Työ- ja yksilövalmennuksen perusteet. 10.3.2015 Valtakunnalliset työpajapäivät Turku. Outi Rautio Valtakunnallinen työpajayhdistys ry



Samankaltaiset tiedostot
Työpajatoiminnan ABC

Ajopuu vai tietoinen vaikuttaja

Seinätön valmennus - uhka vai mahdollisuus? Outi Rautio Valtakunnallinen työpajayhdistys ry

Nuorten työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön yhteistyö

Työpajatoiminnan rooli ja yhteistyön mahdollisuudet suhteessa Valmaan Valmistavien ja valmentavien koulutusten yhteistyöseminaari

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016

Nuorten työpajatoiminta yksilöllisten koulutuspolkujen tukena

Synergiaseminaari Hämeenlinna Ammatillisen koulutuksen reformi ja työpajatoiminta Ylitarkastaja Merja Hilpinen

NUORTEN TYÖPAJATOIMINTA PSAVI-alueella. Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart Pohjois-Suomen aluehallintovirasto

Maahanmuuttajien. valmennus työpajoilla. Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille

Työpajatoiminta ja osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Etelä-Suomen nuorten työpajatoiminnan kehittämispäivä Merja Hilpinen

Perustajayhteisöt. Iisalmen Kehitysvammaisten Tuki ry. Iisalmen Mielenterveystuki ry. Kiuruveden Varapäre ry. Sonkajärven Nuorison Tuki ry

TYÖPAJAPEDAGOGIIKKA. valmennuksen pedagogisia lähtökohtia työpajalla TEKEMÄLLÄ OPPII

Työpajatoiminta - monialaisen yhteistyön perusyksikkö

NEET-nuorten palvelut, kustannukset ja kohdentuminen

Länsi ja Sisä-Suomen nuorten työpajatoiminnan kehittämispäivä Merja Hilpinen

KOKKOTYÖ-SÄÄTIÖ. GREEN CARE Anita Hevosmaa

Työ- ja yksilövalmennuksen perusteet. Susanna Palo Valtakunnallinen työpajayhdistys #tpy #tpykouluttaa

Työ- ja yksilövalmennuksen perusteet. Verkkokoulutus Susanna Palo, Valtakunnallinen työpajayhdistys

Koskenniska, Vaajakoski

Valtionapukelpoisuus nuorten työpajatoiminnassa ja muita ajankohtaisia asioita. Merja Hilpinen


Etsivä nuorisotyö ja nuorten työpajatoiminta - ohjaamon yhteistyökumppani vai osa toimintaa. Ohjaamopäivä Merja Hilpinen

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti


Nuoret työpajoilta tavoitteellisesti elämään, koulutukseen ja työhön. Etelä-Pohjanmaan Pajoilta Urille pajaseminaari Seinäjoki 13.3.

Työpajatoiminnan ABC NUORI Tampere. Susanna Palo Valtakunnallinen työpajayhdistys

NUORTEN TYÖPAJATOIMINTA. Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart Pohjois-Suomen aluehallintovirasto

Koulutuskumppanuus toisen asteen ammatillisen koulutuksen. kanssa. Sillan lyhyt esittely

Työpajatoiminnan vaikuttavuus esille Sovari-mittarilla

Työvalmentajatoiminta Pielisen Karjalassa

vaikuttavuutta. Osaavaa työ- ja työhönvalmennusta hankkeen

Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa


Kumppaniksi ry:n toimintasuunnitelma vuodelle 2012

Kiinni työelämässä -seminaari

Joensuun Nuorisoverstas ry:n Nuorten työpajatoiminnan toiminta ja tulokset

Työpajatoiminta Nuori Tampere

Työpajatoiminta maakuntauudistuksessa Palveluintegraatiota parhaimmillaan

Nuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta

Tavoitteena tavallinen elämä

Työmarkkinoille kuntouttavien palvelujen kehittämistarpeet

Työpajatoiminnan Jyväskylä

Toimiiko ohjaus? Kokemuksia ja näkemyksiä kentältä. Eveliina Pöyhönen

Sovari työkalu työpajatoiminnan vaikuttavuuden mittaamiseen

Etsivä ja ehkäisevä nuorisotyö

ROVANIEMEN MONITOIMIKESKUS-SÄÄTIÖ L A A D U K K A I D E N K U N T O U T U S - J A O H J A U S P A L V E L U J E N E D E L L Ä K Ä V I J Ä

TYÖPAJAPEDAGOGIIKKA. Työpaja toimintaympäristönä. Esite työpajojen sidosryhmille. ja yhteistyökumppaneille.

Henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma (HOKS) maahanmuuttaja-asiakkaan osaamisen tunnistamisen ja vahvistamisen sekä ohjauksen tukena

Työpajatoiminnan sisällöt ja vaikutukset esille

EDURO-SÄÄTIÖN NUORTEN PALVELUT JA NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS Tanja Raappana

Green Care seminaari. Kokkolan työvoiman palvelukeskus Toimisto Otsikko

Työpaja- pedagogiikka

Sovari -työpajamittarin pilotoinnin alustavia tuloksia Työpajatoiminnan sosiaalisesti vahvistavat vaikutukset

Monialaisen yhteispalvelun järjestäminen Kainuussa Anne Huotari Työllisyysasiantuntija, TYP-johtaja Kajaanin kaupunki, Kainuun TYP

AMMATILLINEN KUNTOUTUS HENKILÖASIAKKAAN NÄKÖKULMASTA. Kuntoutuspäivät Ylilääkäri Maija Haanpää

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa

Paula Kukkonen erityisasiantuntija Bovallius ammattiopisto

Kelan työhönvalmennus. Päivi Väntönen Projektipäällikkö,

TURUN STARTTIVALMENNUS

Vieteri-Nuoret toimintaraportti 2017

Pirkanmaan työllisyydenhoidon seminaari/ kuntaesimerkit/ kolme pajaa/ Pälkäne, Orivesi ja Pirkkala. Työ- ja keskustelupisteet 4.3.

Nuorten työpajatoiminnan valtionavustuskelpoisuushaku

Palkkatuen ja työkokeilun mahdollisuudet välityömarkkinoilla Katja Pietilä Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto

Välityömarkkinoilta avoimille työmarkkinoille mahdollisuudet

Eija Rissanen, Tukeva-työvalmennussäätiö Pirjo Oksanen, Kuopion kaupunki

Nuorisotakuu Te-hallinnossa. Anna-Kaisa Räsänen

TYÖVALMENNUKSEN LAATU

Ylitornion Väylä-hanke. Kuntalaisten hyvinvoinnin ja työllisyyden edistämiseksi

Alueelliset verkostot

TYP-toiminnan perusteet. Jenni Ketonen,TYP-päällikkö

Yleistä kuntouttamiseen liittyen

Sosiaalinen kuntoutuminen Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus

J.J. Jedulainen

Petra-projekti Nuorten työllistymisen tukeminen. Työllisyyspalvelut, Vantaan kaupunki Hankevastaava Annukka Jamisto

Alueellisen elinikäisen ohjauksen yhteistyöryhmän tehtävät, alueellinen koordinointi ja rahoitus. Salmia

Yhdessä hyvä OTE. KYMENLAAKSO - lähtötilanteesta tavoitetilaan

Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset

Etsivä nuorisotyö aitoa kohtaamista ja aikaa nuoren tueksi

Kipinä syttyy työpajoilla

STRATEGIA Valtakunnallinen työpajayhdistys ry

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit

JYVÄSKYLÄ, MUURAME, JÄMSÄ

Paula Kukkonen

Kuntouttava työtoiminta ja rajapinnat työllisyyspalveluihin ja sosiaaliseen kuntoutukseen

Oppimisympäristön tunnistamisesta osaamistodistukseen. Helsinki

Startti parempaan elämään Juurruttamishanke VAIKUTTAMISEN ABC Syksy 2015

SOTE- ja maakuntauudistus

Askel eteenpäin! parik säätiö presentaatio.

