoito on ollut suurten muutosten kohteena viimeisen kymmenen vuoden aikana. Vanhainkotiasukkaiden määrä pitkäaikaishoidossa on laskenut samaan aikaan kuin tehostetun palveluasumisen asiakasmäärä on kasvanut (Vaarama ym. 2002). Suunta ikääntyneiden hoidossa on ollut kevyemmän laitoshoidon yleistymiseen sekä sosiaalitoimen vastuun lisääntymiseen (Vaarama ym. 2002). Yksityisen ja kolmannen sektorin toiminta on noussut yhä tärkeämmäksi vanhusten hoidon järjestämisessä julkisten palvelujen rinnalla. Myös Etelä-Pohjanmaan alueella on perustettu runsaasti yksityisiä vanhusten hoivapalveluihin erikoistuneita pienkoteja. Yksityisen ja kolmannen sektorin organisaatioiden merkitys myös työnantajina on siten kasvamassa. Vanhustyön osaajaksi -hankkeen tarkoituksena on parantaa sosiaali- ja terveysalan toisen asteen koulutuksen saaneiden asemaa työmarkkinoilla teoriaopintojen ja pitkän työharjoittelun kautta sekä edistää hankkeeseen osallistuvien työllistymistä avoimille työmarkkinoille projektin jälkeen. Tarkoituksena on myös edistää yksityisen ja kolmannen sektorin tuntemusta projektiin osallistuvien keskuudessa. 2.2. Osahanke 2, Ammattitaidon päivittäminen työelämän tarpeeseen Osahanke 2:n toteuttamisesta vastaa Seinäjoen koulutuskeskus. Hanke toteutetaan yhteistyössä alueen työvoimatoimistojen, alueen yritysten / yhteisöjen, alojen ammattiliittojen, Seinäjoen ammattikorkeakoulun, Sote-yksikön ja oppisopimustoimiston kanssa. Palvelu- ja toimistoalan työnkuva on viime vuosien aikana muuttunut voimakkaasti ja työpaikoilla tarvitaan yhä enemmän erityisosaamista perusammattitaidon lisäksi. Yli tuhat palvelualojen koulutuksen saanutta naista on työttömänä Etelä-Pohjanmaalla vuonna 2003 tehdyn selvityksen mukaan. Suurella osalla heistä on vanhentunut tutkinto tai tämän päivän vaatimuksiin nähden väärin suuntautunut koulutus. Ammattitaidon päivittäminen nykypäivän työelämän vaatimuksia vastaavaksi on siten tarpeen. Hankkeen koulutussuunnittelu lähteekin liikkeelle työnantajille ja yrittäjille tehtävistä tarvekartoituksista. Ammattitaidon päivittäminen työelämän tarpeisiin hankkeen tavoitteena on osallistujien ammattitaidon päivittäminen työelämän ja tarkemmin kohdennettujen työnantajien tarpeita vastaavaksi ja sitä kautta työllistyminen. Koulutus on tarkoitettu yli 25-vuotiaille työttömille tai työttömyysuhan alaisille henkilöille, joilla on ammatillista koulutusta tai työkokemusta kaupan, hallinnon tai palvelualoilta tai sosiaali- ja terveysalalta. Työllistymisen ohella tavoitteena on myös osallistujien valmentaminen tutkintotavoitteiseen ja/tai oppisopimuskoulutukseen. Koulutuksen tarkoituksena on myös tehostaa koulutuksen aikaista opiskelijoiden ura- ja koulutussuunnittelua ja yhteyksiä yrityksiin.

5 3. Väliarvioinnin toteutus Urapolku työelämään hanketta arvioitaessa paneudutaan sekä summatiiviseen että formatiiviseen arviointiin (Robson 2001). Formatiivisella arvioinnilla tarkoitetaan arviointia, joka kohdistuu projektin toteuttamiseen, eli siihen miten projektia on toteutettu ja kuinka sen toimintaa voitaisiin kehittää. Summatiivisella arvioinnilla tarkoitetaan projektin lopputulosten ja vaikuttavuuden arviointia. Projektin arvioinnissa lähtökohtana on realistinen monitahoarviointi (Anttonen 2000). Realistisessa arvioinnissa todellisuus ymmärretään monikerroksisena kokonaisuutena, joka muodostuu yksilöistä ja instituutioista, toimijoista ja rakenteista sekä mikro- ja makroulottuvuuksista. Projektin aikana kerätään systemaattisesti arviointitietoa opiskelijoilta, työssäoppimispaikoilta ja kouluttajilta. Koulutuksen arvioinnin tehtävänä on tukea koulutuksen kehittämistä ja parantaa oppimisen edellytyksiä. Koulutuksen järjestäjän tulee arvioida antamaansa koulutusta ja sen vaikuttavuutta sekä osallistua ulkopuoliseen toimintansa arvioimiseen (Aikuiskoulutuksen arviointistrategia 1998). Tämä väliarviointi kohdistuu projektin ensimmäiseen toimintavuoteen, joten toistaiseksi arviointimateriaalia ei vielä kaikilta osin ole käytettävissä. Raportissa kuvataan aluksi hankkeen etenemistä ensimmäisen vuoden aikana, osallistujien ja yritysten valintaa sekä yhteistyön toteutumista eri tahojen kanssa. Projektin vaikuttavuutta arvioidaan mm. hankkeen saaman julkisuuden osalta, aloittaneiden ja valmistuneiden opiskelijoiden, suoritettujen tutkintojen ja opiskelijoiden työllistymisen kautta. Raportissa esitellään myös joitakin tuloksia, joita on saatu ensimmäisen vuoden aikana kerätyillä kyselyaineistoilla. Hankkeen alkuvaiheessa teimme Etelä-Pohjanmaan alueen työttömille palvelualojen ja sosiaali- ja terveysalan työnhakijoille suunnatun kyselyn, jonka tavoitteena oli kartoittaa koulutuksen kysyntää ja kiinnostuksen kohdistumista aloittain ja alueittain. Tämä kysely toimi eräänlaisena lähtökohtana järjestettävälle koulutukselle, vaikka ensimmäiset kurssit olikin ehditty käynnistää heti hankkeen alkaessa. Kyselyn kautta saimme suunnattua kursseja niihin seutukuntiin ja koulutusaloihin, joissa kiinnostusta ilmeni eniten. Kyselyn avulla saimme myös tietoa alueen työnhakijoiden arvostuksista ja työvoimapoliittiseen koulutukseen liittyvistä käsityksistä. Esittelemme myös vuonna 2004 opintonsa aloittaneiden viiden ryhmän opiskelijoille tehdyn alkukyselyn pohjalta keskeisimpiä osallistumissyitä ja opiskelutarpeita. Lisäksi kahden opiskelunsa päätökseen vuonna 2004 saaneen ryhmän osalta esitämme opiskelijoiden arvioita koulutuksen toteutumisesta. 4. Hankkeen eteneminen ja yhteistyö eri tahojen kanssa 4.1. Osallistujien ja yritysten valinta Molempien osahankkeiden toteuttama koulutus on työvoimapoliittista koulutusta ja opiskelijoiden valinta koulutukseen tapahtuu yhteistyössä työvoimatoimiston kanssa. Valintatyöryhmä, johon kuuluu työvoimatoimiston ja koulutuksen järjestäjän edustajat on tehnyt hakupapereiden perusteella valinnan haastatteluun kutsutuista henkilöistä. Haastattelutilanteessa on mukana ollut niin ikään työvoimatoimiston ja koulutuksen edustajat sekä toisessa osahankkeessa Täsmäkoulutusta palvelualoille- koulutuksien valinnassa myös työnantajien edustajat.

