Suomalaisen puutuoteteollisuuden jalostusarvon kasvattaminen Symbioosi Oy
Johdanto / Exec. Summary Jalostusarvo kautta linjan laskenut merkittävästi suomessa viimeisen 10 vuoden aikana, teollisuus keskittynyt lähinnä tehokkuuden kasvattamiseen Pidemmällä aikavälillä kilpailukykyä ei voida ylläpitää tehokkuuden maksimoinnilla ja kustannusten minimoinnilla, vaan menestys löytyy jalostusarvoa kasvattamalla Muiden maiden esimerkin ja historiallisen kehityksen perusteella jalostusarvoa on mahdollista nostaa merkittävästi nykyisestä kussakin segmentissä Oppimalla muilta toimialoilta voidaan havaita selkeitä toimenpiteitä, joilla jalostusarvoa saadaan kasvatettua Jalostusarvon kasvattaminen vaatii teollisuudelta radikaaleja toimenpiteitä nopealla aikataululla Asiakaslähtöisyys tuotteisiin, ja organisaatioiden on samalle kehityttävä myyntiorientoituneiksi nykyisestä tuotantosuuntautuneisuudesta Yritysjärjestelyt ja konseptiyritykset toimialalla välttämättömän rakenteen mahdollistamiseksi Uusien myynti- ja markkinointitaitoisten ihmisten rekrytoiminen alalle tarpeellista muutoksen mahdollistamiseksi
Sisältö Metodologia ja lähteet Jalostusarvoanalyysit ja jalostusarvopotentiaali Caset Johtopäätökset ja suositukset
Työssä on käytetty lähteinä niin tilastodataa kuin haastatteluita ja case-yrityksiä Tilastodata Eurostat Metsäteollisuus ry TEM Toimialaraportit Tilastokeskus Tullin Uljas-palvelu UN data -palvelu VTT:n puurakentamisen vuosittaiset raportit Muut käytetyt lähteet Lehtileikkeet Taloustutkimuksen raportti Caset Case yritysten vuosikertomukset ja internet-sivut Tilastoja käytetty apuna osassa Haastattelut Jalostusarvon kasvattamisen esteiden verifiointi Tuotteiden ja asiakaslähtöisyyden kehittäminen
Tärkeimpien termien määritelmät Puutuoteala Tarkoitetaan puutuoteteollisuutta, jossa metsästä kaadetusta puusta jalostetaan mekaanisesti tuotteita yritysten ja yksityisten käyttöön. Esimerkiksi tämä käsittää sahatavaran, huonekalujen ja puulevyjen tuotannon Jalostusarvo Arvoketju Toimialan rajaus Jalostusarvo lasketaan tuotantotoiminnasta saatujen tuottojen ja toiminnasta aiheutuneiden kustannusten erotuksena. Kustannuksiin ei sisällytetä toimipaikan työvoimasta aiheutuvia kustannuksia. Jalotusarvo siis mittaa yrityksessä tehtävästä työstä saatavaa arvonnousua Jalostusarvo: Tuotannon arvo Jalostusarvo Arvoketjulla tarkoitetaan tässä tapauksessa raakapuun koko arvoketjua siitä kun se saapuu tukkina aina siihen pisteeseen kunnes sen jalostaminen päättyy Puutuoteteollisuudella tarkoitetaan yleisesti puutuoteklusteriin kuuluvia yrityksiä ja/tai yksiköitä. Tuotannon kustannukset (raaka-aineet, energia, investoinnit) pl. palkat
Toimialan mittaaminen eri lähtökohdista Molemmat edustavat eri tapoja jaotella puutuotealaa pienempiin kategorioihin Välttämätöntä tärkeimpien ongelmien ja toimenpiteiden havaitsemiseksi Jalotusarvoa mitataan yksikköä kohden Tämä lähestymistapa huomio tuotannon muutokset, ja näin paremmin kuvaa alan tilannetta Tutkimuksessa myös arvioidaan yksikköä kohden potentiaalit jalostusarvon kasvattamiseen Tilastokeskus Perustuu tuotantolähtöiseen jaotteluun Ei ole paras lähtökohta, mutta tämän perusteella löytyy valtavat määrät dataa, joten kannattaa hyödyntää Markkinlähtöinen Perustuu asiakkaiden tarpeisiin Datan saanti ongelma, joten dataa on estimoitava tilastokeskuksen datasta Estimaatit eivät luonnollisesti ole tarkkoja, mutta antavat suuntaa Muunnokset perustuvat tiedettyihin tai arvioituihin kertoimiin
Sisältö Metodologia ja lähteet Jalostusarvoanalyysit ja jalostusarvopotentiaali Caset Johtopäätökset ja suositukset
Toimialan tuotannon kasvu on perustunut tehokkuuden kasvamiseen Henkilöstö yht. Tuotanto Jalostusarvo* Tuotannon, työntekijöiden ja jalostusarvon kehittyminen 1997-2007 1997=100 104 120 122 100 103 116 104 107 112 117 106 111 100 100 103 102 100 95 100 93 94 97 87 92 99 115 96 133 116 113 117 99 101 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 Tuottavuus on kehittynyt suotuisasti, henkilöstön määrä on sen sijaan pysynyt samana Kokonaisjalostusarvo on vuosia 2006 ja 2007 lukuun ottamatta pysynyt samana tai laskenut hieman, 2008 ja 2009 luvut tulevat merkittävästi alaspäin Pelkästään tehokkuuden kasvattaminen ei ole pitkällä aikavälillä kestävä strategia * Puutuoteteollisuus, ei sisällä huonekaluja, puupakkauksia eikä muita puu- ja korkkituotteita Lähteet: Tilastokeskus, Eurostat
Perinteisten puutuotteiden tuotanto on Suomessa merkittävää ja siitä iso osa menee vientiin Toimialakategorioiden liikevaihdot, Miljoonaa euroa 7.124 3.538 1.141 935 1.256 194 60 Puutuotteiden valmistus pl. huonekalut Puun käsittely Puulevyjen valmistus Puutalojen valmistus Rakennuspuusepäntuotteet Puupakkausten valmistus Muut puu- ja korkkituotteet Toimialakategorioiden viennin osuus liikevaihdosta, % 69 45 52 23 28 4 8 Lähteet: Tilastokeskus, Tulli
Huonekalujen tuotannon liikevaihto on yli miljardi euroa, mutta vain 15% tästä tulee viennistä Toimialakategorioiden liikevaihdot, Miljoonaa euroa 1.487 195 439 450 350 53 Huonekalujen valmistus Tuolien ja istuinten valmistus Muiden toimisto- ja myymäläkalusteiden valmistus Muiden keittiökalusteiden valmistus Muiden huonekalujen valmistus Patjojen valmistus* Toimialakategorioiden viennin osuus liikevaihdosta, % 15 22 11 4 30 1 * Ei kuulu raporttiin Lähteet: Tilastokeskus, Tulli
Jalostusarvon kehittäminen on välttämätöntä, jotta merkittävä osa nykytuotannosta voi säilyä Suomessa Työntekijän kustannukset työnantajalle puutuoteja huonekaluteollisuudessa osassa EU-maita 2007 k /vuosi/työntekijä Itävalta Suomi 37 36 Toistaiseksi hintaero ajanut yrityksiä parantamaan tuotannon tehokkuutta Saksa* Italia Portugali Viro Tsekki* 9 9 11-75% 31 35 Tehokkuuden kasvattaminen on kuitenkin hetkellinen etu, sillä tuotantoa voidaan tehostaa myös halpatuotantomaissa Jalostusarvon nostaminen tuo pidempiaikaisen kilpailuedun kalliimman työvoiman maihin Latvia 6 * Tiedot vuodelta 2006 Lähteet: Tilastokeskus, Eurostat
Puutuoteklusterin jalostusarvon kehitys ei ole edistänyt toimialan toimintaedellytyksiä Puutuoteteollisuuden jalostusarvo*, /m 3 Huonekaluteollisuuden jalostusarvo, /tuote 1998 82 1998 50 2008 77 2007 48-7% -5% Yleisesti ottaen toimialan jalostusarvo on supistunut, puutuotteiden (esim. sahatavara, puulevyt, parkettilaatat) supistuminen on voimakkaampaa. Tämä viittaa vahvaan vientiorientaatioon, jossa on kilpailtu hinnalla (usein olosuhteiden pakosta Jalostusarvoa voidaan kasvattaa kehittämällä toimialan rakenteita, tuotteita ja asiakaslähtöisyyttä * Ei sisällä puupakkauksia, huonekaluja tai muita puu- ja korkkituotteita Lähteet: Tilastokeskus, Eurostat, VTT
Tilastokeskuksen jaottelu on hyvä ja helppo lähtökohta jalostusarvon tutkimiseen Toimialan tilastot ja tiedot on jaoteltu noudattaen kutakuinkin Tilastokeskuksen jaottelua Tämä mahdollistaa perehtymisen jalostusarvoihin tuotantolähtöisesti Tilastokeskuksen jaottelun perusteella voidaan luoda markkinalähtöinen jaottelu, joka esitellään myöhemmin
