Lypsykarjatilan seosreseptin suunnittelu. Mustiala Heikki Ikävalko



Samankaltaiset tiedostot
Seosrehutilan ruokintaratkaisut

Täysi hyöty kotoisista rehuista. Oikealla täydennyksellä tasapainoinen ruokinta.

III. Onnistunut täydennys ruokintaan KRONO KRONO KRONO KRONO. Tasapainoinen ruokinta kotoisten rehujen laadun mukaan

Rehuanalyysiesimerkkejä

Suomen Rehun komponenttituotteet

Aperehuruokinnan periaatteet

Tankki täyteen kiitos!

Herne lisää lehmien maitotuotosta

HERNEKÖ SUOMEN MAISSI?

Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa. Jarmo Uusitalo

Lypsylehmän negatiivisen energiataseen hallinta. Annu Palmio KESTO-hankkeen loppuseminaari

Säilörehusta tehoja naudanlihantuotantoon

Minna Tanner, ProAgria Kainuu

Kivennäisruokinnan haasteet (= ongelmat, vaikeudet) ruokinnan suunnittelussa

Umpilehmän ruokinta. Huomiota vaativa aika! Lehmän tärkeimmät tuotantovaiheet

Suomen Rehun kattava nautarehuvalikoima on suunniteltu tilasi parhaaksi.

Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

RUOKINTA JA EPIGENETIIKKA EPIGENETIIKKA JA RUOKINTA EPIGENETIIKKA GEENIEN SÄÄTELY - TERVEYS EPIGENEETTINEN OHJELMOINTI

luomutiloille Suomen Rehun uudet monipuoliset luomurehut parantavat tuotantotuloksia ja eläinten hyvinvointia.

Automaattilypsyä tehokkaasti tiedotushanke. Väkirehun anto tuotoksen ja talouden näkökulmasta

Ruokinnan talous, hyvä säilörehu kaiken pohjana, pellolta pöytään!

Kaikki meni eikä piisannutkaan

Rehustuksella tuotanto reilaan. Anne Anttila Valtakunnallinen huippuosaaja: Seosrehuruokinta Rehuyhteistyö teemapäivä Äänekoski

Sari Kajava, Annu Palmio

Monipuoliset rehuratkaisut tehokas kasvu lihakarjalle

Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

Onnistunut umpikausi pohjustaa hyvän lypsykauden

Ympäristönäkökulmien huomioiminen lypsykarjan ruokinnan suunnittelussa

Kotoisista valkuaisrehuista kannattavuutta maidontuotantoon

Vasikoiden väkirehuruokinta

Taulukko 1. Laskelmissa käytettyjen rehujen rehuarvo- ja koostumustiedot. Puna-apila-

Miten ruokinnalla kestävyyttä lehmiin? Karkearehuvaltaisen ruokinnan mahdollisuudet. Liz Russell, Envirosystems UK Ltd

Palkokasvit lypsylehmien rehuna

Farmarin Perunarehu. Perunarehu hillitsee kustannuksia ja sinun työtaakkaasi!

Ruokintastrategian vaikutus nurmenviljelyyn

Hyvinvoiva vasikka tuotannon tekijänä

Palkokasvit ja puna-apila lehmien ruokinnassa. Mikko J. Korhonen

Emolehmien ruokinta - tiedettä, taidetta vai mutu-tuntumaa?

Maississa mahdollisuus

Rehukustannusten hallinta on taitolaji. ProAgria Etelä-Suomi Huippuosaaja Sari Jussila Lypsykarjanruokinta ja -talous

Kirkkaasti tehokkaimmat. ruokintaratkaisut. tilasi parhaaksi!

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa

MaitoManagement 2020

Kevät 2016 vaatii paljon ruokinnalta. ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti

Hyödyllinen puna-apila

Menestyvän tilan ruokintaratkaisut! Suomen Rehun laaja rehuvalikoima takaa tuotannon menestyksen

Siirtymäkauden ajan ruokinta

Säilörehu poron karkearehuna - tuloksia ruokintakokeesta

Miten koostaa lypsättävä karkearehuvaltainen ape?