6 Vuoden 2004 aikana Vanhustyön osaajaksi koulutuksessa opiskelun aloitti kaksi ryhmää ja Täsmäkoulutusta palvelualoille koulutuksessa yhteensä kolme ryhmää. Vuoden 2004 aikana koulutuksen aloitti yhteensä 81 opiskelijaa. Kahden ryhmän koulutus päättyi vuoden 2004 aikana ja opiskelijoita näiltä kursseilta valmistui yhteensä 28. Työssäoppiminen on molemmissa osahankkeissa keskeinen oppimismenetelmä. Tätä varten hankkeeseen on rekrytoitu mukaan sekä yksityisiä työnantajia että julkisyhteisöjä opiskelijoiden työssäoppimispaikoiksi. Vanhustyön osaajaksi koulutuksessa lähtökohtana on, että opiskelijat voivat esittää toivomuksiaan harjoittelupaikan suhteen, niin että työssäoppimispaikka mahdollisimman hyvin vastaisi opiskelijoiden henkilökohtaisia oppimistavoitteita. Työssäoppimispaikat on myös pyritty etsimään mahdollisimman läheltä opiskelijoiden kotipaikkaa. Mahdolliset työssäoppimispaikat on kartoitettu ennen opiskelijavalintoja. Valintojen jälkeen jokaisen opiskelijan kanssa on keskusteltu hänen tavoitteistaan ja toiveistaan ja etsitty työssäoppimispaikka yhteisen keskustelun pohjalta. Koska koulutus on 10 kuukauden mittainen ja siihen sisältyy varsin paljon työssäoppimista, on opiskelijoilla ollut mahdollisuus halutessaan vaihtaa työssäoppimispaikkaa koulutusjakson aikana. Ensimmäisen vanhustyön ryhmän työssäoppimispaikat olivat pääosin yksityisiä vanhusten pienkoteja. Toisen ryhmän paikoista suurin osa on sen sijaan vanhainkoteja tai terveyskeskusten vuodeosastoja (taulukko 1.). Täsmäkoulutusta palvelualoille hankkeessa yhtenä lähtökohtana on etsiä koulutettavia työnantajien tarpeisiin siten, että opiskelijat voisivat paremmin koulutuksen päätyttyä työllistyä työssäoppimispaikkaansa. Työssäoppimispaikat on kartoitettu varhaisessa vaiheessa ennen opiskelijoiden rekrytointia. Yhtenä työpaikkojen valintakriteerinä on ollut niiden työllistämismahdollisuudet. Koulutuksen hakuilmoituksissa on myös jo kerrottu tulevat työssäoppimispaikat ja opiskelijat ovat hakiessaan voineet esittää toiveita työpaikoista hakulomakkeessa. Työvoimatoimiston ja kouluttajan edustat ovat tehneet paperivalinnan ja tarvittaessa ensimmäisen haastattelukierroksen. Opiskelijan henkilökohtaisia toiveita ja tarpeita työssäoppimispaikan suhteen on kysytty ja huomioitu tällä ensimmäisellä haastattelukierroksella, jonka pohjalta on mietitty ehdokkaat työnantajahaastatteluihin. Lopullista opiskelijavalintaa tehtäessä työnantajat ovat olleet siis mukana haastattelussa. Työnantajahaastattelut toteutettiin työvoimatoimistossa ja niissä oli paikalla aina työnantajan lisäksi myös työvoimatoimiston ja koulutuksen järjestäjän edustajat. Opiskelijoilla saattoi olla tilanteesta riippuen ensimmäisen haastattelukierroksen läpäistyään yksi tai useampi työnantajahaastattelu. Taulukko 1. Työssäoppimispaikat opiskeluryhmittäin, N Osahanke 1: Vanhustyön osaajaksi Ryhmä 1 Ryhmä 2 Ryhmä 1 Puhdistuspalvelut Osahanke 2: Täsmäkoulutusta palvelualoille Ryhmä 2 Myynti Ryhmä 3 Osastonsihteeri yhteensä Yksityiset 14 10 2 11 2 39 Kunnat 5 5 8 1 6 25 alle 5 työntekijää 4 1 - - - 5 5-9 työntekijää 7 4 2 3-16 10-49 työntekijää 6 10 5 6 7 34 50-249 työntekijää 2 3 2 7 250-499 työntekijää 1 2 3 500 tai yli 1 1