100 80 60 40 Puutuotteiden jalostusarvo on puolittunut viimeisen 11 vuoden aikana Puutuoteteollisuuden jalostusarvo Suomessa, Ei sisällä puupakkauksia, huonekaluja eikä muita puu- ja korkkituotteita /m 3 82 72 70 73 64 65 65 66 69 80 73 93 78 Jalostusarvo Kysyntäpiikin vaikutus poistettu jalostusarvosta 2006-2007*** 77 20 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008* Puutuoteteollisuuden jalostusarvo tuotettua kuutiota kohden on miltei puolittunut 11 vuoden aikana Vuosien 2006 ja 2007 aikana tapahtunut jalostusarvon kasvu ei perustunut niinkään tuotteisiin vaan kysynnän nopeaan nousuun. Kysyntäpiikin vaikutuksen arvio on poistettu harmaasta palkista 2008 jalostusarvo on vielä keskiarvon yläpuolella hyvän alkuvuoden ansiosta, 2009 jalostusarvo laskenee merkittävästi taloudellisesta tilanteesta johtuen Tulevaisuudessa odotettavissa matalan jalostusarvon vuosia (kuten 2001-2005) * Ennakkotieto ** Ennuste arvioituna nykykehityksellä *** Tiimin arvio Lähteet: Tilastokeskus, Eurostat, VTT, tiimin arviot
Perinteisen sahatavaran osalta jalostusarvon on pienentynyt merkittävästi Jalostusarvo Kysyntäpiikin vaikutus poistettu jalostusarvosta 2006-2007** Puun sahauksen, höyläyksen ja kyllästyksen jalostusarvo Suomessa, /m 3 57 61 42 40 40 28 32 33 29 30 46-68% 41 44 18 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008* Puun höyläys, sahaus ja kyllästys on perinteisesti ollut erittäin tuotantokeskeistä Höyläyksen puolella jalostusarvo on tasaisempaa, sahauksessa kysyntäpiikki 2006-2007 vaikuttaa merkittävästi, hintojen äkillinen nousu poistettu harmaasta, mutta silti suotuisa kysyntä nosti jalostusarvoa. Jalostusarvon kehittyminen ei silti perustunut merkittäviin muutoksiin tuotteissa tai ratkaisujen myynnissä vaan johtui markkinatilanteesta Jalostusarvon nostaminen vaatii merkittävää asennemuutosta eritoten tuotteiden suunnittelussa * Ennakkotieto ** Tiimin arvio Lähteet: Tilastokeskus, Eurostat, tiimin arviot
Puulevyjen valmistus on perustunut tehokkaaseen tuotantoon Vaneri-, kuitu- ja lastulevyn valmistamisen jalostusarvo Suomessa, /m 3 205-25% 186 187 185 175 162 151 144 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 Vaneri-, kuitu- ja lastulevyjen tuotanto Suomessa, 1000 m 3 1.901 +23% 1.830 1.855 1.793 1.707 1.638 1.647 2.002 153 2005 1.963 153 2006 2.021 165 2007 1.960 185 +21% 2008* -19% 1.647 Puulevyjen tuotannossa jalostusarvo on seurannut käänteisesti tuotantoa 2007-2008 jalostusarvon nousu johtuu siitä, että tuotanto on laskenut nopeammin kuin tuotteiden hinnat 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008* * Ennakkotieto Lähteet: Tilastokeskus, Eurostat
Puutalorakentaminen on esimerkki, jossa jalostusarvo on noussut vuosittain Jalostusarvo Ennuste jalostusarvosta Rakentaminen Suomessa Puutalorakentamisen jalostusarvo Suomessa, /m 3 79 75 71 83 Rakentaminen Suomessa, Tuhatta asuntoa +3% 86 39 86 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 44 92 44 97 52 81 42 61 30 55 27 Puutalorakentamisessa jalostusarvo on kasvanut tuotettua yksikkö kohden Vienti on merkittävä tekijä tuotannon jalostusarvon kasvussa hirsitalojen osalta Taantuman seurauksena oletettavasti jalostusarvo oletettavasti laskee seuraavina vuosina Kilpailusta johtuen alalla on jo pyritty jalostusarvon nostamiseen, esim. asuntojen personoitavuuden avulla 2004 2005 2006 2007 2008 2009* 2010* * Ennuste Lähteet: Tilastokeskus, Eurostat, tiimianalyysi
Rakennuspuusepänteollisuudessa jalostusarvo ei ole romahtanut, mutta silti se on pienentynyt hiljalleen Rakennuspuusepäntuotteiden valmistuksen jalostusarvo Suomessa, /m 3 320 300 280 260 240 220 282 264 303 296 306 284 256 265-13% Rakennuspuusepänteollisuudessa jalostusarvo on vaihdellut ilman selvää kaavaa, joskin se on ollut laskemaan päin Tuotteet ovat taloissa perustavaa laatua olevia, joten niissä lisäarvon tuottaminen voi olla haastavaa 200 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 * Ennakkotieto Lähteet: Tilastokeskus, Eurostat
Huonekalujen valmistuksessa jalostusarvo on pienentynyt hiljalleen Huonekalujen valmistus Suomessa, /tuote 154,54 127,16 85,24 65,79 69,23 72,76 1997 1998 1999 2000 2001 2002 134,00 51,07 2003 2004 55,49 2005 53,71 2006 47,74 2007 Huonekalujen valmistuksessa jalostusarvon mittaaminen per tuote ei ole niin helppoa johtuen tuotevalikoiman muuttumisesta ja tuotteiden kysynnän vaihtelusta Yleiskuvana silti huonekalujen jalostusarvo on laskeva Suomalaisten olisi tärkeää päästä hyvähintaisten, isovolyymisten tuotteiden tuottajiksi, pelkkä marginaalituotanto ei auta koko alaa Suomessa Lähteet: Tilastokeskus, Eurostat
Tuolien ja istuinten valmistuksessa on jalostusarvo vaihdellut paljon, mutta trendi on silti laskeva Tuolien ja istuinten valmistus Suomessa, /tuote 190,10 135,84 141,29 108,03 106,78 70,11 1997 1998 1999 2000 2001 2002 145,14 102,42 71,09 58,01 2003 2004 2005 2006 73,75 2007 Tuolien valmistuksessa kappalemäärät vaihtelevat vuosittain melko paljon, siksi myös jalostusarvo heittelehtii, myös laskenta-arvioissa voi olla eroja Tuolien kohdalla trendi on vaihtelusta huolimatta ollut laskeva Lähteet: Tilastokeskus, Eurostat
Toimisto- ja myymäläkalusteiden valmistus on esimerkki siitä, miten jalostusarvoa on pystytty nostamaan Toimisto- ja myymäläkalusteiden valmistus Suomessa, /tuote 36,07 1998 35,89 1999 38,74 2000 35,84 2001 59,61 2002 88,98 2003 82,88 2004 111,39 111,35 101,65 2005 2006* 2007* Toimisto- ja myymäläkalusteiden osalta Suomessa vaikuttaisi olevan kykyä kehittää entistä arvokkaampia tuotteita Hyvänä esimerkkinä Martela on pystynyt kehittämään asiakaslähtöisiä tuotteita ja menestymään tässä liiketoiminnassa Samantyyppistä kehitystä tarvittaisiin muissakin kategorioissa * Datat skaalattu vastaamaan aiempia numeroita muuttuneen luokittelun takia Lähteet: Tilastokeskus, Eurostat
Keittiökalusteiden valmistuksen jalostusarvo on säilynyt kutakuinkin ennallaan Keittiökalusteiden valmistus Suomessa, /tuote 29,18 1997 21,60 1998 22,45 1999 24,54 2000 32,65 2001 28,07 2002 25,15 2003 20,45 2004 34,94 2005 32,79 2006 22,77 2007 Keittiökalusteiden osalta jalostusarvo on vaihdellut tietyn vaihteluvälin sisällä Kasvattaminen on mahdollista entistä monipuolisimpien ja innovatiivisten ratkaisujen kautta, perustuotteilla on vaikea luoda merkittävää arvonnousua Lähteet: Tilastokeskus, Eurostat
Esimerkkicase: Puun höyläyksen, kyllästyksen ja käsittelyn (sahatavara) jalostusarvo eri maissa Jalostusarvo eräissä EU-maissa 2006, /m3 48 54 57 Suomessa jalostusarvo matala verrattuna muihin maihin, jopa Virossa se on korkeampi 67 70 129 90 42 Suomen luvut vertailtavuuden vuoksi perustuvat Eurostatin eikä Tilastokeskuksen numeroihin, sillä laskentakaavassa on pieni ero Lähteet: Eurostat
Arvoketjuanalyysin perusteella välikäsiä on erityisesti arvoketjun loppupäässä Tuottaja, ja tuotteen seuraava käsittelijä Osto/alihankinta Mahd. jälleenmyyntikanavat Puun sahaus, höyläys ja käsittely Puulevyjen valmistus Puusepän verstaat Puutalojen valmistus Huonekalujen valmistus Jakeluporras Myymälät ja Loppukäyttäjä Arvoketjun osallisten liikkeet määrä tyypillisesti 1. 1-6 2. 2-7 3. 3-7 4. 6-10 5. 5-12 1. Sahatavara, höylätyt ja höyläämättömät laudat/lankut, painekyllästetty puutavara, parkettilaatat 2. Vaneri-, viiluvaneri-, kuitu- ja lastulevyt 3. Rakennuspuusepänteollisuus (ikkunat, ovet, yms.), puupakkaukset, muut puutuotteet 4. Puutalot koottuina tai elementteinä 5. Huonekalut niin koteihin kuin liike-, myymälä- ja toimistotiloihin Lähteet: tiimianalyysi Mitä yksinkertaisempi tuote, sitä vähemmällä on mahdollista toimia Käytännössä erityisesti arvoketjun loppupäässä on useita väliportaita, tämä vaikeuttaa palautteen saamista tuotteiden valmistajille, toisaalta jälleenmyyjäverkostojen ylläpito on kallista Puutalojen ja huonekalujen valmistajilla on parhaat vaihtoehdot kasvattaa asemaansa kumpaankin suuntaan arvoketjussa Jalostusarvo kasvaa loppukäyttäjää kohden eksponentiaalisesti
