TOIMIELIN TEHTÄVÄALUE VASTUUHENKILÖ TEHTÄVÄKUVAUS SIVISTYS- JA VAPAA-AIKALAUTAKUNTA Kulttuuri- ja kirjastopalvelut, Paimion opisto (kansalais- ja musiikkiopisto), nuoriso- ja liikuntapalvelut. Marja Astola-Turpeinen Vapaa sivistystoimi tarjoaa Paimion asukkaiden tarpeita tyydyttäviä kulttuuripalveluja ja harrastusmahdollisuuksia sekä mahdollisuuksia itsensä sivistämiseen. Vapaalla sivistystyöllä on rooli ja mahdollisuus luoda hyvinvointia yhteiskuntaan. Vapaan sivistystyön tehtävänä on yksilöiden persoonallisuuden monipuolinen kehittäminen, elinikäinen oppiminen/fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen hyvinvointi sekä mahdollisuus panostaa tasa-arvoa, kansanvaltaa, moniarvoisuutta, monikulttuurisuutta ja kestävää kehitystä tukevaa toimintaa sekä sosiaalisen median taitojen hallintaa. Vapaa-aikapalvelut järjestävät tarkoituksen mukaisia hyvinvointi- ja selviytymispalveluja kaikille kuntalaisille. SIVISTYS- JA VAPAA-AIKALAUTAKUNTA kokouksia 8 Läsnä Läsnä Salminen Toni, pj 8 Murto Sari, vj 0 Uusitalo Joona, vpj. 7 Seppä Jouni, vj. 1 Berg Rauno, j. 6 Tanninen Eetu, vj. 0 Klapuri Tintti, j. 5 Kronbäck Pirkko-Liisa, vj. 0 Tuominen Outi, vj. 0 Kuisma Karoliina, j. 5 Riipinen Hannu, vj. 3 Mannisto Heikki, j. 8 Virtanen Jari, vj. 0 Nisu Teemu, j. 8 Ristilä Pasi, vj. 0 Pirhonen Henna, j. 7 Mäenpää Marja, vj. 1 Rantanen Riitta, j. 8 Heino Outi. vj. 0 Mäkinen Carita, kh:n ed. 0 Heurlin Eeva, kh:n ed, vj 0 Astola-Turpeinen Marja, esittelijä, 8 Pohjola Kari, pöytäkirjanpitäjä 7 Hongisto Jukka, kh:n pj. 0 Jussinmäki Jari, kaupunginjohtaja 0
TOIMIELIN OSATEHTÄVÄALUE VASTUUHENKILÖ SIVISTYS- JA VAPAA-AIKALAUTAKUNTA HALLINTO MARJA ASTOLA-TURPEINEN TEHTÄVÄKUVAUS Hallinnon tehtävänä on vastata tehokkaasti ja taloudellisesti sivistys- ja vapaa-aikalautakunnan tehtäväalueiden asioiden valmistelusta, huolehtia päätösten täytäntöönpanosta sekä hakea ja raportoida laatu- ja kehittämishankerahoitusta sekä opintosetelihankerahoitusta OPH:lta toiminnan laadun parantamiseksi. Aluehallintoviraston Osaava-ohjelman hankerahoituksella yhdessä Ilo Oppia -verkoston kanssa on tarjottu maksutonta koulutusta opistojen opettajille. Tavoitteet Jokainen sektori on laatinut tuloskortin asiakas-, prosessi-, henkilöstö-, arviointi- ja talousseurannan helpottamiseksi. Toteutuminen Tavoitteet ovat toteutuneet resurssien puitteissa. Tuloskortit luettavissa TA 2015 ja TS 2016-2017 kirjassa. Sivistys- ja vapaa-aikapalvelujen henkilöstö Sivistys- ja vapaa-aikalautakunta käyttää ylintä päätösvaltaa vastuualueella. Sen alaisuudessa toimii kuusi sektoria: Kulttuuripalvelut Kirjasto Paimion opisto Musiikkiopisto Liikuntapalvelut Nuorisopalvelut joilla kullakin on oma toimialueestaan vastaava. Henkilöstömäärät tehtäväalueittain: Kulttuuripalvelut 0,76 Kirjasto 5 Paimion opisto 3,5 sekä 54 sivutoimista opettajaa Musiikkiopisto 3 sekä kuusi tuntiopettajaa Liikuntapalvelut 6,5 Nuorisopalvelut 4
