KALTOIN KOHDELTU LAPSI KÄSIKIRJA KALTOIN KOHDELLUN LAPSEN KANSSA TYÖSKENTELEVILLE 2015
SISÄLLYS LUKIJALLE... 4 OSA 1. TOIMINTAMALLI... 5 1. TOIMINTAMALLI LAPSEN KALTOINKOHTELUASIASSA... 5 1.1. Prosessikuva toimintamallista... 1 2. MITEN TOIMIA, KUN HUOLI LAPSEN HYVINVOINNISTA HERÄÄ... 1 2.1. Varhaiskasvatus ja esiopetus... 1 2.2. Perusterveydenhuolto... 4 2.3. Koulu, aamu- ja iltapäivätoiminta ja oppilashuolto... 9 2.4. Nuorisopalvelut... 12 2.5. Poliisi... 15 2.6. Perhetyö... 16 2.7. Perheneuvola... 17 3. MILLOIN JA MITEN TEHDÄ LASTENSUOJELUILMOITUS... 20 4. MITÄ LASTENSUOJELU TEKEE... 25 5. MILLAINEN ON RIKOSPROSESSI... 29 OSA 2. LAPSEN JA PERHEEN TUKI... 38 6. MITEN LASTA JA PERHETTÄ TUETAAN... 38 6.1. Hoidon ja tuen tarpeen arviointi... 38 6.2. Kriisihoito... 39 6.3. Lapsen ja perheen tuki tutkimusprosessin aikana... 39 6.4. Lapsen ja perheen hoito ja tuki tutkimusprosessin jälkeen... 40 6.5. Lapsen tukeminen perhe- ja lähisuhdeväkivaltatapauksissa... 41 7. MISTÄ TUKEA JA HOITOA VOI SAADA... 42 7.1. Lastensuojelulliset tukitoimet... 42 7.2. Perheneuvola... 45 7.3. Nuorisopsykiatrian poliklinikka... 46 7.4. Nuorisoneuvola... 46 7.5. Tays... 47 7.6. Järjestöt ja seurakunnat... 49 OSA 3. KALTOINKOHTELUN TUNNISTAMINEN JA LAINSÄÄDÄNTÖ... 52 8. LAPSEN KALTOINKOHTELUN MUODOT... 52 8.1. Lapsen laiminlyönti... 53 8.2. Lapsen henkeen ja terveyteen kohdistuvat rikokset... 54 8.3. Lapseen kohdistuvat seksuaalirikokset... 55 9. LAPSEN KALTOINKOHTELUN TUNNISTAMINEN... 60 9.1. Lapsen pahoinpitelyn tunnistaminen... 60 2
9.2. Lapsen seksuaalisen hyväksikäytön tunnistaminen... 61 10. LAINSÄÄDÄNTÖ LAPSEN KALTOINKOHTELUASIASSA... 66 10.1. Lapsen oikeudet... 66 10.2. Salassapitosäännökset ja moniammatillinen työ... 69 11. EDUNVALVONTA JA LÄHESTYMISKIELTO... 74 11.1. Lapsen edunvalvonta... 74 11.2. Lähestymiskielto... 75 12. LÄHTEET... 78 12.1. Aiheeseen liittyvää lainsäädäntöä... 78 12.2. Aiheeseen liittyvää kirjallisuutta... 79 13. LINKIT... 84 Tietoa lähisuhde- ja perheväkivallasta... 84 Lomakkeita ja ohjeita lastensuojeluilmoitusta varten... 84 Muita lastensuojelun prosessiin liittyviä lomakkeita... 84 14. LIITTEET... 84 Liite 1. Toimijaverkoston yhteystiedot... 85 Liite 2. Malli poliisille tehtävästä ilmoituksesta... 86 Liite 3. Malli lastensuojeluilmoituksesta... 89 Liite 4. Lasten kaltoinkohteluun puuttumisen seurantaryhmä... 90 3
LUKIJALLE Lapsella ja nuorella on perustuslain mukainen oikeus fyysiseen ja psyykkiseen koskemattomuuteen sekä oikeus erityiseen suojeluun. Lasten turvallisuudesta huolehtiminen on ensisijaisesti vanhempien ja muiden hänestä huolta pitävien oikeus ja velvollisuus. Jos lapsi ei saa perheeltään tarvitsemaansa suojaa, julkisella vallalla on velvollisuus toimia ja huolehtia lasten turvallisuudesta ja suojaamisesta väkivaltaa ja seksuaalista hyväksikäyttöä vastaan. Käsikirjan tarkoituksena on auttaa lapsia ja nuoria kohtaavia työntekijöitä tunnistamaan kaltoinkohtelua mahdollisimman varhain, puuttumaan siihen, saattamaan asian selvittely toimivaltaisille viranomaisille sekä ohjaamaan lapsi ja perhe tarvittavien tutkimusten ja hoidon piiriin. Toimintamallin tavoitteena on osaltaan edistää lasten hyvinvointia sekä ehkäistä kaltoin kohtelua ja ongelmien kasvamista. Lasten kaltoin kohteluun puuttumisen toimintamallia on kehitetty Tampereella vuodesta 2004. Kehittämistyössä on ollut mukana edustajia kaupungin hyvinvointipalveluista sekä Tampereen yliopistollisesta sairaalasta, Tampereen kihlakunnan poliisilaitokselta, syyttäjänvirastosta sekä Tampereen ensi- ja turvakodilta. Tampereen kaupungin pormestari asetti lokakuussa 2007 pysyvän lasten kaltoinkohteluun puuttumisen seurantaryhmän, jonka tehtävänä on seurata ja edistää lasten ja nuorten kaltoinkohteluun puuttumisen moniammatillista yhteistyötä Tampereella ja tuoda esille kehittämis- ja koulutustarpeita. Tamperelainen malli on saanut tunnustusta hyvänä lasten ja nuorten hyvinvointia ja turvallisuutta edistävänä yhteistyökäytäntönä. Malli on hyväksytty EU:n komission hyvien terveyttä edistävien käytäntöjen listalle. Toivomme, että käsikirja olisi mahdollisimman monen työntekijän käytettävissä nopeasti ja helposti. Lainsäädännössä tapahtuneiden muutosten vuoksi käsikirja on päivitetty keväällä 2015. Aiemmat päivitykset on tehty vuosina 2012 ja 2010. Ajantasainen käsikirja on tallennettu sähköisessä muodossa Tampereen kaupungin internetsivuille osoitteeseen www.tampere.fi/sosiaalipalvelut/materiaalipankki Lapsen kaltoinkohteluun puuttumisen seurantaryhmän puolesta Sari Salomaa-Niemi Erityiskasvatuksen koordinaattori Tiia Heinäsuo Lapsiasiamies 4
OSA 1. TOIMINTAMALLI 1. TOIMINTAMALLI LAPSEN KALTOINKOHTELUASIASSA TOIMINTAMALLI LAPSEN KALTOINKOHTELUASIASSA Asia Mitä tehdään Kuka tekee Huoli lapsen kaltoinkohtelusta herää Jatkotoimien pohdinta Ilmoitusten tekeminen Kirjataan havainnot tarkasti ylös. Kirjataan mitä lapsi on kertonut (lapsen sanoin) ja mitä työntekijä on häneltä kysynyt. Pohditaan omassa työyksikössä jatkotoimia. Arvioidaan lastensuojeluilmoituksen ja poliisille tehtävän ilmoituksen tarvetta. Arvioidaan tarvittaessa perheen tuen tarvetta (Sosiaalihuoltolain 36 :n mukainen palvelutarpeen arviointi) moniammatillisesti (SHL41 ). Poliisia ja lastensuojelun työntekijöitä voi konsultoida kertomatta asianosaisten nimiä. Jos on syytä epäillä lapsen hoidon laiminlyöntiä, tehdään lastensuojeluilmoitus. Pahoinpitelyä tai seksuaalista hyväksikäyttöä epäiltäessä tehdään välittömästi lastensuojeluilmoitus ja ilmoitus poliisille. Pahoinpitelytapauksissa lastensuojeluilmoitus tehdään, kun uhri on ilmoituksen tekemishetkellä alle 18- vuotias. Ilmoitukset tekee henkilö, joka on asian ensimmäisenä havainnut, kuullut, nähnyt tai muutoin todennut. Lastensuojelulaki velvoittaa työntekijän tekemään lastensuojeluilmoituksen lapsesta, josta heränneen huolen takia on syytä selvittää lastensuojelun tarve. Tämä ilmoitusvelvollisuus kumoaa muut salassapitosäädökset. Lastensuojeluilmoitus tehdään suullisesti tai kirjallisesti omalla nimellä Sosiaalipäivystykseen arkisin klo 9-15 numeroon 040 568 5520 ja muina aikoina numeroon 0500 625 990. Sovitaan jatkotoimista. Työntekijän velvollisuus on tehdä viipymättä myös ilmoitus poliisille sekä pahoinpitelyettä seksuaalirikosepäilyissä (riittää huoli, syy epäillä). Ilmoitus poliisille voidaan tehdä suul- Työntekijä, jolle herää huoli lapsen hyvinvoinnista Työntekijä Työtiimi Lähiesimies Huolen havaitsija Huolen havaitsija, ilmoitusvelvollinen 5