7 4.2. Yhteistyö eri tahojen kanssa Projektin keskeisimmät toimijatahot ovat koulutuksen toteuttajat SoTe-yksikkö ja Seinäjoen koulutuskeskus, TE-keskus, Etelä-Pohjanmaan alueen työvoimatoimistot, alueen kunnat ja palvelualojen työnantajat sekä ammattiliitot ja yhdistykset. Hankkeen ohjausryhmässä ovat edustettuna tärkeimmät yhteistyötahot, jolloin tiedonkulku on saumatonta ja yhteistyötahot ovat mukana projektin etenemiseen liittyvässä päätöksenteossa. Ohjausryhmän kokouksia on vuoden 2004 aikana ollut yhteensä neljä kertaa, kaksi keväällä ja kaksi syksyllä. Kokouksissa on hyväksytty hankkeen raportit ja muutokset hankintasopimukseen sekä esitelty projektin etenemistä ja keskusteltu tulevien koulutusryhmien sisällöistä ja järjestämispaikkakunnista. 4.2.1. Työvoimatoimistot yhteistyötahoina Koulutusten aloittamisessa ja opiskelijoiden rekrytoinnissa työvoimatoimistot ovat tärkein yhteistyökumppani. Hankkeiden projektipäälliköt kiersivät kertomassa hankkeesta ja tulevista koulutuksista työvoimatoimistojen henkilöstölle kevään 2004 aikana. Lisäksi jokaisen koulutuksen alkaessa on kyseisen alueen työvoimatoimistossa pidetty infotilaisuus toimiston henkilöstölle. Työvoimatoimistoissa ja erekrytorin toimipisteissä on lisäksi järjestetty infotilaisuuksia koulutukseen hakijoille. Työvoimatoimiston ja koulutuksen edustajat ovat tehneet yhteistyössä opiskelijavalinnan hakupapereiden ja haastattelujen perusteella. Jokaiselle kurssille on nimetty työvoimatoimistosta kurssikummi, joka on ollut mukana koulutuksen aloitustilaisuudessa ja jonka kanssa opiskelijoiden jatkotilannetta on selvitetty koulutuksen päättyessä. 4.2.2. Alueen työnantajat yhteistyötahoina Alueen työnantajat ovat koulutuksen toteutuksessa keskeinen yhteistyötaho. Jokaisen koulutuksen yhteydessä on kartoitettu mahdolliset työssäoppimispaikat, tiedotettu projektista ja selvitetty kiinnostusta ja mahdollisuutta työssäoppimispaikan järjestämiseen. Vanhustyön osaajaksi koulutuksessa työnantajien valintaan on vaikuttanut opiskelijoiden toiveet ja tavoitteet sekä kulkuyhteydet. Täsmäkoulutusta palvelualoille koulutuksissa työnantajat on rekrytoitu hankkeeseen ensin ja opiskelijavalinnat on tehty osin työnantajien tarpeiden ja toiveiden mukaisesti. Työssäoppimisjaksoon liittyviä asioita on työnantajien kanssa käyty läpi sekä heille suunnatuissa info- ja koulutustilaisuuksissa että työpaikoilla käydyissä keskusteluissa. Työpaikoilla on sovittu opiskelijoille työssäoppimisen ohjaaja. Projektipäälliköt ja kouluttajat ovat käyneet työpaikoilla tutustumis- ja ohjauskäynneillä työssäoppimisjaksojen aikana. Osahanke 2:ssa myös henkilökohtaiset opiskelusuunnitelmat on laadittu työpaikoilla yhdessä ohjaajan tai työpaikan yhteyshenkilön kanssa. Vanhustyön osaajaksi koulutuksessa työpaikoille on tarjottu mahdollisuus osallistua joillekin koulutuksen luentopäiville ja tutustumiskäynneille. Erityisesti pienten työpaikkojen edustajat ovat pitäneet tätä mahdollisuutta arvokkaana. 4.2.3. Yhteistyö koulutuksen järjestämisessä Osahanke 1:ssä on palkattu projektikouluttaja, joka vastaa koulutuksen suunnittelusta ja pääosin koulutuksesta. Lisäksi koulutuksessa on ostettu opintokokonaisuuksia esim. Seinäjoen palvelualojen oppilaitokselta, Seinäjoen aikuiskoulutuskeskukselta sekä LifeIT Oy:ltä. Lisäksi on käytetty ulkopuolisia asiantuntijoita tarvittaessa.

8 Osahanke 2:ssa koulutusta toteuttavat Seinäjoen koulutuskeskukseen kuuluvat oppilaitokset. Puhdistuspalvelualan käytännön koulutuksesta vastasi Kauhajoen koti- ja laitostalousoppilaitos, Myynnin ja asiakaspalvelun moniosaaja -koulutuksesta Seinäjoen palvelualojen oppilaitoksen liikeala ja osastonsihteerikoulutuksesta Seinäjoen palvelualojen oppilaitoksen sosiaali- ja terveysala. Lähikoulutuspäivät on järjestetty kunkin oppilaitoksen tiloissa ja kustakin oppilaitoksesta on nimetty vastuuopettajat pääkouluttajiksi, jotka osallistuvat myös opiskelijoiden työssäoppimisen ohjaukseen. Lisäksi muut ryhmien kouluttajat ovat Seinäjoen koulutuskeskuksen opettajia. 5. Julkisuus ja tiedottaminen Projektipäällikkö Marita Pitkänen laati hankkeen alkaessa tiedotussuunnitelman, joka hyväksyttiin ensimmäisessä ohjausryhmän kokouksessa. Tiedottamisessa pääpaino on ollut alueellisessa tiedottamisessa paikallisten sanomalehtien ja paikallisradion kautta. Hankkeesta on julkaistu yhteensä 13 lehtijuttua ja koulutuksia on esitelty alueen radiossa kaksi kertaa. Yleisö- ja infotilaisuudet ovat olleet pääasiassa tiedotustilaisuuksia työvoimatoimistojen henkilöstölle alkavista koulutuksista sekä hakijoille suunnattuja koulutusinfoja. Vaikka infot ovat painottuneet kulloinkin alkamassa olevan koulutuksen esittelyyn, on samassa yhteydessä aina kerrottu myös koko hankkeesta. Maksetut lehti-ilmoitukset ovat olleet koulutusilmoituksia ja niitä on vuoden 2004 aikana ollut yhteensä 21. Taulukko 2: Hankkeesta tiedottaminen vuonna 2004, N Koko hanketta Osahanke 1 Osahanke 2 yhteensä koskevia lehtijuttuja 2 3 8 13 maksettuja 1 10 10 21 ilmoituksia radiojuttuja 1 1 2 messuesittelyjä 1 1 infotilaisuuksia 14 19 33 Hankkeelle perustettiin keväällä 2004 www-sivut (www.urapolkutyoelamaan.net), joilla on vuoden loppuun mennessä käynyt yhteensä yli 800 kävijää. WWW-sivujen kautta pystytään nopeasti tiedottamaan hankkeen ajankohtaisista asioista, koska sivuja päivitetään jatkuvasti. Hanketta esiteltiin SoTeRekry-messuilla marraskuussa 2004 Seinäjoella kahden päivän ajan. 6. Kiinnostus hankkeessa järjestettävää koulutusta kohtaan 6.1. Koulutustarvekyselyn toteuttaminen keväällä 2004 Hankkeen alkaessa ensimmäiset koulutusryhmät käynnistettiin Seinäjoella ja Kauhajoella. Tavoitteena oli järjestää koulutusta Etelä-Pohjanmaan eri seutukunnissa, jotta eri alueiden työnhakijoita voitaisiin palvella mahdollisimman hyvin. Osahankkeiden projektipäälliköt päättivät tehdä kevättalvella 2004 osallistumishalukkuutta selvittävän kyselyn, jonka avulla voitaisiin suunnata tulevia koulutuksia kohderyhmien koulutushalukkuuden mukaan. Marita Pitkänen oli yhteydessä työvoimatoimistoihin ja TE-keskukseen ja selvitti mahdollisuuksia kyselyn tekemiseen. Yhteistyökumppaniksi löytyi Seinäjoen työvoimatoimisto. Työvoimatoimiston tehtäväksi sovittiin