STARTTIVALMENNUS -mistä on kyse?

Etsivän nuorisotyön sisällöt ja vaikuttavuus näkyviin Nuori

Nuorisotakuu. Timo Mulari

Tavoitteena tavallinen elämä

Tuotteistaminen käytännössä: TPY:n malli

Ajankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista

Oppimisympäristön arvioiminen ja tunnistaminen tutkinnon perusteiden avulla. puh

Mikä muuttui projektin tuloksena?

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus

KAINUULAISET VÄLITYÖMARKKINAT MURROKSESSA. KAIRA-hanke -Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen (S10179)

Transkriptio:

Työ- ja yksilövalmennuksen perusteet 10.3.2015 Valtakunnalliset työpajapäivät Turku Outi Rautio Valtakunnallinen työpajayhdistys ry

Sosiaalisen työllistämisen toimiala on yhteiskäsite heikossa työmarkkina-asemassa olevia henkilöitä työllistäville ja heidän työllistymismahdollisuuksiaan sekä toimintakykyään parantaville tai ylläpitäville toimijoille tarjoaa monialaisessa yhteistyössä laadukkaita, peruspalveluihin kuuluvia ja niitä täydentäviä työllistymis-, koulutus-, kuntoutus- ja ohjauspalveluja työ- ja toimintapaikkoja

Sosiaalisen työllistämisen toimialan asiakkaat Heikossa työmarkkina-asemassa olevat henkilöt pidempiaikaisia vaikeuksia työllistyä suoraan tai työhallinnon peruspalveluiden avulla tavalliseen työyhteisöön normaalin työsuhteen ehdoin Heikon työmarkkina- aseman taustalla diagnosoitu vamma tai sairaus, päihdeongelma, huono kielitaito, heikko tai vanhentunut koulutus, vähäinen työkokemus työnantajien ennakkoluulot sopivien työpaikkojen vähäisyys Sosiaalinen vahvistaminen on ennen muuta prosessi, joka tähtää arjenhallinnan ja sitä kautta elämäntilanteen parantamiseen asteittain.

Työpaja Valmennusympäristö, jossa työnteon ja siihen liittyvien valmennus- ja kuntoutuspalvelujen avulla pyritään parantamaan yksilön arjen hallintaa ja valmiuksia hakeutua koulutukseen tai työhön Valmennus /kuntoutus palvelut Työ Yhteisö

Tunnettavuus / tuntemattomuus? Työpajatoimintaa tai sen sisältöjä ei ole määritelty lainsäädännössämme. Nuorisolain 7 :ssä todetaan, että nuorten työpajapalvelut kuuluvat tarvittaessa kunnan nuorisotyöhön ja -politiikkaan. Opetusministeriön päätöksessä 17/600/2006 (nuorten työpajatoiminnan yleiset perusteet ja suositukset) määritellään pajatoiminnan tavoitteeksi parantaa työpajatoimintaan osallistuvan nuoren valmiuksia päästä koulutukseen, suorittaa koulutus loppuun tai päästä avoimille työmarkkinoille lisäksi työpajatoiminnan tehtävänä on parantaa nuoren elämänhallintataitoja yksilöllisesti sovitun määräajan puitteissa.

Valmennusympäristön keskeiset elementit Arjenhallinta Työelämätaidot Työyhteisöosaaminen Sosiaalinen vahvistuminen Työn tekninen osaaminen Lahjakkuus Yhteisö

Työ- ja yksilövalmennus Arjenhallinta YKSILÖVALMENNUS Sosiaalinen vahvistuminen Työelämätaidot TYÖ- JA YKSILÖVALMENNUS Työyhteisöosaaminen Työn tekninen osaaminen TYÖVALMENNUS Lahjakkuus Pajayhteisö

