Jalostuspäivät, Mikkeli 2012 17.2.2012 Janne Mäkikalli Viljavuuspalvelu Oy
Viljavuuspalvelu Oy Viljavuuspalvelu on maatalous ja ympäristölaboratorioanalyysejä äi i l tuottava yritys Pääasiakaskuntana ovat maa ja metsätalousyrittäjät Yritys on perustettu 1952 Vuodesta 1992 lähtien yritys y on sijainnut Mikkelissä Graanin alueella Savolab Oy:n liiketoiminta liitettiin Viljavuuspalveluun vuonna 2005 2007 Varkauden kaupungin elintarvikelaboratorio osaksi Viljavuuspalvelua Liikevaihto 3,5 milj. euroa (vuosi 2011) Henkilöstömäärä 37
Maanäytteet Hevostalouden palvelut perustutkimus + hivenravinnepaketti (tai Nurmipaketti), vähintään joka viides vuosi Lanta, virtsa ja puristenesteanalyysit jokaisena kasvukautena Kasvinäytteet ja kivennäisanalyysit tarkentavat kasvien ravinteiden saantia ja kasvukauden aikaisia toimenpiteitä Rehuanalyysit vilja, heinä ja säilörehunäytteet (myös mikrobiologinen laatu ja sokeri) Kaivovesinäytteet juomaveden laatu Salmonella näytteet
Maan viljavuustutkimus on kasvintuotannon perusta
180000 kpl Happamuus (ph), 2006-2010 160000 140000 120000 100000 80000 60000 40000 20000 0 Huono Huononlainen Välttävä Tyydyttävä Hyvä Korkea Arvel. korkea
Kalkituksen merkitys korostuu nurmirehun tuotannossa nurmi tarvitsee paljon kalkkia ja hyötyy siitä usein enemmän kuin viljat nurmien lannoitus kasvukauden aikana laskee peltojen ph:ta jopa yhden viljavuusluokan kolmen vuoden aikana kilo typpeä vaatii neutraloituakseen yli kaksi kiloa kalkkia, mikä vuositasolla merkitsee 500 1000 kg/ha kalkkipoistumaa kalkituksella on mahdollista parantaa nurmirehun kivennäiskoostumusta
Ravinteiden merkitys kasveille kasvi tarvitsee kasvaakseen kaikkiaan 16 eri ravinnetta, toinen ravinne ei voi korvata toista pääravinteiden (N, P ja K) ja sivuravinteiden (Ca, Mg, S) tarve kiloja/ha, j/ hivenravinteiden (Fe, Mn, Zn, Cu, B, Cl ja Mo) tarve grammoja/ha viljelykasvin sisällä hyvin liikkuville ravinteilla, kuten typellä, kaliumilla, fosforilla ja magnesiumilla puutosoireet ilmaantuvat tavallisesti vanhoihin, jo täyskasvuisiin lehtiin, koska nämä ravinteet tsiirtyvät hl helposti tikasvissa vanhoista lehdistä uusiin lehtiin huonosti kulkeutuvat ravinteet, kuten kalsium, boori, mangaani ja rauta ovat taas edellisen vastakohtia. Niiden puutosoireet näkyvät ensin uusimmissa lehdissä
Sinkki (Zn) sinkki vaikuttaa läheskaikkiin eläinten elintoimintoihin (mm. kasvuun ja lisääntymistoimintoihin) puutosoireita eläimillä ovat ruokahalun heikkeneminenja erilaiset ihovauriot. Sinkinpuute voi heikentää myös hedelmällisyyttä. viljoilla lehdet muuttuvat selkeässä sinkin puutteessa kellertäväksi (kloroottisiksi) ja lehtisuonten välillä lll esiintyy kll kellertäviä viiruja.
