TÄHTITAAJAMAKOHTEIDEN SUUNNITTELU

FCG Suunnittelukeskus Oy TÄHTITAAJAMAKOHTEIDEN SUUNNITTELU Työselostus 0354-C93271 18.4.2008

FCG Suunnittelukeskus Oy Työselostus I 18.4.2008 Tähtitaajamakohteiden suunnittelu 0354-C93271 SISÄLLYSLUETTELO YLEISTÄ... 4 10000 YHTEISET TYÖT... 4 12000 TYÖMAAN HALLINTO... 5 12400 KATSELMUKSET... 5 12900 LUVAT... 5 13000 TOIMINNAN JÄRJESTELY... 5 13400 LIIKENNEJÄRJESTELYT JA SUOJATOIMENPITEET... 5 15000 MAASTOTUTKIMUKSET JA LAADUNVALVONTA... 6 15100 MITTAUSTYÖT JA MAAPERÄTUTKIMUKSET... 6 15200 KATUTÖIDEN LAADUNVALVONTA... 6 15400 JOHTOTÖIDEN LAADUNVALVONTA... 7 16000 YLIJÄÄMÄMASSOJEN KÄSITTELY... 8 18000 ALUSTAVAT TYÖT... 8 18100 HYÖTYPUUN HAKKUU... 8 18200 KASVILLISUUDEN JA PINTAMAAN POISTO JA RAIVAUS... 8 18300 JOHTOJEN JA RAKENTEIDEN SUOJAUS, SIIRTO JA PURKU... 8 18400 KASVILLISUUDEN SUOJAUS... 8 20000 LIIKENEVÄYLÄTYÖT TYÖT... 9 21000 MAALEIKKAUS... 9 22000 KALLIOLEIKKAUS... 9 23000 KUIVATUS- JA RUMPUTYÖT... 9 26000 PÄÄLLYSRAKENNETYÖT...10 26400 KULUTUSKERROS ASFALTISTA...12 26600 REUNATUET JA KOURUT...13 26800 BETONIKIVET JA -LAATAT...13 27000 VIIMEISTELYTYÖT JA ERIKOISLAITTEET...14 27100 VERHOUKSET...14 27120 KIVIVERHOUS...14 27200 KATUVIHERTYÖT...14 Katuvihertyöt suoritetaan KT02 kohdan 27200 katuvihertyöt mukaisesti...14 27300 LIIKENTEEN OHJAUS- JA SUOJALAITTEET...14 28000 VALAISTUS...14 30000 VESIHUOLLON MAATYÖT...15 31000 MAAKAIVANNON TEKEMINEN...15 33300 POHJAVEDENPINNAN ALENTAMINEN...15 35000 TÄYTTÖ- JA PENGERRYSTYÖT...15 35200 ASENNUSALUSTA...15 35300 ALKUTÄYTTÖ...16 35400 LÄMPÖERISTEEN TEKO...17 35500 LOPPUTÄYTTÖ...17 37000 VIIMEISTELY...18

FCG Suunnittelukeskus Oy Työselostus 4 (17) IITIN KUNTA TÄHTITAAJAMKOHTEIDEN SUUNNITTELU YLEISTÄ saneeraa Keskikadun ja linja-autoaseman alueen. Keskikatu on n. 180 metriä pitkä katu, joka alkaa Rautatienkadulta ja päättyy Merrankujalle. Keskikadun ongelmana on routiminen ja heikko kantavuus. Kadun sijainti pysyy nykyisellään. Ajoradan leveys on 6,5 m ja jalkakäytävät erotetaan ajoradasta reunakivellä. Kadulle vaihdetaan päällysrakenne kokonaisuudessaan. Lisäksi ajoradan leveys ja liittymien muotoilu aiheuttaa valaisinpylväiden siirtoja. Keskitielle lisätään sadevesiviemäri koko matkalle. Lisäksi kadun rakenteeseen lisätään salaojat. Kadun alle kunta poraa vesijohtolinjan. Linja-autoasema on n. 0,5 hehtaarin suuruinen alue Keskikadun ja Iitintien välissä. Samoin kuin Keskikadulla, linja-autoaseman kerrokset uusitaan. Lisäksi nykyisen aseman länsipuolelta lohkaistaan osa parkkipaikka-alueeksi. Nykyisin asemalla on 7 linja-auton lähtötolppaa. Suunnitelmassa nämä korvataan 3 laiturilla. Lisäksi alueelle rakennetaan sadevesiviemäröinti ja rakenteeseen lisätään salaojat. Asema aukion pohjoispuolella on liikerakennus, jossa on Matkahuolto ja ravintola. Aukion eteläpuolella on rakentamaton liikerakennustontti. 10000 YHTEISET TYÖT Korvaukset kolmannelle osapuolelle Rakennuttaja korvaa maanomistajille välttämättömällä työalueella työn suorittamisesta mahdollisesti aiheutuvan muutoksen, kuten esim. pihateiden luiskaus, istutusten muutokset. Rakennuttaja sopii korvauksista kolmannen osapuolen kanssa työlupaehtojen laatimisen yhteydessä. Urakoitsija vastaa kaikesta muusta työn aiheuttamasta vahingosta kolmannelle osapuolelle. Työssä noudatettavat lait, asetukset ja määräykset Rakennustyössä noudatetaan Kunnallisteknisten töiden yleistä työselostusta 02 (KT 02), jota tämä työselitys täydentää ja osaltaan korvaa. Rakennustyössä noudatetaan lakeja, asetuksia ja ministeriöiden antamia ohjeita, kunnallisia järjestyssääntöjä, rakennusalan järjestöjen julkaisemia näihin töihin liittyviä normeja ja ohjeita, yleis- ja erikoispiirustuksia, sekä rakennuttajan ja suunnittelijan antamia työtä koskevia täydennyksiä, ohjeita, materiaalien valmistajan suosittelemia työohjeita ja niitä rakennusstandardeja, joihin työselityksissä ja piirustuksissa viitataan. Pääurakoitsija on velvollinen hankkimaan tarvittaessa alla luetellut ohjeet, normit ja standardit tai uudemmat vastaavat työmaalle ja pitämään ne rakennuttajan edustajien käytettävissä: Suomen Kuntaliiton julkaisu "Kunnallisteknisten töiden yleinen työselostus 02 (KT 02) Suomen Kuntaliiton julkaisu "Kunnallisteknisten töiden määrämittausperusteet 02 (KM 02). RIL 77 2005: "Maahan ja veteen asennettavat kestomuoviputket. Asennusohjeet".