10 vuotta. Näillä eväillä kasvuun. Joustoa talouteen A-Rahoituksella. Tilaa helposti netissä: tai puhelimella:

Hyvä alkukasvu tuottava ja kestävä lehmä. Kasvupotentiaalin mukaisella ruokinnalla menestykseen

Kokoviljan viljely ja käyttö lypsylehmillä

Lypsylehmän umpikauden ja transitiovaiheen management ja ruokinta

ProTuotos-karjojen rehustus vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

SÄILÖREHUN VILJELY -INFO

Palkokasveilla valkuaisomavaraisempaa maidontuotantoa

Naudan ruokintavaatimus eri kasvuvaiheessa. Luomulihaseminaari Tampere Maiju Pesonen InnoNauta-hanke

UMPILEHMIEN RUOKINTAOPAS

Terve lehmä tekee tuplasti vasikoita. Suomen Rehun Acetona Terveysohjelma

Kaura lehmien ruokinnassa

Ruokinta ja hedelmällisyys. Eläinten terveys ja hyvinvointi KERRASTA KANTAVAKSI

Parempia tuloksia aidolla Pötsitehosteella. Suomen Rehun voittoisat Pötsitehoste-rehut:

Maissirehu lehmien ruokinnassa. ProAgria Pohjois-Savo, Jouni Rantala

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa

Rehu- Rehu- Menu. Joustoa talouteen A-Rahoituksella. Nautatilan. Tilaa helposti netissä: tai puhelimella:

Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

Sulavat annokset sulavaa vitamiinien ja hivenaineiden annostelua

Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

Raisioagro Uuden ajan maatalouskauppa

Hiehoprosessin tehostamisella säästöjä ja lisää maitoeuroja

LYPSYLEHMIEN REHURATKAISUT

Palkokasveilla valkuaisomavaraisempaan maidontuotantoon

Nautatilan rehuaapinen

Mikrolevät lypsylehmien valkuaisrehuna

TS presentatie vleesvee UK Sloten BV ELINVOIMAINEN VASIKKA TULEVAISUUDEN LYPSYLEHMÄ TAI TEHOKAS LIHANTUOTTAJA

Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta

Säilörehusadon analysointi ja tulosten hyödyntäminen

Palkokasveilla kohti parempaa valkuaisomavaraisuutta

Vasikoiden ruokinnan optimointi - tuloksia KESTO-hankkeen tutkimuksista

Lypsykarjan eläinten ryhmittely- Robotin takakierto

Säilörehu poron karkearehuna - tuloksia hankkeen ruokintakokeista

Monipuolisuutta seosruokintaan. Suomen Rehun komponenttituotteet

RUOKINTA VOI PELASTAA PALJON. Vasikkakuolleisuus kuriin kurssi ELT Vesa Rainio Dip.ECBHM Savonia-amk, VAAVI-hanke


Poron ruokinnan ja tarhauksen ABC

Vesiruton käyttö rehuksi Hilkka Siljander-Rasi ja Anna-Liisa Välimaa

Härkäpapu ja sinilupiini lypsylehmien valkuaisrehuina

Kasvavien nautojen valkuaisruokinta on iäisyyskysymys. Halola-seminaari Arto Huuskonen

Lypsykarjan tuotosseurannan tulokset 2015

Ohjelma. Automaattilypsy Kotieläinopettajien päivä Mustiala Jussi Savander

Kotimaiset valkuaiskasvit lypsylehmien rehuna

Seosrehuruokinnan taloudenhallinta. Huippuosaaja Sari Jussila Lypsykarjanruokinta ja -talous

APERUOKINTA LOPPUKASVATUKSESSA

Jokainen tila on erilainen

Laidunruokinnan käytännön toteuttaminen

Varmennettu poikiminen - 20x 45 opintotunnin synnytysapukurssi osa 1.

Märehtijä. Karkearehun käyttäjä Ruoansulatus. Ruokinta. Pötsin ph. Väkevyys

Lihanautojen valkuaistarve - pötsivalkuaisella pötkii pitkälle

Härkäpapusäilörehu lypsylehmien ruokinnassa

Pihvinautojen kivennäisruokinta

Transkriptio:

Lypsykarjatilan seosreseptin suunnittelu Mustiala Heikki Ikävalko

Lypsykarjatilan seosruokintamuodot Seosruokinta Suomessa pohjautuu kahteen menetelmään Täydennetty seosruokinta (PMR) Seosruokinta (TMR)