9 osoitetietojen poimiminen rekisteristä sekä valmiiden kuorien postitus. Projektin tehtävänä oli laatia kysely ja laittaa kyselyt valmiiksi kuoriin postittamista varten sekä vastaanottaa lomakkeet sekä laatia niistä yhteenveto. Kysely toteutettiin postikyselynä huhtikuussa 2004 Etelä-Pohjanmaan alueella. Kysely osoitettiin kaikille Etelä-Pohjanmaan alueen toisen asteen koulutuksen saaneille sosiaali- ja terveysalan sekä kaupan ja hallinnon alan työttömille työnhakijoille. Kyselyn tavoitteena oli selvittää vastaajien valmiutta osallistua työvoimapoliittiseen koulutukseen, kiinnostumisen kohdistumista sekä koettuja esteitä. Kysely lähetettiin yhteensä 1198 henkilöille, joista lomakkeen palautti 392 (33 %). Vastanneista oli naisia 87 %. Vastanneista 263 oli kaupan ja hallinnon alalta, 102 sosiaali- ja terveysalalta ja 12 sekä kaupan ja hallinnon että sosiaali- ja terveysalalta. Kaupan ja hallinnon alan kyselyyn vastanneet olivat hieman vanhempia kuin sosiaali- ja terveysalan vastanneet. Keski-ikä kaupan ja hallinnon alalla oli 43 vuotta ja sosiaali- ja terveysalalla 41 vuotta. Työmarkkinatilanteeltaan ryhmät erosivat myös toisistaan. Vaikka kysely oli lähetetty työvoimaviranomaisten rekisterin pohjalta työttömille työnhakijoille, oli vastaajien joukossa erityisesti sosiaali- ja terveysalalla pätkätyötä tekeviä, sovitellulla päivärahalla olevia vastaajia. Kaupan ja hallinnon alan vastanneista 80 % ilmoitti työmarkkinatilanteekseen työtön, kun vastaava prosenttiosuus sosiaali- ja terveysalalla oli vain noin 50. Sosiaali- ja terveysala eroaa kaupan ja hallinnon ammateista sikäli, että hoito- ja hoivatyössä sairauslomien sijaisten kysyntä on jatkuvaa. Monet työnhakijat tekevät sijaisuuksia ja saavat mahdollisesti työttömiltä päiviltä soviteltua työttömyyspäivärahaa. He ovat kuitenkin työelämässä kiinni ja sijaisuuksien saaminen edellyttää usein myös sitä, että on tarvittaessa valmis lähtemään töihin lyhyelläkin varoitusajalla. Soviteltua päivärahaa sosiaali- ja terveysalan vastanneista sai yli 30 %, kun vastaava prosenttiosuus kaupan ja hallinnon alan ryhmässä oli 10 %. 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 työtön soviteltu päiväraha työssä Kuva 1. Koulutustarvekyselyyn vastanneiden työmarkkinatilanne aloittain, %. SoTe-ala Palveluala Kyselyssä selvitettiin vastaajien halukkuutta ja valmiutta osallistua ylipäätään työvoimapoliittiseen koulutukseen (Kuva 2). Valmius osallistua koulutukseen oli suurempaa kaupan ja hallinnon alojen työttömien keskuudessa kuin sosiaali- ja terveysalalla. Ilmeisesti mahdollisuus sijaisuuksien hoitamiseen ja pätkätöihin vähentää osaltaan valmiutta osallistua pitkäkestoiseen työvoimapoliittiseen koulutukseen.

10 100 90 80 70 60 50 SoTe-ala 40 Palveluala 30 20 10 0 kyllä ei ole varma ei Kuva 2. Halukkuus ja valmius osallistua ylipäätään työvoimapoliittiseen koulutukseen aloittain, %. Valmiutta osallistua koulutukseen selvitettiin myös kursseittain. Vastaajille esitettiin hankkeessa suunnitteilla olleita kursseja ja kysyttiin olisivatko vastaajat valmiita osallistumaan koulutukseen, mikäli se järjestettäisiin heidän lähialueellaan. Taulukko 3: Halukkuus osallistua Vanhustyön, myynnin ja asiakastyön sekä osastonsihteerin koulutukseen, N Vanhustyö (vain sote-ala) Myynti ja asiakastyö (vain kaupan ja hallinnon ala) Sosiaali- ja terveysalan osastonsihteeri (sekä sote-ala, että kaupan ja hallinnon ala) Seutukunta kyllä ehkä kyllä ehkä kyllä ehkä Järviseutu 0 0 7 1 5 4 Härmänmaa 2 0 5 2 7 3 Kuusiokunnat 5 1 20 6 15 8 Seinänaapurit 9 9 36 8 38 13 Suupohja 2 1 11 11 8 5 Yhteensä 18 10 80 38 73 33 Kaikkiaan kyselyyn vastanneista 102 sosiaali- ja terveysalan työnhakijasta 18 % oli halukkaita osallistumaan vanhustyön pitkäkestoiseen työvoimapoliittiseen koulutukseen. Vanhustyön täydennyskoulutusta kohtaan tunnettu kiinnostus oli odotettua vähäisempää. Tilastotietojen antama kuva työttömien määrästä osoittautui tämän kyselyn mukaan käytännössä erilaiseksi sosiaali- ja terveysalalla kuin kaupan ja hallinnon aloilla. Hoito- ja hoiva-alalla vain noin puolet alan työttömistä oli oman kokemuksensa mukaan työttömiä. Pätkätöiden tekeminen antaa työntekijöille työttömän statuksen, vaikka käytännössä työntekijät voivat olla jatkuvasti jonkinlaisilla sitoumuksilla kiinni työelämässä. Mahdollisuus sijaisuuksien hoitoon ja siihen liittyvä jatkuva varalla olo vähentävät osaltaan kiinnostusta osallistua pitkäkestoiseen työvoimapoliittiseen koulutukseen. Seutukunnittain kiinnostusta vanhustyön koulutusta kohtaan oli eniten Seinänaapurikuntien ja Kuusiokuntien alueella. Siksi keväällä 2004 aloitettiinkin Vanhustyön