Työvalmennus Työvalmennus on valmentautujan yksilöllisten tarpeiden ja valmiuksien mukaan tapahtuvaa Tukea työelämässä tarvittavien työyhteisötaitojen hankkimisessa Tukea työelämässä tarvittavien pelisääntöjen hankkimisessa Tukea työelämässä tarpeellisten työtaitojen ja tietojen hankkimisessa Työvalmennus on lähes päivittäistä tukea, joka on suunniteltua tavoitteellista työn avulla tapahtuvaa Työvalmentaja oman ammattialansa osaaja

Yksilövalmennus Työvalmennusta tukevaa toimintaa, jossa perehdytään valmentautujan elämäntilanteeseen kokonaisvaltaisesti tarjotaan monialaista tukea arjenhallintataitojen ja toimintakyvyn parantamiseksi Yksilövalmennusta toteutetaan Yksilötapaamisina Ryhmävalmennuksena (vertaisryhmä, starttitoiminta) Yksilövalmennuksen määrä työpajajaksolla vaihtelee päivittäisestä kausittain tarjottavaan tukeen Pääasiassa Sosiaali-/terveys-/opetus-/nuorisoalan ammattilainen

Työpajojen asiakkaat Valmentautujia työllistävät työnantajat Seinätön valmennus Tuotteita ostavat asiakkaat Valmennuspalveluja ostavat asiakkaat TE- toimi, sosiaalitoimi, opetustoimi Valmennuspalveluiden käyttäjäasiakkaat, valmentautujat

Valmentajat ja valmentautujat 2007 2013

Valmennukseen ohjautuminen monialaisen verkoston kautta Keskeiset ohjaavat organisaatiot TE-palvelut Sosiaalitoimi Kela Oppilaitokset Rikosseuraamuslaitos Siviilipalveluskeskus Etsivä nuorisotyö Omatoiminen hakeutuminen Valmennuspalvelu Työkokeilu, työhönvalmennus, palkkatukityö Kuntouttava työtoiminta Kuntouttava työtoiminta Työhönvalmennus (mt) Oppisopimuskoulutus, tutkinnon osan suorittaminen Yhdyskuntapalvelu Siviilipalvelu Palveluohjaus Palveluohjaus

Valmennuksen ja työn suhde eri valmennuspalvelussa TE- Työkokeilu Kuntouttava työtoiminta Ammatinvalinta/ urasuunnittelu Paluu työelämään Toimintakyky, arjenhallinta, työkyky, syrjäytymisen ehkäisy Työyhteisö Työyhteisö Valmennus/ ohjaus Työ Valmennus/ ohjaus Työ

Asiakasprofiilit Lähellä työelämää TE- Työkokeilu Ammatinvalinta/ urasuunnittelu Paluu työelämään Työyhteisö Kuntouttavat palvelut Kuntouttava työtoiminta Toimintakyky, arjenhallinta, työkyky, syrjäytymisen ehkäisy Työyhteisö Valmennus/ ohjaus Työ Valmennus/ ohjaus Työ

Valmennusprosessi R A P O R T O I N T I Valmennussuunnitelma Tavoitteet Arviointi Palaute Sopimus Yhteisöllisyys Sijoittuminen Tavoitteiden mukainen valmennus Havainnointien dokumentointi Ammattialakohtaiset työtehtävät Monialainen verkosto Seuranta

Valmennusprosessi R A P O R T O I N T I Valmennussuunnitelma Tavoitteet Arviointi Palaute Sopimus Yhteisöllisyys Sijoittuminen Tavoitteiden mukainen valmennus Havainnointien dokumentointi Ammattialakohtaiset työtehtävät Monialainen verkosto Seuranta

Sopimus Valmennus on suunnitelmallista ja ammatillista, perustuu sopimuksellisuuteen. Sopimus määrittää valmennuksen kestoa työkokeilu on useimmiten lyhyt, esimerkiksi 1-3 kuukautta. Työkokeilun enimmäiskesto voi olla enintään 6 kuukautta samalla järjestäjällä. Kuntaorganisaation osalta enimmäiskesto on 6 kuukautta samoissa tehtävissä. Työkokeilun enimmäiskeston laskenta aloitetaan alusta, kun taustalle on kertynyt vähintään 12 kuukautta työttömyyttä. (TEM/439/00.04.01/2012, s. 35-36) tuettu oppisopimus, joka kestää keskimäärin 3 vuotta. Kuntouttava työtoiminta jopa pidempään (työelämätavoite?) Sopimuksen taustalla Työnhakusuunnitelma, aktivointisuunnitelma, kuntoutussuunnitelma Pitkän aikavälin tavoitteet, ei konkreettista sisältöä valmennuksesta