TOIMIELIN TEHTÄVÄ (Tulosalue) VASTUUHENKILÖ Sivistys- ja vapaa-aikalautakunta Kulttuuripalvelut Jouni Lehtiranta Tavoitteet Kulttuuripalvelujen tehtävänä on paikallisten kulttuuri-identiteetin osatekijöiden yhteen kokoaminen. Paikalliskulttuuri on yhteinen puu, jonka oksia kasvattavat taide eri muodoissaan, museo- ja kotiseututyö, rakennuskulttuurin vaaliminen, ammatti- ja vapaaehtoistyön yhdistäminen sekä yhteistyö oppilaitosten kanssa. Kulttuuripalveluja kehitetään laaja-alaisesti yhteistyössä valtakunnallisten, maakunnallisten ja paikallisten yhteisöjen kanssa. Paimiolaisen kulttuuri-identiteetin esilletuontia tuetaan museoiden, kotiseutuarkiston ja erilaisten kulttuuritapahtumien kautta. Tiivistetään ja kehitetään yhteistyötä sekä sivistys- ja vapaa-aikalautakunnan alaisten toimijoiden kesken että muiden kaupungissa toimivien organisaatioiden kesken. Kaupunkikonserniin kuuluvan Lyyli Tuomolan säätiön kanssa luodaan uusia yhteistyömuotoja museon yleisötilojen avautuessa keväällä 2014. Yhteistyö niin toiminnallisella kuin henkilöstötasolla mahdollistaa molempien osapuolten toiminnan ylläpitämisen ja kehittämisen. Kaupunginhallituksen syyskuussa 2010 tekemän päätöksen mukaan Lyyli Tuomolan säätiölle myydään toiminnanjohtajan palveluita, ja säätiö puolestaan myy kaupungille vastaavan määrän museosuunnittelijan työpanosta. Seutukunnan muiden kuntien kulttuuritoimien kanssa kolme vuotta sitten aloitettua yhteistyötä jatketaan ja tiivistetään maksimaalisten synergiaetujen saavuttamiseksi. Yhteistyön puitteissa järjestetään esimerkiksi yhteisiä tapahtumia, yhteistä markkinointia ja jatketaan ns Kummitaiteilijatoimintaa. Jo kuusi kertaa järjestetyn Viva Vista kaupunkitapahtuman järjestämistä jatketaan yhteistyössä paikallisten toimijoiden kanssa. Vuosille 2008 2012 laaditun kulttuuristrategian päivittäminen tapahtuu osana uuden sivistys- ja vapaa-aikalautakunnan kokonaisstrategian laadintaa. Toteutuminen Kulttuuripalveluiden palvelut on pyritty saamaan kaikkien saavutettavissa oleviksi, järjestämällä mahdollisuuksien mukaan maksuttomia tapahtumia sekä hinnoittelemalla pääsymaksut kohtuullisiksi. Kulttuuritarjonta on sovitettu onnistuneesti niihin henkilöstö- ja taloudellisiin resursseihin, joita on ollut käytettävissä. Paimiosalin kuukausikonserttisarjaa toteutettiin sekä keväällä että syksyllä. Konsertteja järjestettiin yhteensä neljä. Lisäksi kulttuuripalvelut oli avustavassa roolissa yhden konsertin järjestelyissä. Konsertteihin osallistui keskimäärin 42 kuulijaa. Myös kaupungintalon näyttelyparven näyttelyt ovat vakiintuneet osaksi kulttuuritarjontaa. Vuoden aikana parvella oli 12 näyttelyä. Vuosittain toistuvista tapahtumista toteutuivat Kulttuurikuusikon kevättapahtuma, Kansallisen veteraanipäivän tapahtuma, Varsinais-Suomen museopäivä sekä Itsenäisyyspäivän juhlallisuudet. Kaupungintalo-kirjastossa järjestettiin yhteisvoimin useita tapahtumia, joihin kulttuuripalvelut
