Joukkoliikennevyöhyke Vyöhykeanalyysi Jalankulkuvyöhyke Liikkumistottumukset Toimintojen sijoittuminen Alakeskukset Matkatuotokset Työssäkäyntialueet Keskustan reunavyöhyke Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet Liikkumisprofiilit Autovyöhyke Urban Zone Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet maankäytön ja liikenteen suunnittelumenetelmänä Road Show Ylä-Savon seutu, Iisalmi 18.4.2013 Luonnosvaiheen tuloksia! Erikoistutkija Mika Ristimäki, Tutkija Maija Tiitu, Tutkija Ville Helminen SYKE / Rakennetun ympäristön yksikkö Tutkimuspäällikkö Hanna Kalenoja TTY / Liikenteen tutkimuskeskus Verne
Ohjelma 9.00 Aamukahvi 9.30 Urban Zone - Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet Ylä-Savossa: katsaus nykytilaan ja tulevaan kehitykseen, Mika Ristimäki ja Maija Tiitu, SYKE & Hanna Kalenoja, TTY Verne Yhdyskuntarakenteen vyöhykemenetelmän tiivis kuvaus ja valtakunnallisia tuloksia Yhdyskuntarakenteen kehitys Ylä-Savossa, Liikkumistottumukset yhdyskuntarakenteen vyöhykkeillä 10.30 Ryhmäkeskustelu 2-3 pienryhmässä 11.15 Ryhmäkeskustelujen tiivis purku ja yleiskeskustelu vyöhykemenetelmän kehittämisestä 12.00 Lounas 13.00 Haja-asutusalueen vesihuoltoratkaisut, Mika Ristimäki, SYKE 14.30 MAL-verkoston tuotokset ja tulevat asiat, Kati-Jasmin Kosonen, MAL-verkosto 15.00 Tilaisuus päättyy
Millaista yhdyskuntarakennetta suunnittelemme? Lähtökohdat Eteläisen Suomen kehityskäytävät Voimakkaasti kasvava metropolialue Yksittäiset kaupunkiseudut maakunnissa Kaupunkiseutujen sisä- ja reunakaupunki sekä kehysalueet Kaupungin läheinen maaseutu Maaseudun paikalliskeskukset
Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet, kriteerit Jalankulkuvyöhykkeet Joukkoliikennevyöhykkeet Autovyöhyke Joukkoliikennevyöhykkeet sijaitsevat yli 2,5 km:n etäisyydellä kaupunkikeskustoista ja niillä joukkoliikenteen palvelutaso on hyvä tai erinomainen. Kriteerit perustuvat a) joukkoliikenteen vuorojen määrään ruuhkatuntien aikana b) kävelyetäisyyteen pysäkille Lähde: Urban Zone, SYKE / YKR, Mika Ristimäki 13.11.2012 1. Keskustan jalankulkuvyöhyke rajautuu 1 2 km:n säteelle kaupungin kaupallisesta ydinkeskustasta. 2. Keskustan jalankulkuvyöhykettä ympäröi reunavyöhyke, joka ulottuu 2 5 km:n säteelle jalankulkuvyöhykkeestä. 3. Alakeskuksiin muodostuu itsenäinen jalankulkuvyöhyke Jalankulku- ja joukkoliikennevyöhykkeiden ulkopuolelle jäävä taajama-alue on autovyöhykettä. Autovyöhykkeellä on jonkin verran joukkoliikennetarjontaa, mutta joukkoliikenteen palvelutaso ei ole yhtä hyvä kuin joukkoliikennevyöhykkeellä. Alkuperäinen kuvalähde Leo Kosonen, Kuopion kaupunki
5
Applications City of Oulu 2010 Oulu source: City of Oulu 2010 18.10.2012 UF Leo Kosonen
UF Project 13.8.2012 UF Leo Kosonen
UF project Four Cities 1960 Walking Cities Walking City Walking City Walking- and Transit City Walking and Transit City 13.8.2012 UF Leo Kosonen
Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeisyyden kehitystyö Kuopion kaupungin maankäytön suunnittelusta saadut käytännön kokemukset (1990-) Autoriippuvainen yhdyskuntarakenne (YM) - kahdeksan kaupunkiseutua (2005-2008) COST Action TU0902: Integrated assessment technologies to support the sustainable development of urban areas (2009-2013) Metropolialueen vyöhykkeet - 1 (2007-2010) Vyöhykemenetelmä suunnittelumenetelmäksi - 2: valtakunnalliset vyöhykkeet (2011-2013) Urban Fabrics -hankkeen kaupunkianalyysit (2012-2013) Yhdyskuntarakenteen vaikutusten arviointiopas (YM) (2012-2013) Helsinki-Lahti-käytävän vyöhykeanalyysi (2012-2013) Metropolialueen ja Tukholma vertailututkimus (2012-2013) Vyöhykemenetelmän soveltaminen suunnittelukohteissa Lahden yleiskaavan vaikutusten arviointi (2012) Kotka-Haminan kehityskuvan vaikutusten arviointi (2012) Uudenmaan maakuntakaavan vaikutusten arviointi (2012) Kuopion seudun liikennemalli (2012) Joukkoliikennevyöhykkeet Roadshow (MAL-verkosto) (2013) Jalankulkuvyöhykkeet Autovyöhyke
Urban Zone kehitystyön päätulokset 2011-2013 Vyöhykemenetelmä laajennetaan valtakunnalliseksi ( 34 ks + muu Suomi) 2012: 34 kaupunkiseudun yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet, yhdyskuntarakenteen toiminnalliset alueet Suomessa raportti ( www.ymparisto.fi/ykr ) 2013: Tutkimusraportti, 34 kaupunkiseudun yhdyskuntarakenteen kehitys 1980-2010 sekä YKRkartasto ( Mitä tapahtunut?). Teemaraportti 34 kaupunkiseudun kehityksestä ( Miksi tapahtunut?) Yhdyskuntarakenne Suomessa 2030 ( 34 ks + muu Suomi) 2013: Tutkimusraportti, 34 kaupunkiseudun yhdyskuntarakenteen kehitys 2035. 2013: 15 kaupunkiseudun tulevaisuusinventointi osana hankeen kaupunkiseuturaportteja Suunnitteluvälineen toteutus Yhdyskuntarakennetta ja liikennejärjestelmää koskevien mitoitusarvojen määrittäminen, kynnysarvoja suunnitteluun. 2013: suunnittelumenetelmän kokoaminen opasmuotoon Case-kohteet ja niiden raportointi 2012, 2013:Vyöhykesuunnittelun case-kohdetutkimuksia mm. Helsingin seudun erillistarkastelut, monikeskuksisuus ja poikittaisliikenne, Uudenmaan maakuntakaavaluonnos Vyöhykkeiden visualisointi ja rakennetun ympäristön analyysi Suunnitteluvälineen tueksi alakeskusten laatuanalyysi. Elävät kaupunkikeskukset SY julkaisu 2013 Kytkeytyminen eri suunnittelukohteisiin 2011-2013: tulokset osana rakennemalleja, liikennejärjestelmäsuunnitelmia, ja kaavoituskohteita. Liittäminen osaksi YKR-järjestelmää, avoimeen käyttöön (2013)
Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet - analyysimenetelmästä suunnittelumenetelmäksi tavoitteena on laatia vyöhykeanalyysistä maankäytön ja liikenteen suunnitteluun soveltuva suunnittelumenetelmä, jota on mahdollista hyödyntää nykytilanteen analysoinnin ja tapahtuneen kehityksen analysoinnin lisäksi tulevaisuuden kehityksen ennakoinnissa laadittavan suunnittelumenetelmän avulla voidaan ennakoida maankäytön ja liikennejärjestelmän kehittämisen vaikutuksia erilaisilla suunnittelualueilla ja erilaisissa suunnittelukohteissa tavoitteena on laatia suunnittelumenetelmä, jota on mahdollista soveltaa melko pienellä työllä esimerkiksi kunnissa, maakuntien liitoissa, ELY-keskuksissa, Liikennevirastossa sekä muissa suunnittelu- ja asiantuntijaorganisaatioissa liikenteen ja maankäytön suunnitteluun liittyvässä vaikutusten arvioinnissa Lähde: Urban Zone, SYKE / YKR, Mika Ristimäki
Analyysimenetelmästä suunnittelumenetelmäksi Suunnittelukäyttöön soveltuvia mitoitusarvoja Asuminen ja työpaikat - asukastiheys - asuntokunnan keskikoko - asumisväljyys - yli 75-vuotiaiden osuus - työpaikkatiheys Liikkumistottumukset - autonomistus - kulkutapajakauma - henkilöautosuorite Lähde: Urban Zone, SYKE / YKR, Mika Ristimäki
Jalankulkuvyöhykkeet A. Keskustan jalankulkuvyöhyke 1-2 kilometrin laajuinen ns. keskustavyöhyke B. Alakeskuksen jalankulkuvyöhyke asukas- ja työpaikkatiheydeltään suuri palvelukeskittymä, jossa joukkoliikenteen palvelutaso on hyvä C. Keskustan reunavyöhyke keskustan jalankulkuvyöhykettä reunustava vyöhyke, jossa liikkumismahdollisuudet ovat monipuoliset Yhdyskuntarakenteen ominaispiirteet suuri aluetehokkuus suuri asukas-, asuntokunta- ja työpaikkatiheys erittäin hyvä palvelutarjonta Liikkumistottumukset suuri jalankulun osuus alakeskuksissa ja pienissä kaupungeissa pyöräilyn suuri osuus paljon joukkoliikennematkoja maltillinen autollisuus pieni henkilöautosuorite
Joukkoliikennevyöhykkeet A. Intensiivinen joukkoliikennevyöhyke tarjonnaltaan paras joukkoliikennevyöhyke vuorotiheys max 5-10 - 15 min, etäisyys pysäkille max 250-400 m B. Joukkoliikennevyöhyke vyöhyke, jolla on hyvä palvelutaso vuorotiheys max 15-30 min, etäisyys pysäkille max 250-400 m C. Heikko joukkoliikennevyöhyke vain pääkaupunkiseudun sisemmällä ja ulommalla kehysalueella joukkoliikenne ei palvele ensisijaisesti paikallisyhteyksillä kunnan sisällä vaan pääosin pidempimatkaista ylikunnallista yhteystarvetta vuoroja vähintään kerran tunnissa, etäisyys pysäkille vähintään 250-500 m Yhdyskuntarakenteen ominaispiirteet Suuri tai kohtalainen aluetehokkuus melko suuri asukas-, asuntokunta- ja työpaikkatiheys hyvä palvelutarjonta Liikkumistottumukset joukkoliikenteen osuus suurempi kuin autovyöhykkeillä jalankulkua ja pyöräilyä enemmän kuin autovyöhykkeillä vain vähän kahden auton talouksia
Autovyöhykkeet A. Taajaman autovyöhyke taajamassa etäällä jalankulkuvyöhykkeistä sijaitsevat alueet, joissa ei ole joukkoliikennevyöhykkeen edellyttämiä joukkoliikennepalveluja B. Taajaman ulkopuolinen autovyöhyke taajaman ulkopuolinen hajaasutusalue Yhdyskuntarakenteen ominaispiirteet pieni aluetehokkuus pieni asukas- ja asuntokuntatiheys huono palvelutarjonta suuri asuntokuntakoko suuri lapsiperheiden osuus Liikkumistottumukset korkea autollisuus paljon kahden auton talouksia autolla liikuttujen kilometrien määrä on suurempi kuin muilla vyöhykkeillä
