EPV BIOTURVE OY ISO SARVINEVAN (Kurikka) TURVETUOTANTOALUEEN HAKEMUSSUUNNITELMA Planora Oy 11.2.2011
Sisällysluettelo: 1 HAKIJAN YHTEYSTIEDOT, TOIMINTA JA SEN SIJAINTI... 1 2 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE... 2 3 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, LAUSUNNOT, SOPIMUKSET JA KAAVOITUSTILANNE... 2 4 TOIMINNAN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖOLOSUHTEET... 4 4.1 Sijaintipaikan ja ympäristön nykytila... 4 4.2 Vesistö, sen tila ja käyttökelpoisuus... 7 4.3 Maaperä ja pohjavesi... 12 4.4 Kalasto ja kalastus... 13 4.5 Asutus, elinkeinotoiminta ja muu maankäyttö... 13 4.6 Vesistön ja rantojen käyttö... 14 4.7 Liikenne... 14 5 TOIMINNAN KUVAUS... 14 5.1 Hankkeen tarkoitus... 14 5.2 Alueen kuntoonpanosuunnitelma rakenteineen ja ympäristönsuojelurakenteiden kustannusarvio... 14 5.3 Tiedot tuotannosta... 16 5.4 Jälkihoito ja käyttö... 16 5.5 Liikenne ja liikennejärjestelyt... 16 5.6 Poltto- ja voiteluaineet... 16 5.7 Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP)... 17 6 YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN... 18 6.1 Päästöt pintavesiin... 18 6.2 Pintavesiin kohdistuvien päästöjen rajoittaminen... 21 6.2.1 Turvetuotantoalueen kuntoonpanon ja hoidon toteuttaminen... 21 6.2.2 Sarkaojien vesiensuojelurakenteet... 22 6.2.3 Virtaaman säätö... 23 6.2.4 Laskeutusaltaat... 24 6.2.5 Pintavalutuskenttä... 25 6.3 Eristysojien vesiensuojelurakenteet... 27 6.4 Päästöt maaperään ja pohjaveteen... 28 6.5 Päästöt ilmaan... 28 6.6 Melu... 32 6.7 Jätteiden käsittely... 34 7 TOIMINNAN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET JA NIIDEN VÄHENTÄMINEN... 34 7.1 Luonto... 34 7.2 Vesistön tila ja veden laatu (pintavedet)... 35 7.3 Maaperä ja pohjavesi... 35 7.4 Kalasto ja kalastus... 35 7.5 Asutus, elinkeinotoiminta ja muu maankäyttö... 36 7.6 Vesistön ja rantojen käyttö... 36 7.7 Pöly, melu ja liikenne... 36 8 TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU... 37 9 TOIMINTAAN LIITTYVÄT RISKIT, ONNETOMUUKSIEN ESTÄMINEN SEKÄ POIKKEUS- JA HÄIRIÖTILANTEET SEKÄ NIIHIN VARAUTUMINEN... 37 10 MUUT TOIMENPITEET JA KALATALOUSVELVOITTEET... 37 11 KORVAUSESITYS... 37
1 HAKIJAN YHTEYSTIEDOT, TOIMINTA JA SEN SIJAINTI - hakija Iso Sarvinevan turvetuotantoalueen ympäristöluvan hakija on EPV Bioturve Oy. EPV Bioturve Oy on EPV Energia Oy:n tytäryhtiö, joka on perustettu maaliskuussa 2008 turvaamaan kotimaisen polttoaineen saatavuutta Vaasan ja Seinäjoen kaupunkien lämmitykseen käytettäville lämmön ja sähkön yhteistuotantovoimalaitoksille. Alkuvuosina yhtiön toiminta keskittyy energiaturve-tuotantoon soveltuvien maaalueiden hankintaan. Yhtiön tavoitteena on aloittaa turvetuotanto vaiheittain. Vaasan käyttöpaikkavaihtoehdossa polttoaine käytetään Vaasan Vaskiluodossa sijaitsevalla Vaskiluoto 2 voimalaitokseen rakennettavalla kaasutuslaitoksella. Kaasutuslaitos kytketään osaksi nykyistä voimalaitoskattilaa. Kaasutuslaitoksen termisessä prosessissa valmistetaan kaasua turpeesta ja biopolttoaineista. Kaasutuslaitoksen rakentamisen tavoitteena on vaihtaa voimalaitoksen polttoaineena käyttämästä kivihiilestä merkittävä osa kotimaisiin, uusiutuviin polttoaineisiin. Laitoksen polttoaineteho on 140 MW. Voimalaitoksen tuotanto vaihtelee vuosittain mm. sähkön markkinatilanteesta riippuen. Laitos on viime vuosina tuottanut lähes 90 % Vaasan kaukolämmön tarpeesta. Kaasutuslaitoksen rakentamisen myötä polttoaineiden osuudet muuttuisivat nykytilanteesta siten, että turpeen ja biopolttoaineiden osuus polttoaineiden kokonaisenergian määrästä olisi 15 20 %. Arvioidut vuotuiset polttoainemäärät kaasutinlaitoksen ollessa käytössä noin 8 000 tuntia vuodessa ovat: kivihiili 480 000 550 000 t/a (vaihteluväli 70 100 % polttoainemäärästä) sekä turve ja biopolttoaineet 250 000-400 000 t/a (vaihteluväli 0 30 % polttoainemäärästä). Kaasutuslaitoksen mahdollisia biopolttoaineita ovat muun muassa puu-, metsä- ja kantohakkeet, ruokohelpi, olki, puru, kutterilastu ja kuori. Eri polttoaineiden osuudet voivat vaihdella käyttötilanteiden ja biopolttoaineiden saatavuuden mukaan. Näiden polttoaineiden lisäksi kaasutuslaitoksella käytetään pieniä määriä kevyttä ja raskasta polttoöljyä käynnistys- ja häiriötilanteissa. Hakijan postiosoite on: EPV Bioturve Oy Frilundintie 7 65170 VAASA Hankkeesta voi pyytää tietoja Timo Oravalta EPV Bioturve Oy (puh. 050-3862516). timo.orava@epv.fi - hanke ja sen sijainti EPV Bioturve Oy suunnittelee Kurikan kaupungin alueella sijaitsevan Iso Sarvinevan kunnostamista turvetuotantoon. Alueen turvetuotanto käytetään hakijan Vaasan ja Seinäjoen voimalaitoksien polttoainehuoltoon. Alueelle suunnitellun turvetuotantosuon sarka-ala on 95,0 ha. Suon auma-alueiden ala on 5,4 ha. Hanke sijaitsee Kurikan kaupungin keskustasta noin 35 km kaakkoon. Hanke sijaitsee karttalehden 1242 11 alueella. Hankkeen tuotantoala sijoittuu hakijan hallussa olevalle alueelle. Alueen (lohkot 1-3) vedet laskevat metsäojituksen kautta Murtojokeen. 1
- toiminta ja sen kuvaus Iso Sarvinevan tuotantoalueen pinta-ala on 95,0 ha (sarka-ala). Auma-alueiden ala on 5,4 ha. Tuotantoalueilta jyrsitty ja kuivatettu turve kerätään ja varastoidaan neljälle auma-alueelle. Aumoista turve kuljetetaan talvikautena voimalaitoksen käyttöön. Turvetuotanto hoidetaan traktorikalustolla. Turve kuljetetaan voimalaitokselle rekoilla. Iso Sarvinevan tuotanto aloitetaan kunnostamalla suo turvetuotantokuntoon. Kuntoonpano aloitetaan kaivamalla tuotantoalueen ympärille eristysojat ja rakentamalla keskitetyt vesiensuojelurakenteet (laskeutusaltaat, pumppaamo ja pintavalutuskenttä). Tämän jälkeen tuotantoalueelle kaivetaan kokoojaojat ja sarkaojat sekä asennetaan ojien vesiensuojelurakenteet (sarkaojien allassyvennykset ja sihtiputket sekä putkipadot kokoojaojiin). Iso Sarvinevan vedet johdetaan tuotantoalueen lounaisosaan sijoittuville laskeutusaltaille ja edelleen pintavalutuskentälle. Vedet nostetaan pintavalutuskentälle pumppaamolla. Pumppaamo on toiminnassa ympärivuotisesti. Kuivatusvedet käsitellään jokaisen sarkaojan päässä sarkaoja-altaalla ja sihtiputkella. Tuotannon ulkopuolisena aikana vedet johdetaan laskeutusaltaiden kautta laskuojaan. Putkipatojen avulla virtaamahuippuja varastoidaan tuotantoalueen ojastoon ja samalla käytetään ojastoa kiintoaineen laskeutukseen. Ojien kaivutyöt tehdään talvella. Tuotantoalueen pinta pyritään muokkaamaan riittävästi peruskuivalla alueella ojaston kaivun jälkeen seuraavana kesäkautena. Suunnitellusta turvetuotantoalueesta osaa aluetta voidaan joutua peruskuivattamaan yhden kesän. Turvetuotanto suoalueella kestää noin 25 vuotta. Turvetuotannon loputtua alueella on kuivatusojasto. Tuotannon loputtua alueen jatkokäyttö muotona tulee olemaan maaja/tai metsätalous. Turvetuotantotoiminta Iso Sarvinevalla tapahtuu tuotantoalueen sisällä. Turvetuotannon meluhaitat ja pölypäästöt rajoittuvat tuotantoalueen välittömään läheisyyteen. Turvetuotantokaluston huollosta ja alueella toimimisesta syntyvä jäte kerätään ja käsitellään kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. 