osallistui joko päävastuullisena tai osavastuullisena tahona. Kulttuurimatkoja järjestettiin v.2014 neljä, joista yhdessä tehtiin yhteistyötä Paimion liikuntapalvelujen kanssa. Kesäkuussa järjestettiin seitsemättä kertaa kulttuuripainotteinen Viva Vista kaupunkitapahtuma, jolla oli oma erillinen budjettinsa. Tällä kertaa yksipäiväisenä järjestyn tapahtuman päävastuullisena toimi Varsinais-Suomen Kansanopisto. Kaupungin kulttuuripalvelut toimi avustavassa roolissa. Tapahtumaan osallistui noin 1500 kävijää. Paimion kotiseutumuseo jatkoi yhteistyötä Paimion Kesäteatterin kanssa ja oli avoinna kesäteatterin näytöskauden kesä-heinäkuussa. Esillä oli kotiseutumuseon kansantieteellinen näyttely sekä yhteistyössä paimiolaisen Kirsi Ruohomäen taidenäyttely. Kotiseutumuseon Yli-Hakalan torpan katto uusittiin kesän alussa 2014. Hankkeeseen saatiin 5 500 euron avustus Museovirastolta. August Pyölniitun museo oli avoinna heinäkuun sunnuntaisin vapaaehtoisvoimin. Heinäkuussa järjestettiin perinteinen Pyölniittupäivä. Kulttuuripalvelut jatkoi yhteistyötä 2010 perustetun Lyyli Tuomolan säätiön kanssa. Samoin jatkettiin yhteistyötä Paimion Sähkömuseosäätiön, Paimion kirjaston, musiikkiopiston sekä liikuntapalvelujen kanssa. Kulttuuripalvelut oli myös avustamassa perinteisiä Valtakunnallisia aforismipäiviä, joiden päävastuullinen järjestäjä oli Varsinais-Suomen Kansanopisto. Kesällä toteutettiin Paimion kaunein kotipiha kilpailu. Vähäisen osallistujamäärän takia kilpailun tuomaristo myönsi vain yhden kunniakirjan kilpailuun osallistuneen pihan omistajille. Ylikunnallista yhteistyötä on toteutettu mm. Turun seutukunnan kuntien kulttuurivastaavien Oikeesti jotakin verkoston kesken. Konkreettista yhteistyötä on ollut esimerkiksi kesätapahtumien yhteismarkkinoinnissa, kirkkokierrosten järjestämisessä sekä kuntien luottamishenkilöille suunnatussa koulutustapahtumassa Kirjamessuilla Turussa lokakuussa 2014. Suunniteltua kulttuuristrategian päivittämistä ei aloitettu vuoden 2014 aikana. TOIMIELIN TEHTÄVÄ (Tulosalue) VASTUUHENKILÖ Sivistys- ja vapaa-aikalautakunta Kirjastopalvelut Kari Pohjola Tavoitteet Kirjasto palvelee kaikenikäisiä paimiolaisia osana lähes koko Varsinais-Suomen kattavaa kirjastoyhteistyötä, Vaski-kirjastoja. Kirjasto hankkii aineistoa lukuharrastuksen edistämiseksi, opiskelun ja työn tekemisen tukemiseksi ja vapaa-ajan virkistykseksi. Kirjasto tarjoaa myös tiloja ja laitteita opiskeluun, työntekoon, viihtymiseen ja erilaisten tapahtumien järjestämiseen. Paikallisen aineistokokoelmien taso ja laajuus pidetään aikaisempien vuosien tasolla, ja samalla hyödynnetään Vaski-yhteistyön mukanaan tuomia mahdollisuuksia yhä kattavamman aineistokokoelman tarjoamisessa asiakkaille. Kirjaston vitriineissä on esillä yhdistysten ja yksityishenkilöiden näyttelyitä. Aikuisille järjestetään lukupiiri ja varttuneille Internetin käytön opetusta yhteistyössä Paimion opiston kanssa. Musiikkiopiston kanssa järjestetään pienimuotoisia oppilaskonsertteja kirjastossa. Kirjaston tarjoamien palveluiden yhtenä painopistealueena ovat lapset ja nuoret. Aamupäivisin lapsille järjestetään satutunteja yhtenä päivänä viikossa. Kaikki Paimion perusopetuksessa olevat oppilaat opastetaan kirjaston palveluiden pariin.