Seosruokinta TMR TMR ruokinnan erityispiirteet Tiloille joiden yksikkökoko on riittävän suuri Eläinten ryhmittelymahdollisuus välttämätön tai Maidontuotannossa min. 3 erilaista seosta (umpi-, lypsävät ja korkeatuottoiset lehmät) Työmenekki suurempaa - Yksi seos on aina kompromissi, jossa pienituottoiset lihovat ja suurituottoiset laihtuvat - Yksinkertainen koneketju edullisempi hankkia - Ei sovellu lypsyrobottitiloille

Täydennetty seosruokinta PMR PMR ruokinnan erityispiirteet Pääasiassa maidontuotantoa harjoittaville tiloille mutta myös lihakasvattamoille Soveltuu kaikenkokoisille karjoille 1+1 seos (lypsävät/ummessa) Väkirehutäydennys tuotoksen mukaan korkeatuottoisille Robottitilalla on aina PMR ruokinta = lehmät menevät robotille syömään eivät lypsylle Harvemmin ruokintaongelmia (lihominen/laihtuminen) Eläinaineksen vaihtelut eivät vaikuta Kallis alkuinvestointi = 2 tekniikkaa, Kioskit + apevaunu

1. Miten hyvä seos syntyy (PMR) PMR seosruokinnan tavoiterehuarvot ry/kg ka 0,96-0,98 Raakavalkuaista % ka:sta 16,5-17,5 OIV g/kgka 95-98 Väkirehu % ka:sta 40-50 Lisäksi väkirehutäydennys kioskilta tai robotilta tuotoksen mukaan Robottitilalla energiaväkevyys vaikuttaa suoraan lehmien aktiivisuuteen ja lypsykertojen lukumäärään = Liian väkevä seos vähentää lypsykertoja!

2. Miten hyvä seos syntyy (TMR) TMR seoksen tavoitearvot Korkeatuottoiset Keski-/matalatuottoiset ry/kg ka yli 1,00 0,96-0,98 Rv % ka yli 17,5 17,0-17,5 OIV g/kgka yli 100 95-98 Väkirehu-% n.60 n.40-50

2. Miten hyvä seos syntyy (PMR+TMR) Seokseen komponentit Vain hyvälaatuisia / puhtaita Hyvin säilyneitä Erilaisia; kuten esim. mäski/tuoreleike = valkuaista ja energiaa = monipuolisuus Ummessa oleville samoja raaka-aineita kuin lypsävillekin Käytä vain tunnettuja ja luotettavia komponenttitoimittajia/komponentteja

Ummessaolevien seosruokinta 2 PMR tilan seoksen energiaväkevyys vastaa keskimäärin 30 kg lypsävien ravinnontarvetta (0,96 ry/kgka) Lypsävien TMR seoksen energiaväkevyys vastaa keskimäärin 40-45 kg lypsävien ravinnontarvetta (0,98-1,00 ry/kgka)

Mitä jos käytän lypsävien seosta umpilehmille?

Seoksen syönti kg ka syönti kg ka 30 25 20 15 syönti kg ka 10 5 0 Hiehot yli 18 kk lehmät ummessa keski ja matalatuottoiset korkeatuottoiset

Ummessaolevat syövät vähemmän Pötsin sisällön virtaus pienenee eläimen lopetettua lypsynsä ts. rehun viipymisaika pidentyy Eläimen syöntikyky pienenee (kgka) Lisäravinnontarve elatuksen lisäksi vasikan kasvuun melko pieni* *Huomioitu ruokintanormeissa!

Seoksen Energiaväkevyystavoite seoksissa eläinryhmittäin energia ry/kgka 1,2 1 0,8 0,6 energia ry/kgka 0,4 0,2 0 Hiehot yli 18 kk lehmät ummessa keski ja matalatuottoiset korkeatuottoiset

Energiaväkevyys Umpilehmillä ja hiehoilla lähes sama energian ja raakavalkuaisen tarve Korkeatuottoisten ja keskituottoisten energiaväkevyys merkittävästi tuhdimpi syötyä kuiva-ainekiloa kohden.