2 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojeluasetuksen (169/2000) 1 :n 1 momentin 7 d) kohdan mukaan turvetuotannolla ja siihen liittyvälle ojitukselle, jos tuotantoalue on yli 10 ha, on oltava ympäristölupa ja lupa-asia käsitellään ympäristölupavirastossa. EPV Bioturve Oy hakee Iso Sarvinevalle ympäristölupaa turvetuotantoon. Alueelle suunnitellun tuotantoalueen sarka-ala on 95,0 ha ja auma-alueiden ala 5,4 ha. 3 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, LAUSUNNOT, SOPIMUKSET JA KAAVOITUSTILANNE Hakijalla on hallussa tuotantoon suunniteltu alue. Etelä-Pohjanmaan maakuntakaava on vahvistettu ympäristöministeriössä 23.5.2005. 2
KUVA 1: Etelä-Pohjanmaan maakuntakaava Iso Sarvinevan alueelta (http://www.epliitto.fi/). Maakuntakaavassa ei ole Iso Sarvinevan suoalueella ja sen ympäristössä merkintöjä. Iso Sarvineva sijoittuu valuma-alueelle, joka ei sisälly Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavan turvetuotantovyöhykkeisiin (tt-1..tt-4). Turvetuotantovyöhyke Suunnittelumääräys I, joka koskee koko maakuntaa: Turvetuotantovyöhykkeen käytön suunnittelussa on otettava huomioon luonnonsuojelualueet sekä valtioneuvoston hyväksymät suojeluohjelmat ja - päätökset (LSL 77 ) sekä Natura 2000 verkosto. Turvetuotantoalueita perustettaessa tuotantoalueista tehdään asianmukaiset lupahakemukset lainsäädännön edellyttämine ympäristövaikutusten arviointeineen ao. ympäristölupaviranomaisten käsiteltäväksi. Turvetuotantoon tulee ottaa ensisijaisesti entisiin tuotantoalueisiin liittyviä soita, ojitettuja soita tai sellaisia ojittamattomia soita, joiden luonnon- tai kulttuuriarvot eivät ole valtakunnallisesti tai seudullisesti merkittäviä. Suopohjien jälkikäytön suunnittelussa tulee ottaa huomioon alueelliset maankäyttötarpeet. Merkinnän kuvaus: Merkinnällä osoitetaan eri turvetuotantovyöhykkeet; tt-1, tt-2 ja tt-3, joiden rajaus perustuu valuma-aluevyöhykkeisiin. Niitä valuma-alueita, jotka eivät sisälly vyöhykkeisiin koskee ainoastaan suunnittelumääräys I. Iso Sarvineva sijoittuu valuma-alueelle, joka ei sisälly Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavan turvetuotantovyöhykkeisiin. Ohjeellinen tietoliikenneverkko / -yhteys 3
Voimajohto 400 kv / 220 kv / 110 kv Merkinnän kuvaus: Merkinnällä osoitetaan kantaverkko; 400 kv ja 220 kv sekä 110 kv:n alueverkko. KUVA 2: Pohjanmaan maakuntakaavassa Iso Sarvinevan lounaispuolella on Sarvinevan soidensuojelualue. Hankkeen ja soidensuojelualueen etäisyys on 4 km. 4 TOIMINNAN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖOLOSUHTEET 4.1 Sijaintipaikan ja ympäristön nykytila Hanke sijaitsee Kurikan kaupungin keskustasta noin 35 km kaakkoon. Hanke on karttalehden 1242 11 alueella. Hankkeen sijainti on esitetty piirustuksessa 2205-4-01 (hakemuksen liite 2). 4
Vedet purkautuvat Iso Sarvinevan suoalueelta metsäojituksen kautta Murtojokeen. Aivan pohjoisosasta vedet purkautuvat metsäojien kautta pohjoiseen Sarvijokeen. Hankealue rajoittuu kumpuilevaan moreenimaastoon, jossa on hankealueen pohjoisja koillispuolella peltoalueita. Hankealueen etelä- ja lounaispuolella on myös peltoalueita ja Murtojoen uoma sekä Iso Sarvinevan suoaltaan keski- ja eteläosa. Hankealueen on teiden ympäröimä. Hankealueen koillispuolella kulkee Murtoisentie, eteläpuolella Sarvinevantie ja kaakkoispuolella Lammenloukontie. Lähin asuttu talo on hankealueen pohjoispuolella 650 m etäisyydellä tuotantoalueen reunasta. Muulta osin asutus sijoittuu koillispuolella 690-900 m ja länsipuolelle 1200-1600 m etäisyydelle tuotantoalueesta. - suoala Kurikan kaupungin suoala on 12 760 ha, josta on tutkittu 12 441 ha (GTK 2003). Iso Sarvineva sijaitsee Maalahdenjoen valuma-alueella. Maalahdenjoen valumaalueen suoala on yhteensä 9 255 ha ja soiden lukumäärä on 78 kpl. Maalahdenjoen valuma-alueella tutkittujen soiden yhteispinta-ala on 7 997 ha. Tutkittujen soiden turvevarat ovat 117 milj. m³, josta energiaturvetta on 70 milj. m³ (GTK 2003). KUVA 3: Turvemaiden käyttö Suomessa 1945-2005. (Lähde: http://www.gsf.fi/tutkimus/turve/). Suomen suoala on 9,06 milj. ha (kuva 2). Suomen suoalasta on turvetuotannossa 0,6 %. Tekoaltaiden alla suoalasta on sama määrä kuin turvetuotannossa (0,6 %) ja tiestön alla hieman vähemmän (0,3 %). Suomen suoalasta on suojeltu 12,1 % (1,1 milj. ha). Uusia soita syntyy (teoreettisesti) laskennallisesti tarkasteltuna 0,05 milj. ha/50 vuotta (0,6 % suoalasta) (http://www.gtk.fi/). 5
- suotutkimus Geologian tutkimuskeskus on tehnyt Iso Sarvinevalla turvevarakartoituksen vuonna 1984. Planora Oy on tehnyt Iso Sarvinevalla kuntoonpanosuunnittelun suotutkimuksen vuonna 2010. KUVA 4: Iso Sarvinevan selvitysalueen suotyyppitiedot ja hankealueen sijoittuminen (ruskea viiva) selvitysalueelle. Hankealue on keidasrämettä (KeR) ja ojitettua rämemuuttumaa (Rmu). Hankealueella on kaksi pienialaista oligotrofista (vähäravinteista) saraneva-aluetta (OlSN) ja yksi rahkaneva-alue (RaN). (Kuva Iso Sarvinevan luontokartoituksesta). Hankealueella tehty kasvillisuus- ja linnustoselvitys (2010) on esitetty kokonaisuudessaan liitteessä 4. Seuraavassa pääkohdat selvityksestä: Kasvillisuustyypit selvitettiin karkeasti ilmakuvan ja maastokartan avulla, sekä tarkennettiin maastokäynnillä 28.6.2010. Kartoituksen aikana käytiin Iso Sarvinevan inventointialuetta (pinta-ala noin 90 ha) systemaattisesti läpi. Tutkittiin myös luonnontilaiset suoalueet varsinaisen 6