Valmennusprosessi R A P O R T O I N T I Valmennussuunnitelma Tavoitteet Arviointi Palaute Sopimus Yhteisöllisyys Sijoittuminen Tavoitteiden mukainen valmennus Havainnointien dokumentointi Ammattialakohtaiset työtehtävät Monialainen verkosto Seuranta

Kirjallinen suunnitelma Valmennussuunnitelma ja tavoitteen asettelu Tavoitteiden pilkkominen ja käytännön sopimukset Valmennukselle asetetaan sekä määrällisiä että laadullisia tavoitteita Tavoitteen asettelu Tavoitteen tulisi olla mahdollisimman konkreettinen ja realistinen, saavutettavissa oleva Tavoitteen tulee olla mitattavissa, arvioitavissa oleva

Valmennusprosessi R A P O R T O I N T I Valmennussuunnitelma Tavoitteet Arviointi Palaute Sopimus Yhteisöllisyys Sijoittuminen Tavoitteiden mukainen valmennus Työ- ja yksilövalmennusta Havainnointien dokumentointi Ammattialakohtaiset työtehtävät Monialainen verkosto Seuranta

Tavoitteellisen valmennuksen kuvaaminen Valmennusprosessin tarkastelu Ulkoinen Sisäinen valmennusprosessi valmennusprosessi Valmentautujan silmin Selkeät työnkuvat Vastaako asiakasprofiilin Roolit arjessa haasteisiin? Vastuualueet Eri valmennuspalveluiden asiakasprofiilit Tiedonkulku Palaverikäytännöt Valmennuspalveluja ostavan asiakkaan silmin Puhumisen paikat Sopimuksen tavoitteiden Imago mukainen valmennus? Tuotteita ostavan asiakkaan ja valmentautujia työllistävien työnantajien silmin Sosiaalisen työllistämisen ideologia

Valmennusprosessi R A P O R T O I N T I Valmennussuunnitelma Tavoitteet Arviointi Palaute Sopimus Yhteisöllisyys Sijoittuminen Tavoitteiden mukainen valmennus Havainnointien dokumentointi Ammattialakohtaiset työtehtävät Monialainen verkosto Seuranta

Havaintojen jäsentyminen ja dokumentointi Havainnointi on tehokasta ja (yleensä) todellisuutta vastaavaa Dokumentointi turvaa havainnon Dokumentointi on prosessi Muutosten huomioiminen ja dokumentoinnin pitäminen ajan tasalla Dokumentointi on (lähes) välttämätöntä arvioinnin tueksi Mielletään usein perustehtävästä irralliseksi ja aikaa vieväksi toiminnoksi Yhteinen dokumentoinnin väline ja toimintamalli Viikko- ohjelmalla aikaa dokumentoinnille

Valmennusprosessi R A P O R T O I N T I Valmennussuunnitelma Tavoitteet Arviointi Palaute Sopimus Yhteisöllisyys Sijoittuminen Tavoitteiden mukainen valmennus Havainnointien dokumentointi Ammattialakohtaiset työtehtävät Monialainen verkosto Seuranta

Mitä arvioinnilla tarkoitetaan? Jokainen meistä on "joutunut" arvioinnin kohteeksi, sillä arviointi on muodossa tai toisessa aina mukana mm. muodollisessa koulutuksessa

Arviointi ja arvioinnin mittarit? Arviointi yhdistetään helposti arvosteluun, vaikka ne ovat täysin eri asioita Arvioinnin syyt ja menetelmät vaihtelevat - perimmäisenä tarkoituksena kuitenkin on pyrkimys jonkinlaiseen muutokseen Erilaisia alku-, väli ja loppuarviointimenetelmiä Mitä arvioidaan? Pohjana valmennussuunnitelman mukaiset tavoitteet Keskeistä työpajojen asiakasarvioinnissa: Toimintakyky, työkyky ja ammatinhallinta