Lähde: Urban Zone, SYKE / YKR, Mika Ristimäki Vyöhykekriteerit metropolialueen ulkopuolella Vyöhyke keskustan jalankulkuvyöhyke alakeskuksen jalankulkuvyöhyke keskustan reunavyöhyke Kriteeri ruudut, jotka ovat enintään noin 1 km:n etäisyydellä kuntakeskuksesta joukkoliikenteen ja kaupan palvelutasoon sekä asukas- ja työpaikkamääriin perustuvassa paikkatietoanalyysissä esiin nousevat toimintojen keskittymät ruudut, jotka ovat 1 2,5 km:n etäisyydellä kuntakeskuksesta intensiivinen joukkoliikennevyöhyke joukkoliikennevyöhyke autovyöhyke muut taajamat taajaman ulkopuolinen alue ruudut, joissa joukkoliikenteen vuoroväli enintään 15 min (Turku ja Tampere 10 min), kävelyetäisyys enintään 250 m ruudut, joissa joukkoliikenteen vuoroväli enintään 30 min, kävelyetäisyys enintään 250 m bussipysäkille taajama-alueet, jotka eivät täytä muiden vyöhykkeiden kriteerejä kaupunkiseudun vaikutusalueen muut taajamat, joille ei ole määritelty vyöhykeluokkaa YKR-taajaman ulkopuoliset ruudut
Urban Zone aluejaot Kaupunkiseutujen vaikutusalueiden ryhmät Kaupunkiseutujen vaikutusalueet Etäisyysperusteiset alueet Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet Lähde: Urban Zone, SYKE / YKR, Mika Ristimäki
Lähde: Urban Zone, SYKE / YKR, Mika Ristimäki YKRkeskustaajaman väestö 2010 YKRkeskustaajaman työpaikat 2007 Helsinki 1 145 755 609 945 Tampere 309 126 143 399 Turku 249 707 118 151 Oulu 182 981 79 763 Lahti 115 222 49 583 Jyväskylä 114 759 52 684 Pori 90 969 38 917 80 000 asukasta Kuopio 81 144 39 078 35 000 työpaikkaa Hyvinkää-Riihimäki 69 692 27 757 Vaasa 64 181 35 445 Joensuu 62 607 28 204 Kotka-Hamina 54 283 22 376 Lappeenranta 53 869 24 661 Kouvola 49 976 21 986 Rovaniemi 49 412 20 804 Hämeenlinna 48 867 24 167 40 000 asukasta Seinäjoki 45 228 21 140 20 000 työpaikkaa Kemi-Tornio 44 554 15 331 Porvoo 37 174 14 341 Mikkeli 35 881 17 307 Kokkola 34 765 16 156 Lohja 33 586 13 103 Rauma 33 256 16 098 Kajaani 30 581 12 838 Salo 30 451 18 378 25 000 asukasta Imatra 29 337 10 490 10 000 työpaikkaa Savonlinna 23 170 9 910 Forssa 22 649 10 958 Pietarsaari 20 900 10 469 Varkaus 20 379 9 527 Raahe 19 061 9 929 Heinola 17 710 5 883 Valkeakoski 16 898 7 646 Iisalmi 15 727 7 480
Yhdyskuntarakenteen toiminnalliset alueet Suomessa Väliraportti ladattavissa www.ymparisto.fi/ykr Lähde: Urban Zone, SYKE / YKR, Mika Ristimäki
YKR-kaupunkiseutujen vaikutusalueet sekä niiden ryhmittely Lähde: Urban Zone, SYKE / YKR, Mika Ristimäki
Lähde: Urban Zone, SYKE / YKR, Mika Ristimäki 13.11.2012
Väestömäärä alle 0,02 aluetehokkuuden taajamissa sekä 500 metrin lievevyöhykkeellä vuoden 2010 kaupunkiseudun taajamista 10 000 9 000 8 000 7 000 6 000 5 000 4 000 3 000 Savonlinna Forssa Varkaus Pietarsaari Raahe Valkeakoski Iisalmi Heinola 2 000 1 000 0 1985 1990 1995 2000 2005 2010