inventointialueen rajauksen ulkopuolella (yhteensä inventointialueen kanssa 120 ha). Maastokäynnin aikana kirjattiin ylös kasvillisuustyypit, alueella havaittu kasvilajisto sekä muita luontohavaintoja kuten päiväperhosia ja lintuja. Kasvilajiston osalta keskitettiin havainnointi erityisesti indikaattorilajeihin sekä erityishuomiota vaativien lajeihin. Iso Sarvinevalla ei havaittu uhanalaisia tai erityishuomiota vaativia kasvilajeja eikä lailla suojeltuja luontotyyppejä. Ojittamattoman alueen yleisin luontotyyppi on keidasräme (elinvoimainen, LC). Alueella on kaksi pienialaista oligotrofista saraneva-aluetta. (vaarantunut, VU). Inventointialueen etelä- ja itäosassa on ojitusalueita, jotka ovat kasvillisuudeltaan eriasteisesti muuttuneita. Iso Sarvinevan pohjoisosan linnustoa tutkittiin koealalaskennalla ja linjalaskennalla. Koealalaskentaa käytettiin alueen avonevaosalla ja siihen liittyvillä reunusrämeillä ja linjalaskentaa hankealueen eteläosan ojikkoalueella. Koeala-alueen pinta-ala on n. 150 ha ja linjalasketun alueen n. 60 ha. Linjalaskennan laskentalinjan pituus oli 1,0 km. Suon linnusto koostuu soita tyypillisesti pesimisympäristönään käyttävistä lajeista sekä metsän yleislajeista. Ojitetun eteläosalla tavattu linnusto koostuu pääasiassa metsän yleislajeista. Varsinaisia suolajeja havaittiin neljä: kurki (Grus grus), liro (Tringa glareola), niittykirvinen (Anthus pratensis) ja keltavästäräkki (Motacilla flava). 4.2 Vesistö, sen tila ja käyttökelpoisuus - vesistöalue Iso Sarvineva sijaitsee Maalahdenjoen (40) vesistöalueen Murtojoen (Långån) (40.003) valuma-alueella (piirustus 2205-4-02). Vedet purkautuvat Iso Sarvinevan tuotantoalueelta Murtojokeen. Kuivatusvesien laskureitin pituus pintavalutuskentältä Murtojokeen on noin 500 m. - virtaamatiedot Metsäojan valuma-alue laskussa Murtojokeen on 5,9 km². Murtojoen valuma-alue metsäojan laskun jälkeen on 36,9 km². Murtojen valuma-alue laskussa Maalahdenjokeen on 177,40 km². Maalahdenjoen valuma-alue on 499,75 km². TAULUKKO 1: Virtaamatiedot Valuma Metsäoja Murtojoki Murtojoki Laskussa Murtojokeen metsäojan laskussa Laskussa Maalahdenjokeen F km² 5,9 36,9 177,40 (l/s km ²) (m³/s) (m³/s) (m³/s) Keskivirtaama 9 0,05 0,3 1,5 Kevään keskiylivirtaama 70 0,4 2,5 12 Kesäkauden keskiylivirtaama 26 0,1 1,0 4,6 Kesän keskialivirtaama (30 vrk) 0,9 0,005 0,03 0,1 Talven keskialivirtaama (30 vrk) 0,9 0,005 0,03 0,1 7
Virtaama-arviot perustuvat Keski-Pohjanmaalla sijaitsevan Pahkaojan seurantatietoihin (Seuna 1982). Pahkaojan valuma-alueen ala on 23,3 km². Valumaalueesta on peltoa 2 %, suota 53 % ja puustoa keskimäärin 43 m³ hehtaarilla. MAALAHDENJOKI - yleistä Maalahdenjoki virtaa Etelä-Pohjanmaalla kaakko-luoteissuuntaisesti ja laskee Selkämereen Åminnen kylässä. Jokiuomasto on varsin monihaarainen. Se muodostuu kuudesta jokihaarasta, jotka yhtyvät viuhkamaisesti noin 20 km jokisuulta. Valumaalue on pinta-alaltaan noin 500 km² ja se sijaitsee viiden kunnan, Maalahden, Mustasaaren, Närpiön, Jurvan ja Laihian alueella. Järviä ei alueella ole juuri lainkaan. Vesistöalueen suora pituus joen virtaussuuntaan mitattuna on noin 31 km. Yhdessä vähäjärvisyys, tasainen maasto ja jokiuomaston viuhkamainen rakenne tekevät joen hyvin tulvaherkäksi. Pahimmillaan kevättulvat ovat olleet noin 600 hehtaarin suuruisia. Tulvaongelmien poistamiseksi Maalahdenjoella on tehty uomaston perkaushanke vuosina 1999-2003. Maalahdenjoki kärsii pahoista happamuusongelmista kevättulvien aikaan, johtuen valuma-alueen happamista, sulfaattipitoisista, alunamaista. Happamia alunamaita on yli 10 % valuma-alueen pinta-alasta. Alueen savi- ja silttikerrostumissa on myös korkeita raskasmetallipitoisuuksia. Jokiveden laadulle on ominaista tumma väri, korkeat ravinne-, rauta- ja alumiinipitoisuudet. Kalakuolemat ovat tulvien aikaan melko tavallisia. Suoraan ihmistoiminnasta johtuva yksittäinen suuri kuormittaja on noin kaksi kilometriä jokisuulta ylöspäin sijaitseva jätevedenpuhdistamo. Maatalous vastaa noin 65% joen fosforikuormituksesta sekä noin 50% typpikuormituksesta. Muita merkittäviä kuormittajia ovat haja-asutus ja metsätalous. (www.ymparisto.fi). - veden laadun havainnot Sarvinevan alapuolisesta vesistöstä veden laatua on seurattu vesistöalueen yläosalla Murtojoessa sekä Maalahdenjoen alaosalla. Havaintopaikat ja tähän hakemussuunnitelmaan tarkasteluun otetut seurantavuodet ja näytemäärät ovat seuraavat: - Långå Sågkvarnsfors, Murtojoki Sarvijoen laskun alapuolelta, vuosilta 2000-2010, n=93 - Långå skog, Murtojoki Sarvijoen laskun alapuolella, vuosilta 2000-2008, n=65 - Kyrkbacken, Maalahdenjoki alaosa, vuosilta 2000-2010, n=95 - Vaasa-Korsnäs mts 671, Maalahdenjoki alaosa, vuosilta 2000-2010, n=45 Havaintopaikkojen keskimääräinen veden laatu on esitetty taulukoissa 2-5. Havaintopaikkojen sijainti on esitetty kuvassa 5. Murtojoen vesi erittäin ravinteikasta, tummaa ja humuspitoista. Veden kokonaisfosforipitoisuus on keskimäärin luokkaa 131-138 µg/l ja kokonaistyppipitoisuus luokkaa 1530-1650 µg/l. Väriluku on 330-350 mg Pt/l luokkaa ja humusainepitoisuus 44 mg/l ja kiintoainepitoisuus 14-24 mg/l. Veden ph:n keskiarvo on 6,3. 8
Maalahdenjoen alaosalla veden keskimääräinen kokonaisfosforipitoisuus on hieman alhaisempi (106-117 µg/l) kuin Murtojoessa. Kokonaistyppipitoisuus sen sijaan on korkeammalla tasolla (2100-2300 µg/l luokkaa) Maalahdenjoen alaosalla kuin vesistöalueen yläosalla. Maalahdenjoen alaosalla veden tummuus, humuspitoisuus ja kiintoainepitoisuus sekä happipitoisuus on samaa tasoa kuin vesistöalueen yläosalla Murtojoessa. Vesi on happamampaa Maalahdenjoen alaosalla kuin Murtojoessa. Veden keskimääräinen happamuus laskee Murtojoen 6,4 tasosta Maalahdenjoessa tasolle 5,3-5,4. TAULUKKO 2: Havaintopaikan Långå Sågkvarnsfors vuosien 2000-2010 havainnoista lasketut keskiarvot. (n=93, Hertta-tietokanta) Kok.P PO4-P Kok.N Hapen kyllästysaste kyll % Happi, liukoinen CODMn Kiintoaine Fe Sähkönjohtavuus Väriluku ph µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l mg/l µg/l ms/m mg Pt/l 131 96 1531 71 8 43 14 3017 16 331 6,28 TAULUKKO 3: Havaintopaikan Långå skog vuosien 2000-2008 havainnoista lasketut keskiarvot. (n=65, Hertta-tietokanta) Kok.P PO4-P Kok.N Happen kyllästysaste kyll % Happi, liukoinen CODMn Kiintoaine Fe Sähkönjohtavuus Väriluku ph µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l mg/l µg/l ms/m mg Pt/l 138 97 1652 74 9 44 24 3564 18 345 6,30 TAULUKKO 4: Havaintopaikan Kyrkbacken vuosien 2000-2010 havainnoista lasketut keskiarvot. (n=95, Hertta-tietokanta) Kok.P PO4-P Kok.N Hapen kyllästysaste kyll.% Happi, liukoinen CODMn Kiintoaine Fe Sähkönjohtavuus Väriluku ph µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l mg/l µg/l ms/m mg Pt/l 106 69 2118 73 9 40 23 3360 25 320 5,46 TAULUKKO 5: Havaintopaikan Vaasa-Korsnäs mts 671 vuosien 2000-2008 havainnoista lasketut keskiarvot. (n=49, Hertta-tietokanta) Kok.P PO4-P Kok.N Hapen kyllästysaste kyll.% Happi, liukoinen Kemiallinen hapen kulutus Kiintoaine Fe Sähkönjohtavuus Väriluku ph µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l mg/l µg/l ms/m mg Pt/l 117 75 2319 71 8 40 25 3522 26 315 5,33 9