lisesti tai kirjallisesti. Kiireellisissä tai akuuteissa tapauksissa ilmoitus tulee tehdä päivystysvuorossa olevaan rikostutkijan numeroon 050-521 5110 (klo 7.00-19.00). Samasta numerosta saa myös poliisin konsultaatioapua mm. epäselvissä tapauksissa ja yhteyden tutkinnanjohtajaan tai päivystävään komisarioon. Ilmoitus poliisille ei poista lastensuojeluilmoitusvelvollisuutta. Jos tutkintaan ei saada yhteyttä, on kiireellisissä asioissa soitettava Tampereen poliisilaitoksen tilannekeskukseen, p. 029 541 4986. Epäselvissä tapauksissa työntekijä voi konsultoida lastensuojelun sosiaalityöntekijää tai poliisia asiaan liittyvistä kysymyksistä (tarvittaessa ilman asianosaisen henkilötietoja). Kaupungin lakimies avustaa työntekijää tarvittaessa ilmoituksen tekemisessä poliisille. Myös lapsen vanhempi, huoltaja tai muu lapsen läheinen henkilö voi tehdä ilmoituksen. Epäily lapseen kohdistuneesta seksuaalirikoksesta Epäily lapsen pahoinpitelystä Rikoslain 20 luvun tarkoittamia seksuaalirikoksia on kaikkiaan 13 kappaletta. Raiskauksen ja lapsen seksuaalisen hyväksikäytön lisäksi se sisältää mm. seksuaalipalveluiden ostamisen nuorelta sekä lapsen houkuttelemisen seksuaalisiin tarkoituksiin (ks. luku 8). 1.4.2015 alkaen lastensuojelulain 25 :ssä tarkoittamilla henkilöillä velvollisuus tehdä salassapitosäännösten estämättä ilmoitus poliisille, kun heillä tehtävässään tietoon tulleiden seikkojen perusteella syytä epäillä lapseen kohdistunutta sellaista rikoslain 21 luvussa (henkeen ja terveyteen kohdistuvat rikokset) rangaistavaksi säädettyä tekoa, josta säädetty enimmäisrangaistus on vähintään 2 vuotta vankeutta (tappo, murha, surma, lapsensurma, pahoinpitely, törkeä pahoinpitely, kuolemantuottamus, törkeä kuolemantuottamus, törkeä vammantuottamus, vaaran aiheuttaminen, heitteillepano) - muut rikokset paitsi lievä pahoinpitely ja vammantuottamus. 6
Epäselvissä tilanteissa voi konsultoida poliisia. Tieto huoltajille Poliisin kanssa sovitaan miten ja milloin tietoa poliisille tehdystä ilmoituksesta voi antaa huoltajalle. Joissakin tapauksissa poliisi voi rajata tutkinnallisista syistä tiedonantoa epäiltyyn tekoon liittyen. esitutkinnan aikana poliisi on tiedottava viranomainen. Terveydenhuolto- ja muu henkilöstö tiedottaa hoidollisista asioista vanhemmille (vamman hoito-ohjeet ym., mutta ei kommentoi rikosepäilyyn liittyvistä asioista omaisille). Tutkimuksiin ohjaus terveydenhuollossa, kun epäily lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä Sosiaalityöntekijän kanssa sovitaan, miten tieto lastensuojeluilmoituksesta ja sen sisällöstä välitetään huoltajalle. Somaattiset tutkimukset toteutetaan: Päivystyksenä, kun epäillystä tapahtumasta < 72 h alle murrosikäisillä < 7 vrk murrosikäisillä ja sitä vanhemmilla Mitä nopeammin oikeuslääketieteelliset näytteet otetaan, sitä todennäköisemmin niistä saadaan näyttö. Kiireellisesti (= vuorokauden sisään), kun epäillystä tapahtumasta < 2 viikkoa Kiireellisissä ja päivystystapauksissa tutkimukset suoritetaan TAYS:n lastentautien poliklinikalla (0 15-vuotiaat) TAYS:n synnytysvastaanotossa (16-17-vuotiaat tytöt) Perusterveydenhuollon päivystyksessä (yli 16-vuotiaat pojat ja 18 vuotta täyttäneet tytöt) Kun epäillystä tapahtumasta on aikaa > 2 viikkoa, tehdään lähete TAYS:n lasten oikeuspsykiatriseen työryhmään, jossa lapsi tutkitaan elektiivisesti. Tee viipymättä ilmoitus poliisille epäillystä seksuaalirikoksesta sekä lastensuojeluilmoitus sosiaalipäivystykseen. Arvioidaan onko lapsen kotiin päästäminen turvallista. terveydenhuollon työntekijä 7
Tutkimuksiin ohjaus terveydenhuollossa, kun on epäily lapsen pahoinpitelystä Välittömien turvaamistoimien arviointi ja palvelutarpeen arviointi sekä tuen järjestäminen Edunvalvojan hakeminen SOMAATTISEN TUTKIMUKSEN AJOITUS - Lähetetään päivystyksenä TAYS lastentautien poliklinikalle kun epäillystä pahoinpitelystä alle 7 vrk. - Seuraavana arkipäivänä kun epäillystä pahoinpitelystä 7-21 vrk. - Kiireettömästi lasten oikeuspsykiatriseen työryhmään kun epäillystä pahoinpitelystä yli 3 viikkoa HUOM: Harkintaa voi käyttää vuorokauden ajasta riippuen (3 -vuotiaan nukkuvan lapsen lähettäminen erikoissairaanhoitoon yöllä klo 4 vs. klo 8 aamulla aikaero vain 4 tuntia ja virkeä lapsi on helpompi tutkia ja laajemmat resurssit käytettävissä virka-aikana) - Huomioitava lapsen turvaaminen, mikä on haasteellista, jos saattaja on epäilty; lapsen tila on turvattava välittömästi päivystyksellinen huostaanotto poliisin läsnäolo, p.112 yhdistää lähimmälle poliisipartiolle. Tehdään viipymättä ilmoitus poliisille epäillystä pahoinpitelystä ja lastensuojeluilmoitus Sosiaalipäivystykseen. Lastensuojelu arvioi välittömän kiireellisen sijoituksen tarpeen ja selvittää lastensuojelutoimien tarpeellisuuden sekä tarvittavat jatkotoimet, kuten edunvalvojan tarpeen, lapsen turvaamisen ja kriisihoidon järjestämisen. Jos kysymyksessä on perheen sisäisen hyväksikäytön epäily, selvitetään lapsen asumisolosuhteet ja otetaan kantaa valvottuihin tapaamisiin esitutkinnan ja mahdollisen oikeudenkäynnin ajaksi. Lapsen huollosta ei esitutkinnan ja rikosoikeudenkäynnin aikana anneta suositusta. Ennen mahdollisen esitutkinnan valmistumista ei tule aloittaa lapsen mahdollisesti tarvitsemaa psykoterapiaa tai muuta pitkäaikaista hoitoa. Mikäli epäiltynä on lapsen vanhempi tai muu huoltaja, lapselle tulee määrätä edunvalvoja. Edunvalvoja saatetaan tarvita silloinkin, kun huoltajalla on läheinen suhde epäiltyyn (esim. puoliso, isovanhempi, perheystävä). huolen havaitsija terveydenhuollon työntekijä sosiaalityöntekijä poliisi 8