FCG Suunnittelukeskus Oy Työselostus 5 (17) Rakennustyön järjestysohjeet selityksineen (274/69) (410/86) RIL 181 1989: Rakennuskaivanto-ohje VTT: 113; Harri Mäkelä, Matalaan asennettujen putkien routasuojaus ja lämmöneristäminen VTT: 29/77 "Johtokaivantojen tukemisohjeet" ja 28/77 "Pienten kaivantojen tukeminen" Työsuojeluhallituksen julkaisu "Kapeat kaivannot" Viheralueiden suunnittelun, rakentamisen ja hoidon tekniset ohjeet, VTO 98 Suomen kuntatekniikan yhdistyksen julkaisu 19/99 Tilapäiset liikennejärjestelyt katualueella 12000 TYÖMAAN HALLINTO 12400 KATSELMUKSET 12900 LUVAT Alku- ja loppukatselmus tehdään KT02 mukaisesti ja niistä laaditaan pöytäkirja. Räjäytys- ja tärinäkatselmukset tehdään KT02 mukaisesti, jos on epäiltävissä että työmaan läheisyydessä oleville rakenteille voi aiheutua vaurioita. Pohjavesitarkkailu järjestetään tarvittaessa, jos rakennustyöhön sisältyy kaivamista pohjavesipinnan alapuolella. Urakoitsija hankkii työn aikana välttämättömiksi havaitut luvat joita ovat mm. rakenteiden ja laitteiden siirtoluvat, tilapäisten liikennejärjestelyjen luvat sekä kaivuluvat. 13000 TOIMINNAN JÄRJESTELY 13400 LIIKENNEJÄRJESTELYT JA SUOJATOIMENPITEET Urakoitsija vastaa työnaikaisista liikennejärjestelyistä. Liikennejärjestelyt katualueella tehdään Suomen kuntatekniikan yhdistyksen julkaisun Tilapäiset liikennejärjestelyt katualueella mukaisesti. Liikennejärjestelysuunnitelma hyväksytetään tien tai kadun pitäjällä. Urakoitsijan vastaa suoja-aitojen, liikennemerkkien, tilapäisten ajoteiden, varasiltojen yms. järjestämisestä tienpitäjän tai työnvalvojan määräysten mukaan. Urakoitsija suunnittelee ja toteuttaa tarvittaessa suoja-aitaukset ja suojarakenteet KT02 mukaisesti.

FCG Suunnittelukeskus Oy Työselostus 6 (17) 15000 MAASTOTUTKIMUKSET JA LAADUNVALVONTA 15100 MITTAUSTYÖT JA MAAPERÄTUTKIMUKSET 15120 Maaperätutkimukset 15121 Työnaikaiset mittaukset Alueella on tehty kaksi koekuoppaa, joista selvitettiin nykyisen päällysrakenteen paksuus. Koekuoppien syvyys oli n. 1,5, m. Molempien kuoppien pohjalle tihkui vettä. Tutkimustulokset on esitetty suunnitelma-asiakirjoissa. Urakoitsijan on tarkkailtava maaperää ja tarvittaessa, jos maaperä poikkeaa suunnitelmissa oletetusta, otettava rakennuttajaan yhteyttä lisäpohjatutkimusten tekemiseksi ja suunnitelmien tarkentamiseksi. Suunnitelman maastoon merkitseminen Urakoitsija suorittaa tien ja vesihuollon mittaukset sekä muut tarvittavat mittaukset suunnitelma-asiakirjojen mukaisesti ja hyväksyttää ne rakennuttajalla. Suoritemäärien mittaukset Määrät mitataan Kunnallisteknisten töiden määrämittausperusteiden -02 mukaisesti ja suunnitelman mukaisten mittojen perusteella ottaen huomioon niihin mahdollisesti työn aikana sovitut muutokset sekä maa- ja kalliopinnan todellinen korkeus. 15200 KATUTÖIDEN LAADUNVALVONTA 15220 Tiivistämistyön valvonta Katutöiden laadunvalvonnan avulla osoitetaan, että käytettävät materiaalit ja rakennustyö ovat suunnitelman mukaisia. Materiaalin ja tiivistämistyön valvonta suoritetaan KT02 mukaisesti. Valmiiden katurakenteiden ja viheralueiden sallitut mittapoikkeamat ovat KT02 mukaisia. Penkereen, sitomattomien rakennekerrosten, kaivantojen täyttökerrosten ja muiden maa-aineksista tehtävien rakenteiden tiiveyttä valvotaan mittauksin, mikäli rakenteelle on esitetty tiiveysvaatimus joko suunnitelmassa tai KT02:ssa. Kantavuusarvojen E1 ja E2 sekä niiden suhteen E1:E2 määrittäminen Kantavuusarvot määritetään pudotuspainolaitteella tai levykuormituslaitteistolla. Myös muuta kantavuuden mittaamismenetelmää voidaan käyttää, mikäli sillä saatavat tulokset ovat luotettavasti vertailukelpoisia edellä mainituilla laitteilla saatavien arvojen kanssa. Tiivistämistyön valvonnassa käytetään seuraavia menetelmiä: Tiiveyssuhteen määrittäminen Tiiveyssuhteella tarkoitetaan levykuormitus-kokeessa toisen ja ensimmäisen kuormituksen E-moduulien suhdetta E2/E1 ja kannettavalla pudotuspainolait-