asukasta 14 000 Ydinalueet 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0 1985 1990 1995 2000 2005 2010 jalankulkuvyöhyke keskustan reunavyöhyke joukkoliikennevyöhyke autovyöhyke taajaman ulkopuolinen vyöhyke 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Ydinalueet 1985 1990 1995 2000 2005 2010 jalankulkuvyöhyke joukkoliikennevyöhyke taajaman ulkopuolinen vyöhyke keskustan reunavyöhyke autovyöhyke
asukasta 16 000 Kehysalue 14 000 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0 1985 1990 1995 2000 2005 2010 muu taajama taajaman ulkopuolinen vyöhyke 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Kehysalue 1985 1990 1995 2000 2005 2010 muu taajama taajaman ulkopuolinen vyöhyke Maaseutumainen reuna-alue asukasta 16 000 14 000 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0 1985 1990 1995 2000 2005 2010 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Maaseutumainen reuna-alue 1985 1990 1995 2000 2005 2010 muu taajama taajaman ulkopuolinen vyöhyke taajaman ulkopuolinen vyöhyke muu taajama
asukasta/ha työpaikkaa/ha 24,0 22,0 20,0 18,0 16,0 14,0 12,0 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0 Asukastiheys 1985 1990 1995 2000 2005 2010 keskustan jalankulkuvyöhyke keskustan reunavyöhyke joukkoliikennevyöhyke autovyöhyke muu taajama koko alue 24,0 22,0 20,0 18,0 16,0 14,0 12,0 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0 Työpaikkatiheys 1985 1990 1995 2000 2005 2010 keskustan jalankulkuvyöhyke keskustan reunavyöhyke joukkoliikennevyöhyke autovyöhyke muu taajama koko alue
Aluetehokkuus 0,34 0,32 0,30 0,28 0,26 0,24 0,22 0,20 0,18 0,16 0,14 0,12 0,10 0,08 0,06 0,04 0,02 0,00 1985 1990 1995 2000 2005 2010 keskustan jalankulkuvyöhyke keskustan reunavyöhyke joukkoliikennevyöhyke autovyöhyke koko alue 26% 24% 22% 20% 18% 16% 14% 12% 10% 8% 6% 4% 2% 0% Yli 75-vuotiaiden osuus 1985 1990 1995 2000 2005 2010 keskustan jalankulkuvyöhyke keskustan reunavyöhyke joukkoliikennevyöhyke autovyöhyke muu taajama koko alue
Autottomien asuntokuntien osuus Moniautoisten asuntokuntien osuus 55% 55% 50% 50% 45% 45% 40% 40% 35% 35% 30% 30% 25% 25% 20% 20% 15% 15% 10% 10% 5% 5% 0% 1990 1995 2000 2005 2010 0% 1990 1995 2000 2005 2010 keskustan jalankulkuvyöhyke keskustan jalankulkuvyöhyke keskustan reunavyöhyke keskustan reunavyöhyke joukkoliikennevyöhyke joukkoliikennevyöhyke autovyöhyke autovyöhyke muu taajama muu taajama taajaman ulkopuolinen alue taajaman ulkopuolinen alue koko alue koko alue
Moniautoisten asuntokuntien osuus autovyöhykkeellä Autottomien asuntokuntien osuus joukkoliikennevyöhykkeellä 60% 60% 55% 55% 50% 50% 45% 45% 40% 40% 35% 35% 30% 30% 25% 25% 20% 20% 15% 15% 10% 10% 5% 5% 0% 1990 1995 2000 2005 2010 0% 1990 1995 2000 2005 2010 Savonlinna Pietarsaari Forssa Varkaus Savonlinna Iisalmi Varkaus Kaikki kaupunkiseudut Raahe Iisalmi Kaikki kaupunkiseudut