Markkinalähtöisen jaottelun taustalla on ajatus tutkia jalostusarvoa asiakasnäkökulmasta Toimialan voisi jakaa lukemattomiin segmentteihin ja pienempiin ryhmiin. Tässä tarkastellaan kuitenkin koko puutuoteklusteria kokonaisuutena segmentoinnin haastavuuden ja yksinkertaisuuden vuoksi Tilastokeskus tutkii toimialoja tuotanto- ja tuotelähtöisesti, kun taas markkinalähtöinen ajattelu pohjautuu siihen, mistä asiakkaat ovat valmiita maksamaan Puutuoteklusterin markkinat on jaoteltu neljän eri kriteerin perusteella Kuka on ostaja, yritys vai yksityinen kuluttuja Ostetaanko puuta omasta halusta vai pakosta (esimerkiksi muita vaihtoehtoja ei ole) Tehdäänkö päätös puun ostamisesta yksin vai ryhmässä Mikä on puun ostokriteeri, kauneus, joustavuus, ratkaisu, kustannustehokkuus vai se, ettei erityistä syytä ostaa puuta ole Menetelmänä markkinalähtöisessä analyysissä käytetään Tilastokeskuksen kategorioiden jakamista eri markkinalähtöisiin kategorioihin Menetelmä ei ole tarkka vaan perustuu arvioihin Antaa silti yleiskuvan siitä, miten jalostusarvo eroaa eri ryhmien välillä
Kenelle myytävistä puutuotteista saadaan paras jalostusarvo? Jalostusarvo, /t Kenelle puutuotetta ostetaan Itselle Yritykselle 160 264 Ostetaanko puutuotetta Miten puutuotteen ostosta päätetään Syy puutuotteiden ostoon Halusta Pakosta Ryhmässä Yksin Kauneus Ratkaisu Ei erityistä syytä Kustannustehokkuus 167 136 204 182 180 246 241 244 Pidemmällä aikavälillä siirtyminen korkeamman jalostusarvon segmentteihin Silti, kaikissa segmenteissä on potentiaalia kasvattaa jalostusarvoa Eri yhdistelmissä vaaditaan erilaista lähestymistä: Tuotteiden suunnittelussa Tuotteiden myynnissä ja markkinoinnissa Joustavuus 147 26 Lähteet: Tilastokeskus, Eurostat, tiimianalyysi
Jalostusarvopotentiaalin arvioiminen Jalostusarvopotentiaali on arvioitu vertaamalla Suomen jalostusarvoa muiden EU-maiden vastaaviin jalostusarvoihin Kaikkien kategoridoiden kohdalla ei potentiaalin vertaaminen ole mahdollista. Tällöin potentiaali on laskettu: Nykytrendin perusteella Arvioiden jalostuarvon kehityksestä Kaikissa kategorioissa on kehittämisen varaa, vaikka muissa maissa jalostusarvo ei olisi korkeampi, ei se tarkoita sitä, että jalostusarvo olisi saavuttanut maksiminsa
Jalostusarvoa on mahdollista nostaa kaikissa kategorioissa Muiden puuja korkkituotteet Rakennuspuusepäntuotteet Huonekalujen valmistus yht. Puulevyjen valmistus Toimisto- ja myymäläkalusteiden valmistus Tuolien ja istuinten valmistus Puutalojen valmistus Puun sahaus, höyläys ja kyllästys Puutuotteiden valmistus yht. (pl. huonekalut) Muiden huonekalujen valmistus Keittiökalusteiden valmistus Puupakkausten valmistus Jalostusarvo ja -potentiaali, /m3, /tuote (huonekaluille) 23 8 44 50 2 48 216 74 52 34 59 6 10 102 126 97 15 16 200 35 65 39 58 94 86 291 29 265 40 132 112 235 228 264 320 305 Lähteet: Tilastokeskus, Eurostat, Tulli, UNdata, tiimianalyysi Puutuoteteollisuus Huonekaluteollisuus Kasvattamispotentiaali Jalostusarvo ja -potentiaali, /t 2.278 4.629 154 29 +19% 182 +203% Huonekalujen puolella jalostusarvo on selkeästi korkeampi, myös potentiaalia löytyy selvästi enemmän. Tämän potentiaalin toteuttaminen on haastavaa, sillä huonekalumarkkinat ovat paljolti kuluttajavetoisia Volyymien ja kokonaismerkityksen kannalta puutuoteteollisuuden jalostusarvon kasvattamisella on suuri merkitys Nykyinen jalostusarvo 6.907
Sahojen näkemys jalostusarvon kasvattamisesta Myynti ja markkinointi Olennaista tulevaisuudessa markkinointi ja liikevaihdon kasvatus Myynti ja markkinointi omiin käsiin Satsaus omaan myyntihenkilökuntaan Huomio pois agenttiverkostoista, pitää oppia käyttämään omia myyjiä Täysin uudet markkointikonseptit Välineitä ja työkaluja olisi toimialatasolla tarjolla Kouluttautuminen Verkostot Vertikaalinen integraatio, mutta strategiset allianssit ja yhteistyökuviot, ei välttämättä sahan tontille uusia liiketoimintoja Erillis-sahat menneisyyttä, tulevaisuudessa sahat osana isompaa partneriverkostoa Ratkaisut ja asiakaslähtöisyys Tuotteistetaan kaikki mahdolliset tuotteet, ml. energia Pitää käyttää aikaa muutoksiin Asiakkaat ostavat elinympäristöä ja valmiita interiöörejä, eivät lautaa Tuotelähtöisyydessä pitää ymmärtää puun positiivinen viesti ja sen sisällyttäminen asumiseen ja esineisiin Muutos Strategiset päätökset muutoksesta, tähän käytettävä aikaa Tuotannon tehostaminen loppuunkuljettu polku Kuitenkin: vanhat firmat tekevät parempaa tulosta kuin 2000-luvun uudet yrittäjät Konseptina: suuri firma, jossa energiatuotanto, pitkäaikaiset sopimussuhteet muiden asiakkaiden kanssa, yhteinen puun hankinta, kaukolämpö, sähköntuotanto, yksilöllisiä omia markkinoita kullakin toimijalla, yhteistoimitukset bulkkimarkkinoilla Kehitys etenee rakennemuutoksen myötä luonnollisesti -> evoluutio, takeoverit, uudet toimijat, joilla hyvä rahoitusasema kuten energiantuottajat takaavat biomassan saannin, muut takaavat raaka-aineen saatavuuden Siirtymäkausi voi olla karmea
Puurakennusteollisuuden näkemys jalostusarvon kasvattamisesta Puutuotteiden tulevaisuus Ilmaston muuttuminen tuo mukanaan esimerkiksi homesuojaukseen uusien teknisten ratkaisujen ja tuotekehityksen tarpeita Ympäristöasiat ajavat väkisin enenevästi puurakentamista kohti Puutuotteilla merkittäviä kestävyysetuja esimerkiksi luonnonmullistusalueilla Puurakentamisen kehittäminen Ratkaisuja pitäisi integroida ja tuoda asiakkaille tuoteperheitä, nyt asiakkaalla jopa liikaa valinnanvaraa Mahdollistaa myös pitkäikäisempien ratkaisujen tarjoamisen Asennettavuus, valmiskomponentit ja niihin liittyvät tekniikat Yhteistyö ja lainsäädäntö EU-tason kestävyysvaatimukset luotu Keski-Eurooppalaisten puulaatujen pohjalta ja Keski-Eurooppalaisiin elinolosuhteisiin. Esimerkiksi lumikuormat Suomessa täysin eri suuruusluokkaa Pitäisi rakentaa puulajispesifisemmin Valmiskomponenttien kehittämisen esteenä lujuusteknisen viranomaisohjeistuksen puute Tarve keskinäiselle toimijalle, joka toisi arvoketjun eri toimijoita yhteen
Sisältö Metodologia ja lähteet Jalostusarvoanalyysit ja jalostusarvopotentiaali Caset Johtopäätökset ja suositukset
Case: Metalliteollisuus vs. Puuteollisuus rakentamisessa Raaka-aineiden hinnat määräytyvät tyypillisesti vahvasti maailmanmarkkinoilla, eikä yksittäinen toimija pysty juurikaan hintaan vaikuttamaan. Tästä huolimatta, eri raaka-aineisiin perustuvat teollisuudet toimivat ja menestyvät hyvin eri tavalla. Puuteollisuudessa on kasvu ja kannattavuus pitkälti puun hinnasta riippuvaista, ja lisäarvo kertyy arvoketjun loppupään toimijoille. Metalliteollisuus on onnistunut kannattavassa kasvussa kokonaisvaltaisen arvoketjun hallinnan, asiakaskeskeisyyden ja ratkaisuliiketoiminnan avulla.