FCG Suunnittelukeskus Oy Työselostus 7 (17) teella mittauksen maksimikantavuusarvon Emax suhdetta ensimmäisen kuormituksen arvoon eli Emax/E1 (Emax on yleensä 3-5:s mittaustulos) Tiiveysasteen määrittäminen Tiiveysasteella tarkoitetaan prosenttilukua, joka ilmoittaa rakenteesta otetusta näytteestä määritetyn kuivatilavuuspainon suhteen samasta materiaalista parannetulla Proctor-kokeella määritettyyn kuivatilavuuspainon suurimpaan arvoon. Tiiveysasteen määrittämisessä saadaan käyttää myös muuta luotettavaa menetelmää. Kunkin rakenteen kohdalla on jäljempänä todettu tiiveysvaatimukset ja laadun toteaminen. Muut valvonta toimenpiteet on selostettu asianomaisen työvaiheen kohdalla. Kantavuusvaatimukset KT02 mukaan ovat; katuluokka KL 4 Päällyste 282MN/m 2 Kantava kerros 173 MN/m 2 Jakava kerros 131 MN/m 2 15400 JOHTOTÖIDEN LAADUNVALVONTA Johtotöiden laadunvalvonnan avulla osoitetaan, että käytettävät materiaalit ja rakennustyö ovat suunnitelman mukaisia. Materiaalin, tiivistämistyön ja johtojen tiiviyden valvonta suoritetaan KT02 mukaisesti. Valmiiden johtolinjojen sallitut mittapoikkeamat ovat KT02 mukaisia. Linjan TV-kuvaus Uudet viettoviemärilinjat TV-kuvataan. TV-kuvaus tehdään mahdollisimman pian johdon asennus-/saneeraustyön jälkeen työhön soveltuvalla laitteistolla. Viemärit huuhdellaan tarvittaessa. Kuvauksesta tehdään pöytäkirjaa ja kuvaus tallennetaan videonauhalle 15450 Mittaukset ja tarkepiirustukset Rakennuttaja toimittaa urakoitsijalle varsinaisten työmaakappaleiden lisäksi sarjan piirustuksia, joihin urakoitsija on velvollinen merkitsemään kaikki työn aikaiset erot ja poikkeamat alkuperäisestä suunnitelmasta. Nämä piirustukset luovutetaan rakennuttajalle, kun työ on päättynyt ja hyväksytty. Lisäksi urakoitsija laatii tarkepiirustukset maanalaisten johtojen risteily ja kulmakohdista piirustusstandardin SFS 3161 mukaisesti. Vastaavat tiedot toimitetaan kunkin vesi- ja viemärilaitoksen haluamassa atk-muodossa.

FCG Suunnittelukeskus Oy Työselostus 8 (17) 16000 YLIJÄÄMÄMASSOJEN KÄSITTELY Rakenteisiin kelpaamattomat kaivumaat rakennuttajan osoittamaan paikkaan, joka on Kausalan entiselle kaatopaikalle,joka sijaitsee 5-6 km päässä rakennuskohteesta. 18000 ALUSTAVAT TYÖT 18100 HYÖTYPUUN HAKKUU Urakoitsijan on selvitettävä ennen työn aloitusta rajamerkkien, sähköjohtojen, kaapeleiden, putkistojen ja muiden laitteiden sijainti sekä työ- ja siirtolupien olemassaolo. Suunnitelmassa johtojen paikat ovat viitteelliset. Jos alustavia töitä joudutaan tekemään talvikautena, on varmistauduttava siitä, että lopullinen rakenne ei tästä johtuen laadullisesti heikkene. Urakoitsija kaataa ja varastoi hyötypuut rakennusalueelta rakennuttajan ohjeiden mukaisesti. 18200 KASVILLISUUDEN JA PINTAMAAN POISTO JA RAIVAUS Raivauksessa poistettu ruokamulta on varastoitava tarkoitukseen osoitetuille paikoille. Pensaat, kannot, mättäät yms. on raivattava pois rakennettavalta alueelta. Muut raivaustyöt tehdään KT02 mukaisesti. 18300 JOHTOJEN JA RAKENTEIDEN SUOJAUS, SIIRTO JA PURKU Rakennustyössä noudatettavat järjestysohjeet velvoittavat kaivajaa ennen kaivutyötä varmistautumaan kaivualueella olevien kaapeleiden, johtojen ja putkistojen sijainnista. Lisäksi on otettava selville ne rakenteet ja laitteet, joille rakennustyö tai siitä aiheutuva tärinä saattaa aiheuttaa vaurioita. Tarvittaessa rakenteet ja laitteet on suojattava ja siirrettävä suunnitelman ja laitteiden haltijan ohjeiden mukaisesti. Urakoitsijan on tilattava tarvittavat johtojen, kaapelien yms. näytöt kustannuksellaan. Urakoitsija ei saa ilman asianomaista lupaa siirtää rajapyykkejä, monikulmiopisteitä yms. rakenteita tai laitteita, joiden siirron ainoastaan niiden haltija tai viranomainen on oikeutettu suorittamaan. Olemassa oleville rakenteille ei saa aiheutua vahinkoa Olemassa olevat vesi- ja viemärilinjat 18400 KASVILLISUUDEN SUOJAUS Käytöstä poistettavat vesihuolto- yms. rakenteet kuuluvat rakennuttajalle. Urakoitsija suojaa työskentelyalueella olevat, säilytettävät pensaat ja puut siten, että kasvien maanpäälliset tai maanalaiset osat eivät vahingoitu. Suojaus tehdään, mikäli on otaksuttavissa, että rakennustoimenpiteet saattavat vaurioittaa puita tai pensaita. Suojaustoimenpiteet tehdään KT 02 mukaisesti.