Alustavia tuloksia yhdyskuntarakenteesta Ylä-Savosta Ei isompia monipuolisia alakeskuksia. Pienemmän tason keskuksia. Keskustan reunavyöhyke kattaa valtaosan kaupunkiseudusta, myös pientaloalueita. => hyvä saavutettavuus, Pyöräilyn potentiaali hyvä. 1985 ollut kaupunkiliikenteen joukkoliikennevyöhyke, alhainen palvelutaso. Nyt käytännössä poistunut? Yhdistettävissä autovyöhykkeeseen. Joukkoliikenne lähinnä seudullista. Autovyöhykkeen kehitys maltillista verrattuna saman kokoluokan kaupunkiseutuihin Ikääntyminen keskustassa erittäin voimakkaasti kasvamassa. Suuremmilla kaupunkiseuduilla kohdistuu enemmän alakeskuksiin 2030? monipuoliseen yhdyskuntarakenteeseen perustuvan Iisalmen keskustan ja reunavyöhykkeen kehittäminen Riittääkö elinvoimaa autovyöhykkeelle. Vajaakäyttöiset autovyöhykkeet Lähde: Urban Zone, SYKE / YKR, Mika Ristimäki 13.11.2012
Analyysimenetelmästä suunnittelumenetelmäksi Suunnittelukäyttöön soveltuvia mitoitusarvoja Asuminen ja työpaikat - asukastiheys - asuntokunnan keskikoko - asumisväljyys - yli 75-vuotiaiden osuus - työpaikkatiheys Liikkumistottumukset - autonomistus - kulkutapajakauma - henkilöautosuorite
Matkat omassa elinpiirissä Keskivertosuomalaisen liikkumisen jalanjälki harrastusmatkat 1 muut vapaaajan matkat 9 työperäiset matkat 7 vierailumatka 7 ostos- tai asiointi - 1 opiskelutai koulumatkat 0,4 1 056 matkaa pitkät matkat 26 21 000 kilometriä harrastusmatkat 127 vierailumatkat 112 opiskelu- - tai koulumatkat 69 muut vapaaajan matkat 147 matkat omassa elinpiirissä 1 030 työperäiset matkat 205 ostos tai asiointi 369 muut vapaaajan matkat 5 200 km harrastusmatkat 300 km pitkät matkat 11 300 km työperäiset matkat 3 350 km vierailumatkat 2 100 km matkat omassa elinpiirissä 9 700 km ostos tai asiointi 370 km opiskelu tai koulumatka 75 km muut vapaaajan matkat 1 600 km harrastusmatkat 1 000 km vierailumatkat 1 400 km opiskelutai koulumatka 400 km lähtötiedot: Liikennevirasto, Valtakunnallinen henkilöliikennetutkimus 2010-2011 työperäiset matkat 2 800 km ostos tai asiointi 2 500 km
Liikkumistarpeet yksilön näkökulmasta työpaikka koti päivittäistavarakauppa vapaa-ajan aktiviteetit ystävien ja sukulaisten luona käynti pankit ja virastot tavaratalo tai ostoskeskus erikoiskauppa rautatieasema perheenjäsenen työpaikka kirjasto lääkärin vastaanotto työasiointikohteet kampaaja tai parturi autokorjaamo tai varaosaliike lentokenttä päivittäin tai lähes päivittäin muutamia kertoja viikossa viikoittain useita kertoja kuukaudessa kuukausittain useita kertoja vuodessa vuosittain muutaman vuoden välein käyntiuseus Yhdyskuntarakenne ja toimintojen sijoittuminen vaikuttaa olennaisesti liikkumistarpeisiin ja -mahdollisuuksiin. Muita tärkeitä tekijöitä ovat yksilölliset ajankäyttötottumukset ja elämäntavat. Yhdyskuntarakenteella ja oman asuinseudun liikennejärjestelmän suunnittelulla voidaan vaikuttaa eniten omassa elinpiirissä tehtäviin matkoihin, joiden osuus matkoista on yli 90 % ja kilometreistä noin 55 %.