KUVA 5: Vedenlaadunhavaintopaikkojen sijainti Iso Sarvinevan alapuolisessa vesistössä; Långå Sågkvarnsfors, Långå skog, Kyrkbacken ja Vaasa- Korsnäs mts 671. (Hertta-tietokanta). - haja- ja pistekuormitus Kuvissa 6 ja 7 on esitetty ihmistoiminnan aiheuttaman kokonaisfosforin piste- ja hajakuormituksen taso. Maalahdenjoen vesistöalueen yläosalla on kokonaisfosforin hajakuormitus korkealla yli 40 kg/km² a tasolla. Alaosalla kokonaisfosforin hajakuormitus on tasolla 21-40 kg/km² a. Maalahdenjoen alaosalla näkyy jätevedenpuhdistamon typen pistekuormitus (kuva 6). 10
KUVA 6: Arvio ihmistoiminnan aiheuttamasta kokonaisfosforin piste- ja hajakuormituksesta VAHTI-rekisterin ja VEPS-mallin mukaan laskettuna (LSY, 2009: Rannikkovesien ja pienten vesistöjen vesienhoidon toimenpideohjelma vuoteen 2015). KUVA 7: Arvio ihmistoiminnan aiheuttamasta kokonaistypen piste- ja hajakuormituksesta VAHTI-rekisterin ja VEPS-mallin mukaan laskettuna (LSY, 2009: Rannikkovesien ja pienten vesistöjen vesienhoidon toimenpideohjelma vuoteen 2015). 11
- vesistön luokittelu Maalahdenjoen alimmalla havaintopaikalla kaikkien näytteiden kokonaisfosforipitoisuus on luokkaa 120 µg/l ja kokonaistyppi luokkaa 2400 µg/l. Joen kokonaisfosforikuorma mereen on 9,4 t/a ja kokonaistyppikuorma 167 t/a. Happamuuden minimiarvo on 3.8, keskimmäinen mittausarvo 5,3 ja maksimiarvo 7,7. Arvio Maalahdenjoen ekologisesta tilasta on "huono" ja kemiallisesta tilasta hyvää huonompi. (LSY, 2009: Rannikkovesien ja pienten vesistöjen vesienhoidon toimenpideohjelma vuoteen 2015). - turvetuotanto vesistön vesienhoidon toimenpideohjelmassa Rannikkovesien ja pienten vesistöjen vesienhoidon toimenpideohjelmassa vuoteen 2015 (LSY 2009) todetaan, että - turpeennostoja on pienissä rannikonläheisissä vesistöissä ainoastaan Kimonjoen valuma-alueella (yhteensä 233 ha). - kaikilla yli 10 hehtaarin turvetuotantoalueilla tulee ympäristösuojelulain mukaan olla ympäristölupa. Luvat ovat toistaiseksi voimassa olevia, mutta lupaehtojen tarkastus tulee tapahtua kuitenkin noin 10 vuoden välein. Luvissa on määräyksiä mm. turvetuotantoalueiden vesiensuojelusta ja lupiin rajataan tuotannossa oleva pinta-ala. - turvetuotannossa nykykäytännön mukaisten toimenpiteiden arvioidaan olevan riittäviä rannikon toimenpideohjelman alueella. - turvetuotannossa käytettävät toimenpiteet on kuvattu toimenpideohjelman liite 1:ssä (taulukko 6 alla). TAULUKKO 6: Toimenpiteiden kuvaus turvetuotanto-sektorilla (Rannikkovesien ja pienten vesistöjen vesienhoidon toimenpideohjelma vuoteen 2015. LSY 2009). 4.3 Maaperä ja pohjavesi Iso Sarvinevan koillispuolelle noin 2,5 km päähän sijoittuu Tervasmäen pohjavesialue (nro 1017552). 12
4.4 Kalasto ja kalastus Iso Sarvinevan kuivatusvedet johdetaan Murtojokeen, joka laskee Maalahdenjokeen. Maalahdenjoessa veden happamuudesta johtuvien kalakuolemien todetaan (www.ymparisto.fi) olevan tulvan aikaan melko tavallisia. 4.5 Asutus, elinkeinotoiminta ja muu maankäyttö Lähin asuttu talo on Iso Sarvinevan pohjoispuolella 650 m etäisyydellä tuotantoalueen reunasta. Muulta osin asutus sijoittuu koillispuolella 700-900 m ja länsipuolella 1200-1600 m etäisyydelle tuotantoalueesta. Hankealue on teiden ympäröimä. Hankealueen koillispuolella kulkee Myötäsentie, eteläpuolella Sarvinevantie ja kaakkoispuolella Lammenloukontie. Yksityistien käytöstä sovitaan yksityistien osakkaiden kanssa. KUVA 8: Iso Sarvinevan lähimmät luonnonsuojelualueet (Lähde:Herttatietokanta). Natura aluemaiset kohteet Soiden suojeluohjelma Lehtojen suojeluohjelma 13
Iso Sarvinevan lähin luonnonsuojelualue on Sanemossenin soidensuojelualue (SSO100267). Sanemossen sijaitsee hankealueen lounaispuolella noin 4 km etäisyydellä hankealueesta (kuva 8). 4.6 Vesistön ja rantojen käyttö Hankealueen kuivatusvesien laskukohdassa Murtojokeen ei ole asutusta jokivarressa. Vedet johdetaan pintavalutuskentältä noin 500 m pitkän metsäojan kautta Murtojokeen. Metsäojan varressa ei ole asutusta. Metsäojan laskukohdan alapuolella Murtojoki virtaa peltoalueiden halki ja toimii samalla peltoalueiden ojien kuivatuskanavana. Peltoalueilla on harvaa asutusta. 4.7 Liikenne Iso Sarvinevan luoteispuoleisen Murtoisentien, eteläpuolen Sarvinevantien ja kaakkoispuolen Lammenloukontien varressa ei ole asutusta aumoilta tulevien teiden liittymäkohdissa eikä liittymäkohtien läheisyydessä. Harva asutus keskittyy teiden varsilla peltoalueiden kohdalle. 5 TOIMINNAN KUVAUS 5.1 Hankkeen tarkoitus Hankkeen tarkoitus on kunnostaa Iso Sarvineva turvetuotantoon. Iso Sarvinevan tuotantoalueen kunnostustoimet on suunniteltu aloitettavaksi talvella 2012/2013, jolloin tuotantoalueen ympärille kaivettaisiin eristysojat ja tuotantoalueelle rakennettaisiin ensin keskitetyt vesiensuojelurakenteet (laskeutusaltaat ja pintavalutuskenttä) ja tämän jälkeen tuotantoalueen sarka-, kokooja- ja laskuojasto. Tuotantoalueen pinta valmisteltaisiin kesällä 2013. Turvetuotanto alueella aloitetaan kesällä 2014. Tuotanto alueella kestää noin 25 vuotta. 5.2 Alueen kuntoonpanosuunnitelma rakenteineen ja ympäristönsuojelurakenteiden kustannusarvio Iso Sarvinevan tuotantosuunnitelma koostuu seuraavista kokonaisuuksista: - turvetuotantokentät - tuotantoalueen kuivatus - kulkuyhteydet tuotantoalueella - turpeen varastointi - vesiensuojelu - palontorjunta Turvetuotantokentät on suunnitelmissa sijoitettu alueille, joiden turvepaksuus on vähintään 1,5 m. Iso Sarvinevan tuotantoalue on jaettu kolmeen tuotantolohkoon. Tuotantosuunnitelmissa tuotantokenttien kuivatus tehdään sarkaojilla, jotka kaivetaan tuotantoalueelle 20 m välein. Sarkaojaston kuivatusvedet kerätään kokoojaojiin. Kokoojaojilla tuotantoalueen kuivatusvedet johdetaan laskeutusaltaille. 14
Laskeutusaltaiden alapuolelta vedet johdetaan pumppaamolle ja pintavalutuskentälle. Pintavalutuskenttä ympäröidään penkereellä. Tuotantoalueen kuivatuksessa Iso Sarvinevan tuotantoalueen ympärille on tuotantosuunnitelmissa sijoitettu eristysojat, joilla johdetaan tuotantoalueen ympäristön valumavedet tuotantoalueen ja tuotantoalueen vesienkäsittelyrakenteiden ohi. Tuotantoalueilla tehdään kulkuyhteydet sijoittamalla tuotantokaluston kulkureiteille rummut ojien ylityskohtiin. Sarkaojien alapäihin sijoitetaan rummut (päisteputket) kulkuyhteyksien vuoksi, mutta myös niiden yhteyteen tehtävien vesiensuojelurakenteiden vuoksi. Tuotantoalueen palontorjuntaa varten tuotantoalueen ulkopuolelle kaivetaan vähintään 50 m 3 kokoiset paloaltaat. Paloaltaille tehdään kulkuyhteydet sijoittamalla rummut paloaltaiden ja tuotantoalueen välisiin ojiin. Tuotantokentiltä tuotettu turve kuljetetaan traktorivetoisella kalustolla tuotantoalueelle rakennetuille auma-alueille varastoitavaksi. Iso Sarvinevan tuotantosuunnitelmassa on neljä auma-aluetta tuotetun turpeen varastointiin. Tuotantoalueen aumoille rakennetaan raskaan kuljetuskaluston kestävä tie, jonka