Rikosasiassa edunvalvojan hakee poliisi (tutkinnanjohtaja). Lähestymiskieltoa voidaan hakea tilanteissa, joissa on olemassa vaara, että lapsen henkeä, rauhaa tai vapautta uhataan tai että häntä muutoin vakavasti häiritään. Lähestymiskiellon hakeminen Esitutkinta Lapsen seksuaalisen hyväksikäytön ja pahoinpitelyepäilyn tutkimus poliisin virkaapupyynnöstä Viranomaisyhteistyö Lähestymiskielto voidaan määrätä myös silloin kun kiellolla suojattava ja kieltoon määrättävä henkilö asuvat samassa asunnossa. Lähestymiskieltoa haetaan joko poliisilta tai käräjäoikeudelta ja hakemukset käsitellään aina kiireellisenä. Poliisi voi määrätä vain väliaikaisen lähestymiskiellon. Päätöksen lähestymiskiellon hakemisesta tekee sosiaalityöntekijä, lakimies voi avustaa hakemisessa. Ilmoituksen saatuaan poliisi selvittää esitutkinnan käynnistämisen edellytykset ja niiden täyttyessä aloittaa tutkinnan. Poliisi voi pyytää tarvittaessa muilta viranomaisilta virka-apua rikosasian selvittelyssä (Poliisilaki 9:2 ). Poliisilla on tiedonsaantioikeus salassa pidettävistä tiedoista toisilta viranomaisilta (Poliisilaki 4:2 ). Taysin lastenpsykiatrian klinikan lasten oikeuspsykiatrian työryhmä tekee tarvittavat tutkimukset seksuaalisen hyväksikäytön ja/tai pahoinpitelyepäilyn selvittämiseksi sekä somaattiset tutkimukset poliisin virkaapupyynnöstä. Terveydenhuollossa virka-apuna tehtävät tutkimukset ovat osa esitutkintaa, jonka tavoitteena on selvittää lapsen kuulemisen ja muutoin saatavissa olevan lääketieteellisen ja muun näytön avulla, onko rikos tapahtunut. Tutkiminen vaatii erityisosaamista. Viranomaisten välinen yhteistyö on tärkeää tutkimuksen alussa. Poliisin kanssa on sovittava aikataulusta, tietojen antamisesta asianosaisille sekä muista tutkimuksen yhteydessä huomioitavista seikoista. Lapsen huoltaja Lapsen edunvalvoja Sosiaaliviranomainen Poliisi Tays, Poliisi Poliisi, Taysin lasten oikeuspsykiatrian työryhmä, Sosiaaliviranomainen Poliisi 9
Jos lapsen tutkimukset tehdään Taysissa, tutkimusten alussa Taysin lasten oikeuspsykiatrian työryhmä kutsuu koolle viranomaisneuvottelun, jossa kootaan tarvittavat tiedot ja käydään läpi tutkimuksen yhteydessä huomioitavat asiat. Osastohoitoa vaatineissa pahoinpitelytapauksissa kokoontuu pahoinpitelytyöryhmä (esim. murtumat, pään vammat) ja lisäksi harkitaan oikeuspsykiatrian työryhmän jatkotutkimuksia. Myös sosiaalisin indikaatioin voidaan ottaa Taysin lastenosastolle (lapsi ei ole turvassa kotona). Yhteistyö muiden viranomaisten kanssa toteutuu tapauskohtaisesti tutkimusprosessin eri vaiheissa. Taysin lastenklinikka ja lasten oikeuspsykiatrian työryhmä, Acuta Syyteharkinta Oikeudenkäynti Toimenpiteet rikosprosessin jälkeen Tutkimusten jälkeen toteutettavassa toisessa viranomaisneuvottelussa annetaan suullisesti viranomaisille alustavat tiedot tutkimustuloksista ja suosituksista. Poliisi voi pyytää lausuntoa tai selvitystä lapseen kohdistuneen seksuaalisen hyväksikäytön tai pahoinpitelyn selvittämiseksi terveydenhuollon viranomaisilta. Taysissa on pahoinpitelyepäilytapauksia varten toimintaohjeet tutkimusten suorittamista varten, joka on käytössä myös Acutassa. Esitutkinnan valmistuttua poliisi siirtää asian syyttäjälle syyteharkintaan, kun on syytä epäillä rikoksen tapahtuneen. Laissa erikseen määritellyissä tapauksissa poliisilla on poikkeuksellinen mahdollisuus päättää esitutkinta saattamatta asiaa syyteharkintaan. Syyttäjä tekee syyteharkinnan ja nostaa syytteen, jos esitutkinnassa kerätty näyttö siihen riittää. Syyttäjällä on myös mahdollisuus tietyin edellytyksin jättää syyte nostamatta. Oikeudenkäynti käräjäoikeudessa. Työntekijät voidaan kutsua tarvittaessa todistajiksi oikeudenkäyntiin. Sosiaalityöntekijä arvioi lapsen tilanteen ja tarvittavat tukitoimet ja varmistaa lapsen hoidon asiantuntijoiden suositukset huomioiden. Poliisi Syyttäjä Syyttäjä Käräjäoikeus Todistajat Lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä 10
Niissäkin tapauksissa, joissa esitutkintaa ei käynnistetä, syytettä ei nosteta tai päätös on vapauttava, saattaa lapsella olla tarvetta muusta syystä hoitoon tai lastensuojeluun. Tuen ja hoidon järjestäminen Järjestetään lapselle ja perheelle riittävä tuki ja hoito tarvittaessa jo esitutkinnan jälkeen. Tukipalvelut Hoito ja terapiapalvelut 11
1.1. Prosessikuva toimintamallista
2. MITEN TOIMIA, KUN HUOLI LAPSEN HYVINVOINNISTA HERÄÄ 2.1. Varhaiskasvatus ja esiopetus Varhaiskasvatuspalveluita ovat päiväkotihoito, perhepäivähoito ja avoin varhaiskasvatus. Lasten hyvinvoinnista huolehtiminen kuuluu kaikille varhaiskasvatuksessa työskenteleville kasvattajille. Toiminnassa on tärkeää myönteinen asenne, välittämisen ilmapiiri ja puheeksi ottamisen valmiudet. Esiopetuksen oppilashuoltotyöstä vastaa päiväkodin johtaja yhdessä varhaiskasvatuksen erityisopettajan ja esiopetuksen lastentarhanopettajan kanssa. Varhaiskasvatus on tiiviissä yhteistyössä muiden lapsia ja lapsiperheitä tukevien palveluiden kanssa. Varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa lasten vanhemmat ja lapsiryhmän kasvattajat toimivat kasvatuskumppaneina ja sitoutuvat toimimaan yhdessä lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen tukena. Tämä edellyttää keskinäistä luottamusta, tasavertaisuutta ja toisten kunnioittamista. Asia Ehkäisevä toiminta Mitä tehdään Jokaisen perheen kanssa tehdään hoitosopimus päivähoidon alkaessa. Kaikille lapsille laaditaan yhdessä vanhempien kanssa lapsen yksilöllinen varhaiskasvatussuunnitelma tai esiopetuksen oppimissuunnitelma. Vanhempien kanssa keskustellaan kasvattamiseen liittyvistä positiivisista käytännöistä konkreettisella tasolla. Pieni huoli lapsen kaltoinkohtelusta herää päivähoidossa Aikuisten luoma lasta kunnioittava ja kannustava ilmapiiri rohkaisee lasta kertomaan tunteitaan, toiveitaan ja omia asioitaan. Vanhempien ja päivähoidon kasvattajien avoin vuorovaikutus auttaa vaikeiden asioiden puheeksi ottamisessa ja havaitsemisessa. Kiusaamista, väkivaltaa ja häirintää pyritään ennaltaehkäisemään suunnitelmallisesti. Lapsen kertomiin asioihin suhtaudutaan vakavasti, mutta kuitenkin on välttämätöntä aina arvioida tietojen luotettavuus. On tärkeää kirjoittaa heti muistiin sanatarkasti, mitä lapsi on kertonut, ja myös se, mitä häneltä on kysytty. Lapsen auttamisen ja tapauksen selvittämisen kannalta on olennaista, että henkilö, joka havaitsee ongelman tai on huolissaan lapsesta, vie huoltaan eteenpäin. Tilanteesta keskustellaan kasvattajatiimin ja päiväkodin johtajan sekä vanhempien kanssa. Lasta havainnoidaan, oireita seurataan ja ne kirjataan 1-2