11 osaajaksi toisen koulutusryhmän valmistelut ja markkinointi Kuusiokuntien ja Seinänaapurikuntien alueella. Kaupan ja hallinnon alan työnhakijoiden keskuudessa kiinnostus osallistua työvoimapoliittiseen koulutukseen oli ylipäätään suurempaa kuin sote-alalla. Kiinnostus syksyksi 2004 suunniteltua myynnin ja asiakastyön koulutusta kohtaan oli varsin suuri. Yhteensä 80 vastanneista ilmoitti olevansa kiinnostunut koulutuksesta. Suurinta kiinnostus oli Seinänaapurikuntien ja Kuusiokuntien alueella. Koulutus päätettiin järjestää Seinäjoella lähinnä kaupan alan työnantajille tehdyn tarvekartoituksen perusteella. Sosiaali- ja terveysalan osastonsihteerikoulutus oli myös suosittu sekä sosiaali- että terveydenalan työnhakijoiden keskuudessa. Kaikkiaan 73 vastaajaa oli halukkaita osallistumaan koulutukseen ja suurinta kiinnostus oli Seinänaapurikuntien ja Kuusiokuntien alueella. Koulutus päätettiin toteuttaa Seinäjoen alueella. Koulutuspaikan valintaan vaikutti alan työpaikkojen keskittyminen Seinäjoen alueelle, erityisesti Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin palvelukseen. 6.2. Työvoimapoliittiseen koulutukseen osallistumista estävät tekijät Koulutukseen osallistumista estävistä tekijöistä tärkeimmiksi nousivat työnhaun ensisijaisuus suhteessa koulutukseen, pitkät matkat tai vaikeat kulkuyhteydet sekä kokemukset siitä, että koulutuksesta ei ole hyötyä. Myös taloudelliset esteet ja haluttomuus sitoutua pitkäkestoiseen koulutukseen olivat tärkeitä osallistumista estäviä tekijöitä kolmanneksen mielestä. Alat poikkesivat toisistaan siinä, että sijaisuuksien hoitamisen oli sosiaali- ja terveysalalla nähnyt merkittävänä esteenä lähes 40 % vastaajista. Sosiaali- ja terveysalan vastaajien keskuudessa lastenhoito oli nähty useammin osallistumisen esteenä kuin kaupan ja hallinnon alalla. Tämän ryhmän vastaajissa oli enemmän nuoria naisia, jolla perheen hoitoon liittyvät osallistumisen esteet osaltaan selittyvät. SoTe-ala Palvelualat 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 matkat sijaisuudet tal.syyt ei hyötyä lasten hoito työnhaku ei halua sitoutua ei kaipaa muutosta Kuva 3. Työvoimapoliittiseen koulutukseen osallistumista estävät tekijät aloittain, %.

12 7. Kokemuksia hankkeessa järjestetyistä koulutuksista vuoden 2004 aikana 7.1. Koulutuksiin osallistuneet vuonna 2004 Urapolku työelämään hankkeessa käynnistettiin vuonna 2004 yhteensä viisi koulutusryhmää, joista kaksi oli Vanhustyön osaajaksi- kurssia ja kolme Täsmäkoulutusta palvelualoille kurssia. Aloittaneita oli keskimäärin 16 / ryhmä ja koulutuksen aloitti yhteensä 81 opiskelijaa (Taulukko 4). Kahden ryhmän opinnot saatiin päätökseen vuoden aikana ja näiltä kursseilta valmistui yhteensä 28 opiskelijaa, joista 23 suoritti näyttötutkintona vanhustyön koulutusohjelman tai laitoshuoltajan ammattitutkinnon siivouspalvelujen tuottaminen osan. Keskeyttäneitä oli yhteensä 6, joista yksi keskeytti työllistymisen vuoksi, yksi sanottiin irti poissaolojen vuoksi ja kolme keskeytti henkilökohtaisista syistä. Työllistyneet on kirjattu heti koulutuksen jälkeen työllistyneistä opiskelijoista. Lisäksi yhteistyötyövoimatoimistot tekevät seurannan opiskelijoiden työllisyystilanteesta 2 3 kk kuluttua koulutuksen päätyttyä ja projektipäälliköt tekevät vielä oman seurannan n. 6 kk kuluttua koulutuksen päättymisestä. Seurannoista raportoidaan seuraavassa väliraportissa. Työllistämistuella työllistyneissä on huomioitu koulutuksen päättymisestä 3 kk sisällä tehdyt tukipäätökset, sekä projektiin varatuista työllistämistuista että työvoimatoimistojen omista työllistämistukivaroista tehdyt päätökset. Taulukko 4: Koulutuksen aloittaneet, valmistuneet, keskeyttäneet ja suoritetut tutkinnot sekä työllistyneet vuonna 2004, N Osahanke 1: Vanhustyön osaajaksi Osahanke 2: Täsmäkoulutusta palvelualoille Ryhmä 1 Ryhmä 2 Ryhmä 1 Ryhmä 2 Ryhmä 3 Puhdistus palvelut Myynti Osastonsih teeri Aloittaneita 16 17 16 16 16 81 yhteensä Valmistuneita 13 15 28 Suoritettuja 10 13 23 tutkintoja/osatutkintoja Keskeyttäneitä 3 2 1 6 Työllistyneet avoimille työmarkkinoille (koulutuksen päättyessä) 5 5 10 Työllistämistuella työllistyneet 1 4 5 Valtaosa koulutukseen osallistuneista on naisia (Taulukko 5). Vanhustyön osaajaksi koulutuksen toisessa ryhmässä aloitti kolme miestä ja myös myynnin ja asiakaspalvelun ryhmässä aloitti kolme miestä. Ikäjakauman suhteen ryhmien välillä oli pieniä eroja. Ylipäätään eniten koulutuksiin on osallistunut 36-45 vuotiaita. Ensimmäinen vanhustyön kurssi on toistaiseksi ollut keski-iältään nuorin ryhmä. Osittain tähän vaikuttaa se, että kurssia markkinointiin aluksi ensisijaisesti nuorille, alle 25-vuotiaille alan työttömille. Täsmäkoulutusta palvelualoille hankkeessa yksi rekrytointikriteereistä on vähintään 25 vuoden ikä, joten näissä ryhmissä osallistujien keski-ikä nousee korkeammaksi.