kautta turve kuljetetaan rekkakalustolla tuotantoalueelta käyttökohteeseen. Tuotantoalueen aumalle 1 rakennetaan tie tuotantoalueen lounaispuolen Murtoisentieltä, aumoille 2-3 itäpuolen Lammenloukontieltä erkanevalta metsäautotieltä ja aumalle 4 eteläpuolen Sarvinevantieltä. Tuotantosuunnitelmassa esitetään Iso Sarvinevan tuotantoalueelle tehtäväksi seuraavat vesiensuojelurakenteet: - sarkaojissa sarkaoja-altaat ja sihtiputkirakenne - kokoojaojissa virtaamansäätöpato - kaksi laskeutusallasta - ympärivuotinen pumppaamo ja pintavalutuskenttä Sarkaojien sihtiputkilla ja sarkaoja-altailla pidätetään kiintoainetta sarkaojaan. Kokoojaojien putkipadoilla pidätetään ylivirtaama tuotantoalueen ojastoon ja samalla laskeutetaan kiintoainesta ojastoon. Laskeutusaltailla pidätetään kiintoainesta. Pumppaamolla nostetaan vedet pintavalutuskentälle. Pintavalutuskentällä saadaan kiintoaineen pidätyksen lisäksi poistettua kuivatusvesistä liukoisia ravinteita. Iso Sarvinevan kuntoonpanosuunnitelman piirustukset on esitetty hakemuksen liitteessä 2. TAULUKKO 7: Iso Sarvinevan vesiensuojelurakenteiden kustannukset. RAKENNE KUSTANNUS (euroa) Pintavalutuskentän pumppaamon, sähkölinjan, huoltotien ja 60 000 ojitusten rakentaminen Laskeutusaltaiden rakennus (2 kpl) 6 000 Sarkaojien sihtiputket ja sarkaoja-altaat 10 000 Eristysojat lietesyvennyksineen 8 000 YHTEENSÄ 84 000 Iso Sarvinevan vesiensuojelutekniikan rakentamiskustannukset ovat yhteensä 84 000 euroa. Vuotuiset käyttö- ja hoitokustannukset ovat noin 10 000 euroa. Lisäksi Iso Sarvinevan turvetuotannon kuormitus- ja vesistötarkkailukustannukset tulevat olemaan noin 5 000 euroa vuodessa. 15
5.3 Tiedot tuotannosta Iso Sarvinevan turvetuotantoala on 95,0 ha (sarka-ala). Alueelta tuotetaan jyrsinturvetta keskimäärin 35 000 MWh vuodessa. Tuotanto tapahtuu toukokuun puolivälin ja elokuun välisenä aikana. Varsinainen tuotantotoiminta (jyrsintä, turpeen kuivatus ja keräys aumoihin) tapahtuu kesän poutajaksoilla. Tuotantoa kesäkautena on keskimäärin noin 40 vuorokauden aikana. Muina aikoina tehdään tarvittaessa tuotantoalueen kunnostusta (sarkojen muotoilua, ojien ja altaiden kunnostusta ja puhdistusta). Tuotettu turve kuljetetaan voimalaitokselle pääosin tuotantoa seuraavana talvikautena. 5.4 Jälkihoito ja käyttö Tuotannon loputtua alueella alueelta poistetaan turvetuotantotoimintaan liittyvä kalusto ja rakenteet. Jälkikäyttömuotona alueella tulee olemaan maa- ja/tai metsätalouskäyttö. 5.5 Liikenne ja liikennejärjestelyt Iso Sarvinevan tuotantoalueelta vuosittain kuljetettava turvemäärä on noin 12 000 tonnia. Iso Sarvinevan tuotantoalueen aumoille rakennetaan pistotiet. Aumalle 1 rakennetaan tieyhteys tuotantoalueen luoteispuolen Murtoisentieltä, aumoille 2-3 itäpuolen metsäautotieltä (liittyy Lammenloukontiehen) ja aumalle 4eteläpuolen Sarvinevantieltä. Turve kuljetetaan em. teiden kautta Vaasaan. Yksityistien käytöstä tullaan sopimaan tiekunnan kanssa. 5.6 Poltto- ja voiteluaineet Tuotantokaluston tarvitsema polttoaine varastoidaan ko. polttoaineen varastointiin tarkoitettuun maanpäälliseen polttoainesäiliöön. Säiliö sijoitetaan tukikohta-alueelle tai sen välittömään läheisyyteen paikkaan, jonka läheisyydessä ei ole tuotantoalueen ojia eikä maasto vietä ojaan. Tukikohta-alueita Iso Sarvinevan suunnitelmassa on yksi; tuotantoalueen lohkon 1 kaakkoispuolen reunalla. Tuotantokalusto käydään tankkaamassa polttoainesäiliöstä. Iso Sarvinevan tuotantoalueella jätteitä syntyy lähinnä tuotantokoneiden huollosta. Tuotantokoneiden huolto tullaan tekemään perustettavalla tukikohta-alueella, jonne varataan jätteille asianmukaiset keräys- ja säilytystilat. Tuotantoalueella syntyvät jätteet lajitellaan ja käsitellään kunnan jätehuollon mukaisesti. Iso Sarvinevan turvetuotantoalueella syntyy jätteitä seuraavasti: - työkoneiden voiteluaineet 150-200 kg/v - suodattimet ja öljyiset huoltojätteet 40-50 kg/v - akkuromua 10 kg/2 v - teräsromua - mahdollisesti aumamuovia Voiteluaineet ja öljyiset jätteet sekä romuakut varastoidaan työmaalla tukikohtaalueen jätekatoksessa ao. jätteiden säilytykseen tarkoitetuissa astioissa. Ongelmajätteet alueelta hakee ongelmajätteiden keräysyritys. Muun kiinteän jätteen alueelta kerää jätehuoltoyhtiö tehtävän jätehuoltosopimuksen mukaan. 16
5.7 Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP) - paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) Iso Sarvinevan turvetuotantoalueen kuivatusvesien käsittelyyn on suunniteltu seuraavat vesiensuojelurakenteet: - sarkaojien lietealtaat - sarkaojien päisteputkitus - sarkaojien lietteenpidättimet - valunnan säätö kokoojaojissa jakamalla tuotantoalue valuntalohkoihin putkipadolla - laskeutusaltaat (2 kpl) - tuotantoaikana pumppaamo ja pintavalutuskenttä - eristysojat ja eristysojien lietealtaat. Iso Sarvinevalla toteutettavaksi suunniteltujen sarkaojarakenteiden (sarkaoja-altaat sihtiputkilla), laskeutusaltaiden, pumppaamon, pintavalutuskentän sekä eristysojien kustannusarvio on 84 000 euroa. Vuotuiset käyttökustannukset ovat 15 000 euroa tarkkailukustannukset mukaan luettuna. Pääomakustannukset ovat noin 12 500 euroa vuodessa (poisto 8 v ja korko 5 %). Vuotuiset kokonaiskustannukset ovat 27 500 euroa. Iso Sarvinevan vuotuinen tuotantomäärä on keskimäärin 35 000 MWh. Tuotetun turpeen arvo on noin 145 0000. Vesiensuojelun kustannukset verrattuna vuosituotantoon ovat seuraavat: Menetelmä Sarkaojarakenteet, laskeutusaltaat, pumppaamo, pintavalutuskenttä ja eristysojitus Kustannukset /MWh vuosituotannon ( /v) arvosta (%) 27 500 0,75 18 Iso Sarvinevalla voidaan toteuttaa ja saada toimiviksi suunnitelman mukaiset sarkaojarakenteet, virtaaman säätörakenteet, laskeutusaltaat, pumppaamo, pintavalutuskenttä sekä eristysojat ja eristysoja-altaat. Suunniteltu kuivatusvesien puhdistus virtaamansäädöllä, laskeutusaltailla ja sarkaojarakenteilla lisättynä pumppaamolla ja pintavalutuskentällä täyttää parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimustason ottaen huomioon tuotantoalueen koon ja olosuhteet tuotanto- ja vesiensuojelumenetelmien käytölle sekä hankkeesta aiheutuva vesistökuormitus ja sen vaikutukset alapuoliseen vesistöön. - ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP) Iso Sarvinevan kuntoonpano ja turvetuotanto toteutetaan ko. toiminnan osaavilla toiminnanharjoittajilla. EPV Bioturve Oy tulee suorittamaan turvetuotannon tarkkailua ja valvontaa urakoitsijoiden suhteen ympäristöluvan ehtojen täyttämiseksi. Toiminnan tarkkailu tullaan toteuttamaan kohdassa 8 (Tarkkailu) esitetyn mukaisesti Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen ja Pohjanmaan ELY-keskuksen hyväksymillä tarkkailuohjelmilla ja ulkopuolisen tahon tekemillä tarkkailuilla. Tuotantoalueen kuntoonpano- ja tuotantotoiminta tehdään kohdassa 6.2 (Pintavesiin kohdistuvien päästöjen rajoittaminen) mukaisesti. Iso Sarvinevan kuntoonpanosta ja 17