Puu- ja metalliteollisuuden yritysten riippuvuus raaka-aineen hinnasta on hyvin erilaista Raakapuun hinnat 2004-2008 PUUTEOLLISUUS Versowood liikevaihto 2004-2008 80 70 60 50 40 30 2004 2005 2006 2007 2008 Mänty Kuusi Koivu Sahojen taloudellinen tulos vaihtelee herkästi raaka-aineen hinnan vaihteluiden myötä. Raaka-puun hinta nousi jyrkästi vuosina 2006 ja 2007, jota seurasi raju lasku 2008. Versowoodin, Suomen suurimman sahan, tulos on seurannut hyvin tarkasti tätä raaka-aineen hinnan käytöstä, ja kannattavuudessa on ollut ongelmia. 300 250 200 150 100 50 0-50 2004 2005 2006 2007 2008 Liikevaihto Liikevoitto LMEX metallihintaindeksi 2004-2008 5000 4000 3000 2000 1000 0 2004 2005 2006 2007 2008 METALLITEOLLISUUS Metallien hinnoissa ollaan nähty samanlainen raju hinnan nousu ja sitä seuraava lasku samalla aikavälillä. Ruukki, metallikomponenttien ja järjestelmien toimittaja, ei ole tuloksessaan heijastanut tätä hintakuplaa ja tulos on pysynyt tasaisesti voitollisena*. Ruukki liikevaihto ja liikevoitto 2004-2008 5000 4000 3000 2000 1000 0 2004 2005 2006 2007 2008 Liikevaihto Liikevoitto Miten metalliteollisuudessa ollaan löydetty tasaisempaa, raaka-aineen hinnasta pitkälti riippumatonta kannattavaa kasvua, ja puuteollisuudessa ei? * Vuoden 2009 heikko tulos taas johtuu ennemminkin heikosta kysynnästä, kuin raaka-aineen hinnasta Lähteet: Eurostat, London Metal Exchange, Versowood, Inoa, Ruukki
Puurakentamisessa useat eri tahot vaikuttavat rakentamisen eri vaiheisiin Rakentamisen vaiheet asiakkaan näkökulmasta Suunnittelu Hankinta Osamoduulien kokoonpano Toimitus Kokoonpano ja asennus Rakennuksen ylläpito ja huolto Kehitystyö Arkkitehti ja/tai urakoitisja Sahalta tukkuriin ja urakoitsijalle Ei tehdä / Itsenäiset toimittajat Kuljetusyritys Urakoitsija Asiakkaan palkkaama yrittäjä Arkkitehti ja urakoitsija suunnittelevat asiakkaan toivomusten perusteella Urakoitsija hankkii raaka-ainetta perustuen joko: -Asiakkaan toivomukseen - Hintaan -Raaka-aineen ominaisuuksiin - Kokemukseen Itsenäiset toimittajat voivat toimittaa osamoduleita, yleensä puutavara toimitetaan kuitenkin sellaisenaan työmaalle Toimituksen hoitaa yleensä erillinen kuljetusyritys tai urakoitsija itse, harvinaisemmin saha Materiaalin työstö ja asennus tapahtuvat työmaalla urakoitsijan toimesta Asiakas huoltaa puupintoja tarpeen niin vaatiessa tai ongelmien ilmetessä Rakentamisen kehitystyötä tekevät urakoitsijat, puun kehityksestä vastaa [?] Usein puurakentamisessa eri tahot vastaavat materiaalin valinnasta, suunnittelusta, hankinnasta, työstöstä ja asennuksesta, minkä seurauksena alkuperäinen suunnitelma ja toteutus ei aina vastaa toisiaan, ja puu voidaan helposti korvata muulla materiaalilla prosessin aikana. Lisäksi työ ja arvo valuvat helpommin ulkomaille. Lähteet: Toimialajärjestöt, haastattelut, tiimianalyysi
Teräsrakentamisessa Rautaruukki on ottanut koko arvoketjun hallintaansa Rakentamisen vaiheet asiakkaan näkökulmasta Suunnittelu Hankinta Osamoduulien kokoonpano Toimitus Kokoonpano ja asennus Rakennuksen ylläpito ja huolto Kehitystyö Ruukki suunnittelee rakennuksen yhdessä asiakkaan kanssa Yhteensopivuus ja tehokkuus tärkeää Ruukilta tarjous kokonaisuuden toimittamisesta Asiakas on sitoutunut Ruukkiin jo suunnitteluvaiheessa Suunnittelun ansiosta Ruukki pystyy toimittamaan esivalmistettuja järjestelmiä Ruukilla oma logistiikka- ja kuljetuspalvelu Ruukki hoitaa yleensä itse asennuksen Ruukin T&K toiminta kehittää: Teräksen ominaisuuksia Teräksen käyttökohteita Rakentamisen tehokkuutta Esim. 2008 kehitetty paloturvallisuusratkaisu Menestyksen avaimet: Sitouttaminen Ratkaisuliiketoiminta Asiakaslähtöisyys Asiakas sitoutuu Ruukkiin jo suunnitteluvaiheessa Asiakkaalle myydään "idea" uudesta rakennuksesta Kokonaisratkaisun toimittajana Ruukki hallitsee jokaista rakennusvaihetta, parantaen näin kustannustehokkuutta ja aikataulunhallintaa Asiakaslähtöinen t&k-toiminta takaa menestyksen myös tulevaisuudessa Lähteet: Rautaruukki, tiimianalyysi
Metalli- ja puuteollisuus eroavat toisistaan monella eri tavalla Metalliteollisuus Puuteollisuus Yritysten koko Metallien tuotanto ja valmistus on suurimmaksi osaksi isojen yritysten käsissä Puuteollisuudessa sahat ovat verrattain pieniä Arvoketjun hallinta Metalliyritykset pystyvät kontrolloimaan koko arvoketjua raaka-aineesta valmiiseen tuotteeseen Puutuoteteollisuusyritysten kontrolli arvoketjussa on minimaalinen Asiakaskontakti Metalliteollisuuden yritykset ovat usein tekemisissä suoraan asiakkaan kanssa Puutuoteteollisuudessa arvoketjun alkupää ei useinkaan edes tiedä mihin raaka-aine päätyy Tuote- ja prosessikehitys Tuote- ja prosessikehitys tapahtuu suurin panostuksin yritysten toimesta koko arvoketjua silmälläpitäen Tuotekehitystä tekevät useat eri toimijat ja kokonaiskuva jää usein näkemättä Tuotekehityksessä huomioidaan harvoin koko arvoketju tai edes asiakas Puuta ei myydä ratkaisuna! Metalliteollisuuden rakenteen ansiosta metalliyrityksillä on paremmat edellytykset olla lähellä asiakasta Lähteet: tiimianalyysi
Puuteollisuuden kehityskohteet Asiakaslähtöisyys Puuteollisuuden pitäisi toimia enemmän asiakkaan ehdoilla, ja asiakkaan tarpeiden pohjalta Arvoketjun lyhentäminen ja selkeyttäminen Arvoketju on tällä hetkellä monen eri toimijan käsissä, ja tie metsästä asiakkaalle on erittäin pitkä Puualan yritysten tulisi pyrkiä laajentamaan vaikutusvaltaansa arvoketjun eri vaiheissa, ja eliminoida turhia vaiheita lisäten arvoketjun läpinäkyvyyttä Arvoketjun lyhentäminen vaatii yksittäisten yritysten ponnistusta kontrolloimaan suurempaa osaa arvoketjusta ja pyrkimään lähemmäs loppuasiakasta Lyhyemmällä arvoketjulla ja arvoketjun laajemmalla hallinnalla vältytään myös työn ja arvon siirtymisestä ulkomaisten toimijoiden käsiin Tuote- ja prosessikehityksen keskittäminen Puuala vaatisi keskittyneempää tuotekehitystä ja tutkimusta Tällä hetkellä yritykset, liitot, ministeriöt ja useat muut tahot tekevät kehitystyötä erikseen toisistaan Prosessikehitykseenkin pitäisi panostaa enemmän Esimerkkinä Ruukin t&k-toiminta tehokkaamman yksi- ja monikerrosrakentamisen saralla Asiakaslähtöisyys pitäisi nostaa kehitystyön ytimeen Ratkaisuliiketoimintaan siirtyminen Metallia myydään ratkaisuna, puuta myydään vieläkin pelkkänä tuotteena Puun myyntiin pitäisi pyrkiä liittämään suurempi määrä palveluja, ja myydä esim. puurakentamista kokonaisvaltaisena ratkaisuna Esim. suunnittelupalvelu, osamoduulien esivalmistus, puun ylläpitopalvelu
Case: Nila-puulla maailman valloitukseen Suomi on perinteisesti ollut teknologian ja innovatiivisten tuotteiden luvattu maa. Tuotekehitys onkin ollut pitkälti tuote- ja tuotantolähtöistä, minkä takia monet lupaavat projektit eivät ole onnistuneet toivotulla tavalla. Suomi voi jatkaa innovatiivisen tuotekehityksen polulla, mutta menestyäkseen tämä vaatii tulevaisuudessa entistä enemmän asiakaslähtöistä ja markkinavetoista näkemystä.
