Viranomaisyhteistyö, ilmoitusvelvollisuus ja lapsen edustaminen tutkinnassa

Transkriptio

1 Viranomaisyhteistyö, ilmoitusvelvollisuus ja lapsen edustaminen tutkinnassa Rovaniemi Lakiasiainpäällikkö Keijo Mattila

2 YK:n yleissopimus lapsen oikeuksista Sopimus tehty 1989, ratifioitu Suomessa 1991 Laajahko sopimus, 54 artiklaa Sopimuksen neljä keskeistä periaatetta: I. Syrjinnän kielto II. Lapsen edun ensisijaisuus III. Oikeus elämään ja kehittymiseen IV. Velvollisuus ottaa huomioon lapsen näkemys hänen ikänsä ja kehitystasonsa mukaisesti

3 Perusoikeuksien toteuttaminen ja yhteensovittaminen Perustuslaki 22 : Julkisen vallan on turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen. Perustuslaki 7 : Oikeus elämään sekä henkilökohtaiseen vapauteen, koskemattomuuteen ja turvallisuuteen Perustuslaki 10 : Yksityiselämän suoja Perustuslaki 16 : Sivistykselliset oikeudet Perustuslaki 19 : Oikeus sosiaaliturvaan

4 SEKTORIPERIAATE LÄHTÖKOHTANA => Jokainen viranomainen hoitaa itsenäisesti sille lailla säädetyn toimivallan mukaisia tehtäviään. Salassa pidettävän tiedon luovuttaminen/ hankkiminen voi perustua joko asiakkaan suostumukseen tai nimenomaiseen lain säännökseen. Moniammatillisessa sektorirajat ylittävässä yhteistyössä kiinnitettävä erityistä huomiota tietosuojaan

5 Salassapitovelvolliset eri sektorin viranomaiset saavat keskenään vaihtaa vapaasti salassa pidettäviä tietoja, kunhan tiedot eivät leviä salassapitovelvollisten piirien ulkopuolelle. Lähde: Pahlman (toim.): Asiakirjajulkisuus ja tietosuoja sosiaalija terveydenhuollossa (2005)

6 MONIAMMATILLINEN VIRANOMAISYHTEISTYÖ Moniammatillinen yhteistyö on sinänsä vaikuttavaa ja tarpeellista. Siinä kukin viranomainen hoitaa lakisääteiset tehtävänsä ja toimii lailla säädettyjen toimivaltuuksiensa perusteella. Mitä tulee salassa pidettävien tietojen vaihtoon, tulee jokaisen viranomaisen toimia sovellettavan lainsäädännön mukaan (yleislainsäädäntö ja sektorikohtainen erityislainsäädäntö)

7 Vahvasti suositeltavaa lukemista: Perhe- ja lapsisurmien ehkäisy ja estäminen ja viranomaisten välinen tiedonvaihto. Työryhmän selvitys. Sisäministeriön julkaisu 1/2014 Sisäinen turvallisuus. => Kattava selostus eri viranomaisia koskevasta lainsäädännöstä

8 Ilmoitusvelvollisuuksista 1. Rikoslain 15 luvun 10 : Ilmoitusvelvollisuus hankkeilla olevasta törkeästä rikoksesta (esim. raiskaus, törkeä raiskaus, törkeä lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö, murha, tappo, surma, törkeän pahoinpitely) salassapitovelvollisuudesta huolimatta. 2. Lastensuojelulain d :ien mukaiset ilmoitusvelvollisuudet salassapitovelvollisuudesta huolimatta 1) lastensuojelun tarpeesta, 2) epäillystä lapseen kohdistuneesta seksuaalirikoksesta, 3) ennakollisesta lastensuojelun tarpeesta, 4) lapsen uudelle kotikunnalle, 5) hallintotuomioistuimelle ja 6) epäillystä lapsen henkeen tai terveyteen kohdistuvasta rikoksesta, jonka enimmäisrangaistus on vähintään 2 vuotta vankeutta. Ilmoitusvelvolliset tahot käyvät ilmi ko. pykälistä. 3. Lisäksi huomattava ilmoitusoikeudet

9 Lapsen edustamisesta tutkinnassa KÄSITELTÄVIÄ KYSYMYKSIÄ 1. Lapsen huoltaja ja lapsen edunvalvoja sekä heille eturistiriitatilanteissa määrättävät sijaiset. 2. Lapsen asianomistajapuhevallan käyttö, kun ei ole eturistiriitaa laillisen edustajan ja lapsen välillä. 3. Lapsen asianomistajapuhevallan käyttö kun vallitsee eturistiriita huoltajien ja lapsen välillä. 4. Miten haetaan edunvalvoja eturistiriitatilanteissa