turvetuotannosta tehtäviin sopimuksiin liitetään kuntoonpanoon ja turvetuotantoon liittyvät ympäristölupaehdot sekä toimintatavat tuotantoalueen ympäristönsuojelurakenteiden käytössä ja hoidossa. 6 YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN 6.1 Päästöt pintavesiin Vesistökuormituksen kannalta päästölähteenä ovat tuotantokentät ja kenttien ojasto. Kuormitus kulkeutuu alapuoliseen vesistöön sarka- ja kokoojaojaston kautta. Ojaston ja laskeutusaltaiden sekä sarkaoja-altaiden puhdistuksesta aiheutuu lyhytaikaista kuormitusta. Tuotantotoiminta tulee sijoittumaan Iso Sarvinevan tuotantoalueelle, jossa myös tuotannon pöly- ja melupäästöt tapahtuvat. - laskentaperusteet Iso Sarvinevan kuormitusta on arvioitu Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueen turvetuotantosoiden tarkkailutulosten perusteella. Taulukossa 8 on esitetty pintavalutuskentällä varustetuilta soilta lähtevän veden laatu keskimääräisessä valuntatilanteessa kesäaikaan. TAULUKKO 8: Pintavalutuskentiltä alapuoliseen vesistöön johdetun veden keskimääräinen laatu kesän keskimääräisessä valuntatilanteessa vuosina 2004-2009, (Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueen tarkkailusuot). ph K-aine Kok.-N Kok.P mg/l µg/l µg/l Pintavalutuskenttä 6,3 5,6 1033 50 Taulukossa 9 on esitetty Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueen kuntoonpanovaiheen tarkkailusoiden keskimääräinen ominaiskuormitus. Tarkkailutulokset ovat vuosilta 2002-2009. TAULUKKO 9: Kunnostusvaiheen tarkkailusoiden (brutto)ominaiskuormitukset (g/ha d) eri vuodenaikoina v. 2002-2009 keskimäärin Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueen tarkkailusoilla. K-aine CODMn Kok.-P Kok.N NH4-N g/d ha g/d ha g/d ha g/d ha Talvi 51 595 1,0 29 17 Kevät 203 1208 2,0 44 13 Kesä 76 430 0,7 11 1,8 Syksy 44 321 0,5 10 3,9 18
Tuotantovaiheen kuormitusarvio on laskettu taulukossa 10 esitettyjen vuosien 2004-2009 ominaiskuormituslukujen perusteella. Kuormitus on laskettu sekä brutto- että nettokuormituksena sekä vuosikuormituksena. Ylivirtaamatilanteesta on laskettu bruttokuormitus. TAULUKKO 10: Pohjois-Pohjanmaan pintavalutuskentällisten tarkkailusoiden ominaiskuormitukset (g/ha d) eri vuodenaikoina vuosina 2004-2009 keskimäärin sekä ylivirtaamatilanteissa vuosina 2000-2005. Vuodenaika BRUTTO Kiintoaine Kok.P Kok.N g/d ha g/d ha g/d ha TALVI 28,3 0,3 9,3 KEVÄT 202 1,3 40,7 KESÄ 39,4 0,4 8,8 SYKSY 50,6 0,5 20,2 NETTO TALVI 13,6 0,1 4,8 KEVÄT 116 0,4 16,0 KESÄ 21,8 0,2 3,4 SYKSY 29,1 0,4 10,3 RANKKASADE (tuotantoaika 2000-2005) BRUTTO 252 1,28 47 Turvetuotannon nettokuormituksella käsitetään turvetuotannon aiheuttamaa kuormitusta. Nettokuormitus saadaan vähentämällä alueelta muutenkin vesistöön tuleva ainevirtaama (luonnonhuuhtouma) suon bruttokuormituksesta. Iso Sarvinevan tuotantovaiheen kuormitus on arvioitu Iso Sarvinevan pintavalutuskentän 95,0 ha tuotantoalalla. Alueella käytetään pumppukuivatusta, jolloin rankkasateen aikainen suuri vesimäärä ei purkaudu alueelta välittömästi. Ylivaluntatilanteessa vettä varastoidaan tuotantoalueen ojastoon, josta se pumpataan viiveellä eteenpäin. Pumpun käyttö tasoittaa valuntaa. Turvetuotantoalueen ulkopuoliset vedet johdetaan eristysojilla tuotantoalueen ohi alapuoliseen vesistöön. Eristysojien kuormitus on normaalia suometsäalueen kuormitusta. - Iso Sarvinevan kuntoonpanovaiheen kuormitus Taulukossa 11 on laskettu Iso Sarvinevan kuntoonpanovaiheen kuormitus Murtojokeen. Laskelman mukaan kuormitus on suurinta kunnostusvuoden keväällä. Kesällä ja syksyllä kuormitus pienenee huomattavasti kevääseen verrattuna. Iso Sarvinevan kuormitus Murtojokeen on kunnostusvuoden kesällä kokonaisfosforia 0,07 kg/d, kokonaistyppeä 1,0 kg/d ja kiintoainetta 7 kg/d. 19
TAULUKKO 11: Arvio Iso Sarvinevan kunnostusvaiheen (brutto) kuormituksesta (kg/d) vuodenajoittain. Bruttokuormitus kg/d Kiintoaine Kok.P Kok.N Talvi 5 0,10 2,8 Kevät 19 0,19 4,2 Kesä 7 0,07 1,0 Syksy 4 0,05 1,0 - Iso Sarvinevan tuotantovaiheen kuormitus Taulukossa 12 on esitetty Iso Sarvinevan turvetuotannon brutto- ja nettokuormitus (kg/d) alapuoliseen vesistöön vuodenajoittain. Kesäajan nettokeskikuormitus on 0,02 kg/d fosforia, 0,3 kg/d typpeä ja 2 kg/d kiintoainetta. TAULUKKO 12: Arvio Iso Sarvinevan tuotantovaiheen brutto- ja nettovesistökuormituksesta (kg/d) vuodenajoittain. Bruttokuormitus kg/d Nettokuormitus kg/d Tuotantoalue 95,0 ha Kiinto aine Kok. P Kok.N Kiinto aine Kok.P Kok.N 3 0,03 0,9 1 0,01 0,5 19 0,12 3,9 11 0,04 1,5 4 0,04 0,8 2 0,02 0,3 5 0,05 1,9 3 0,04 1,0 Taulukossa 13 on laskettu Iso Sarvinevan brutto- ja nettovuosikuormitus (kg/v) alapuoliseen vesistöön. Iso Sarvinevan fosforikuormitus on 7 kg/a, typpikuormitus 196 kg/a ja kiintoainekuormitus 891 kg/a. Em. kuormitukset ovat nettokuormituksia. TAULUKKO 13: Arvio Iso Sarvinevan tuotantovaiheen vuotuisesta brutto- ja nettovesistökuormituksesta (kg/v). BRUTTOKUORMITUS (kg/vuosi) NETTO (kg/vuosi) Ympärivuotinen pintavalutuskenttä Pintavalutuskenttä, ympärivuotinen Talvi pvkenttä Kevät pvkenttä Kesä pvkenttä Syksy pvkenttä Kiintoaine Kok.P Kok.N Kiinto-aine Kok.P Kok.N 1641 15 434 891 7 196 Taulukossa 14 on laskettu Iso Sarvinevan ominaisvuosikuormitus (kg/v km²) alapuoliseen vesistöön. Iso Sarvinevan fosforikuormitus on 7,0 kg/a, typpikuormitus 206 kg/a ja kiintoainekuormitus 940 kg/a. Em. kuormitukset ovat nettokuormituksia. 20
TAULUKKO 14: Arvio Iso Sarvinevan tuotantovaiheen vuotuisesta brutto- ja nettovesistökuormituksesta (kg/v). BRUTTOKUORMITUS (kg/vuosi km²) NETTO (kg/vuosi km²) Ympärivuotinen pintavalutuskenttä Kiintoaine Kok.P Kok.N Kiinto-aine Kok.P Kok.N 1727 15,7 456 940 7,0 206 Laskelmassa on oletettu kuivatusvedet käsiteltävän ympärivuotisesti pintavalutuskentällä. Yleisesti tarkasteltuna vuosien väliset vaihtelut turvesoiden kuormituksessa ovat suuria. Turvesuon kuormitus on voimakkaasti riippuvainen valuntaoloista. Ylivalumatilanteissa kuormitus voi hetkellisesti olla huomattavastikin keskimääräistä suurempi ja alivalumakaudella se jää keskimääräistä alhaisemmaksi. Kesän kuivana aikana valunta saattaa loppua tuotantoalueelta kokonaan, jolloin myöskään kuormitusta ei synny. Iso Sarvinevalla käytettävällä pumppukuivatuksella voidaan tasoittaa virtaamahuippuja vesien ojastoon varastoinnin avulla. Taulukossa 15 on tarkasteltu ylivalumatilanteen kuormitusta alapuoliseen vesistöön Iso Sarvinevan 95,0 ha tuotantoalalla. TAULUKKO 15: Arvio Iso Sarvinevan ylivalumatilanteen vesistö (brutto) kuormituksesta (kg/d). Bruttokuormitus kg/d Kiintoaine Kok.P Kok.N PV, ylivalunta 24 0,1 4 6.2 Pintavesiin kohdistuvien päästöjen rajoittaminen 6.2.1 Turvetuotantoalueen kuntoonpanon ja hoidon toteuttaminen Turvetuotannon aiheuttamaa kuormitusta pienennetään oikein suunnitelluilla vesiensuojeluratkaisuilla ja kunnostuksen sekä vesiensuojelurakenteiden hoitotoimenpiteiden ajoituksella. Iso Sarvinevan kunnostuksesta tehdään talvella ojaston kaivutyöt. Kuntoonpano tehdään seuraavassa järjestyksessä: 1. Tehdään eristysojat lietesyvennyksineen. 2. Rakennetaan keskitetyt vesiensuojelujärjestelyt (laskeutusaltaat, pumppaamo ja pintavalutuskenttä). 3. Tehdään laskeutusaltaiden ja pintavalutuskentän yläpuolinen osuus laskuojista. 4. Rakennetaan kokoojaojat. 5. Tehdään sarkaojitus ja asennetaan samalla ylivirtaaman pidättämiseksi putkipadot. 21