alueelliset aineistot HLT 2010-11 Liikkumista koskevat tunnusluvut - perusaineistojen havaintomäärät (vastaajien määrä) 0 5 000 10 000 15 000 20 000 25 000 metropolialue 3314 suuret kaupunkiseudut 1837 keskisuuret kaupunkiseudut 1 keskisuuret kaupunkiseudut 2 pienet kaupunkiseudut 1 pienet kaupunkiseudut 2 muut 2401 1901 907 605 1340 Oulun HLT 2009 5040 Jyväskylän HLT 2009 Lahden HLT 2010 3130 4440 HSL 2007-2008 20180 Turun HLT 2008 Tampereen HLT 2004-05 2800 2600
Liikkumista koskevat aineistot HLT 2010-11: sisempi ja ulompi ydinalue, kehysalue, maaseutumainen reuna-alue (n= 2 400) Oulun alueellinen HLT 2009 (n=5 000) Jyväskylän alueellinen HLT 2009 (n=4 400) Lahden alueellinen HLT 2010 (n= 3 100) HLT 2010-11: sisempi ja ulompi ydinalue, kehysalue, maaseutumainen reuna-alue (n=1 900) HLT 2010-11: sisempi ydinalue, kehysalue, maaseutumainen reuna-alue (n=900) HLT 2010-11: taajamakokoluokat 1-3, taajaman ulkopuolinen alue (n=1 300) Lisäksi käytettävissä on ajoneuvokannan hallinta- ja ennustemallin käyttöön saatuja mittarilukematietoja noin 40 %:sta henkilöautokannasta. HLT 2010-11: sisempi ja ulompi ydinalue, kehysalue, maaseutumainen reuna-alue (n=1 800) Turun alueellinen HLT 2008 (n=2 800) Tampereen alueellinen HLT 2004-05 (n=2 600) Tampereen alueellinen HLT 2012 (tammikuu 2012) HLT 2010-11: sisempi ydinalue, kehysalue, maaseutumainen reuna-alue (n=600) HSL 2007-2008 (n=20 200) HLT 2010-11: sisempi ja ulompi ydinalue (n=3 300)
Liikennesuorite eri kaupunkiseuturyhmissä henkilökm/asukas, arkivrk 0 5 10 15 20 25 30 metropoli 1,1 0,8 4,7 19,9 suuret kaupunkiseudut 1,1 0,8 1,5 20,5 keskisuuret 1 keskisuuret 2 pienet 1 1,0 1,0 0,9 0,9 0,8 0,8 0,8 0,6 0,4 22,0 22,6 23,4 pienet 2 0,8 0,5 0,4 25,2 muut 0,8 0,6 0,7 28,6 jalan pyörällä paikallisjoukkoliikenteellä henkilöautolla
Kulkutapakohtainen matkaluku eri kaupunkiseuturyhmissä matkaa/asukas, arkivrk 0,0 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 3,0 3,5 metropoli 0,75 0,20 0,43 1,68 suuret kaupunkiseudut 0,72 0,21 0,20 1,74 keskisuuret 1 0,63 0,34 0,10 1,98 keskisuuret 2 0,54 0,29 0,07 1,94 pienet 1 0,45 0,25 0,02 2,01 pienet 2 0,49 0,24 0,05 2,10 muut 0,43 0,23 0,05 2,18 jalan pyörällä paikallisjoukkoliikenteellä henkilöautolla muu kulkutapa
Kulkutapajakauma pienillä (2) kaupunkiseuduilla - seutukohtaisia eroja kulkutapajakaumassa 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Forssa 15 % 12 % 2 % 70 % Raahe 19 % 10 % 71 % Savonlinna 20 % 12 % 4 % 65 % Varkaus 26 % 2 % 2 % 71 % Pietarsaari 15 % 5 % 80 % Ylä-Savo 12 % 8 % 3 % 77 % keskimäärin 17 % 8 % 2 % 73 % jalan pyörällä paikallisjoukkoliikenteellä henkilöautolla
maaseutu mainen reunaalue ulo mpi ydin sisempi ydinalue maaseutu mainen reuna-alue kehysalue ulom pi ydina lue sisempi ydinalue Kulkutapajakauma pienillä kaupunkiseuduilla - Raahe, Savonlinna, Iisalmi, Forssa, Pietarsaari, Varkaus 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Pienet 2 -kokoluokan kaupungit keskimäärin keskustan jalankulkuvyöhyke keskustan reunavyöhyke autovyöhyke autovyöhyke luokittelematon taajama 38 % 22 % 10 % 10 % 8 % 16 % 14 % 16 % 16 % 7 % 2 % 53 % 66 % 82 % 70 % 68 % taajaman ulkopuolinen alue 5 % 92 % luokittelematon taajama 20 % 