Huoltajille tietoa Konsultaatioapua Verkostopalaveri Ilmoituksen tekeminen Huoltajille tietoa Jatkotoimenpiteet viikon ajan. Tämän jälkeen sovitaan jatkosta kasvattajatiimin ja päiväkodin johtajan kanssa. Jos seurannan jälkeen tilanne jatkuu samana tai pahenee, keskustellaan vanhempien kanssa: tietoa huolestuttavista oireista, ei epäilyistä. Luottamuksellinen yhteistyö perheen kanssa on tärkeä osa työskentelyä. Konsultaatioapua pyydetään tarvittaessa (myös asiakkaiden nimiä mainitsematta) varhaiskasvatuksen erityisopettajalta, hyvinvointineuvolatiimiltä, lastenneuvolasta, perheneuvolasta, alueen sosiaalityöntekijältä, sosiaalipäivystyksestä, Taysista, poliisilta. Tarvittaessa järjestetään verkostopalaveri tai pyydetään lastensuojelutarpeen arviointi. Esiopetuksessa olevan lapsen osalta asia voidaan käsitellä yksilökohtaisessa oppilashuollossa. Neuvottelussa kootaan yhteen eri henkilöiden havainnot ja arvioidaan, onko aihetta jatkotoimenpiteisiin. Mikäli tilanne sitä vaatii, sovitaan, kuka ottaa vastuun asian eteenpäin viemisestä. Tarvittaessa asiat kirjataan lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan tai esiopetuksen oppimissuunnitelmaan. Lastensuojelulaki velvoittaa työntekijän tekemään lastensuojeluilmoituksen lapsesta, josta heränneen huolen takia on syytä selvittää lastensuojelun tarve. Tämä ilmoitusvelvollisuus kumoaa muut salassapitosäädökset. Sosiaalityöntekijän kanssa sovitaan, miten tieto lastensuojeluilmoituksesta ja sen sisällöstä välitetään huoltajille. Yhteistyö lapsen ja huoltajien sekä lastensuojelun kanssa sekä muiden lapsen ja perheen tukipalveluiden kanssa. Päivähoidon kasvattajien työtiimin konsultaatio, työnohjaus ja muut jatkotoimenpiteet. Lastensuojelun työntekijän yhteydenotto ilmoituksen tekijään. Varmistetaan riittävä ja tarpeenmukainen tiedonkulku. Asia Huomattava huoli lapsen kaltoinkohtelusta herää Mitä tehdään Lapsen laiminlyönnin, pahoinpitelyn tai seksuaalisen hyväksikäytön epäily voi herätä joko lapsen kertomuksesta tai läheisten aikuisten huolena lapsen oireista tai muusta hyvinvoinnista. Lapsi tai hänen lähipiirissään oleva aikuinen kertoo kaltoin- 2
kohtelusta tai siihen viittaavat oireet tai havainnot ovat huomattavat. Kirjataan tarkasti muistiin omat havainnot, mitä lapsi tai vanhempi kertoo ja mitä kysymyksiä heille esitetään. Työnjako Ilmoitusten tekeminen Mikäli kysymys ei ole akuutista tilanteesta, sovitaan työnjaosta kasvattajatiimin ja päiväkodin johtajan kanssa. Jos on syytä epäillä lapsen hoidon laiminlyöntiä, pahoinpitelyä tai seksuaalista hyväksikäyttöä, siitä tehdään välittömästi lastensuojeluilmoitus ja ilmoitus poliisille. Lastensuojelulaki velvoittaa työntekijän tekemään lastensuojeluilmoituksen lapsesta, josta heränneen huolen takia on syytä selvittää lastensuojelun tarve. Tämä ilmoitusvelvollisuus kumoaa muut salassapitosäädökset. Lastensuojeluilmoitus tehdään suullisesti tai kirjallisesti omalla nimellä Sosiaalipäivystykseen arkisin klo 9-15 numeroon 040 568 5520 ja muina aikoina numeroon 0500 625 990. Sovitaan jatkotoimista. Työntekijän velvollisuus on tehdä viipymättä myös ilmoitus poliisille sekä pahoinpitely- että seksuaalirikosepäilyissä (riittää huoli, syy epäillä). Ilmoitus poliisille voidaan tehdä kirjallisesti. Kiireellisissä tai akuuteissa tapauksissa ilmoitus tulee tehdä päivystysvuorossa olevaan rikostutkijan numeroon 050-521 5110 (klo 7.00-19.00). Samasta numerosta saa myös poliisin konsultaatioapua mm. epäselvissä tapauksissa ja yhteyden tutkinnanjohtajaan tai päivystävään komisarioon. Ilmoitus poliisille ei poista lastensuojeluilmoitusvelvollisuutta. Jos tutkintaan ei saada yhteyttä, on kiireellisissä asioissa soitettava Tampereen poliisilaitoksen tilannekeskukseen, p. 029 541 4986. Epäselvissä tapauksissa työntekijä voi konsultoida lastensuojelun sosiaalityöntekijää tai poliisia asiaan liittyvistä kysymyksistä. Kaupungin lakimies avustaa työntekijää tarvittaessa ilmoituksen tekemisessä poliisille. Myös lapsen vanhempi, huoltaja tai muu lapsen läheinen henkilö voi tehdä ilmoituksen. Huoltajille tietoa Poliisin kanssa sovitaan miten ja milloin tietoa poliisille tehdystä ilmoituksesta voi antaa huoltajalle. 3
Sosiaalityöntekijän kanssa sovitaan, miten tieto lastensuojeluilmoituksesta ja sen sisällöstä välitetään huoltajille. Jatkotoimenpiteet Yhteistyö lapsen ja huoltajien sekä lastensuojelun että poliisin kanssa. Varhaiskasvatuksen kasvattajatiimin kriisikonsultaatio (työterveys), työnohjaus ja muut jatkotoimenpiteet. Viranomaisyhteistyötä jatketaan tarvittaessa. 2.2. Perusterveydenhuolto - terveyskeskus, neuvola, kouluterveydenhuolto Asia Huoli lapsen kaltoinkohtelusta herää Mitä tehdään Työntekijän tärkein tehtävä on osata epäillä ja laittaa asia vireille. Epäily lapsen kaltoinkohtelusta: Lapsi kertoo asiasta. Lapsen saattajalla on epäily tai tietoja seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Lapsella on pahoinpitelyepäilyn herättäviä vammoja tai muita löydöksiä. Lapsella on kaltoinkohteluun viittaavia oireita. Aikuisten välisessä perheväkivaltatilanteessa on huomioitava tapahtumapaikalla mahdollisesti olleet lapset, vaikka väkivalta ei suoranaisesti olisi kohdistunutkaan lapsiin. Vanhempien päihde- ja mielenterveysongelmat vaikuttavat myös lasten hyvinvointiin. Lapsen tilanne on arvioitava ja tarvittaessa otetaan yhteys lastensuojeluun, joka tarvittaessa käynnistää lastensuojelun tukitoimet. Alkukartoitus Lapseen kohdistuva ympärileikkaus on käsiteltävä epäilynä lapsen kaltoinkohtelusta/pahoinpitelystä ja näissä tapauksissa on toimittava lain edellyttämällä tavalla. Tarkemmat toimintaohjeet ovat mm. Lääkärien perehdytysoppaassa, neuvolan ja kouluterveydenhuollon käsikirjoissa. Alkuvaiheen toimenpiteet riippuvat pahoinpitelyepäilyssä siitä, miten vakavia lapsen oireet ovat ja miten vahva kaltoinkohteluepäily on, seksuaalisen hyväksikäytön epäilyssä siitä, kuinka pitkä aika on kulunut oletetusta hyväksikäytöstä. On tärkeää, että lapsi ei haastattelun aikana ole samassa huoneessa, ettei aikuisten kertomus vaikuttaisi lapsen mielikuviin. Lapsen tutkimus tehdään erikseen ja kirjataan lapsen 4