FCG Suunnittelukeskus Oy Työselostus 9 (17) 20000 LIIKENEVÄYLÄTYÖT TYÖT 21000 MAALEIKKAUS Kantavuusluokat ja katuluokat on määritelty KT 02:ssä, liitteet 20000/1-2. Päällysrakenteen eri osien nimitykset on esitetty liitteessä 20000/3. Kantavuusvaatimukset katuluokittain eri rakennekerrosten päältä on esitetty liitteen 20000/4 taulukoissa. Liikenneväylän alituksen siirtymäkiilat leikataan työvaiheessa 23000 (Kuivatus ja rumputyöt) ja 26000 Päällysrakennetyöt esitettyjen vaatimusten mukaan. Leikkauspohja ei saa missään kohti olla suunnitelman mukaisen leikkauspohjan korkeuden yläpuolella. Leikkauspohja tehdään suunnitelman mukaiseen kaltevuuteen. Pohjassa ei saa olla vettä kerääviä painanteita. Leikkauspohja tasataan ja tiivistetään tarvittaessa. Jos todellinen pohjamaa tai pohjavedenpinta eroaa suunnitelmassa oletetuista, on otettava yhteyttä rakennuttajaan ja suunnittelijaan. Näkyvät luiskat leikataan kaltevuuteen 1:2 ja muotoillaan hyvin ympäristöön sopivaksi. Luiskaa ei uloteta tontille, ellei asiasta ole erikseen sovittu maanomistajan kanssa. Leikkauksessa on huomioitava siirtymäkiilojen ja massanvaihdon vaatima tila. Keskikadun lopussa, plv. 130-160, oikealla puolella poikkileikkaus ulottuu nykyiseen pihaan. Leikkauksen reunaan tehdään siirtymäkiilarakenne jatkorakentamista varten. 22000 KALLIOLEIKKAUS Keskikadun ja linja-autoaseman alueella ei esiinny kalliota. 23000 KUIVATUS- JA RUMPUTYÖT 23100 AVO-OJAN JA LASKUOJIEN TEKEMINEN Alueen kuivatus hoidetaan sadevesiviemäröinnin avulla. Avo-ojia ei kaiveta 23700 SALAOJAT Salaojaputkina käytetään 100 mm halkaisijaltaan olevaa T-luokan salaojaputkea, joka täyttää julkaisun Salaojaputket, Laatuvaatimukset. Salaojat kaivetaan ja täytetään KT02 kuvien 23702 ja 23703 mukaan. Pohjamaan ollessa silttiä, hienoa hiekkaa tai silttimoreenia, kaivanto erotetaan pohjamaasta kl 2 suodatinkankaalla. Salaojakaivannon täyttömateriaalin tulee täyttää KT02 kuvan 23701 rakeisuusvaatimukset.

FCG Suunnittelukeskus Oy Työselostus 10 (17) Salaojien minimikaltevuutena käytetään 0.005. Salaojakaivanto täytetään rakennekerrosten alapintaan asti vettä läpäisevällä ja routimattomalla hiekalla tai soralla, siten ettei salaojaputki pääse siirtymään paikoiltaan. Salaojat puretaan sadevesikaivoihin. Linja-autoaseman alueelle rakennetaan salaojille tarkastuskaivoja. Koko kentän salaojavedet johdetaan sadevesikaivoon nro. 4, josta vedet johdetaan edelleen olemassa olevaan ojaan. Rakennettavat salaojat on esitetty asemapiirustuksessa ja paalukohtaisissa poikkileikkauspiirustuksissa. 23800 RUMMUT Rumpuputkina käytetään julkaisun Maahan ja veteen asennettavat kestomuoviputket mukaisia polyeteenistä (PEH) valmistettuja massiivi- tai monikerrosputkia, jotka täyttävät putkiluokkien M4 (monikerrosputket) ja T4 (massiiviputket) vaatimukset. Nykyiseen avo-ojaan laskevaa isoa betonista rumpua jatketaan n. 25 metrillä. Jatko tehdään aallotetulla teräsputkella. Putki sijoitetaan siten, ettei avo-ojaa tarvitse syventää. Rumpukaivannot tehdään KT02 kuvien 23801 23803 mukaisesti. Routivalle pohjamaalle tai routivaan penkereeseen rakennettavan rummun molemmille puolille tehdään siirtymäkiila kaltevuuteen 1:10, paitsi jos routimattoman rakenteen etäisyys tasausviivaan on enemmän kuin siirtymäkiilasyvyys. Rumpujen asennuspituus KT02 mukaisesti. Rumpujen minimikaltevuutena käytetään 1 %, suositeltavana minimikaltevuutena 2 %. Rumpujen rakentamistarve tarkistetaan työmaalla tilaajan kanssa. Rummun sekä purkuputkien päiden verhous Ojan pohja ja rummun pää nurmetetaan. Verhottava alue on KT02, kuvan 23805 mukainen. 26000 PÄÄLLYSRAKENNETYÖT Siirtymäkiilat Ennen lopullisen päällysrakenteen rakentamisen aloittamista, tarkistetaan että alusrakenteen yläpinta on oikeamuotoinen ja oikeassa korkeudessa sekä täyttää sille asetetut tiiviysvaatimukset. Vesi, jää ja lumi on poistettava ennen päällysrakennekerrosten tekemistä. Päällysrakennemassat kuljetetaan ja levitetään niin, että alusrakenteeseen ei muodostu uria. Päällysrakenne tehdään suunnitelman mukaisina kerroksina. Päällysrakennekerrosten leveydet ja luiskakaltevuudet ilmenevät suunnitelmista. Siirtymäkiilat tehdään KT 02 kuvien 26002 26008 mukaisesti. Katuluokissa 1-4 siirtymäkiila on tehtävä jokaiseen kuvien 26003 26008 mukaiseen alusrakenteen muutoskohtaan.