Kupari (Cu) eläimet tarvitsevat kuparia erilaisissa entsyymitoiminnoissa. Sillä on merkitystä myös hedelmällisyydelle, rehun sulatukselle ja pötsimikrobien toiminalle nurmirehujen kuparipitoisuus on meillä yleensä 4 8 mg/kg ka, kun hyvä pitoisuus rehussa olisi yli 10 mg/kg ka kuparin puutteessa uusien lehtien kärkien reunoissa esiintyy vaaleita tai kellertäviä laikkuja, joita ohralla ja kauralla kutsutaan keltakärkitaudiksi. Myöhemmin lehtien kärjet kiertyvät, surkastuvat ja taittuvat alas kuparin puute esiintyy kasveissa usein piilevänä ja alentaa rehukasvien satoa jo lievänä, ä vaikka oireita it ei näkyisikään ikää
Mangaani (Mn) mangaanin puute voi aiheuttaa eläimillä luuston kehityshäiriöitä, liikkumisongelmia ja hedelmällisyyshäiriöitä mangaanin puute ilmenee usein maassa, jonka ph on korkea (ph 6,5 tai yli) hyvä mangaanipitoisuus maassa on yli 75 mg/maalitrassa mangaaninpuute ilmenee kasvin nuorissa lehdissä pitkinä g p p ruskeina tai harmahtavina/keltaisina laikkuina. Jyvien ja röyhyjen muodostus jää heikoksi. Lievissä puutosoireissa kasvusto näyttää vain tavallista vaaleammalta
Viljavuustutkimuksien hivenravinnetulokset vuosina 2006 2010 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0% Mangaani Sinkki Kupari huono-välttävä tyydyttävä hyvä korkea-arv.korkea
Maatalouden ympäristötuen mukainen lantaanalyysi, jos levitysmäärä on yli 20 m³/v
Rehujen analysointi
Ruokinnallinen laatu = rehun koostumus, rehuarvot, sulavuus Hevosten laihtuminen Kasvun hidastuminen Suorituskyvyn heikkeneminen Ruoansulatuskanavan häiriöt > kaviokuume (sokeria tai valkuaistaliikaa) liikaa) > lannehalvaus > lihasjäykkyys > tammoilla maidontuotannon määrä
Viljavuuspalvelun rehutilasto 2009 2011 MJ/kg ka SRV g kg/ka SOKERI g/kg ka min ka max min ka max min ka max Heinä 76 7,6 88 8,8 11,11 61 73 110 35 151 349 Tavoite >9,0 80 90 50 150 Säilörehu 9 10 11,5 30 73 147 1 23 298 Tavoite >10 90 100 50 Kaura 10 11,95 14,2 62 86 Rehut 12,1 94
Rehun hygieeninen laatu Pilaantunut, homeinen ja multainen rehu, sekä ulosteet ja ruokinta astioiden epäpuhtaus > ruoansulatushäiriöt > ripulia, ähkyä > allergiat > hengitystiesairaudet > kohtutulehdukset, varhaisluomiset
Seleenin merkitys Suomen maaperässä on vähän seleeniä ihmisille ja eläimille välttämätön hivenaine puute aiheuttaa eläimille mm. kuolleisuutta, lihasrappeumaa, sydänsairauksia ja heikkoa kasvua jo 1930 luvulla havaittiin Suomessa lihasrappeumaa kotieläimillä illä vuodesta 1969 lähtien lisättiin natriumseleniittiä rehuihin lannoitteisiin alettiin lisätä vuonna 1984 ensin 6 mg/ kg, 1998 määrä nostettiin 10 mg/kg g ja 2007 15 mg/kg
Seleeni ja mikrobiologinen laatu Seleeni min max Bakteerit, pmy Hiivat Homeet Heinä 0,1296 0,02 0,36 24 615 181 1 011 552 581 344 Hyvän arvo 0,5 8 milj. 0,1 7 milj. Nurmisäilö rehu 0,153 0,02 0,59 330 125 269 3 902 971 170 472 Hyvä arvo 0,31 0,1 10 milj. 0,09 1 milj. Kaura 0,04 0,02 0,05 50 473 000 1 276 006 1 176 718 Hyvä arvo 009 0,09 Alle 50 milj. Alle 05 0,5 milj.
Tiedätkö minkälaista rehua hevosellesi syötät? Hevosrehuanalyysissa selvitetään heinästä kuiva aine, raakavalkuainen, raakakuitu, rehuyksikköarvo, sulavaraakavalkuainen, Ca, P, K, Mg, Na, Cu, Zn, Fe sekä sokeri. erikseen tilattavassa mikrobiologisessa tutkimuksessa määritetään rehuista kokonaisbakteerit, hiivat ja homeet. rehunäytteiden ottaminen lähetettävän ttä ä näytteen ätt kk koko eri rehuilla: viljat 2 litraa heinä 0,3kg (n. puolimuovikassia) säilörehu 1 kg
Huippusuorituksiin tarvitaan hyvää rehua Hyvän rehun tekeminen on taito: Ajoitusta, tekniikkaa, säilöntää ja laaturiskien hallintaa!
Juomavesianalyysit ( 3 vuoden välein ) Hevosten juomaveden laatuvaatimus sama kuin ihmisten talousveden Hevonen juo keskimäärin 30 40 litraa/päivä. Rasituksessa tarve kaksinkertaistuu Vedentarve, riippuu > rehun vesipitoisuudesta > > hevosen iästä > juomakerroista > > hikoilusta
Kiitos! Päivi Näkki 044 320 4050 paivi.nakki@viljavuuspalvelu.fi Janne Mäkikalli 050 594 5290 janne.makikalli@viljavuuspalvelu.fi www.viljavuuspalvelu.fi