Vesiensuojelujärjestelyt ovat toimintakunnossa tuotantokentän pinnan muokkausvaiheessa. Kuivatusvedet johdetaan vesiensuojelurakenteiden jälkeen metsäojiin. Ojien ja laskeutusaltaiden puhdistus tuotantovaiheessa ajoitetaan valuman huippujen ulkopuolelle. Iso Sarvinevan tuotantoalueen lasku- ja kokoojat kaivetaan Turvetuotannon vesiensuojeluohjeistossa (1996) esitettyjen mitoitusarvojen mukaan. Iso Sarvinevan kuivatus-suunnitelmassa on käytetty eristys- ja laskuojina vanhoja jo olemassa olevia metsäojia siellä, missä se on ollut mahdollista. 6.2.2 Sarkaojien vesiensuojelurakenteet Turvetuotantoalueelle kaivetaan 20 m:n välein sarkaojat, joilla tuotantoalue kuivatetaan. Sarkaojastoa käytetään kuivatuksen lisäksi myös laskeutusaltaiden tapaan kiintoaineen pidätykseen sekä rankkasateiden aikaisten vesimäärien pidättämiseen tuotantoalueen ojastoon. Sarkaojien päihin asennetaan päisteputket. Päisteputkilla saadaan kulkuyhteydet työkoneille ja myös veden pidätys sarkaojastoon valuntahuippujen aikana ja kiintoaineen laskeutus. Päisteputken eteen kaivetaan sarkaojan allassyvennys. KUVA 9: Sarkaoja-altaan pituusleikkaus. Allassyvennyksen leveys on 1.3-1.5 m, syvyys ojan pohjasta 0.6-0.8 m ja pituus 10 m Sarkaojan allassyvennys toimii yhden sarkaojan laskeutusaltaana (kuva 9). Keskimääräinen kiintoaineen poistuma pelkällä sarkaojan altaalla oli Selinin ja Koskisen (1985) tutkimuksessa 55 %. Sarkaojien päisteputkien allassyvennysten puoleisiin päihin asennetaan erilliset siiviläputket, joissa on pienet raot. Siiviläputkien avulla parannetaan allassyvennyksen lietteenpidätyskykyä. Sarkaojan allassyvennös ja sihtiputki toimivat hyvin kiintoaineen pidättäjänä. Turvetuotannon vesiensuojeluteknologian kehittäminen -projektin yhteydessä saatiin joillakin siiviläputkimalleilla poistettua vedestä kiintoainetta 78-97 %, kun sarkaojassa oli myös allassyvennys. Tutkimuksessa siiviläputki toimi hyvin varsinkin silloin, kun kiintoainepitoisuudet olivat suuria (Ihme ym. 1991b). Tutkimuksessa todettiin parhaiksi siiviläputkiksi 300 mm:n muoviputkipidättimet, joissa on 100 mm x 13 mm:n vaakaraot sekä 200 mm:n muoviputkipidättimet, jossa on 150 x 15 mm:n pystyraot. 22
Tuotantoaikana sarkaojien allassyvennysten toimintaa tarkkaillaan ja lietetilan tyhjennys tehdään tarvittaessa. Allassyvennysten lietetilan tyhjennys tehdään viimeistään syksyllä. Altaista poistettava liete nostetaan altaan viereiselle tuotantosaralle, jossa se kuivaa ja tuotetaan jyrsinturpeeksi. 6.2.3 Virtaaman säätö Virtaaman säädöllä pienennetään virtaamahuippuja pidättämällä ylivalumat yläpuoliseen uomastoon. Kasvattamalla valunnan kestoaikaa saadaan pienennettyä tuotantoalueen kuormitusta. KUVA 10: Kaaviokuva virtaaman säädön vaikutus valuntaan sateen jälkeen. Selvitysten mukaan (Selin ym. 1994) ylivalumien merkittävä pienentäminen edesauttaa turvekentältä sateen aikana erodoituneen turpeen laskeutumista. Suurin osa kiintoaineen eroosiosta tapahtuu rankkasateen alkuvaiheessa, jolloin padottamalla vettä sarkaojissa sateen alkuvaiheessa voidaan tehostaa kiintoaineen laskeutumista. Simulointimallin avulla on arvioitu, että voimakkaan sateen aikana jopa 88 % irtoavasta kiintoaineesta on mahdollista pidättää sarkaojastoon. Kiintoaineen pidättäminen vähentää myös ravinnekuormitusta, sillä merkittävä osa ravinteista on sitoutuneena turvehiukkasiin. Virtaaman säädöllä saavutettiin kesäaikana vuonna 1996 Pohjansuolla Keski- Suomessa 53-88 % kiintoaineen poistuma. Lumen sulamisen yhteydessä tapahtuneen huippuvirtaaman aikana saavutettiin 95 % kiintoainekuormituksen vähentyminen. Kiintoaineen poistuman myötä myös kiintoaineeseen sitoutuneiden ravinteiden kuormitus vähenee (Klöve 1997). Laboratoriotutkimusten ja teoreettisten simulointien mukaan menetelmällä voidaan poistaa 88 % turvetuotannon kiintoainekuormituksesta (Klöve 1994). Marttilan tutkimuksen (2005) mittausaineiston perusteella tehdyissä laskelmissa todettiin patojen pienentäneen keskimäärin 61 % kiintoainekuormitusta. Kokonaistypen kuormitusta padot vähensivät 45 % ja kokonaisfosforin kuormitusta 47 %. Virtaamansäätöpadot vähensivät tuotantoalueelta tulevaa kuormitusta pienentämällä virtaamanopeutta ja tehostamalla laskeutusta padottamalla. 23
Iso Sarvinevan kuntoonpanosuunnitelmissa tuotantoalue on jaettu valunnan säädössä kahteen valuntalohkoon. Lohkoilla tuotantoalueen kuivatusvesiä padotetaan yhdellä putkipadolla. KUVA 11: Rumtec Oy:n valmistama virtaamansäätöpato, joka asennetaan rumpuputken päähän. Padotuksessa vesi varastoutuu patolaitteen yläpuolelle kokoojaojaan ja sarkaojastoon. Putkipatojen paikat on esitetty hakemuksen liitteen 2 tuotantosuunnitelmapiirustuksessa. Sarkaojien kiintoaineen pidätyskykyä on tehostettu päisteputkipidättimillä ja allassyvennöksillä. 6.2.4 Laskeutusaltaat Turvetuotantoalueen kuivatusvesien puhdistamiseen käytetään koko tuotantoalueella myös laskeutusaltaita. Laskeutusallastekniikalla erotetaan vedessä olevia hiukkasia painovoimaa hyväksi käyttäen. Laskeutusaltaat toimivat läpivirtaustekniikalla, joten veden tulee viipyä altaassa niin kauan, että vedessä olevat hiukkaset ehtivät sedimentoitua altaan pohjalle. Tuotantoalueen laskeutusaltaisiin johdetaan vain tuotantoalueen kuivatusvesiä. Iso Sarvinevalla käytetään kahta laskeutusallasta. Laskeutusaltaat mitoitetaan Turvetuotannon vesiensuojeluohjeiston (1996) mukaisesti. Taulukkoon 16 on koottu laskeutusaltaan ohjeelliset mitoitusarvot. 24