FCG Suunnittelukeskus Oy Työselostus 11 (17) Kiilan pohjan kaltevuus kadun pituusleikkaukseen nähden on 1:10. Siirtymäkiilan maaleikkauksen pohja muotoillaan samaan sivukaltevuuteen kuin alusrakenteen pinta. Suunnitelmiin merkityt siirtymäkiilan sijainnit tarkistetaan työmaalla maasto-olosuhteiden mukaiseksi siten, että kiilan syvin kohta tehdään alusrakenteen vaihtumiskohtaan. Sellaisissa päällysrakenteen muutoskohdissa joihin ei rakenneta siirtymäkiilaa, paksuusmuutos tehdään 5 m matkalla kantavamman alusrakenteen puolella. Uuden ja vanhan tierakenteen liittymiskohta Liittymiskohtaan tehdään siirtymäkiila 1:5 kaltevuuteen vanhan rakenteen puolelle soveltaen KT02 kohtaa 26000 SIIRTYMÄKIILAT, varoen sekoittamasta vanhan tierakenteen rakennekerroksia. Sitomattomien kerrosten rakeisuustutkimukset Kadun päällysrakennekerrosten materiaalin laatuvaatimukset on esitetty kunkin materiaalin kohdalla. Materiaalin kelpoisuus on rakeisuustutkimuksella osoitettava aina ennen työn aloittamista ja työn kestäessä KT02 taulukon 26001 mukaisesti. 26050 Kuitukangas (suodatinkangas) 26110 Suodatinkerros 26120 Jakava kerros Kuitukangasta käytetään maalajiluokissa D - G vaihtoehtoisena korvaamaan suodatinkerros. Päällysrakenteen kokonaispaksuutta ei saa tällöin pienentää. Keskikadun ja linja-autoaseman alueella käytetään käyttöluokan (KL) 2 suodatinkangasta erottamaan hiekkaa murskautumatonta luonnonmateriaalia vastaan Kankaan käsittelyssä ja varastoinnissa noudatetaan valmistajan antamia ohjeita. Kankaat asennetaan kadun pituussuuntaan ja liitetään toisiinsa limittämällä ne 0.5 m. Ennen kuin kuitukankaan päällä liikennöidään, kankaan päälle levitetään riittävä maakerros, jotta ajoneuvokuormituksesta ei aiheudu uria kankaan alapuoliseen maahan. Suodatinkankaan käyttötarve tarkistetaan työmaalla yhdessä rakennuttajan kanssa. Suodatinkerroksen kiviaineksena käytetään routimatonta hiekkaa, jonka rakeisuuskäyrä on KT02 kuvan 26111 ohjealueella sekä likimain alueen rajakäyrien suuntainen. Kiviaines ei saa sisältää epäpuhtauksia eikä läpimitaltaan 50 mm suurempia kiviä. Materiaalin kelpoisuus todetaan rakeisuustutkimuksin KT 02 taulukossa 26001 esitettyjen näytemäärien mukaisesti. Suodatinkerroksen sekoittuminen pohjamaahan tulee estää eikä pohjamaahan saa muodostua uria, tarvittaessa käytetään suodatinkangasta. Suodatinkerros tiivistetään 92 % tiiviysasteeseen. Jakavan kerroksen materiaalina käytetään soraa ja kalliomursketta. Kiviaineksen rakeisuuskäyrän tulee olla KT02:n kuvan 26211 ohjealueella ja likimain