Nila-puulla maailman valloitukseen: SYNTY Innostuksen ja työn määrä Hankkeen vastuuviranomainen ja toteuttaja: Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ja Kuusamon Kaupunki Puualan yrittäjä keksii uuden tavan käsitellä puuta Tuntuu, näyttää ja tuoksuu hyvältä, edessä monia mahdollisuuksia Tuotantoideaa kehitellään omin voimin ja rahoin Idean isä hakee yhteistyökumppaneilta, muista yrittäjistä ja/tai julkisista rahoittajista Päätetään toteuttaa alkuselvitys! Synty Alkuvaihe Huipennus Loppu Lähteet: Laura Mauno pro gradu, hankkeen loppuraportti, tiimianalyysi
Nila-puulla maailmanvalloitukseen: ALKUVAIHE Innostuksen ja työn määrä Alkuselvitykseen julkinen rahoitus, yksityisen rahan osuuden yrittäjät maksavat työllään Tuotannon kehittämisprojektiin tohtoritason osaamista Tuotantotekniikasta saadaan uutta tietoa ja tunnistetaan ongelmia Raaka-aineen hankintamenetelmät selvenevät Todetaan: Runsaasti käyttökohteita, ainoastaan tuotantotekniikka asettaa rajoja Ennustetaan suuret talous- ja työllisyysvaikutukset Liuta jatkohankkeita Synty Alkuvaihe Huipennus Loppu Lähteet: Laura Mauno pro gradu, hankkeen loppuraportti, tiimianalyysi
Nila-puulla maailmanvalloitukseen: HUIPENNUS Innostuksen ja työn määrä Palkataan kokopäiväinen projektijohtaja vastuullaan lisärahan kerääminen Kootaan ohjausryhmä Jatkoselvitys raaka-aineen ominaisuuksista ja tuotantoprosessista Ideoidaan erilaisia tuotteita, isoja ja pieniä Tuoteideakilpailu tuotti ideoita pettuleivästä hirsihuvilaan Todetaan: Markkinatutkimuskin olisi vähitellen ajankohtainen voisi tukea positiivista mutu-tuntumaa Prototyyppivaiheessa aletaan selvitellä markkinoita ja jakelukanavia palkkaamalla amk-opiskelija Synty Alkuvaihe Huipennus Loppu Lähteet: Laura Mauno pro gradu, hankkeen loppuraportti, tiimianalyysi
Nila-puulla maailmanvalloitukseen: LOPPU Innostuksen ja työn määrä Selkeitä, helppoja markkinoita ei tunnu löytyvän Tuotteiden välistä synergiaa ei löytynytkään Yritykset kyllästyvät, koska julkiset rahoituspäätökset hitaita, vaikka eteneminen pitäisi olla nopeaa Asiakkaiden ja tuoteideoiden välissä rahoittajat ja projektijohto Hankkeen rahat loppuvat ja projektipäällikön työsuhde päättyy Projektin työllisyysvaikutuskin loppuu Synty Alkuvaihe Huipennus Loppu Lähteet: Laura Mauno pro gradu, hankkeen loppuraportti
Nila-puulla ei valloitettukaan maailmaa: Mitä opittiin? + Rohkea lähtö + - - - Yrittäjä ja rahoittajat lähtivät rohkeasti ja suurin panoksin mukaan kehitysprojektiin Realistinen lopetus Projekti osattiin lopettaa, kun tuotteella osoittautui olevat rajattu potentiaali Projektin joka kohdassa on mietittävä lisärahoituksen tuottopotentiaalia, ei uponneita kustannuksia Tuotekeskeinen lähestymistapa Huomio raaka-aineessa, tuotantotekniikassa ja tuoteideoissa Tuote- ja tuotantoselvitys tehtiin ensimmäisenä, markkinoita katsottiin vasta tämän jälkeen Raaka-aineeseen/tuotantoon panostukset 80 %, markkinaymmärrykseen 20% Markkinoista oli positiivinen "mutu-tuntuma" Tuotannon ongelmia selvittivät tohtorit, markkinoiden haasteita opiskelijat Asiakkaita ei analysoitu systemaattisesti alusta asti - Mistä tulee arvo asiakkaalle? Hankkeeseen innostuttiin ja uskottiin ehkä liikaakin, ja innostus vei jalat alta Tuoteideat ennen asiakkaita Tuoteideoita kartoitettiin ennen potentiaalisia asiakkaita Markkinoinnissa lopulta mahdotonta löytää tuotteiden välisiä synergioita Uusiin projekteihin kannattaa ja pitää lähteä suurin panoksin mukaan riskitön sijoitus on usein pettymys. Markkina-analyysin perusteella tehty reality-check määrää jatkon Alkuselvityksen pitäisi olla ensisijaisesti markkina-lähtöinen: Kuka on asiakas? Mitä tämä asiakas haluaa? Mistä asiakkaan arvo koostuu? Tohtori- ja opiskelijatason resursseja kannattaisi jakaa tasaisesti markkina- ja tuote/tuotanto selvityksen kesken Potentiaaliset asiakkaat ja heidän tarpeensa tulisi selvittää alussa Sisäinen arvo-analyysi tulisi sisällyttää tuoteideoiden arviointiin Lähteet: Laura Mauno pro gradu, hankkeen loppuraportti, tiimianalyysi
Case: Huonekaluteollisuus Suomalaisilla huonekaluvalmistajat ovat vuosia kamppailleet kannattavuusongelmien kanssa. Monet huonekaluvalmistajat ovat joko joutuneet sopimusvalmistajiksi tai jääneet hinta/laatu-loukkuun. Pienillä, suomalaista käsityötä edustavilla arvohuonekalujen valmistajilla on paljon potentiaalia sekä koti- että vientimarkkinoilla. Tämä vaatii kuitenkin valmistajien yhteistyötä sekä tuotekehityksen että vientiponnistusten saralla.