TAULUKKO 16: Laskeutusaltaan mitoitusarvot. Mitoitustekijä Mitoitusvaluma Virtausnopeus Viipymä Pinta-kuorma Valuma-alue Lietetila Ohjearvo 3 l/s ha Alle 0.01 m/s 1 h Alle 1 m/h 30-50 ha Vähintään 4 m³/ha Laskeutusallas toimii pääasiassa kiintoaineen ja siihen sitoutuneiden ravinteiden pidättäjänä. Laskeutusaltailla pystytään Selinin ja Koskisen (1985) mukaan roudattomana aikana poistamaan kiintoaineesta 30-44 %. Ravinteiden pidätyskyky on laskeutusaltailla parhaimmillaan 10-30 %:n luokkaa (Selin ja Koskinen 1985). Kunnostusvaiheen aikaista kiintoainekuormitusta vähennetään kaivamalla laskeutusaltaat ennen kokoojaojien kaivua. Kelluvan kiintoaineen pidättämiseksi ja laskeuttamiseksi asennetaan laskeutusaltaisiin pintapuomit. Laskeutusaltaat tyhjennetään kerran vuodessa syksyllä tai tarvittaessa altaiden lietetilan täyttyessä. Altaista poistettava liete nostetaan altaiden viereen pengerrettyihin lietealtaisiin. Lietealtaissa lieteen annetaan kuivua. Kuivumisen jälkeen liete siirretään tuotantoalueelle ja tuotetaan jyrsinturpeeksi. 6.2.5 Pintavalutuskenttä Pintavalutuskentän toimivuutta on tutkittu vuosina 1987-1991 toteutetussa Turvetuotannon vesiensuojeluteknologian kehittäminen -projektissa (Ihme ym. 1991a). Parhaiten toimineella pintavalutuskentällä keskimääräinen poistuma oli sarkaojitusvaiheessa kesä-lokakuussa vuosina 1987-1989 taulukon 17 mukainen. Tutkimustulosten mukaan oikein suunnitellulla pintavalutuskentällä voidaan kuivatusvesistä pidättää myös liukoisia orgaanisia aineksia ja ravinteita. Tutkimuksen (Ihme ym. 1991a) perusteella hyvin toimineen pintavalutuskentän tulee täyttää seuraavat ehdot: - pintavalutuskentän koko tulee olla vähintään 2 % siihen kohdistuvan valuma-alueen alasta. - veden tulee jakautua kentälle tasaisesti. - kentän tulee olla mahdollisimman luonnontilainen. - oikovirtauksia ei saa esiintyä. - turvepaksuuden tulee olla kentän kohdalla yli 1 m. - turvekerroksen tulee olla tasapaksu ja homogeeninen. - turvelajin tulisi olla vähän maatunutta rahkaturvetta Nykyisin pintavalutuskentän alaksi suositellaan vähintään 3,8 % sen valuma-alueen alasta. 25
TAULUKKO 17: Pintavalutuskentän toimivuus eri aineiden poistajana kuivatusvesistä. AINE Poistuma % Kiintoaine 44-74 COD Mn 20-30 Kok.N 38-74 epäorg.n 56-95 NH 4 -N 56-95 NO 3 -N -10-93 1) Kok.P 37-68 PO 4 -P 40-65 Fe 9-56 1) Pintavalutuskentältä on vapautunut ajoittain ravinteita. Kuivatusvedet johdetaan Iso Sarvinevan pintavalutuskentälle laskeutusaltaiden kautta. Pintavalutuskentän yläpuolisiin laskeutusaltaisiin jää osa kiintoaineesta. Kuivatusvedet nostetaan pumppaamalla pintavalutuskentälle. Pumppukuivatus toimii myös virtaamien tasaajana. Iso Sarvinevan pintavalutuskentän ominaisuudet on esitetty taulukossa 18. TAULUKKO 18: Iso Sarvinevan tuotantoalueen pintavalutuskentän ominaisuudet. Iso Sarvineva Pv-kentän ala Pv-kentän valuma-alue Pv-kentän valuma-alueesta tuotanto(sarka)aluetta Pv-kentän ala valuma-alueesta Pv-kentän ala tuotantoalueesta Pv-kentän pituuskaltevuus Pv-kentällä metsäojia 4,8 ha 107 ha 95,0 ha 4,5 % 5,1 % 0,4 % on (tukitaan) 26
KUVA 12: Iso Sarvinevan pintavalutuskenttäsuunnitelma. Pintavalutuskenttä ympäröidään penkereellä. Turvepaksuus kentällä on 1,7-2,3. Kuivatusvedet nostetaan pintavalutuskentälle pumppaamalla. Kuivatusvedet johdetaan pintavalutuskentälle ojaa pitkin ja jaetaan tasaisesti kentälle (kuva 12). Pintavalutuskenttä ympäröidään pengerryksellä, jotta varmistetaan vesien kulkeutuminen pintavalutuskentän kautta. Pintavalutuskentän alaosassa on keräilyallas, josta pintavalutuskentän kautta suotautuneet vedet virtaavat mittapadon kautta peltoalueelle vievään ojaan. Iso Sarvinevan pintavalutuskentän mitoitus 4,5 % valuma-alueesta ylittää pintavalutuskentän mitoitussuosituksen (3,8 % valumaalueesta). Pintavalutuskentän mitoituksen ja ominaisuuksien perusteella alueelle voidaan rakentaa toimiva pintavalutuskenttä. 6.3 Eristysojien vesiensuojelurakenteet Iso Sarvinevan turvetuotantoalue ympäröidään eristysojilla, joilla johdetaan ympäristön valumavedet ohi tuotantoalueen. Eristysojiin kaivetaan ojasyvennykset ennen laskua laskuojiin. Ojasyvennyksiin sedimentoituu kiintoainetta. Eristysojat kaivetaan Turvetuotannon vesiensuojeluohjeiston (1996) mukaan. Eristysojien veden laatu ei poikkea metsäojien veden laadusta. 27
Eristysojien lietealtaat tyhjennetään tarvittaessa altaiden lietetilan täyttyessä. Liete nostetaan viereiselle tuotantoalueelle kuivumaan tai levitetään lietealtaan viereen. Eristysojiin ei tule tuotantoalueen kuivatusvesiä, joten lietealtaisiin kertyy lietettä eristysojien mahdollisen uomaeroosion kautta lähinnä uoman kaivun jälkeisenä aikana. 6.4 Päästöt maaperään ja pohjaveteen Hanke ei aiheuta päästöjä maaperään ja pohjaveteen. Tuotantokaluston tarvitsemat polttoainesäiliöt sijoitetaan tukikohta-alueille ja niitä tarkkaillaan tuotantokaluston tankkauksen yhteydessä. 6.5 Päästöt ilmaan Turvetuotannon mahdolliset pölyhaitat liittyvät pääasiassa jyrsinturpeen tuotantoon ja ajoittuvat tuotantokaudelle. Mitä maatuneempaa turve on, sitä helpommin se pölyää. Myös sääolosuhteet, etenkin tuulen voimakkuus vaikuttavat pölyämiseen ja pölyn leviämiseen. Tuulen nopeuden ylittäessä 10 m/s, tuotanto keskeytetään lisääntyneen paloriskin vuoksi. Pölyhaitan esiintymiseen vaikuttavat maaston muodot ja suojaavan puuston esiintyminen. Aumaus ja lastaus ovat pölyäviä työvaiheita. Näissä työvaiheissa pölypäästö on enemmän pistemäinen kuin varsinaisessa tuotantotoiminnasta aiheutuva päästö. Ilman laadun ohjearvoissa (1.9.1996) ei ole määritelty pölyn laskeumalle enimmäissuositustasoa. Luonnollisen taustalaskeuman tasona pidetään 1 g/m²/kk. Aikaisemmin on yli 10 g/m²/kk suuruista kokonaislaskeumaa pidetty selvästi likaavana. Vapo Oy on vuosina 1988-1995 suorittanut pölymittauksia tuotantoalueillaan. Perusaineisto koostuu yhteensä 840:stä tuotantokaudella tehdystä laskeumamittauksesta. Aineiston pohjalta on laadittu kuvaaja (kuva 13), jolla esitetään kuinka suuri turvetuotannosta tuotantokaudella tuleva lisälaskeuma voi epäedullisissa oloissa olla. Kuvaaja on laadittu luokittelemalla aineisto mittausetäisyyden mukaan ja poistamalla aineistosta kustakin etäisyysluokasta ¾ pienemmistä havainnoista (kuvaajassa mukana vain suurimmat havainnot). Ko. suurimpiin havaintoihin keskittyvän tutkimusaineiston mukaan turvepöly voi yksin aiheuttaa vanhan viihtyvyyshaittarajan (10 g/m²/kk) ylittäviä laskeumia vielä noin 100 m etäisyydellä tuotantoalueen reunasta. Etäisyys ei kuitenkaan yksin vaikuta pölyn määrään, vaan hyvin maatunut turvelaatu, auma-alueen läheisyys ja paikan avoimuus lisäävät pölyhaitan todennäköisyyttä ja vastaavasti vähän maatunut turve, tuotantokentän suojainen sijainti ja tiheä reunapuusto vähentävät haitan esiintymistä (Turvetuotannon ympäristövaikutusten arviointi, Turveteollisuusliitto 2002). 28