FCG Suunnittelukeskus Oy Työselostus 12 (17) 26210 Kantava kerros alueen rajakäyrien suuntainen. Kiviaines ei saa sisältää epäpuhtauksia. Suurin sallittu kivien läpimitta on 150 mm, kuitenkin enintään puolet kerralla tiivistettävän kerroksen paksuudesta. Materiaalin kelpoisuus todetaan rakeisuustutkimuksin KT02 taulukossa 26001 esitettyjen näytemäärien mukaisesti. Jakava kerros tiivistetään keskimäärin 95 % tiiviysasteeseen. Kantava kerros tehdään KaM # 0...32 mm. Jalkakäytävien sekä kevyenliikenteenväylien kantava kerros tehdään murskeesta # 0 32 mm. Kiviaineksen on täytettävä vähintään lujuusluokan 4 vaatimukset sekä muotoluokan 3 vaatimukset (julkaisu TIEL 2212809 95 Murskaustyöt, työselitykset ja laatuvaatimukset ). Kiviaineksen tulee täyttää KT02 kuvan 26211 rakeisuusvaatimukset eikä se saa olla routivaa. Kantava kerros tiivistetään 97 % tiiviysasteeseen. 26400 KULUTUSKERROS ASFALTISTA Mittavaatimukset Ajoradan lopullinen kulutuskerros tehdään asfaltista Ab 20/120 ja kevyenliikenteenväylän kulutuskerros asfaltista Ab 12/100. Kulutuskerroksen tehdään 50 mm paksuiseksi. Kulutuskerroksen asfalttibetonin (AB) materiaalivaatimukset ovat julkaisun Asfalttinormit 1995 mukaiset. Asfalttipäällysteen suhteutustapa valitaan Asfalttinormit 1995 mukaisesti. Tilavuus ja toiminnalliseen suhteutukseen tulee käyttää PANK ry:n hyväksymää laboratoriota. Asfalttipäällysteisen ajoradan reunaan 25 cm levyinen ja päällysteen korkuinen reunus murskeesta # 0...8 mm. Murskereunus tehdään vähintään päällysteen kaltevuuteen. Murskereunus tehdään vain Keskitielle, tien vasempaan reunaan, plv. 120-170 Mittavaatimukset ovat KT02 mukaiset. Valmiissa kadussa sallitaan seuraavat mittapoikkeamat, mikäli ne eivät haittaa rakenteen toimivuutta tai ulkonäköä: - kadun osien sijainti ja korkeusasema ± 20 mm - pituussuunnassa 5 m oikolaudalla mitattuna 7 mm - poikkisuunnassa 3 m oikolaudalla mitattuna 4 mm

FCG Suunnittelukeskus Oy Työselostus 13 (17) Muut päällysteet Betonikivi Kadunvarsi paikkojen alueelle asennetaan harmaa sauvakivi.(278x138x80), kuten on käytetty muuallakin Iitin keskusta alueella. Pysäköinti ruudut eritellään valkoisilla sauvakivillä. Lisäksi sauvakivillä tehdään Keskikadun ylitse johtavat suojatiet. Kevyenliikenteen väylien laatoituksessa päällystekivenä käytetään punaista unikiveä (225x 112,5 x 60). Lisäksi punaisella unikivellä erotetaan inva- parkkipaikka linja-autoaseman länsipuoleisella parkkipaikalla. 26600 REUNATUET JA KOURUT Luonnonreunatukena käytetään standardin SFS4159/ EN 1343 mukaista viistereunakiveä tai raakareunakiveä. Viistereuna- ja vaaka reunakivistä käytettään mallia R17. Betonisina reunatukina käytetään Suomen Kuntatekniikan Yhdistys ry:n julkaisun Betoni ja luonnonkivituotteet päällysrakenteena mukaisia liimaamalla kiinnitettäviä reunatukia. Betonisia reunatukia asennetaan linjaautoaseman eteläreunaan. Mittavaatimukset ovat KT02 mukaiset. Jokainen suojatien kohdalla madalletaan reunatukea KT02 kuvan 26603 mukaisella tavalla. 26800 BETONIKIVET JA -LAATAT Materiaalivaatimukset Rakenneratkaisuja Betonilaattojen ja kivien tulee täyttää julkaisussa Betoni ja luonnonkivituotteet päällysrakenteena esitetyt vaatimukset. Asennushiekkakerrokseen käytetään rakeisuudeltaan KT02 kuvan 26700 mukaista asennushiekkaa. Saumaushiekkana käytetään rakeisuudeltaan # 0-1 mm kuivaa hiekkaa. Ajoradalle asennettavien betonilaattojen ja kivien tulee täyttää kulumiskestävyyden osalta katuluokissa 1 ja 2 vähintään kulumisluokan III ja muissa katuluokissa vähintään luokan IV vaatimukset (julkaisu Asfalttinormit 95 ). Reunatuen tai muun rakenteen ja betonikiven tai laatan välisen raon tulee olla tasaleveä eikä rako saa olla 10 mm suurempi. Korokkeilla rako voi olla 15 mm. betonilaattojen ja kivien näkyviin jäävän katkaisujäljen sallittu epätasaisuus on ±2 mm. laattojen tai kivien päiden tulee olla yhtenäinen mikäli mahdollista sen rakenteen suuntainen, johon päällyste liittyy. Puolikaskiveä pienempää betonikiven kokoa on vältettävä. Korokkeiden päällyste asennetaan poikkileikkaukseltaan kuperana. Pyöristyksen suuruus on kapeissa (alle 1 m) korokkeissa 30 mm metrin matkalla ja leveissä korokkeissa 15 mm metrin matkalla. Kantavan kerroksen yläpinta tehdään sellaiseen korkeusasemaan, että asennushiekkaa ja laatoitusta varten jää tarvittava asennusvara.