Huonekalualan päätrendit: Polarisoituminen hinnan ja koon suhteen Ala polarisoituu: High-end vs. Low-end Ala on jakautumassa kahtia edullisiin perushuonekaluihin ja kalliimpiin arvo-huonekaluihin Kuluttajalla on usein huonekaluja molemmista ääripäistä, tarve ja omat mieltymykset ohjaavat ostokäyttäytymistä Esim. Ikean keittiö ja arvokas massiivipuu ruokapöytä, tai Suomi-Soffan sohva ja intialaiset silkkiset sohvatyynyt Keskelle jäävät eivät löydä sopivaa markkinarakoa itselleen, joutuvat "puristuksiin", ja ovat vaarassa kadota Suuret ketjut yleistyvät, toimittajia karsitaan Kova hintakilpailu johtaa siihen, että suuret ketjut yleistyvät ja toimittajia karsitaan Markkinoille mahtuu useampi eri profiilin omaava sisustus- ja huonekaluketju Jo nyt alan 20 suurinta yritystä tekevät 55% alan liikevaihdosta, ala muuten perheyritysvaltainen 2008 Suomen huonekalukauppa suuret vs. pienet kaupat 2005 2008 2008 46,7 % 41,0 % 53,3 % 59,0 % Sisustamisen painoarvo nousee Tuotekehitys ja valmistaminen murroksessa 8 suurinta huonekalukauppaa Muut 8 suurinta huonekalukauppaa Muut Lähteet: Suomen Huonekalukaupan liitto, tiimianalyysi
Huonekalualan päätrendit: Sisustaminen ja muotoilukeskeisyys Ala polarisoituu: High-end vs. Low-end Suuret ketjut yleistyvät, toimittajia karsitaan Sisustamisen painoarvo nousee Huonekalukauppaa käydään yhä enemmän sisustusliikkeiden kautta Konseptikokonaisuudet yleistyvät huonekalun ympärillä pitäisi olla tarkka kohdeasiakas ja sisustus "ideologia" Tuoteperheet, joissa kaikki kalusteet ja sisustuselementit mietitty valmiiksi puhuttelevat kuluttajia Esim. Ikea ja Boknäs eivät myy yksittäisiä tuotteita, vaan idean siitä, miltä kotisi voisi näyttää Tuotekehitys ja valmistaminen murroksessa Tuotekehitys muuttunut Muotoilijakeskeistä Mallistot ja muotoilu kopioidaan helposti Design tuotteissa kuluttaja ja jakelu unohtuvat helposti, eikä tuote menestykään Valmistajan pääasiallinen rooli on usein tuottaa mahdollisimman halvalla Tuotantoa siirtynyt Itä-Euroopan maihin, tuonti Kiinasta EU:n tasolla kasvussa 120 100 80 60 40 20 0 EU27 puisten huonekalujen tuonti Kiinasta, EURm CAGR 2000-2008 12,7% 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 Lähteet: Ikea, Eurostat, TEM Toimialaraportti
Valmistus häviää Suomesta - Esimerkkinä Ikea ja suomalaiset mäntykalusteet Ikean saapuessa Suomen markkinoille lähes jokainen paikallinen mäntyhuonekaluja valmistava toimittaja sai sopimuksen Jatkuvat hintapaineet ja Itä-Euroopan ja Aasian halpa työvoima ja raaka-aine veivät kuitenkin vuosien saatossa voiton Ikean supistaessa ostojaan kymmeniä suomalaisia sopimusvalmistajia on tehnyt konkurssin, esim. Suomen merkittävin huonekalujen sopimusvalmistaja Incap Furniture irtisanoi koko henkilöstönsä ja hakeutui yrityssaneeraukseen helmikuussa 2009 Suomalaisia haittaa kalliit työvoimakustannukset ja kallis raaka-aine Ikea saakin suurimman osan raaka-aineestaan nykyään omista Karjalan metsistä ja valmistus tapahtuu enenevissä määrin Puolassa, Baltiassa ja Venäjällä sekä oman tuotantoyhtiö Swedwoodin kautta 350 300 250 200 150 100 50 0 600 000 500 000 400 000 300 000 200 000 100 000 0 '000 Ikean sopimukset Suomessa, M 2003 2006 2009 Huonekalujen tuonnin ja viennin kehitys 2004- CAGR 04-08 11,6% CAGR 04-08 -1,6% 2004 2005 2006 2007 2008 Tuonti Vienti Lähteet: Talouselämä, Tulli
Suomalaisen huonekalualan keskeiset haasteet Vientihalukkuus vähäistä Asiakaslähtöisyys kateissa Suomen huonekaluvienti on laskenut vuodesta 2004 asti Samaan aikaan toiset "kalliit maat" esim. Ruotsi ja Saksa ovat onnistuneet kasvattamaan vientiään Huonekalujen tuonti toisaalta on kolminkertaistunut kymmenessä vuodessa Vientihalukkuus 2007 1 % 14 % 85 % 1 1%: "Vienti on meille keskeistä" 14%: "Vientiä on jonkinverran" 85%: "Ei ole kiinnostusta aloittaa vientiä" Huonekalualalla on yleisesti toimittu tuote- ja tuotantolähtöisesti asiakas ja tuotteen jakelu ovat usein unohtuneet Muotoilun tärkeyden kasvaessa asiakas ja jakelu on asetettu taka-alalle, ja "high-design" tuotteet eivät menestykään Asiakkaan huomioiminen tuotekehityksessä, muotoilussa ja jakelussa on menestyksen edellytys tulevaisuudessa Koulutustaso huono Alan yhteistyö matalalla tasolla Korkeakoulutetut nuoret eivät juurikaan hakeudu huonekalualalle, ja alalla on valiteltu koulutuksen sopimattomuutta ja tasoa Jotta alan innovaatiotaso säilyisi, tulisi OECD:n mukaan 3,3% alan henkilöstöstä oltava korkeakoulutettuja KTM:n pk-yritysten selvityksen mukaan yhteistyö huonekalualalla on erittäin vähäistä Alan yhteistyö on myös EU Furniture Industryn mukaan selkeä kehityskohde tulevaisuudessa, ja mahdollinen kilpailuetu edelläkävijöille 35 % 30 % 25 % 20 % 15 % 10 % 5 % 0 % 8 % Alalla on paljon yhteistyötä 30 % Ei ole yhteistyötä lainkaan Lähteet: TEM toimialaraportti 2007
Suomalaiset huonekaluvalmistajat ovat ajautuneet "kuolleeseen keskipisteeseen" Laatu-ongelma: Suomalaisista suurista huonekaluvalmistajista suurin osa valmistaa keskiverto-tuotteita Laatu on hyvää, mutta ei tarpeeksi hyvää oikeuttaakseen premium-hinnan Hinnat ovat edulliset mutta eivät tarpeeksi edulliset ollakseen Ikean kanssa samalla linjalla Koko-ongelma: Suurten ketjujen yleistyessä keskisuuret valmistajat ja kaupat joutuvat puristuksiin Suomalaisista valmistajista menestyneimpiä ovat pienet arvo-huonekaluja valmistavat boutiquetoimittajat Näitä valmistajia taas vaivaa sisustuskonseptien ja tuotekokonaisuuksien yleistyminen Arvohuonekalut Mid-range huonekalut Edulliset huonekalut Pienet boutiquetoimittajat Keskisuuret valmistajat Suuret ketjut Osa yrityksistä ovat ensisijaisesti huonekalukauppoja. Nämä edustavat kuitenkin samantyyppisiä huonekaluvalmistajia. Suomalaisten suurten valmistajien on päästävä pois keskiverto laadun ja koon luokasta strategia on määriteltävä selkeämmin joko Ikea-mallin tai Boknäs-mallin mukaan Pienten pitäisi luoda "sisustuksellisia konseptikokonaisuuksia" tuotteidensa ympärille Lähteet: tiimianalyysi
Yritysvisio: Huonekalujen konseptoinnista vastaava yhteistyöelin Pienissä arvo-huonekaluja valmistavissa suomalaisissa valmistajissa on paljon potentiaalia, jota ei päästä käyttämään pienen koon ja vientihaluttomuuden takia Kuluttajat haluavat inspiroitua sisustuskokonaisuuksista, ei yksittäisistä tuotteista, mikä on haastavaa erikoistuneelle valmistajalle Vientiä voisi edesauttaa yhteistyön kautta riskit pienenevät yksittäiselle yritykselle, ja volyymin avulla voisi päästä parempiin myyntikanaviin Alalle tarvittaisiin sisustuskokonaisuuksien tuotekehityksestä ja konseptoinnista vastaava yritys tai yhteistyöelin Konsepti Oy vastaisi yksittäisten yritysten tarjonnasta tehtävästä valmiista konseptikokonaisuudesta tuoteperhe, jossa huonekalut ja sisustuselementit on suunniteltu sopimaan yhteen Vientiyhteistyötä ja apua Yhteistä asiakaslähtöistä tuotekehitystä ja muotoilua Yritys toimisi yhteisenä markkinointielimenä, jonka vastuulla olisi myös houkutella lahjakkaita nuoria alalle Yritys 1: Puuhuonekalut Tuotekehitys Muotoilu Markkinatutkimus Yritys 2: Valaisimet Konsepti Oy Yritys 3: sisustustekstiilit Vienti Markkinointi Alan kehittäminen, rekrytointi Lähteet: tiimianalyysi
Suomalaisia pieniä arvo-huonekalujen valmistajia (1/2) Solid Furniture Oy Alkoi puuseppä Tuomas Peltolan ajauduttua "vahingossa" huonekalujen valmistukseen Solid Furniture perustuu ajatukseen kestävästä kehityksestä, ja huonekalut tehdään ajattomalla muotoilulla kestämään ikuisesti Omia toimipaikkoja on kolme ja jälleenmyyjiä kahdeksan Secto Design Oy Suomalainen, puusta valmistettuihin designvalaisimiin erikoistunut yritys Secto Design -valaisimet valmistetaan muotopuristetusta kotimaisesta koivusta. Vaativan käsityön tekevät suomalaiset hienopuusepät Yrityksen myynnistä noin 75 % menee vientiin, pääasiassa Euroopan maihin Lähteet: Yritysten web-sivut
Suomalaisia pieniä arvo-huonekalujen valmistajia (2/2) Punkalive Oy Punkalive tuotemallisto on kestävän kehityksen mukainen Raaka-aineena käytettävä puu on kerätty noin 100 kilometrin säteellä Punkaharjun tehtaasta Muotoilun inspiraationa toimii Suomen luonto Punkalive-kalusteiden ensimmäinen mallisto julkistettiin keväällä 2009 Milanon huonekalumessuilla ja kesällä 2009 Retretissä Woodism Oy Muotoilijoiden ja hienopuuseppien yhteistyönä syntynyt mallisto käsittää uniikkeja esineitä ja huonekaluja Woodism käyttää piha- ja puistopuita, jotka eivät kelpaa sahatavarateollisuudelle Oksat, halkeamat ja erikoiset kuviot tekevät tuotteista yksilöllisiä Hukkapuun käyttö, ympäristöystävälliset pintakäsittelyaineet, lyhyet kuljetusmatkat ja kestävä muotoilu tekevät Woodism- esineistä ekologisia Lähteet: Yritysten web-sivut
Case: Rakennusteollisuus Rakennusteollisuus on perinteisesti luottanut ja käyttänyt pääosin betonia ja terästä kerrostalorakentamisessa. Puun tuominen varteenotettavaksi vaihtoehdoksi lisäisi puuteollisuuden mahdollisuuksia nostaa tuotannon jalostusarvoa. Kasvumahdollisuuksia alalta löytyy, Ruotsissa jo 15% uusista kerrostaloista hyödyntää puuta rakenteena. Puutuoteteollisuudella on mahdollisuus hyödyntää puun loistavat ominaisuudet: ympäristöystävällisyys, uusiutuvuus, työstettävyys ja kauneus. Volyymien kannalta tällä on suuri merkitys. Kokonaisvaltainen lähestyminen, eli koko arvoketjun kattaminen, puolestaan on edellytys korkeamman jalostusarvon tuotannolle.