Umpikausi on niin lyhyt etteivät ne ehdi lihoa

LIHOMINEN KG UMPILEHMIEN LIHOMINEN LYPSÄVIEN SEOKSELLA 70 60 50 40 30 lehmät ummessa keskituottoisten seos lehmät ummessa korkeatuottoisten seos 20 10 0 lihominen 15 vrk lihominen 30 vrk lihominen 45 vrk lihominen 60 vrk lihominen 75 vrk lihominen 90 vrk

Seoksen täyttävyys ummessa oleville Ummessa ja tunnutuskaudella lehmän kuiva-ainesyönti on noin 9-10 kg (hiehot yli 18kk 9-10 kg) 600 kg painavan lehmän elatusenergiatarve on 5,4 ry Tiineyslisä Seoksessa Täyttäv. -7 kk 0.9 ry (6.3ry) n. 0.80 ry/kgka 1.25-1.1kakg/ry -8 kk 1.6 ry (7.0ry) -9 kk 2.9 ry (8.3ry) n. 0.93 ry/kgka -Hiehot >18kk (7-8ry) n. 0.80-0.90 ry/kgka

Raakavalkuaisen tarve 8-3 vko. ennen poikimista = min 13 % 2 vko. ennen poikimista = min 14 % Poikimahetkellä = min 15 % Hiehojen (>18 kk) raakavalkuaisen tarve on 14.5 %

Ummessaolevien ja hiehojen seosesimerkki Säilörehu 85.6 % (rv15 %, ry 0.93) Olki 10.0 % F.Rypsi Mixer 4.0 % F.Fosforikiven. 0.4 % (hiehot Ca kiv.) Jos kivennäinen on vaikea sovittaa umpilehmien ruokintaan on parempi jättää se kokonaan pois kuin käyttää väärää kivennäistä! Seoksen ravintoainearvot:» Ka 38 %» Rv 15.2 %» Karkearehu NDF 55 %» Ry 0.84 /kgka» PVT 4.8 g/kgka» OIV 84

Yhteenveto Ummessaolevien seos voi perustua samoihin ravintoainetavoitteisiin kuin hiehoillakin Kivennäisruokintaa ei voida toteuttaa samanaikaisesti (kalsiumin tarve hiehoilla, yli 2 krt. (jopa ensikot) poikineilla halvausriski ) Kivennäisruokinta voidaan toteuttaa jos eläimet osastoissa PMR tiloilla tunnutusrehu lypsyrobotilta tai väkirehukioskista

Kuidun saanti pitääkö olkea käyttää? Seosruokinnan kuituminimit eivät poikkea tavanomaisesta ruokinnasta millään tavalla. Kuten kaikissa ruokintatyypeissä liiallinen tärkkelys samoin kuin liian nuorena korjattu säilörehu altistavat löysämahaisuudelle ja happamelle pötsille Rakenteellinen kuitu ylläpitää pötsin kerrostuneisuutta ja ehkäisee löysämahaisuutta pääosa rakenteellisesta kuidusta saadaan säilörehuista

Olkilisän vaikutus säilörehuseoksen energiaväkevyyteen Ry/kgka 0,94 0,92 0,9 0,88 Ry 0,86 0,84 0,82 SÄILÖR SR+OLKI 3% SR+OLKI 5% SR+OLKI 7%

Olkilisän vaikutus säilörehuseoksen raakavalkuaisarvoon Rv % 16,5 16 15,5 15 14,5 Rv % 14 13,5 13 SÄILÖR SR+OLKI 3% SR+OLKI 5% SR+OLKI 7%

Olkilisän vaikutus säilörehuseosken OIV arvoon OIV g/kgka 84 83 82 81 80 79 OIV 78 77 76 75 SÄILÖR SR+OLKI 3% SR+OLKI 5% SR+OLKI 7%

Olkilisän vaikutus säilörehuseoksen Karkearehu NDF arvoon KarkNDF 70 60 50 40 30 KarkNDF 20 10 0 SÄILÖR SR+OLKI 3% SR+OLKI 5% SR+OLKI 7%

Yhteenveto kuidunsaannista.. Mitä nuorempana säilörehu korjataan sitä vähemmän siinä on rakenteellista kuitua ja sitä vähemmän kuiva-ainesatoa! Kun säilörehu D-arvo on 66-68 (ry arvo 0.93) ja raakavalkuainen 15-16 % ei olkea tarvitse käyttää. Olkilisä vähentää seoksen energiaväkevyyttä merkittävästi mutta ei juurikaan lisää rakenteellisen kuidun saantia Karkearehu NDF minimi 30 kg lypsävällä lehmällä on 24 % ka:sta