13 Taulukko 5: Koulutuksiin osallistuneiden taustatietoja, N (%) Osahanke 1: Vanhustyön osaajaksi Osahanke 2: Täsmäkoulutusta palvelualoille Ryhmä 1 Ryhmä 2 Ryhmä 1 Puhdistuspal velut Ryhmä 2 Myynti Ryhmä 3 Osastonsihte eri yhteensä Sukupuoli naisia 16 14 16 13 16 7 (93 %) miehiä 3 3 6 (7 %) Ikäjakauma 25-vuotta ja alle 7 1 1 - - 9 (11 %) 26-35 -vuotiaita 4 3 1 10 7 25 (31 %) 36-45-vuotiaita 3 7 6 4 9 29 (36 %) 46 vuotta ja yli 2 6 8 2-18 (22 %) yhteensä 16 17 11 16 16 81 (100 %) Hanke on suunnattu edistämään toisen asteen koulutuksen saaneiden asemaa työmarkkinoilla. Suurimmalla osalla koulutuksiin osallistuneista onkin entuudestaan toisen asteen ammatillinen koulutus (Taulukko 6). Osallistumiskriteerinä on erityisesti osahanke 2:ssa vaihtoehtoisesti myös alalta kertynyt työkokemus. 75 %:lla koulutuksiin osallistuneista oli toisen asteen ammatillinen koulutus, opistotasoinen koulutus oli 14 %:lla ja ilman ammatillista koulutusta oli 7 % opiskelijoista. Taulukko 6: Ammatillinen peruskoulutus, N Osahanke 1: Vanhustyön osaajaksi Ryhmä 1 Ryhmä 2 Ryhmä 1 Puhdistus palvelut Osahanke 2: Täsmäkoulutusta palvelualoille Ryhmä 2 Myynti Ryhmä 3 Osastonsihteeri yhteensä ei ammatillista peruskoulutusta 6 6 (7%) toisen asteen ammatillinen 14 13 8 14 12 61 (75%) koulutus amk, opistotasoinen koulutus 2 4 1 4 11 (14%) muu 2 1 3 (4%) yhteensä 16 17 16 16 16 81(100%) Alkukyselyssä selvitimme myös sitä, mistä opiskelija oli saanut tiedon koulutuksesta. Tärkeimmät tiedonlähteet olivat työvoimatoimistosta lähetetty tiedote tai asiakaskäynti työvoimatoimistossa sekä lehti-ilmoitukset. Ryhmien välillä oli hieman eroja tiedon saamisessa (Taulukko 7). Vanhustyön koulutuksessa työvoimatoimiston tiedote, asiakaskäynti tai työvoimahallinnon wwwsivut oli tärkein tiedonlähde, kun taas esimerkiksi puhdistuspalvelujen ryhmässä tärkeimmät tiedon

14 lähteet olivat lehti-ilmoitus sekä tiedon välittyminen työnantajien kautta. Myynnin moniosaaja- sekä osastonsihteeri koulutuksissa tieto oli useimmin saatu työvoimahallinnon www-sivuilta. Taulukko 7: Mistä sai tiedon koulutuksesta, N työvoimatoimiston tiedote tai asiakaskäynti työvoimahallinnon www-sivut Osahanke 1: Vanhustyön osaajaksi Osahanke 2: Täsmäkoulutusta palvelualoille Ryhmä 1 Ryhmä 2 Ryhmä 1 Puhdistuspalvelut Ryhmä 2 Myynti Ryhmä 3 Osastonsihteeri 8 7 3 5 3 yhteensä 26 (32%) 1 5-6 5 17 (21%) erekrytorin info - - - 2 1 3 (4 %) lehti-ilmoitus 5 4 7 2 3 21 (26%) sukulainen, tuttava, 2 1 6 1 4 14 (17 %) työnantaja yhteensä 16 17 16 16 16 81 (100%) 7.2. Koulutukseen osallistumisen syyt Koulutukseen osallistumisen syitä selvitettiin kysymällä opiskelijoilta, miksi hän haki nimenomaan tähän koulutukseen. Lomakkeessa esitettiin yhteensä 19 erilaista osallistumisen syytä ja vastaajilta pyydettiin viisiportaisella asteikolla heidän arviotaan siitä, miten paljon kukin syy on vaikuttanut heidän osallistumiseensa. Vaihtoehdot olivat välillä 1= erittäin vähän, 5= erittäin paljon. Tähän tarkasteluun on valittu erittäin paljon vastanneiden prosenttiosuudet koulutusryhmittäin. Työllistymisen edistäminen oli selkeästi tärkein koulutukseen osallistumisen syy koko aineistossa, tosin osastonsihteeri -ryhmässä kurssin sisällön kiinnostavuus nousi kaikkein tärkeimmäksi osallistumissyyksi (Taulukko 8). Oman osaamisen kehittäminen oli lähes kaikissa ryhmissä toiseksi tärkein osallistumisen syy. Puhdistuspalvelujen ryhmässä osaamisen kehittämisen tosin näki erittäin tärkeäksi syyksi 50 % vastaajista. Työuralla eteneminen, lisäpätevyyden saaminen, halu kehittyä sekä kurssin kiinnostava sisältöalue olivat tärkeimmiksi koettujen osallistumissyiden joukossa. Puhdistuspalvelujen ryhmässä uralla etenemisen oli tärkeäksi osallistumissyyksi maininnut vain 44 % vastaajista. Puolet kaikista vastaajista näki erittäin tärkeänä työkokemuksen karttumisen. Ryhmien välillä oli eroja siinä, miten tärkeänä ammatin saaminen koulutukseen osallistumisen syynä nähtiin. Vanhustyön koulutuksessa ammatin saaminen ei ollut niin tärkeä osallistumissyy kuin Täsmäkoulutusta palvelualoille koulutuksissa. Vanhustyön ryhmässä kaikilla oli jo entuudestaan jokin sosiaali- ja terveysalan ammattitutkinto ja koulutuksen rooli oli heidän kohdallaan enemmänkin täydennyskoulutuksen rooli. Vanhustyön osaajaksi koulutuksessa rohkeuden ja itsevarmuuden saaminen oli 60 %:n mielestä erittäin tärkeä syy koulutukseen osallistumisessa kun muissa ryhmissä vastaava osuus oli enintään 31 %. Mielekäs toiminta työttömyyden sijaan oli 38 %: n mielestä erittäin tärkeä syy osallistua koulutukseen ja erityisesti se korostui Vanhustyön toisen kurssin opiskelijoiden vastauksissa. Jatkokoulutusmahdollisuudet oli kolmannes vastaajista arvioinut keskeisiksi osallistumiseen vaikuttaviksi tekijöiksi. Myös