kertoma sekä löydökset. Käytetään avoimia kysymyksiä ja vältetään vastausvaihtoehtojen tarjoamista (ei esim: löikö isä, lyötiinkö kädellä? suositeltavaa esim: mitä tapahtui? kerro lisää tapahtuneesta. Vältetään keskustelua huoltajan kanssa epäilystä teosta lapsen läsnäollessa, sillä tämä vaikuttaa lapsen muistikuviin ja kertomaan, oikeuspsykiatrisissa tutkimuksissa tämä saattaa heikentää kertoman luotettavuutta Lapsen saattajan haastattelu pahoinpitelyepäilyssä Aikuisen kuuleminen on suositeltavaa tehdä ilman lapsen läsnäoloa. Miten epäily on syntynyt? Onko lapsi turvattu? Onko ilmoitukset poliisille ja lastensuojeluun tehty? Millaisiin havaintoihin ja päättelyyn epäilyn herääminen perustuu? Onko lapsen elämässä ollut äskettäin joitain merkittäviä tapahtumia tai muutoksia? Olennaisia tietoja ovat myös otaksutun pahoinpitelyn ajankohta ja muut olosuhteet, kuten lapsen huoltotilanne ja merkittävien aikuisten keskinäiset suhteet. Kuka aikuinen on ensimmäisenä tullut ajatelleeksi pahoinpitelyn tai hyväksikäytön mahdollisuutta? Keskustelu lapsen kanssa pahoinpitelyepäilyssä Saattajan haastattelu lapsen seksuaalisen hyväksikäytön epäilyssä Keskustelu lapsen kanssa seksuaalisen hyväksikäytön epäilyssä Kuullaan lapsen kertomus ja hänen oma käsityksensä oireiden/vammojen syistä. Tällöin lapselle voidaan esittää ainoastaan avoimia kysymyksiä. Lapsen kertoma ja esitetyt kysymykset kirjataan sanatarkasti. Lapsen spontaani kertomus/ käytös/ oireet/ löydökset. Viimeinen mahdollinen tapahtuman ajankohta ja paikka, epäilty tekijä? Opastetaan saattaja/ vanhemmat olemaan puhumatta/ kyselemättä lapselta asiasta ennen poliisin tai Taysin lasten oikeuspsykiatrian työryhmän haastattelua Huom! Lapsen kanssa puhutaan seksuaalisesta hyväksikäytöstä ainoastaan, jos hän ottaa spontaanisti asian puheeksi. Lapsen kertoma ja esitetyt kysymykset kirjataan sanatarkasti. Viranomaisyhteistyö ja konsultaatio Jos epäily kaltoinkohtelusta on epävarma: - työntekijä voi ottaa yhteyttä lastensuojelun työntekijään ja poliisiin ja keskustella huolestaan heidän kanssaan. Konsultoinnin voi tehdä yleisluontoisenakin. 5
- konsultoi Taysin lasten oikeuspsykiatrista työryhmää - perustasolla työskentelevien terveydenhuollon ammattilaisten keskinäinen konsultaatio ja yhteistyö on erittäin tärkeää. Tiedonsiirto lasta tapaaville muille työntekijöille auttaa kokonaistilanteen hahmottamista ja varhaista puuttumista. Jos lapsen oireet ja löydökset ovat hyvin epämääräisiä ja lieviä, on hyvä ottaa aikalisä ja järjestää oma seuranta eikä unohtaa epäilyä. Konsultoi! Lapsen kannalta on tuhoisaa, jos asiaan ei puututa, jos kaltoinkohtelu on todellista. Lapsen somaattinen tutkimus ja erikoissairaanhoitoon lähettäminen Ravistellun vauvan oireyhtymä Lapsen statuslöydökset o kirjataan tarkasti o valokuvataan, mielellään ilman salamaa kaikki tuoreet ja vanhat vammat dokumentoidaan mustelmien, nirhaumien ja haavaumien koko ja sijainti, esim. ihmispiirrokseen Muista myös Ravistellun vauvan oireyhtymä, jonka oireet ovat moninaiset: oksentelu, itkuisuus, huono syöminen, tajunnan tason häiriöt, hengityskatkokset, kohtausoireet ja jäykistely. Pahoinpitelyepäilyissä lapsi lähetetään päivystyksenä Taysiin lastentautien pkl:lle, ja on soitettava lastentautien päivystäjälle. Lähetteeseen kirjataan myös se, että ilmoitus poliisille on tehty. Lapsen seksuaalisen hyväksikäytön somaattinen tutkiminen Lapselle ei tehdä gynekologista tutkimusta perusterveydenhuollossa. Kiireellisissä ja päivystystapauksissa tutkimukset suoritetaan Tays:n lastentautien poliklinikalla: 0-15-vuotiaat Tays:n synnytysvastaanotossa 1-17-vuotiaat tytöt Perusterveydenhuollon päivystyksessä: 16 vuotta täyttäneet pojat ja 18 vuotta täyttäneet tytöt Tutkimusten kiireellisyys määräytyy epäillyn tapahtuma-ajan mukaan, tutkimukset tehdään Tays:ssa: Lastentautien poliklinikalla päivystyksenä, kun epäillystä tapahtumasta alle 72 h alle murrosikäisillä alle 7 vrk murrosikäisillä ja sitä vanhemmilla Mitä nopeammin oikeuslääketieteelliset näytteet otetaan, sitä todennäköisemmin niistä saadaan näyttö. 6
Kiireellisesti (= vuorokauden sisään) lastentautien poliklinikalla, kun epäillystä tapahtumasta alle 2 viikkoa Kiireettömästi lasten oikeuspsykiatrisessa työryhmässä, kun epäillystä tapahtumasta yli 2 viikkoa Mikäli lapsen oikeuslääketieteellinen tutkiminen/ hoitaminen on kuitenkin välttämätöntä, noudata tarkkaan poliisin Raiskauspaketin ohjeita. Jos on epäselvyyttä näytteiden otosta, ota yhteyttä poliisiin tekniseen tutkijaan akuuttitutkimustilanteessa. Tehdään viipymättä ilmoitus poliisille epäillystä seksuaalirikoksesta sekä lastensuojeluilmoitus sosiaalipäivystykseen. Arvioidaan onko lapsen kotiin päästäminen turvallista. Saattajalle kertominen Havaintojen kirjaaminen Sairauskertomuskopiot Ilmoitusten tekeminen Pahoinpitelyn tai seksuaalisen hyväksikäytön epäilyä ei kerrota saattajille, vaan perustellaan lähettämisen tärkeys esim. lisätutkimusten tai hoidon tarpeella. Näin pyritään varmistamaan lapsen turvallisuus. Jos vanhemmat kieltäytyvät viemästä lasta tarpeellisiin lisätutkimuksiin ja hoitoon, kannattaa ottaa yhteys sosiaalityöntekijään, joka arvioi tarvittavat lastensuojelutoimenpiteet. (ks. myös kohta Tieto huoltajalle) Esitiedot ja havainnot on kirjattava tarkasti ja yksityiskohtaisesti sairauskertomukseen. Esitutkinnan alaisista kertomuksista ei saa antaa kopioita vanhemmille eikä löydöksistä saa kertoa vanhemmille/saattajalle tai lapselle. Jos on syytä epäillä lapsen hoidon laiminlyöntiä, pahoinpitelyä tai seksuaalista hyväksikäyttöä, siitä tehdään välittömästi lastensuojeluilmoitus ja ilmoitus poliisille. Lastensuojelulaki velvoittaa työntekijän tekemään lastensuojeluilmoituksen lapsesta, josta heränneen huolen takia on syytä selvittää lastensuojelun tarve. Tämä ilmoitusvelvollisuus kumoaa muut salassapitosäädökset. Lastensuojeluilmoitus tehdään suullisesti tai kirjallisesti omalla nimellä Sosiaalipäivystykseen arkisin klo 9-15 numeroon 040 568 5520 ja muina aikoina numeroon 0500 625 990. Sovitaan jatkotoimista. Työntekijän velvollisuus on tehdä viipymättä myös ilmoitus poliisille sekä pahoinpitely- että seksuaalirikosepäilyissä (riittää huoli, syy epäillä). Ilmoitus poliisille voidaan tehdä kirjallisesti. Kiireellisissä tai akuuteissa tapauksissa ilmoitus tulee tehdä päivystysvuorossa olevaan rikostutkijan numeroon 7
050-521 5110 (klo 7.00-19.00). Samasta numerosta saa myös poliisin konsultaatioapua mm. epäselvissä tapauksissa ja yhteyden tutkinnanjohtajaan tai päivystävään komisarioon. Jos tutkintaan ei saada yhteyttä, on kiireellisissä asioissa soitettava Tampereen poliisilaitoksen tilannekeskukseen, p. 029 541 4986. Epäselvissä tapauksissa työntekijä voi konsultoida lastensuojelun sosiaalityöntekijää tai poliisia asiaan liittyvistä kysymyksistä. Kaupungin lakimies avustaa työntekijää tarvittaessa ilmoituksen tekemisessä poliisille. Myös lapsen vanhempi, huoltaja tai muu lapsen läheinen henkilö voi tehdä ilmoituksen. Tieto huoltajalle Poliisin kanssa sovitaan miten ja milloin tietoa poliisille tehdystä ilmoituksesta voi antaa huoltajalle. Sosiaalityöntekijän kanssa sovitaan, miten tieto lastensuojeluilmoituksesta ja sen sisällöstä välitetään huoltajille. Seuranta ja jatkoselvittely muiden yhteistyökumppaneiden kanssa Arvioidaan lapsen jatkohoidon tarve. Mikäli lapsella on psyykkistä oireilua, joka ei perustasolla selviä tai helpota, ohjataan lapsi jatkotutkimuksiin yhteistyökumppaneille, mm. perheneuvolaan, Taysin lastenpsykiatrian tai nuorisopsykiatrian klinikoille. Turvataan selkeä ja tarpeenmukainen tiedonkulku. 8