Suomalaisen puurakennusalan keskeiset haasteet Valmisosatuotannon kehittymättömyys Prof. Koiso-Kanttila: Kun arkkitehti alkaa suunnitella terästaloa, saa hän heti materiaalitoimittajan tuotekirjastot ja suunnitteluavun käyttöönsä. Puupuolella sellaiset loistavat poissaolollaan. (Kauppalehti 21.8.2008) Tarve standardien harmonisoinnille Euroopan tasolla Puutuotteiden pitäisi tuoda selkeästi muutakin kuin estetiikkaa voidakseen kilpailla tosissaan muiden rakennemateriaalien kanssa; esimerkiksi tehokkuutta rakennusprosessiin tai kustannuksiin muihin materiaaleihin verrattuna Asiakaslähtöisyys kateissa Myydään mieluummin raaka-ainetta kuin kokonaistuotepalveluja Sanottua: Teräs- ja betoniteollisuus ratkaisee suunnittelijoiden ja rakentajien ongelmia, mutta puutuoteteollisuus puun ongelmia. Tarve kokonaisratkaisuille Puun asema rakentamisesta Euroopassa vain 7%, muut arvoketjut tuntevat asiakkaat paremmin Betonitalon tekeminen on vaan niin helppoa. Julkinen sektori Rakennuslainsäädäntö kohtelee puuta paloturvallisuusmielessä ennakkoasenteellisesti Suomi ainoita Länsi-Euroopan maita, jossa puukerrostalorakentamista huomattavasti rajoitettu Norjassa ja Ruotsissa ala lähti kasvuun vapautuksen myötä Puurakentamisen näkymättöyys julkisissa kohteissa, kilpailuissa ja kaupunkisuunnittelussa Ohjeiden sijaan rakennusmääräysten tarkennuksella sekä suunnittelijoiden ja rakentajien jatkokoulutuksella puukerrostalon toteuttaminen tulisi tehdä nykyistä helpommaksi. Suunnittelijoiden ja rakentajien merkitys Ei tunneta rakennusteollisuuden arvoketjua Valmiiden tuoteperheiden puute suunnittelijoille Riskinottohaluttomuus pilotti- ja referenssiprojekteihin Puurakennusteollisuuden brändin olemattomuus rakennusalalla ja metsänomistajien keskuudessa Olemassaolevien suhteiden merkitys betoni- ja terästeollisuudelle Laajamittainen alihankkijoiden käyttö vaikeuttaa Nuoret arkkitehdit aloittavat uransa puutalon suunnittelulla, mutta siirtyessään suurempiin oikeisiin hankkeisiin valikoituu materiaaliksi lähes poikkeuksetta betoni tai teräs. Lähteet: Metsäteollisuus, Puuinfo, Vahtikari et al. 2006, Peltola 2007
Puutuotteiden mahdollisuudet rakennusteollisuudessa Ympäristönäkökulma Hiilen sitoutuminen rakenteisiin Kierrätettävyys Uusiutuvuus Korjausrakentaminen Vanhojen kohteiden saneeraus Materiaalin joustavuus Kerrostalorakentaminen Hybridirakenteet Modulaariset ratkaisut Ratkaisuliiketoiminta Puuasumisen kokonaisratkaisut Sisustusratkaisut saattavat olla tulevaisuudessa yhä enemmän mukana rakennusten suunnittelussa (linkki huonekaluteollisuuteen) Ympäristörakentamisen mahdollisuudet Aluerakentamiskonseptit ja pientalot Julkiset hankinnat ja kilpailut Kilpailuja julkisiin kohteisiin ja liiketiloihin, joissa puuratkaisut ensisijalla Lähteet: Metsäteollisuus, Puuinfo, Vahtikari et al. 2006, Peltola 2007
Konseptiyrityksen visio Palveluliiketoiminta ja ratkaisumyynti Yritys mukana asiakkaan prosessissa suunnittelusta alkaen kuljetukseen ja tarvittaessa jopa elementtien asennukseen asti, elementtien huoltoa ja ylläpitoa unohtamatta Suoraviivainen asikaslähtöinen toiminta, eli esimerkiksi elementit toimitetaan työmaalle kokoamisjärjestyksessä Puutuotteiden täytyy tuoda jotain uutta etua, jota muilla rakennusmateriaaleilla ei ole, kuten nopeampi rakentaminen tai kustannussäästöt Design-näkökulma erittäin tärkeä puun brändille, mutta ei yksin riitä isomman skaalan liketoimintaan Energiatehokkuus Ympäristövaatimukset Julkinen sektori ja verkostot Ymmärrys ja linkit rakennusteollisuuteen, huonekaluteollisuuteen sekä suunnittelijoihin Yrityksessä työntekijöitä, jotka ovat olleet mukana eri osissa arvoketjua ja ymmärtävät asiakasta Lobbaus Julkishallintoon ohjeistuksen selkeyttämiseksi ja rakentamisen helpottamiseksi Euroopan tasolla puutuotestandardien luomiseksi ja harmonisoimiseksi heti Standardisoidut ja modulaariset tuotteet ja valmisosat Tuotekirjastot Työstäminen työmaalla minimiin Mahdollisuus korvata lähes suoraan muita perinteisesti betonisia ja teräksisiä standardirakenteita vastaavilla puisilla etenkin alkuvaiheessa olennaista Raaka-aineen saatavuuden varmistaminen Esimerkiksi ison tai keskisuuren metsäalan yrityksen tytäryhtiö tai spin-off Puun brändi rakennusmateriaalina Rakennusteollisuuteen Suunnittelijoille Loppukäyttäjille Referenssikohteet esimerkiksi julkishallinnon rakennuksissa Kaupunkisuunnittelussa puuympäristöjä Lähteet: tiimianalyysi
Moelven & Glulam Laminoitu liimapuu, tehty ruotsalaisesta ja norjalaisesta kuusesta Nopeimmin kasvava rakennemateriaali Britanniassa, 1985-1995 käyttö tuplaantunut Saatavilla täysin asiakkaan tarpeen mukaan moduuleina ja systeemeinä Moelvenin Building systems divisioona toimii tiukassa yhteistyössä arkkitehtien, suunnittelijoiden, rakennuttajien ja kuluttajien kanssa Korroosionkestävä, kestää erilaisila kemikaaleja eikä rasitu raskaissa vaihtelevissa ympäristöissä Täysin kierrätettävä Glulam Käyttökohteet Standardikomponentit yleensä saatavilla suoraan hyllystä, käytettävissä melkein mihin tahansa rakennustyyppiin Alunperin räätälöitynä isoihin rakenteisiin, nykyään käytössä lähes kaikkialla standardimateriaalina Rakenteet voivat olla kustomoidumpia ja monipuolisempia kuin muilla rakennemateriaaleilla Rakenteet jopa 50-metrisiä ja eri muotoisia, rajoittava tekijä lähinnä kuljetusmahdollisuudet Yksi vahvimmista materiaaleista suhteessa painoon. Verrattuna rakenneteräkseen tai betoniin, vaatii kevyemmät perustukset Ei taivu tai veny tulessa betonin ja teräkseen tapaan. Joissakin maissa vakuutuskustannukset jopa pienemmät. Lähteet: Moelven, Rakennuslehti
Puutornitalo Lontoossa Maailman korkein puurakennus Yhdeksän kerrosta Itä-Lontoon Hackneyssä Perustuu Euroopassa yleisesti käytettävään esivalmistettuihin massiivipuisiin monikerroslevyihin perustuvaan runkoratkaisuun Talossa ei ole betonisia porras- tai hissitorneja Kokonaisbudjetti 3,2M Tehokas rakennusprosessi Yhdeksän kerrosta koottiin yhdeksässä viikossa vuonna 2008 Aikasäästö perinteiseen rakentamiseen 22 viikkoa Ikkunoiden ja ovien paikat leikattiin valmiiksi elementtitehtaalla, josta toimitettiin kokoamisjärjestyksessä pinottuina Ihanteellinen ympäristön näkökulmasta Rakennukseen sitoutunut 910 m 3 puuta, sitoo 186t CO 2 Perinteinen rakentaminen olisi vaatinut 950 m 3 betonia ja 120t terästä, 124t CO 2 päästöt Lähteet: Architects Journal, Forest.fi, Puuinfo, Waugh
Case: Pintamateriaali Nykytekniikkaa ja teknologiaa yhdistämällä puusta saadaan erittäin tyylikkäitä ja kauniita esineitä. Suurin haaste on ollut tällaisten tuotteiden saaminen suurten kuluttajajoukkojen tietoisuuteen ja saataville. Puulla onkin merkittävä kasvupotentiaali pintamateriaalin käytössä. Sillä on monia ominaisuuksia, joita kuluttajat ja käyttäjät arvostavat ja ovat valmiita näistä maksamaan. Kuitenkin, perusedellytys puunkäytölle on, ettei puun valitsemisen tule aiheuttaa suurempaa vaivaa tai merkittävästi suurempia kustannuksia kuin kilpailevien materiaalien käyttö.