FCG Suunnittelukeskus Oy Työselostus 14 (17) 27000 VIIMEISTELYTYÖT JA ERIKOISLAITTEET 27100 VERHOUKSET 27120 KIVIVERHOUS 27200 KATUVIHERTYÖT Noppakiveä käytettään suunnitelmissa esitetyissä kohdissa. Kiviä käytetään myös betonilaatoituksen välissä katkaisemassa laatoitusta. Kiveyksen ja asennushiekkakerroksen tekemisessä noudatetaan KT02 kohdassa 26700 esitettyjä ohjeita. Betonilaattaverhousta käytetään aseman ympäristössä sekä kadunvarsi parkkipaikkojen pinnoitteena. Betonikiveyksen ja asennushiekkakerroksen tekemisessä noudatetaan KT02 kohdassa 26800 esitettyjä ohjeita. Katuvihertyöt suoritetaan KT02 kohdan 27200 katuvihertyöt mukaisesti 27300 LIIKENTEEN OHJAUS- JA SUOJALAITTEET 27310 Liikennemerkit ja opastaulut 27360 Tiemerkinnät 28000 VALAISTUS 28100 Purku- ja suojaustyöt Liikenteen ohjaamiseen ja suojaamiseen tarkoitetun laitteen asentamista säätelevät mm. tieliikennelaki, tieliikenneasetus ja liikenneministeriön päätökset. Liikennemerkit asennetaan suunnitelman mukaisesti Laatu- ja mittavaatimukset ovat esitetty KT02 kohdassa 27310 Liikennemerkit ja opastaulut Ko. alueella merkitään yksi suojatie tiemerkintöjä käyttäen. Suojatie, joka maalataan, sijaitsee linja-autoasemalla ja tehdään kestomerkintänä. Kyseessä on leveä suojatie, joka johtaa parkkipaikalta linja-autoaseman rakennukselle. Ajoradan keskiviivat ja pysäköintipaikkojen merkinnät tehdään KT02 taulukon 27361 mukaisia mittoja käyttäen. Merkintöjen sallitut mittapoikkeamat on esitetty taulukossa 27362. Olevat laitteet suojataan tai siirretään suunnitelman ja laitteiden omistajan ohjeiden mukaisesti. Siirrettävät valaisin pylväät ovat esitetty suunnitelmassa. Paikalle jäävien valaisimien kunto on tarkistettava. Nykyisten pylväät on oikaistava mikäli ne ovat kallistuneet.

FCG Suunnittelukeskus Oy Työselostus 15 (17) 30000 VESIHUOLLON MAATYÖT 31000 MAAKAIVANNON TEKEMINEN Kaivantosuunnitelma Kaivannon koko Kaivutöissä noudatetaan työsuojeluhallituksen ohjetta "Kapeat kaivannot", VTT:n tiedonantoja 28/77 ja 29/77 sekä RIL:n julkaisua 181 1989. Kaivutyö on tehtävä turvallisesti ottaen huomioon maan laatu, kaivannon syvyys, luiskan kaltevuus, olevat rakenteet ja kuormitukset sekä vedestä ja liikenteen tärinästä aiheutuvat vaaratekijät. Kaivantosuunnitelmassa esitetään joko kaivannon luiskien kaltevuus tai kaivannon tuentatapa. KT02 kuvassa 31001 on esitetty tukemattoman maakaivannon vähimmäismitat Kaivojen, palopostien ja muiden laitteiden kohdalla kaivanto tehdään tarvittaessa laajempana siten, että kaivannon seinämät tulevat vähintään 500 mm etäisyydelle kaivoista ja laitteista. Kaivannon syvyys määrätään putkien asennussyvyyden ja perustamistavan mukaan. Kaivannon syvyyden tulee olla sellainen, että putket voidaan asentaa piirustusten osoittamaan tasoon. Liikakaivua on vältettävä. Siirtymärakenteet Siirtymäkiiloja käytetään siirryttäessä kalliolta heikosti kantavalle maaperälle, perusmaan kantavuuden muuttuessa, siirryttäessä perustamismenetelmästä toiseen tai putkilinjan liikenneväylän alituskohdille. Myös jos kadun alittava sadevesiviemäri päättyy toisesta päästään luiskaan tai avo-ojaan, noudatetaan ko. alitusosuudella kaivannon ja siirtymäkiilojen tekemisestä annettuja ohjeita. Siirtymäkiilat rakennetaan KT 02, luku 23000 (Kuivatus ja rumputyöt) mukaisesti. Kaivumaiden käsittely Kaivumaat on siirrettävä niin kauas kaivannon reunasta, etteivät ne aiheuta luiskan sortumia, eivätkä kaivantoon vierivät kivet, maamassat yms. aiheuta putkivaurioita tai vaaranna työturvallisuutta. Kaivumaat, joita ei käytetä kaivannon täyttöön, on kuljetettava välittömästi ylijäämämassoille varatulle alueelle tai maankaatopaikalle. 33300 POHJAVEDENPINNAN ALENTAMINEN Tehdään tarvittaessa erillisen suunnitelman mukaisesti. 35000 TÄYTTÖ- JA PENGERRYSTYÖT 35200 ASENNUSALUSTA Putket asennetaan vähintään 150 mm paksuisen asennusalustan varaan. Putkiliitosten kohdille kaivetaan tarvittavat syvennykset muhveja tai muita lii-