2.3. Koulu, aamu- ja iltapäivätoiminta ja oppilashuolto Oppilashuollon tarkoituksena on edistää oppilaan hyvää oppimista, psyykkistä ja fyysistä terveyttä sekä sosiaalista hyvinvointia. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä työskenteleville aikuisille, joiden toiminnassa on tärkeää myönteinen asenne, välittämisen ilmapiiri ja puheeksi ottamisvalmiudet. Asia Ennaltaehkäisevä toiminta Mitä tehdään Oppilashuoltoa toteutetaan ensisijaisesti ennaltaehkäisevänä koko kouluyhteisöä tukevana yhteisöllisenä oppilashuoltona. Sen suunnittelusta vastaa koulun oppilashuoltoryhmä. Oppilaita rohkaistaan puhumaan ja kertomaan kohtaamastaan kaltoinkohtelusta. Heitä kannustetaan arvostamaan itseään ja suojaamaan itseään kaltoinkohtelulta. Oppilaille annetaan tietoa kaltoinkohtelusta aiheeseen liittyvillä oppitunneilla (mm. terveystieto, biologia, kemia). Asiaa käsitellään myös kouluterveydenhuollon säännöllisissä terveystapaamisissa ja -tarkastuksissa. Oppilaille opetetaan myönteisiä ongelmanratkaisumalleja sekä vuorovaikutus- ja viestintätaitoja sekä kriittistä suhtautumista mediaan. Kouluilla tulee olla toimenpideohjelmat, jotka koskevat kiusaamista, väkivaltaa ja häirintää sekä päihteiden käytön ehkäisemistä ja mielenterveyden edistämistä. Huoli kaltoinkohtelusta herää koulussa Oppilas kertoo asiasta itse Alkuvaiheen toimenpiteet ja yhteydenotto huoltajiin oppilaan huolestuttavista oireista riippuvat siitä, mikä ja kuinka suuri huoli lapsesta on tai kuinka vahva epäily oppilaan kaltoinkohtelusta on. Kuuntele oppilasta, rohkaise kertomaan asiasta ja kirjaa tiedot tarkasti ylös. Kerro oppilaalle, että konsultoit tarvittaessa asiasta oppilashuollon työntekijää (kouluterveydenhoitaja, koulukuraattori, koulupsykologi tai koululääkäri). Huoltaja tai joku muu (oppilastoveri, naapuri) kertoo Koulun työntekijä havaitsee tai epäilee oppilaan kaltoinkohtelua Kirjaa tieto ja sovi yhteydenottajasta riippuen jatkotoimenpiteistä. Ohjataan huoltaja tai joku muu yhteydenottaja soittamaan itse suoraan Sosiaalipäivystykseen tai lastensuojeluun. Konsultoi oppilashuollon työntekijää havainnoistasi (mm. fyysiset merkit, psyykkiset oireet, poissaolot, normaalista poikkeava käytös huomion kiinnittäminen muutoksiin) ja epäi- 9
lyistäsi. TAI Keskustele havainnoistasi oppilaan ja/tai hänen huoltajansa kanssa, konsultoi tai ohjaa hänet suoraan joko kouluterveydenhoitajalle, koulukuraattorille, koulupsykologille tai koululääkärille. Pieni huoli Yhteys huoltajaan Lastensuojeluilmoituksen tekeminen Tieto huoltajille Akuutti tilanne/ huomattava huoli Ilmoitusten tekeminen Huoli oppilaasta on tullut tiedoksi oppilashuollon työntekijälle. Asiaa selvittävä työntekijä ottaa yhteyttä huoltajaan huolestuttavista oireista ja sopii jatkotyöskentelystä. Mikäli huoli lapsesta ei väisty tai se kasvaa huolimatta koululla tapahtuvasta työskentelystä, niin asiaa hoitava työntekijä tekee lastensuojeluilmoituksen. Asiaa hoitava koulun työntekijä tiedottaa lastensuojeluilmoituksesta ja sen sisällöstä huoltajalle. Jos on syytä epäillä lapsen hoidon laiminlyöntiä, pahoinpitelyä tai seksuaalista hyväksikäyttöä, siitä tehdään välittömästi lastensuojeluilmoitus ja rikosilmoitus. Lastensuojelulaki velvoittaa työntekijän tekemään lastensuojeluilmoituksen lapsesta, josta heränneen huolen takia on syytä selvittää lastensuojelun tarve. Tämä ilmoitusvelvollisuus kumoaa muut salassapitosäädökset. Lastensuojeluilmoitus tehdään suullisesti tai kirjallisesti omalla nimellä Sosiaalipäivystykseen arkisin klo 9-15 numeroon 040 568 5520 ja muina aikoina numeroon 0500 625 990. Sovitaan jatkotoimista. Työntekijän velvollisuus on tehdä viipymättä myös ilmoitus poliisille sekä pahoinpitely- että seksuaalirikosepäilyissä (riittää huoli, syy epäillä). Ilmoitus poliisille voidaan tehdä kirjallisesti. Kiireellisissä tai akuuteissa tapauksissa ilmoitus tulee tehdä päivystysvuorossa olevaan rikostutkijan numeroon 050-521 5110 (klo 7.00-19.00). Samasta numerosta saa myös poliisin konsultaatioapua mm. epäselvissä tapauksissa ja yhteyden tutkinnanjohtajaan tai päivystävään komisarioon. Jos tutkintaan ei saada yhteyttä, on kiireellisissä asioissa soitettava Tampereen poliisilaitoksen tilannekeskukseen, p. 029 541 4986. Epäselvissä tapauksissa työntekijä voi konsultoida lastensuojelun sosiaalityöntekijää tai poliisia asiaan liittyvistä kysymyksistä. Kaupungin lakimies avustaa työntekijää tarvittaessa ilmoituk- 10
sen tekemisessä poliisille. Myös lapsen vanhempi, huoltaja tai muu lapsen läheinen henkilö voi tehdä ilmoituksen. Tieto lastensuojeluilmoituksesta ilmoitetaan kuraattorille. Tieto huoltajalle Poliisin kanssa sovitaan miten ja milloin tietoa poliisille tehdystä ilmoituksesta voi antaa huoltajalle. Sosiaalityöntekijän kanssa sovitaan, miten tieto lastensuojeluilmoituksesta ja sen sisällöstä välitetään huoltajille. Jatkotyöskentely Koulun omat jatko- ja tukitoimenpiteet oppilashuollon työntekijän koordinoimana. Yhteistyö oppilaan ja huoltajien kanssa tarvittaessa yhteisiä tapaamisia. Viranomaisyhteistyötä jatketaan tarvittaessa sekä jälkiseurantaa koulussa lastensuojelutyöntekijän tai muun yhteistyökumppanin pyynnöstä. 11