15 sosiaalinen yhdessäolo muiden opiskelijoiden kanssa on opiskelun positiivisia puolia. Sosiaalinen ulottuvuus ei kuitenkaan usein ole ensisijainen opiskeluun aloittamisen syy. Ammatin vaihtaminen ei noussut tärkeäksi osallistumisen syyksi. Ainoastaan vanhustyön toisen ryhmän osallistujista kolmannes näki tärkeänä mahdollisuuden vaihtaa ammattia tämän koulutuksen kautta. Taloudellinen tuki ei noussut keskeiseksi osallistumisen syyksi työvoimapoliittiseen koulutukseen. Taulukko 8: Vaikutti koulutukseen osallistumiseen erittäin paljon, %-osuudet ryhmittäin Osahanke 1: Vanhustyön osaajaksi Ryhmä 1 Ryhmä 2 Ryhmä 1 Puhdistus palvelut Osahanke 2: Täsmäkoulutusta palvelualoille Ryhmä 2 Myynti Ryhmä 3 Osastonsihteeri yhteensä työllistymisen edistäminen 88 94 63 75 81 80 osaamisen kehittäminen 80 82 50 75 81 74 työuralla eteneminen 75 81 44 75 63 68 lisäpätevyyden saaminen 69 75 56 50 80 66 kurssin sisältö kiinnostava 50 65 47 63 93 63 halu kehittää itseään 50 71 50 75 63 62 työkokemuksen karttuminen 44 65 44 50 50 51 ammatin saaminen 6 38 56 53 53 41 rohkeuden, itsevarmuuden 60 51 31 31 25 39 saaminen mielekäs toiminta työttömyyden 25 47 44 44 31 38 sijaan jatkokoulutusmahdollisuudet 25 41 25 13 31 28 kuuluminen opiskeluryhmään 19 41 19 13 6 20 ammatin vaihtaminen 6 31 7 31 13 18 taloudellinen tuki koulutuksen aikana - 18 7 6 13 9 7.3. Osallistuneiden opiskelutarpeet koulutuksen alussa Koulutuksen alkukyselyssä selvitettiin myös keskeisimpiä kehittymistarpeita viisi-luokkaisella kysymyspatteristolla. Tarkasteltaviksi valittiin erittäin tärkeiksi arvioidut osaamistarpeet. Tärkeimmäksi kehittymistarpeeksi koko aineistossa nousivat käden taidot, joka nähtiin tärkeänä erityisesti puhdistuspalvelujen ryhmässä (Taulukko 9). Oma-aloitteisuuden ja itsenäisyyden kehittyminen nousi koko aineistossa toiseksi tärkeimmäksi kehittymistarpeeksi ja erityisen tärkeänä sen näkivät Vanhustyön osaajaksi koulutuksen ensimmäisen ryhmän opiskelijat. Tässä ryhmässä oli useita, hiljattain valmistuneita nuoria lähihoitajia, joilla oli vielä hyvin vähän kokemusta työelämästä. Yhteistyön tekeminen oman organisaation sisällä nähtiin varsin tärkeänä kehittymistarpeena myynnin moniosaaja ryhmää lukuun ottamatta. Erityisesti yhteistyön tekemisen taitoja pitivät tärkeinä puhdistuspalvelu-ryhmän opiskelijat. Työllistyvyyttä edistävät taidot nousivat tärkeäksi erityisesti Vanhustyön osaajaksi koulutuksen kakkosryhmässä. Asiakastyön valmiudet nousivat tärkeälle sijalle erityisesti

16 vanhustyön ensimmäisen ryhmän sekä osastonsihteeriryhmän vastauksissa. Omista voimavaroista huolehtiminen oli myynnin ryhmää lukuun ottamatta arvioitu myös varsin keskeiseksi kehittymistarpeeksi. Oman työn kehittämisen taidot nousi esiin erityisesti puhdistuspalvelualan kurssin vastauksissa samoin kuin tiedonhankintataitojen kehittäminen. Rohkeus puuttua epäkohtiin nousi osaamistarpeena esiin erityisesti puhdistuspalvelualan ja vanhustyön ryhmissä. Työn suunnitteluun, ajankäyttöön ja työn järjestelyihin liittyvät asiat ovat erityisesti puhdistuspalvelualan ryhmän vastauksissa tärkeitä kehittämisen kohteita. Atk-taidot sekä yhteistyövalmiudet nousivat esiin erityisesti osastonsihteeriryhmässä. Päätöksentekotaidot ja kyky ottaa vastuuta koetaan kehittämistarpeiksi muita enemmän vanhustyön koulutuksen ryhmissä. Taulukko 9: Opiskelijoiden erittäin tärkeiksi arvioimat kehittymistarpeet, %-osuudet ryhmittäin Osahanke 1: Vanhustyön osaajaksi Ryhmä 1 Ryhmä 2 Ryhmä 1 Puhdistuspalvelut Osahanke 2: Täsmäkoulutusta palvelualoille Ryhmä 2 Myynti Ryhmä 3 Osastonsihteeri yhteensä käden (käytännön) taidot 63 59 69 43 50 57 oma-aloitteisuus, itsenäisyys 50 41 44 31 31 40 yhteistyön tekeminen oman 38 38 50 19 47 38 organisaation sisällä työllistyvyyttä edistävät taidot 25 53 44 38 31 38 asiakastyön valmiudet 44 25 40 31 44 37 omista voimavaroista 38 47 44 19 31 36 huolehtiminen kyky kehittää omaa työtä 25 47 50 25 19 33 tiedonhankintataidot 25 29 56 25 25 32 rohkeus puuttua epäkohtiin 31 53 50 13 6 31 työn järjestelytaidot 19 31 44 31 25 30 suunnittelutaidot, ajankäyttö 6 35 50 20 25 28 kyky ottaa vastuuta 38 24 25 19 31 27 atk-taidot 6 35 25 19 50 27 yhteistyötaidot muiden tahojen - 35 38 13 40 25 kanssa päätöksentekotaidot 25 35 25 6 25 24 kirjallinen ja suullinen ilmaisu 13 31 25 19 25 23