FCG Suunnittelukeskus Oy Työselostus 16 (17) 35300 ALKUTÄYTTÖ toskappaleita varten. Erityisesti on huolehdittava siitä, ettei kaivannon seinämässä ole kiviä, jotka voivat painaa ja vahingoittaa putkia. Asennusalustan tiiveyden tulee täyttää seuraavat tiiviysvaatimukset: - tiiveysaste (Proctor) 90 % - tiiveyssuhde (kannettava pudotuspainolaite) 2,8 Perusmaa ja asennusalusta eivät saa olla jäässä. Asennusalusta rakennetaan liikennealueilla kaikilla putkilla ja liikennealueiden ulkopuolella < PN 10 putkilla hiekasta, sorasta tai murskeesta. Asennusalustan ja perusmaan väliin levitetään suodatinkangas Tällöin on kaivutyö tehtävä huolellisesti liikakaivua välttäen, siten että asennuspohjasta tulee riittävän tasainen. Perusmaan kivettömyys on varmistettava koko asennusalustan syvyydeltä. Asennusalusta tehdään myös siinä tapauksessa, jos perusmaassa tapahtuu töiden seurauksena häiriintymistä tai liikakaivua. Erityisesti on huolehdittava siitä, ettei kaivannon seinämässä ole kiviä, jotka voivat painaa tai vahingoittaa putkia. Kestomuovisten vietto- ja painejohtojen yhteydessä tulevat kysymykseen seuraavat materiaalit: murske 0...16 mm (putkille Ø 110) sora tai hiekka, jonka max. raekoko on 10 % putken nimellismitasta, kuitenkin niin että putkille DN < 200 sora tai hiekka rakeisuusohjealue on 0...20 mm. kun asennusalustan on mahdollista jäätyä, se tehdään sepelistä tai sorasepelistä, josta puuttuvat alle # 8 mm:n rakeet. Alkutäyttömateriaalilla tarkoitetaan putken ympärillä perusmaan tai asennusalustan yläpuolella käytettävää materiaalia. Alkutäyttömateriaalin on täytettävä samat vaatimukset kuin asennusalustalle on esitetty. Alkutäyttömateriaalina käytetään hiekkaa, soraa tai mursketta. Alkutäyttö ulotetaan vähintään 300 mm putken laen yläpuolelle. Alkutäyttö suoritetaan samanaikaisesti putken molemmin puolin huolellisesti sulloen siten, etteivät asennetut putket pääse täytön aikana liikkumaan tai vahingoittumaan. Sullonta suoritetaan 150-200 mm kerroksina joko jaloin polkemalla tai kevyellä käsijuntalla. Muoviputken päälle tulevat täyttömassat saadaan tiivistää koneellisesti vasta kun putken laen päällä on vähintään 300 mm paksuinen täyttökerros. Liikennealueilla alkutäyttö tiivistetään 90 % tiiviysasteeseen.

FCG Suunnittelukeskus Oy Työselostus 17 (17) 35400 LÄMPÖERISTEEN TEKO Alkutäyttöön ja asennusalustaan käytettävä aines ei saa sisältää lunta tai jäätä, eikä se saa olla routaantunutta. Eristelevynä käytetään suulakepuristettua tai paisutettua polystyreenimuovilevyä, jonka kuivairtotiheys on vähintään 35 kg/m 3. 35500 LOPPUTÄYTTÖ Lopputäyttö liikennöitävällä alueella Tie- ja liikennealueilla lopputäyttömateriaalin on oltava tiivistämiskelpoista. Mikäli kaivannosta saatava materiaali on hyvin tiivistyvää, käytetään sitä. Muussa tapauksessa tuodaan lopputäyttömateriaaliksi ulkopuolelta samalla tavalla routivaa materiaalia. Jos sellaista ei ole saatavissa, on tehtävä routakiilat maalajien vaihtumiskohtaan. Päällysrakenteen osuudella sen lopputäyttömateriaalin pitää olla asianomaista rakennekerrosta vastaavaa ainesta sekä rakeisuudeltaan että tiiveydeltään. Suurin sallittu kivien tai lohkareiden läpimitta on 2/3 kerralla tiivistettävän kerroksen paksuudesta, kuitenkin enintään 300 mm. Lopputäytön tiivistys suoritetaan tie- ja liikennealueilla enintään 300 mm kerroksissa koneellisesti. Tiivistyskoneena käytetään esim. tärylevyä 400 kg. Louheesta tehdyn lopputäytön yläpinta kiilataan kuten louhepenkereen pinta. Koneellista tärytystä ei saa kuitenkaan suorittaa 300 mm lähempänä putken lakea. Tiivistymistä on, mikäli olosuhteet sen sallivat, edistettävä vesikastelulla. Lopputäyttö tiivistetään kerroksittain 90 % tiiviysasteeseen (Proctor) tai 2,8 tiiveyssuhteeseen (pudotuspainolaite) ja ulotetaan liikennealueen rakennekerrosten alapintaan. Lopputäyttö liikennöitävän alueen ulkopuolella Tie- ja liikennealueiden ulkopuolella lopputäyttö suoritetaan kaivumailla, joista on poistettu 300 mm suuremmat kivet. Lopputäytön tiivistys ei ole tie- ja liikennealueiden ulkopuolella välttämätön, vaan kaivanto täytetään sellaiseen korkeuteen, että se myöhemmin tiivistyessään saavuttaa ympäröivän maanpinnan korkeuden. Kaivojen ympärystäyttö Kaivojen, palopostien ja sulkuventtiilien sivuilla, vähintään 0.5 m etäisyyteen niiden ulkopinnasta, lopputäyttö tehdään routimattomalla materiaalilla. Mikäli kaivo tai venttiili sijaitsee kadun päällysrakenteen alueella, noudatetaan mitä aikaisemmin on mainittu routakiilojen rakentamisesta.

FCG Suunnittelukeskus Oy Työselostus 18 (17) 37000 VIIMEISTELY Urakoitsija huolehtii rakennusjätteiden poiskuljettamisesta kaatopaikalle. Valmiit johtolinjan osat siivotaan ja puhdistetaan työn edistämisen mukaan. Erityisesti on huolehdittava siitä, että ojat ja rummut puhdistetaan niihin mahdollisesti työn aikana joutuneesta maasta, ja että pengerretyn johtolinjan taakse ei jää alueita, joihin sadevesi patoutuu. Työalue kunnostetaan vastaavaan kuntoon, mitä se oli ennen työn aloittamista. Raivaustyössä poistettu ruokamulta levitetään muun täytön ja tasauksen jälkeen kaivannon päälle sekä nurmetetaan. Ylijäämämaat, ylisuuret kivet ja louhe ajetaan rakennuttajan osoittamalle maankaatopaikalle. FCG Planeko Oy Kuopio Hyväksynyt: Markku Kuokkanen ins. Laatinut: Teemu Saastamoinen ins.