10 Lapsen huoltajat Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta 3.1 : Lapsen huoltajia ovat hänen vanhempansa tai henkilöt, joille lapsen huolto on uskottu. Saman lain 6 :ssä säädetään huoltajasta lapsen syntymän perusteella, 7 :ssä vanhempien sopimuksesta lapsen huollosta ja 9 :ssä tuomioistuimen päätöksestä lapsen huollosta. Huoltajien tehtävänä saman lain 4 :n mukaan on päättää lapsen henkilöä koskevista asioista ja edustaa lasta niissä, ellei toisin ole säädetty. Voimassa oleva huoltosuhde voidaan tarkistaa väestötietojärjestelmästä

11 Lapsen edunvalvojat Laki holhoustoimesta 4.1 : Alaikäisen edunvalvojina ovat hänen huoltajansa, jollei jäljempänä toisin säädetä. Edunvalvojien tehtävänä on saman lain 3 :n mukaan on hoitaa lapsen taloudellisia asioita. Edunvalvojalle voidaan saman lain 11 :n mukaan määrätä sijainen mm. eturistiriitatilanteissa

12 Lapsen huoltajien sijaisuuksien järjestäminen Huoltajan sijaisuuksien järjestäminen holhoustoimen edunvalvontajärjestelmää analogisesti soveltaen on vanhaa perua. Huoltajan sijaisuuksien järjestämisen toinen mahdollinen (ja oikeampi?) paikka olisi lapsen huoltoa koskevassa erityislainsäädännössä. Vanha lainahöyhenissä - periaate on voimissaan edelleen, nyt myös nimenomaisina viittauksina sosiaalihuollon asiakaslaissa ja lastensuojelulaissa, sekä alkaen uudessa esitutkintalaissa

13 Lapsen puhevallan käyttö normaalisti kun ei eturistiriitaa Varallisuutta koskeva rikos -> edunvalvojat käyttävät puhevaltaa (pääsäänt.) Henkilöä koskeva rikos -> huoltajat käyttävät puhevaltaa, ja vuotiaalla on rinnakkainen itsenäinen puhevalta

14 Lapsen puhevallan käyttö eturistiriitatilanteissa Kun lapsen ja laillisen edustajan välillä on eturistiriita, tarvitaan lapsen edustajaksi ulkopuolinen esteetön taho. Eturistiriita vallitsee ainakin silloin, kun epäiltynä on lapsen laillinen edustaja, tämän puoliso tai muu läheinen. Jos kahdesta yhdessä toimivasta laillisesta edustajasta toinen on esteellinen, ei toinenkaan voi lasta edustaa

15 Lapsen puhevallan käyttö eturistiriitatilanteissa Eturistiriitatilanteissa on uuden ETL 4:8:n mukaan määrättävä lapselle esitutkintaa varten edunvalvoja. Edunvalvojan määräys on voimassa sen rikosasian käsittelyn loppuun asti, jonka esitutkintaa varten määräys on annettu. Edunvalvojan kulut ja palkkio maksetaan valtion varoista. Muutoin noudatetaan soveltuvin osin holhoustoimesta annetun lain säännöksiä

16 ETL 4:8:n mukaisen edunvalvojan hakeminen Lain mukaan tutkinnanjohtajan on tarvittaessa tehtävä tuomioistuimelle (KäO) hakemus edunvalvojan määräämisestä. Muut hakijaoikeutetut tahot: syyttäjä, maistraatti, kunnan sosiaaliviranomainen. Kiiretilanteessa voidaan pyytää väliaikaismääräystä. Edunvalvojan ei tarvitse nauttia lapsen huoltajan tai vanhemman luottamusta, vaan edellytyksenä on, että kykenee puolueettomasti valvomaan lapsen etua

17 Edunvalvojan kelpoisuusehdot Laki holhoustoimesta 5 : Edunvalvojaksi voidaan määrätä tehtävään sopiva henkilö, joka antaa tähän suostumuksensa. Sopivuutta arvioitaessa on muun ohella otettava huomioon edunvalvojaksi esitetyn taito ja kokemus sekä tehtävän laatu ja laajuus. Laki holhoustoimesta 6.1 : Vajaavaltainen ei voi olla edunvalvojana

18 Miksi edunvalvojaa tarvitaan? Järjestelmä mahdollistaa sen, että lapsi on aina asianmukaisesti edustettuna esitutkinnassa ja muussa rikosprosessissa. Puolueellinen huoltaja ei ole asianmukainen edustaja! Toisin sanoen kyse on lapsen oikeuksien toteuttamisesta ja hänen oikeusturvastaan. Lapsella on oikeus olla oikein edustettuna ja saada siten suojaa myös puolueellista huoltajaa vastaan. Oikeudenkäyntiavustajan ja edunvalvojan rooli ja tehtävä on erilainen. HUOM! Jos lapsella on tai lapsi tulee saamaan omaisuutta (esim. vahingonkorvauksia), tulee huolehtia tarvittaessa myös edunvalvojan määräämisestä omaisuutta hoitamaan. Tämä tehtävä ei sisälly ETL 4:8:n nojalla määrätyn edunvalvojan tehtävään