Kaupallistaminen? Puun tuotava uutta arvoa Jatkojalostajalle Loppukäyttäjälle Puuta käytettävä puun ehdoin Pelkkä erikoisuusarvo ei riitä Pelkkä korvaavuus ei riitä Täytettävä silti samat kriteerit Puun etuja ja arvon lähteitä Ekologisuus Luonnollisuus Kierrätettävyys Asiakkaan prosessihyödyt Lähteet: Architects Journal, Forest.fi, Puuinfo, Waugh
Puu pintamateriaalina Pelkkä pintamateriaali Puun erikoisominaisuudet Puun visuaalisuuden hyödyntäminen uusissa kohteissa päällysteenä Puun erikoisominaisuuksien tuoma etu asiakkaalle verrattuna muihin materiaaleihin Muiden pintamateriaalien suora korvaaminen puulla Puun erikoisominaisuuksien yhdistäminen uuteen korkeaan teknologiaan Esimerkiksi kaakelit kylpyhuoneeseen, keittiöön, matkapuhelimet ja muut hitech-tuotteet Esimerkiksi läpikuultavat puumateriaalit tai puun eristysominaisuudet Lähteet: Inhabitat, Ecofriend, Cameraphones Plaza
Pintamateriaali kokonaisvaltaisemmin Metsäelementti urbaaniin sisätilaan Kasvavat puut avokonttorin tilanjakajina Raa an käsittelemättömän puun käyttäminen Puun rehellisyys Puun robustness Tuppeensahattu kirjahylly Metsä rauhoittavana elementtinä Puun ominaislaadun ymmärtäminen Puun käyttäminen ekologisena pidettyihin tuotteisiin kuten polkupyöriin Puun ominaislaadun yhdistäminen tuotteen henkeen ja olemukseen Innovatiiviset tuotteet, joissa puu luonnollinen ratkaisu Esimerkkinä saunanlauteet CAGR 2000-2008 12,7% Lähde: Eurostat Lähteet: Inhabitat, Minimazine
Yhteenvetona puun käyttömahdollisuudet pintamateriaalina Päällystysmateriaali Muovin, keramiikan, kaakelien tai metallin korvaajana Ulkonäkötekijät Puun edut muihin materiaaleihin nähden valmistajalle tai urakoitsijalle Miksi valita puu eikä muovi? Puulla pitää olla muutakin etua kuin pelkkä kuriositeettiarvo Luonnollisena osana tuotetta Puun luonne yhdistyy integraalisesti tuotteen olemukseen Ekologisuus Metsämäisyys Luonnollisuus Esimerkiksi city-polkupyörä tai vähäenerginen ekokännykkä Tyypillinen: saunan lauteet Puu sellaisena kuin se on Puu rehellisesti puuna Tuppeensahattu lautahylly Jopa kokonaisten puiden käyttäminen sisustuselementtienä sellaisenaan Menestyäkseen puun tuotava jotakin uutta hyötyä sekä jatkojalostajalle että loppukäyttäjälle, jota muilla materiaaleilla ei ole saavutettavissa Lähteet: tiimianalyysi
Case: Adopt-a-Forest Mitä maksaisit tokiolaisena maksaisit omasta etähallittavasta pienestä metsäpläntistä? Tai omassa metsässä kasvaneesta puutuolista tai joulukuusesta Shanghaissa? Ostaisitko ekologisesti tuotetun laatuhuonekalun Dubain asuntoosi?
Case: Adopt-a-Forest Mitä jos kompensoisit lentomatkustamisen CO2-päästöjä istuttamalla saman verran päästöjä sitovia puita omaan metsään? Samalla vaivattomasti kun tilaat netistä lentolipun? Mitä jos antaisit joululahjaksi ekologisesti metsää, josta joku muu huolehtii? Haluaisitko seurata metsän kehitystä netistä? Haluaisitko ehkä jopa käydä Suomessa lomalla katsomassa?
Liiketoimintakonsepti Adopt-a-Forestille Asiakas Design & lifestyle Urbaanit ihmiset Ympäristötietoisuus Tamagotchi-ilmiö Sosiaalinen media Markkinointi ja mainonta Fokuksena maailman metropolit Ihmiset tuottavat itse sisältöä Business Vuokrataan metsää ulkomaalaisille Etähallinta internetin välityksellä, mahdollisuus ostaa lisäpalveluja Ansaintalogiikka Vuokrataan metsä itsessään edullisesti Katteet lisäpalveluista metsänvuokraajille Laaja markkinointi ja mainonta tärkeää Peruspaketti Virtuaalinen metsä Näennäinen omistussuhde Noin /m2 Nettipalvelut Hallinta ja seuranta mistä tahansa Internetin kautta Virtuaalinen läsnäolo Maksulliset seurantapalvelut: - Linnunpöntöt - Kamerat - Sademittarit - Eläimistön seuranta Maksulliset lisäpalvelut: Istutukset Vakuutukset Fyysiset lisäpalvelut Jatkojalosteet: Huonekaluja omasta metsästä Samasta metsästä tehtyjä koristeita ja sisustuselementtejä Suomalaisten huonekalujen myynti saman sivuston kautta Mahdollisuus tilata joulukuusi omasta metsästä Vierailut metsään, osana muuta Suomen vierailua Liiketoiminnalla olisi maailmalla valtava brändihyöty suomalaiselle puutuoteteollisuudelle Lähteet: tiimianalyysi
Käytännössä asiakkaalle metsän omistaminen olisi helppoa ja vaivatonta 1 Asiakas hankkii palstan 3 Hallinta ja seuranta 5 Realisointi Hinta 5 / kk / 50m2 Lahjakortti tai kutsu Valitsee itse puuston Muutama eri sijaintivaihtoehto Internetin lisäksi mobiili seurantamahdollisuus Palvelu aktiivisesti ilmoittaa metsän tilasta asiakasta ja suosittaa lisäpalveluja Sosiaalinen interaktio naapuripalstojen kanssa Integroitavissa jo olemassaoleviin Web 2.0 palveluihin, esimerkiksi tiedot metsän eläimistöstä Facebookprofiiliin. Asiakas tilaa huonekalun, joka on tehty omasta metsästä Asiakas tilaa joulukuusen, joka toimitetaan sujuvalla logistiikalla 2 Helppo maksaminen Valinnat tehtyään maksaa luottokortilla tai vastaavalla Ostaa vakuutukset ja lisäpalvelut, joista tarjotaan houkutteleva aloituspaketti 4 CO2-kompensaatio Sivuilla helppo laskuri, johon voi syöttää lentomatkan ja palvelu ehdottaa vastaavan määrän puita istutettavaksi CO2-ticker sivuille, paljonko hiilidioksidia sitoutunut omaan metsään nyt Mahdollista lisätä myös muiden tuotteiden hiilijalanjälkiä Lähteet: tiimianalyysi