5 % 2 % 73 % taajaman ulkopuolinen alue 12 % 8 % 6 % 74 % jalan pyörällä paikallisjoukkoliikenteellä henkilöautolla 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Iisalmen seudulle laskettu arvio kulkutapajakaumasta kehysalue alue keskustan jalankulkuvyöhyke keskustan reunavyöhyke autovyöhyke autovyöhyke luokittelematon taajama taajaman ulkopuolinen alue 30 % 17 % 10 % 7 % 7 % 12 % 13 % 12 % 15 % 3 % 7 % 3 % 60 % 71 % 85 % 75 % 73 % 93 % luokittelematon taajama 14 % 5 % 2 % 78 % taajaman ulkopuolinen alue 9 % 7 % 8 % 76 % jalan pyörällä paikallisjoukkoliikenteellä henkilöautolla
Liikennesuorite pienillä (2) kaupunkiseuduilla henkilökm/asukas, arkivrk 0 5 10 15 20 25 30 Forssa 0,9 0,9 1,1 21,5 Raahe Savonlinna 1,2 0,8 0,0 0,9 0,5 0,5 27,4 28,2 Varkaus 0,1 0,1 1,2 25,4 Pietarsaari Ylä-Savo keskimäärin 0,6 0,5 0,0 0,7 0,6 0,6 0,8 0,5 0,4 25,2 26,0 26,6 jalan pyörällä paikallisjoukkoliikenteellä henkilöautolla
maaseutu mainen reuna-alue kehysalue ulom pi ydina lue sisempi ydinalue maaseutu mainen reuna-alue kehysalue ulom pi ydina lue sisempi ydinalue Liikennesuorite (henkilökm/asukas) keskisuurilla kaupunkiseuduilla 0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 keskustan jalankulkuvyöhyke 10,8 keskustan reunavyöhyke 22,9 Pienet 2 -kokoluokan kaupungit keskimäärin autovyöhyke autovyöhyke luokittelematon taajama taajaman ulkopuolinen alue 24,6 23,6 29,6 34,9 luokittelematon taajama 30,1 taajaman ulkopuolinen alue 24,5 jalan pyörällä paikallisjoukkoliikenteellä henkilöautolla 0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 keskustan jalankulkuvyöhyke 11,4 Iisalmen seudulle laskettu arvio liikennesuoritteesta keskustan reunavyöhyke autovyöhyke autovyöhyke luokittelematon taajama 24,1 25,9 24,9 31,1 taajaman ulkopuolinen alue luokittelematon taajama 31,7 36,8 taajaman ulkopuolinen alue 25,8 jalan pyörällä paikallisjoukkoliikenteellä henkilöautolla
Liikkumistottumukset vyöhykemenetelmän valossa Jalankulkuvyöhykkeet suosivat jalan ja pyörällä liikkumista jalankulun osuus matkoista suuri henkilöautosuoritteet pienempiä kuin muilla vyöhykkeillä Autovyöhykkeillä suurimmat henkilöautosuoritteet autovyöhykkeillä ja taajaman ulkopuolisilla alueilla päivittäin henkilöautolla liikuttujen kilometrien määrä on suurin Kehysalue on alueryhmänä ongelmallisin vain vähän reaalisia mahdollisuuksia palvelujen ja joukkoliikennepalvelujen kehittämiseen
Ryhmätyön kulku Kolme ryhmää 20 min keskusteluaikaa kukin ryhmä valitsee keskuudestaan puheenjohtajan, joka esittelee lopuksi ryhmäkeskustelun tulokset (noin 5 minuutin purku) Teema: Iisalmen kaupunkiseutu 2030 Keskusta ja sen reunavyöhyke sekä lähipalvelut Iisalmen kaupunkiseudulla -Mitkä ovat merkittävimmät kaupunkiseudun lähipalvelukeskukset ja miten elinvoimaa riittää lähipalvelukeskuksille? -Mitä palveluita säilyy Ylä-Savon seutukeskuksilla vuoteen 2030? -Miten järjestetään joukkoliikenne 2030 kaupunkiseudulla? -Miten keskustan kehittämisessä varaudutaan voimakkaaseen ikääntymiseen? -Mitkä ovat keskustan ja sen reunavyöhykkeen konkreettiset täydennysrakentamiskohteet vuoteen 2030? -Merkittävimmät yhdyskuntarakenteen kehitykseen vaikuttavat uudet infraverkostot kaupunkiseudulla vuoteen 2030