Asiakasprofiilit Lähellä työelämää TE- Työkokeilu Ammatinvalinta/ urasuunnittelu Paluu työelämään Työyhteisö Kuntouttavat palvelut Kuntouttava työtoiminta Toimintakyky, arjenhallinta, työkyky, syrjäytymisen ehkäisy Työyhteisö Valmennus/ ohjaus Työ Valmennus/ ohjaus Työ Toimintakyky ja ammatinhallinta suhteessa työelämän perusvaatimukseen Toimintakyky

Valmennusprosessi R A P O R T O I N T I Valmennussuunnitelma Tavoitteet Arviointi Palaute Sopimus Yhteisöllisyys Sijoittuminen Tavoitteiden mukainen valmennus Havainnointien dokumentointi Ammattialakohtaiset työtehtävät Monialainen verkosto Seuranta

Raportointi ja seuranta Raportointi yksilö- ja työvalmennuksen/ hallinnon kesken, valmentautujalle, valmennuspalvelun ostajalle, työpajatoiminnan päärahoittajalle Yhtenäiset käytännöt Seuranta (OKM, Merja Hilpinen) Nuorten työpajojen tulee tehostaa oman toiminnan seurantaa ja arviointia erityisesti työpajatoimintaan osallistuvien nuorten polkujen etenemisen seurantaa ja arviointia Seurannassa suositellaan käytettäväksi PARTY järjestelmää, joka helpottaa valtionapuviranomaisen kyselyyn vastaamista. Seurantatietoina raportoidaan seuraavia tietoja: valmentautujan työpajalle ohjaava taho ja palvelu, johon on ohjattu valmentautujan sukupuoli, ikä ja koulutustausta valmennusjakson kesto valmentautujan sijoittuminen pajajakson jälkeen

Valmennusprosessi R A P O R T O I N T I Valmennussuunnitelma Tavoitteet Arviointi Palaute Sopimus Yhteisöllisyys Sijoittuminen Tavoitteiden mukainen valmennus Havainnointien dokumentointi Ammattialakohtaiset työtehtävät Monialainen verkosto Seuranta

Sijoittuminen Vaikutusten arviointi pelkästään sijoittumisena koulutukseen tai työelämään tuo esille vain osan työpajan merkityksestä nuorelle ja sen vaikutuksista nuoren elämänkulkuun Positiivien sijoittuminen Koulutus Työ Armeija Äitiysloma Muu ohjattu toiminta Laadulliset mittarit?

Valmennusprosessi R A P O R T O I N T I Valmennussuunnitelma Tavoitteet Arviointi Palaute Sopimus Yhteisöllisyys Sijoittuminen Tavoitteiden mukainen valmennus Havainnointien dokumentointi Ammattialakohtaiset työtehtävät Monialainen verkosto Seuranta

Yhteisö ja yhteisöllisyys Yhteisön tunnusomaisia piirteitä ovat yhteinen päämäärä ja mielenkiinnon kohde. Yhteisöllä on yhteinen päätösvalta sekä yhdessä sovitut säännöt, joiden rajoissa toimitaan yhteisesti laaditut toimintaohjeet ja periaatteet viikko- ohjelma tukee yhteisöllisyyttä Yhteisön toiminta suunnitelmallista, toistuvaa ja pysyvää

Valmennusprosessi työpajalla Sopimus Arviointi Palaute Valmennussuunnitelma VUORO- VAIKUTUS- Yhteisöllisyys TAIDOT Tavoitteiden mukainen valmennus Havainnointi Dokumentointi Sijoittuminen Raportointi/ Seuranta

Sanaton viestintänne menee perille

Kiitos! Valtakunnallinen työpajayhdistys ry www.tpy.fi Yhteisövalmentaja / kouluttaja Outi.rautio@tpy.fi