Kun Vesilisä on välttämätöntä

vesilisä % / kuiva-aine % Vesilisä kun seoksen ka% 65 70,0 60,0 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 - Seoksen kuiva-aine % Vesilisä % Lp:sta

vesilisä % / kuiva-aine % Vesilisä kun seoksen ka% 60 70,0 60,0 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 - Seoksen kuiva-aine % Vesilisä % Lp:sta

vesilisä % / kuiva-aine % Vesilisä kun seoksen ka% 55 60,0 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 - Seoksen kuiva-aine % Vesilisä % Lp:sta

vesilisä % / kuiva-aine % Vesilisä kun seoksen ka% 50 60,0 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 - Seoksen kuiva-aine % Vesilisä % Lp:sta

vesilisä % / kuiva-aine % Vesilisä kun seoksen ka% 45 50,0 45,0 40,0 35,0 30,0 25,0 20,0 15,0 10,0 5,0 - Seoksen kuiva-aine % Vesilisä % Lp:sta

Seosesimerkki Tuoreleike + Perunarehu + valkuaismelassi Lypsäville lehmille PMR

Tuoreleike ja perunarehu eivät nosta tärkkelyspitoisuutta!

Valkuaismelassi täydentää hyvin tuoreleikettä ja perunarehua!

Seosesimerkki tuoreleike + mäski + valkuaismelassi

Mäski ja Tuoreleike eivät nosta tärkkelyspitoisuutta!

Valkuaismelassi sopii hyvin myös mäskituoreleike seokseen!

Mäski ja tuoreleike lisäävät NDF kuitujen määrää!

Seosesimerkki PMR Perunarehu, murskesäilövilja ja seosmelassi

Perunarehu ei lisää tärkkelyksen määrää!

Yhteenveto Tuoreleike ja melassileike parantaa seoksen NDF pitoisuutta ja on parasta kuitua märehtijälle. Mäski on erinomainen kuitulähde ja sisältää puolitiivisteen verran valkuaista. Mäskin valkuainen on pääosin aminohappomuodossa ja edullista mm. rypsiin nähden

Yhteenveto.. Perunarehu on erinomainen energia ja kuiturehu Hinnaltaan ylivoimainen (ry hinta rahteineen) Soveltuu katekäyttöön ja sellaisenaan kaikille nautaeläimille Ei ole nk. tärkkelysrehu Turvallinen käyttää ja helppo säilöä

Yhteenveto Valkuais- ja seosmelassit soveltuva seokseen maittavuutta antavina komponentteina Valkuaismelassi täydentää puuttuvaa N pötsissä Seosmelassi sitoo vapaata N pötsissä kun energiaa on runsaasti tarjolla Molemmat estävät seoksen lajittumista

Lopuksi Käytä vain hyvälaatuisia tunnettuja rehukomponentteja Muista vitamiinitäydennys. Farmarin Sulavat Annokset soveltuvat seostilan vitamiinitäydennykseen parhaiten! Käytä teollisia seoksiin suunniteltuja kivennäisvalmisteita (esim. Farmarin kivennäiset) näin varmistat oikean ja tasapainoisen seosruokinnan ilman riskejä. Tutki perusrehut ja rakenna seosresepti vain tunnetuille kotoisille rehuille älä petä itseäsi! Tilaa tarvittavat tuorekomponentit ajoissa varmistat saatavuuden!

Suomen Rehun sulavat valmisannokset Tällä hetkellä (6.2.2009 alkaen) valmisannoksina on saatavana seuraavat tuotteet. (Toimitukset alkavat viikolla 7) Farmarin ADE vitamiini annos 500 kg lava, 250 Pussia, à 2 kg Farmarin Seleeni E-vitamiini annos 500 kg lava, 250 Pussia, à 2 kg Farmarin Pötsitehoste annos 250 kg lava, 250 Pussia, à 1 kg

Suomen Rehun sulavien annoksien tarkka annostelu lypsylehmille rasvaliukoiset vitamiinit leh. joka päivä joka 2. joka 3. joka 4. joka 5. 25 1 2 3 4 5 30 0 0 0 5 6 35 0 3 0 0 7 40 0 0 5 6 8 45 0 0 5 7 9 50 2 4 6 8 10 55 2 4 7 9 0 60 0 5 7 10 0 65 0 5 8 10 0 70 3 6 8 11 0 75 3 6 8 12 0 80 3 6 10 0 0 85 0 7 10 0 0 90 0 7 11 0 0 95 4 8 11 0 0

Mustialan PMR seos