17 7.4. Opiskelijoiden kokemuksia koulutuksen toteutumisesta Hankkeessa on otettu käyttöön yhteinen arviointilomake, jolla kaikkien ryhmien opiskelijat arvioivat koulutuksen etenemistä ja toteutumista koulutuksen puolessa välissä ja lopussa. Arviointi kohdistuu koulutuksen järjestelyihin ja opetusmateriaaleihin, kouluttajien työskentelyyn, koulutuksen toteutukseen sekä työssäoppimisjakson toteutukseen ja hyötyyn. Lisäksi opiskelijoita pyydetään antamaan koulutukselle yleisarvosana asteikolla 1-5. Koulutusjärjestelyt sisältävät neljä kysymystä koulutuksen järjestelyistä, oppimateriaalin laadusta ja riittävyydestä. Kouluttajien työskentely arvioidaan kuuden kysymyksen avulla, jotka koskevat kouluttajien asiantuntemusta, avoimuutta uusille ideoille, yhteistyökykyä, aktivointikykyä, oppimistehtävien ohjausta sekä tehtävien arviointia. Koulutuksen toteutus koostuu 9 kysymyksestä, joilla kartoitetaan koulutuksen tavoitteita, osallistujalähtöisyyttä, koulutusolosuhteita, ilmapiiriä, vuorovaikutusta kouluttajien ja opiskelijoiden välillä sekä koulutuksen vaikutuksia työhön. Työssoppimisen toteutumista arvioidaan yhteensä 10 kysymyksellä, joilla selvitetään mm. etukäteistiedon saamista, perehdytystä, ohjauksen toteutumista, jakson ajoittumista ja pituutta. Vuoden 2004 osalta käytössämme ovat kahden ryhmän, Vanhustyön osaajaksi 1 ja Täsmäkoulutusta puhdistuspalvelualalle, opiskelijoiden arviointitiedot koulutuksen toteutumisesta koulutuksen puolessa välissä ja lopussa. Seuraavissa pylväsdiagrammeissa esitetään kummankin ryhmän vastauksista keskiarvot. Kustakin kysymysosiosta muodostettiin summamuuttujat, joista laskettiin ryhmittäin keskiarvot. Vanhustyön osaajaksi ryhmä 1:n arviot asettuivat koulutuksen puolessa välissä hyvän ja kiitettävän rajamaille (3,5) arvioissa, jotka koskivat koulutuksen järjestelyjä, koulutuksen toteuttamista sekä työssäoppimisen toteutumista (Kuva 4). Kouluttajien työskentely oli arvioitu keskimäärin kiitettäväksi (4). Yleisarvosana koulutukselle oli 3,5. Koulutuksen loppujakson aikana opiskelijoiden arviot nousivat kaikkien mitattavien kokonaisuuksien osalta kiitettäviksi. Yleisarvosanaksi muodostui koulutuksen loppuessa 4,3 (asteikko 1-5). 5 4,5 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 0,5 0 järjestelyt kouluttajat koulutus työssäopp. yleisarvosana väliarviointi loppuarviointi Kuva 4: Vanhustyön osaajaksi koulutuksen ryhmä 1, Arviot koulutuksen toteutumisesta sekä koulutuksen puolessa välissä että lopussa, keskiarvot

18 Täsmäkoulutusta puhdistuspalvelualalle ryhmän arviot koulutuksen puolessa välissä olivat varsin hyvät (kuva 5). Arviot koulutuksen järjestelyistä, kouluttajien työskentelystä sekä koulutuksen toteutumisesta olivat kiitettäviä (yli 4). Arviot työssäoppimisjaksosta jäivät hieman kiitettävän alapuolelle. Yleisarvosana koulutukselle oli 4,1. Koulutukseen loppuarviointi oli hyvin samalla tasolla. Arvioissa kouluttajien toiminnasta oli hienoista laskua ja arvioissa koulutuksen toteutumisesta sekä työssäoppimisesta oli hienoista nousua. Yleisarvosana koulutukselle oli loppuarvioinnissa 4,1 kuten väliarvioinnissakin. 5 4,5 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 0,5 0 järjestelyt kouluttajat koulutus työssäopp. yleisarvosana väliarviointi loppuarviointi Kuva 5: Täsmäkoulutusta puhdistuspalvelualalle koulutuksen ryhmä 1, Arviot koulutuksen toteutumisesta sekä koulutuksen puolessa välissä että lopussa, keskiarvot Lopuksi Urapolku työelämään hankkeen väliraportissa on arvioitu ensimmäisen toimintavuoden osalta hankkeen vaikuttavuutta opiskelijoiden aloittamisen, valmistumisen, suoritettujen tutkintojen sekä työllistymisen kautta. Arviointiaineistoa kerätään systemaattisesti hankkeen edetessä opiskelijoilta, kouluttajilta sekä työssäoppimispaikoilta. Tässä väliraportissa on esitelty maakunnan alueella tehdyn koulutustarvekyselyn tuloksia sekä osallistumissyitä ja kehittymistarpeita viiden vuonna 2004 opintonsa aloittaneen ryhmän osalta. Ensimmäisen vuoden toiminnan kuvaus osoittaa, että hanke on edennyt aikataulun mukaisesti ja koulutusryhmät ovat toteutuneet suunnitellusti. Eri seutukunnat on pyritty huomioimaan koulutuksen järjestämisessä niin, että kolme vuonna 2004 aloittaneista ryhmistä toimi kokonaisuudessaan Seinäjoella, yksi Kauhajoella ja yksi ryhmä oli jaettu kahteen pienryhmään, josta toisen lähikoulutuspäivät järjestettiin Alavudella ja toisen Seinäjoella. Ensimmäisen vuoden toiminnassa tiedottaminen on ollut keskeistä. Hankkeelle on perustettu wwwsivut, painatettu esitteet sekä toimintaa on esitelty paikallisissa tiedotusvälineissä.

19 Lähteet: Aikuiskoulutuksen arviointistrategia (1998). Aikuiskoulutusneuvoston julkaisuja 13/1998. Helsinki. Anttonen Seija (2000): Arviointisuunnitelma: Pohjois-Suomen kasvatusyhteistyöhanke 2000-2002. Teoksessa Laitinen Raimo (toim.): Arvioinnin arkea ja peruskysymyksiä, s.46-62.. Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto, Hakapaino Oy, Helsinki. Helin, Satu (2002) Palvelujärjestelmä iäkkään ihmisen voimavarojen tukijana. Teoksessa Heikkinen Eino & Marin Marjatta (toim.) Vanhuuden voimavarat, s. 35-67. Tammi, Vammala. Jyrkämä Jyrki (2001): Vanheneminen ja vanhuus. Teoksessa Sankari Anne & Jyrkämä Jyrki (toim.) Lapsuudesta vanhuuteen. Iän sosiologiaa, s. 267-323. Vastapaino, Tampere. Robson Colin (2001): Käytännön arvioinnin perusteet. Opas evaluaation tekijöille ja tilaajille. Tammer-Paino Oy, Tampere. Vaarama Marja, Voutilainen Päivi & Kauppinen Sari (2002): Ikääntyneiden palvelut. Teoksessa Heikkilä Matti & Parpio Antti (toim.) Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelukatsaus (s.76-105). Stakes, raportteja 268. Saarijärvi, Gummerus.