2.4. Nuorisopalvelut Lasten ja nuorten hyvinvoinnista huolehtiminen kuuluu kaikille nuorisotyötä tekeville. Nuorisopalveluiden toiminnassa on tärkeää myönteinen asenne, välittämisen ilmapiiri ja puheeksi ottamisen valmiudet. Nuorisopalveluiden toiminta perustuu pääosin henkilökohtaiseen kontaktiin, joka edellyttää luottamusta nuoren ja ohjaajan välillä. Ohjaustilanteissa saadun kokemuksen perusteella ratkaistaan yhdessä nuoren kanssa jatkotoimien suunta. Tällainen toimintamalli edellyttää koulutettua, ammattitaitoista ja eettisesti toimivaa henkilöstöä. Työntekijöiden ja kodin välinen yhteistyö nuoren kasvun ja kehityksen tukijoina muodostaa perusrungon koko nuorisotyölle. Nuorisopalvelujen henkilöstö tekee laaja-alaisesti yhteistyötä muiden nuorisotyön kentällä toimivien tahojen kanssa. Asia Ennakoiva toiminta Mitä tehdään Kasvatuksellinen ohjaustoiminta Nuorisotalotoiminta Leiritoiminta Pienryhmätoiminta Harrastaminen ja omaehtoisen toiminnan tukeminen Kulttuurinen nuorisotyö Omaehtoisen toiminnan tukeminen Omaehtoisen toiminnan olosuhteet Sosiaalinen vahvistaminen Erityisnuorisotyön palvelut Kohdennettu koulutyö Pieni huoli Lapsen tai nuoren kertomiin asioihin on syytä suhtautua vakavasti, mutta kuitenkin on välttämätöntä aina arvioida tietojen luotettavuus. On tärkeää kirjoittaa heti muistiin sanatarkasti, mitä lapsi tai nuori on kertonut, ja myös se, mitä häneltä on kysytty. Lapsen tai nuoren auttamisen ja tapauksen selvittämisen kannalta on olennaista, että henkilö, joka havaitsee ongelman tai on huolissaan lapsesta, vie huoltaan eteenpäin. Tilanteesta keskustellaan ohjaajien kanssa. Lasta tai nuorta havainnoidaan, toimintaa seurataan ja siihen reagoidaan nopeasti. Keskustellaan ohjaajatiimin kanssa toimenpiteistä Huoltajille tietoa Jos seurannan jälkeen tilanne jatkuu samana tai pahenee, keskustellaan vanhempien kanssa huolestuttavista oireista, ei epäilyistä. Luottamuksellinen yhteistyö perheen kanssa on tärkeä osa työskentelyä. 12
Konsultaatioapu Verkostopalaveri Lastensuojeluilmoitus Huoltajille tietoa Jatkotoimenpiteet Konsultaatioapua pyydetään tarvittaessa (myös asiakkaiden nimiä mainitsematta) esimerkiksi alueen koulukuraattorilta, sosiaalityöntekijältä, poliisilta tai muulta tilanteeseen sopivalta taholta. Konsultaation perusteella ratkaistaan verkostopalaverin tarve. Osallistutaan tarpeen mukaan. Lastensuojelulaki velvoittaa työntekijän tekemään lastensuojeluilmoituksen lapsesta, josta heränneen huolen takia on syytä selvittää lastensuojelun tarve. Ilmoitus tehdään omalla nimellä Sosiaalipäivystykseen. Sosiaalityöntekijän kanssa sovitaan, miten tieto lastensuojeluilmoituksesta ja sen sisällöstä välitetään huoltajille. Yhteistyö lapsen/nuoren, huoltajien, lastensuojelun ja muiden tarpeen mukaisten yhteistyökumppanien kanssa. Asia Huomattava huoli lapsen kaltoinkohtelusta Mitä tehdään Lapsen/nuoren laiminlyönnin, pahoinpitelyn tai seksuaalisen hyväksikäytön epäily voi herätä joko lapsen/nuoren kertomuksesta tai läheisten aikuisten huolena lapsen/nuoren oireista tai muusta hyvinvoinnista. Lapsi/nuori tai hänen lähipiirissään oleva aikuinen kertoo kaltoinkohtelusta tai siihen viittaavat oireet ovat huomattavat. Kirjataan tarkasti muistiin omat havainnot, mitä lapsi/nuori tai vanhempi kertoo ja mitä kysymyksiä heille esitetään. Työnjako Ilmoitusten tekeminen Mikäli kysymys ei ole akuutista tilanteesta, sovitaan työnjaosta ohjaajien kesken. Jos on syytä epäillä lapsen hoidon laiminlyöntiä, pahoinpitelyä tai seksuaalista hyväksikäyttöä, siitä tehdään välittömästi lastensuojeluilmoitus ja rikosilmoitus. Lastensuojelulaki velvoittaa työntekijän tekemään lastensuojeluilmoituksen lapsesta, josta heränneen huolen takia on syytä selvittää lastensuojelun tarve. Tämä ilmoitusvelvollisuus kumoaa muut salassapitosäädökset. Lastensuojeluilmoitus tehdään suullisesti tai kirjallisesti omalla nimellä Sosiaalipäivystykseen arkisin klo 9-15 numeroon 040 568 5520 ja muina aikoina numeroon 0500 625 990. Sovitaan jatkotoimista. 13
Työntekijän velvollisuus on tehdä viipymättä myös ilmoitus poliisille sekä pahoinpitely- että seksuaalirikosepäilyissä (riittää huoli, syy epäillä). Ilmoitus poliisille voidaan tehdä kirjallisesti. Kiireellisissä tai akuuteissa tapauksissa ilmoitus tulee tehdä päivystysvuorossa olevaan rikostutkijan numeroon 050-521 5110 (klo 7.00-19.00). Samasta numerosta saa myös poliisin konsultaatioapua mm. epäselvissä tapauksissa ja yhteyden tutkinnanjohtajaan tai päivystävään komisarioon. Ilmoitus poliisille ei poista lastensuojeluilmoitusvelvollisuutta. Jos tutkintaan ei saada yhteyttä, on kiireellisissä asioissa soitettava Tampereen poliisilaitoksen tilannekeskukseen, p. 029 541 4986. Epäselvissä tapauksissa työntekijä voi konsultoida lastensuojelun sosiaalityöntekijää tai poliisia asiaan liittyvistä kysymyksistä. Kaupungin lakimies avustaa työntekijää tarvittaessa ilmoituksen tekemisessä poliisille. Myös lapsen vanhempi, huoltaja tai muu lapsen läheinen henkilö voi tehdä ilmoituksen. Huoltajille tietoa Poliisin kanssa sovitaan miten ja milloin tietoa poliisille tehdystä ilmoituksesta voi antaa huoltajalle. Sosiaalityöntekijän kanssa sovitaan, miten tieto lastensuojeluilmoituksesta ja sen sisällöstä välitetään huoltajille. Jatkotoimenpiteet Yhteistyö lapsen/nuoren, huoltajien, lastensuojelun ja muiden tarpeenmukaisten yhteistyökumppaneiden kanssa. Huolehditaan ohjaajien työnohjauksesta tarvittaessa. Viranomaisyhteistyötä jatketaan tarvittaessa. 14
2.5. Poliisi Poliisi joutuu virkatehtäviä suorittaessaan usein tilanteisiin ja paikkoihin, joissa he näkevät paljon lapsia ja nuoria. Tällaisia tilanteita ovat mm. kotihälytykset ja erilaiset asuntoihin kohdistuvat häiriöilmoitukset. Kodeissa ja asunnoissa poliisi voi tehdä sellaisia havaintoja lapsista, joita ei esimerkiksi kouluissa tai päiväkodeissa voi havaita. Koti ja lapsen muu asuinympäristö elinolosuhteineen antaa harjaantuneelle havainnoitsijalle viitteitä myös mahdollisesta lastensuojelun tarpeesta. Asia Huoli lapsen kaltoinkohtelusta herää hälytystoiminnassa ja perheväkivaltatilanteissa Lasta suojaavat toimenpiteet Lastensuojeluilmoituksen tekeminen Rikosilmoituksen tekeminen Rikosprosessi Mitä tehdään Poliisi havaitsee virkatehtäviä suorittaessaan, että asunnossa olevan lapsen asiat eivät ole hyvin. Syynä voivat olla esimerkiksi jatkuva väkivallan näkeminen, liiallinen vanhempien alkoholin käyttö, lapsen poikkeava käyttäytyminen, lapsen päihteiden käyttö, lapsen kotiympäristössä havaitut puutteellisuudet tai epäily muusta lapsen normaaliin kehittymiseen kielteisesti vaikuttavasta asiasta. Tilanteissa, joissa poliisi epäilee lapsen tai nuoren joutuneen selkeästi rikoksen uhriksi tai lapsi on muuten turvan tarpeessa, poliisi ryhtyy lapsen edun vaatiessa välittömiin lasta suojaaviin toimenpiteisiin. Poliisi toimittaa Sosiaalipäivystykseen ilmoituksen havaitsemastaan lapsen hyvinvointiin vaikuttavasta tilanteesta. Poliisin tekemän lastensuojeluilmoituksen perusteella sosiaaliaseman sosiaalityöntekijä ryhtyy selvittämään asiaa. Poliisin on oma-aloitteisesti tehtävä rikosilmoitus niistä tapauksista, joissa on syytä epäillä rikoksen tapahtuneen. Poliisi kirjaa rikosilmoituksen ja ryhtyy sen vaatimiin toimenpiteisiin (ks. luku 5. Rikosprosessi) 15
2.6. Perhetyö Asia Huoli lapsen kaltoinkohtelusta herää Mitä tehdään Jos perhetyöntekijällä herää huoli tai epäily lapsen laiminlyönnistä esimerkiksi lapsen käytöksen tai puutteellisen hoidon perusteella, hän keskustelee havainnoistaan vanhempien kanssa. Tarvittaessa voi konsultoida lastensuojelua; pahoinpitely- ja seksuaalirikosepäilyissä konsultoidaan ensin poliisia ja lastensuojelua. Perhetyöntekijä konsultoi perhetyönohjaajaa mahdollisista toimenpiteistä sopimiseksi. Konsultaatio Ilmoitusten tekeminen Perhetyöstä ollaan yhteydessä sosiaalityöntekijään tai muihin yhteistyökumppaneihin ja pyydetään konsultaatiota tarvittaessa.. Jos on syytä epäillä lapsen hoidon laiminlyöntiä, pahoinpitelyä tai seksuaalista hyväksikäyttöä, siitä tehdään välittömästi lastensuojeluilmoitus ja rikosilmoitus. Lastensuojelulaki velvoittaa työntekijän tekemään lastensuojeluilmoituksen lapsesta, josta heränneen huolen takia on syytä selvittää lastensuojelun tarve. Tämä ilmoitusvelvollisuus kumoaa muut salassapitosäädökset. Lastensuojeluilmoitus tehdään suullisesti tai kirjallisesti omalla nimellä Sosiaalipäivystykseen arkisin klo 9-15 numeroon 040 568 5520 ja muina aikoina numeroon 0500 625 990. Sovitaan jatkotoimista. Työntekijän velvollisuus on tehdä viipymättä myös ilmoitus poliisille sekä pahoinpitely- että seksuaalirikosepäilyissä (riittää huoli, syy epäillä). Ilmoitus poliisille voidaan tehdä kirjallisesti. Kiireellisissä tai akuuteissa tapauksissa ilmoitus tulee tehdä päivystysvuorossa olevaan rikostutkijan numeroon 050-521 5110 (klo 7.00-19.00). Samasta numerosta saa myös poliisin konsultaatioapua mm. epäselvissä tapauksissa ja yhteyden tutkinnanjohtajaan tai päivystävään komisarioon. Ilmoitus poliisille ei poista lastensuojeluilmoitusvelvollisuutta. Jos tutkintaan ei saada yhteyttä, on kiireellisissä asioissa soitettava Tampereen poliisilaitoksen tilannekeskukseen, p. 029 541 4986. Epäselvissä tapauksissa työntekijä voi konsultoida lastensuojelun sosiaalityöntekijää tai poliisia asiaan liittyvistä kysymyksistä. Kaupungin lakimies avustaa työntekijää tarvittaessa ilmoituksen tekemisessä poliisille. Myös lapsen vanhempi, huoltaja tai muu lapsen läheinen henkilö voi tehdä ilmoituksen. 16
Tieto huoltajalle Poliisin kanssa sovitaan miten ja milloin tietoa poliisille tehdystä ilmoituksesta voi antaa huoltajalle. Sosiaalityöntekijän kanssa sovitaan, miten tieto lastensuojeluilmoituksesta ja sen sisällöstä välitetään huoltajille. Jatkotyöskentely Perhetyö voi olla yksi avohuollollinen tukimuoto perheille, joilla on lastensuojelullisia ongelmia. Perhetyöntekijät ovat mukana verkostopalaverissa ja suunnittelevat jatkotyöskentelyä yhteistyössä viranomaisten ja perheen kanssa. 2.7. Perheneuvola Asia Epäily kaltoinkohtelusta syntyy Asiakas kertoo asiasta itse Työntekijälle herää epäily kaltoinkohtelusta Ilmoitusten tekeminen Mitä tehdään Tieto tai epäily lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä tai lapsen pahoinpitelystä voi tulla missä tahansa vaiheessa perheneuvolakontaktia. Jos asiakas aikaa varatessaan tai tutkimus- ja terapiaprosessin aikana kertoo asiasta, häntä rohkaistaan, kehotetaan tai ohjataan ottamaan yhteys lastensuojeluun ja/tai tekemään rikosilmoitus poliisille. Ilmoitukset voidaan tehdä yhdessä. Työntekijän on varmistettava, että ilmoitukset tehdään. Tutkimus- tai terapiakontaktin aikana työntekijälle voi herätä huoli lapsen hyvinvoinnista ja epäily mahdollisesta kaltoinkohtelusta lapsen oireiden tai kertoman perusteella. Jos on syytä epäillä lapsen hoidon laiminlyöntiä, pahoinpitelyä tai seksuaalista hyväksikäyttöä, siitä tehdään välittömästi lastensuojeluilmoitus ja rikosilmoitus. Lastensuojelulaki velvoittaa työntekijän tekemään lastensuojeluilmoituksen lapsesta, josta heränneen huolen takia on syytä selvittää lastensuojelun tarve. Tämä ilmoitusvelvollisuus kumoaa muut salassapitosäädökset. Lastensuojeluilmoitus tehdään suullisesti tai kirjallisesti omalla nimellä Sosiaalipäivystykseen arkisin klo 9-15 numeroon 040 568 5520 ja muina aikoina numeroon 0500 625 990. Sovitaan jatkotoimista. Työntekijän velvollisuus on tehdä viipymättä myös ilmoitus poliisille sekä pahoinpitely- että seksuaalirikosepäilyissä 17
(riittää huoli, syy epäillä). Ilmoitus poliisille voidaan tehdä kirjallisesti. Kiireellisissä tai akuuteissa tapauksissa ilmoitus tulee tehdä päivystysvuorossa olevaan rikostutkijan numeroon 050-521 5110 (klo 7.00-19.00). Samasta numerosta saa myös poliisin konsultaatioapua mm. epäselvissä tapauksissa ja yhteyden tutkinnanjohtajaan tai päivystävään komisarioon. Ilmoitus poliisille ei poista lastensuojeluilmoitusvelvollisuutta. Jos tutkintaan ei saada yhteyttä, on kiireellisissä asioissa soitettava Tampereen poliisilaitoksen tilannekeskukseen, p. 029 541 4986. Epäselvissä tapauksissa työntekijä voi konsultoida lastensuojelun sosiaalityöntekijää tai poliisia asiaan liittyvistä kysymyksistä. Kaupungin lakimies avustaa työntekijää tarvittaessa ilmoituksen tekemisessä poliisille. Myös lapsen vanhempi, huoltaja tai muu lapsen läheinen henkilö voi tehdä ilmoituksen. Tieto huoltajalle Poliisin kanssa sovitaan miten ja milloin tietoa poliisille tehdystä ilmoituksesta voi antaa huoltajalle. Sosiaalityöntekijän kanssa sovitaan, miten tieto lastensuojeluilmoituksesta ja sen sisällöstä välitetään huoltajille. Jatkotyöskentely Kriisiapu ja tuki perheelle Tieto tai epäily lapsen kaltoinkohtelusta saattaa järkyttää perhettä ja sen jäseniä siinä määrin, että pikainen kriisiapu on tarpeen. Perhe tarvitsee apua, mutta keskustelut eivät saisi heikentää tutkinnassa tarvittavaa todistuksen tuoreutta ja autenttisuutta. Viranomaisyhteistyö Jatkohoito Perheneuvolan, lastensuojelun ja poliisin on hyvä toimia tapauskohtaisesti yhteistyössä. Poliisin kanssa sovitaan missä vaiheessa perheen kanssa voi jatkaa työskentelyä. Lasta, perhettä tai sen jäseniä ohjataan perheneuvolaan jatkohoitoon. Perheneuvolassa arvioidaan hoitotarpeet ja - valmiudet. Varmistetaan tarvittava tiedon kulku yhteistyökumppaneiden kesken perheen auttamiseksi. 18