Toteutuminen Verrattuna edelliseen vuoteen on Paimion kirjaston käyttö lainausten ja kävijöiden osalta hieman kasvanut. Tilojen käyttö sen sijaan on selvästi lisääntynyt edellisvuodesta. Tähän on osaltaan vaikuttanut kirjaston lukusalin muuttaminen monikäyttöisemmäksi. Lapset ja nuoret ovat löytäneet kirjaston parven (Nupa) omakseen, kirjastossa järjestetään säännöllisesti myös muuta kuin Paimion opiston opetusta ja opettajat tuovat lapsia ja nuoria oppitunneilla kirjastoon lukemaan. Musiikkiopiston oppilaat ovat konsertoineet kirjastossa yhtenä iltana kuukaudessa. Myös erilaisia vapaamuotoisia kerhoja kokoontuu aika ajoin kirjaston tiloissa. Kirjaston houkuttelevuutta olemme pyrkineet lisäämään aktiivisella verkkoviestinnällä, tilan toiminnallisuutta parantamalla ja kiinnittämällä enenevästi huomiota aineiston sijoitteluun kirjastossa. Vaski-yhteistyö saa asiakkailta paljon kiitosta, ja kirjaston arjessa tämä näkyy varausten määrän hienoisena kasvuna. Paimion kirjasto on osallistunut aktiivisesti Vaski-yhteistyöhön ja sen kehittämiseen. Eaineistojen määrän kasvattaminen on yksi Vaski-kirjastojen yhteisistä päämääristä. Yhdessä hankittujen eaineistojen (ekirjat ja verkkosanomalehdet) lisäksi Paimion kirjasto otti ainoana Vaski-kirjastona käyttöön myös sähköisiä aikakauslehtiä tarjoavan palvelun joulukuussa. Lehtilukusalissa on asiakkaille varattu yksi työasema verkkolehtien lukemiseen. Satutunnit on toteutettu suunnitellun mukaisesti. Kaikki Paimion neljäs- ja seitsemäsluokkalaiset osallistuivat kirjaston järjestämään kirjastonkäytön opetukseen. Kirjasto sai AVI:lta hankerahaa KirjastoKerhon järjestämiseen kolmasluokkalaisille ja tablettitietokoneiden hankintaan neljäs- ja seitsemäsluokkalaisten kirjastonkäytön opetukseen. KirjastoKerhossa kokoontui kaksi Vistan koulun oppilaista muodostettua pienryhmää kerran viikossa puoleksitoista tunniksi kerrallaan kirjaston tiloissa lukemisen ja erilaisten aktiviteettien ääreen. Keväällä 2015 toimintaa jatketaan Jokelan koulussa. Tablettitietokoneet hankittiin joulukuussa ja ne ovat olleet käytössä tammikuusta (2015) alkaen. TOIMIELIN TEHTÄVÄ (tulosalue) VASTUUHENKILÖ Sivistys- ja vapaa-aikalautakunta Paimion opisto (kansalais- ja musiikkiopisto) Marja Astola-Turpeinen Tavoitteet Kansalaisopisto tarjoaa alueensa asukkaille kykyä ja halua elinikäiseen oppimiseen, uusien asioiden omaksumiseen, itsensä kehittämiseen sekä vireytensä ylläpitämiseen monipuolisia koulutus-, liikunta ja kulttuuripalveluja. Paimion opisto on osaavana lähipalvelun oppilaitoksena kaikille kuntalaisille avoin ja joustava oppimisympäristö Opetusta pyritään antamaan kustannustehokkaasti, sekä lisäämään liikuntapalvelujen että kolmannen sektorin kanssa tehtävällä yhteistyöllä. Kuvataiteen perusopetusta annetaan kaikille kuvallisesta ilmaisusta kiinnostuneille 6-18-vuotiaille lapsille ja nuorille. Opisto etsii roolia koko kaupungin täydennyskoulutuksen tarjoajana eri yhteistyökumppanien kanssa. Musiikkiopisto tarjoaa korkeatasoista musiikin perusopetusta, sekä nivoutuu oleelliseksi osaksi Paimion kulttuurielämää edistämällä musiikkikulttuuria sen eri aloilla. On menestyvä, vetovoimainen ja vahva vaikuttaja. Musiikkileikkikoulun tehtävänä on herättää lapsissa myönteinen asenne musiikkia kohtaan ja antaa virikkeitä jatkuvan musiikin harrastuksen syntymiseen. Yhteistyö Paimion lukion kanssa kurssitarjonnan laajentamiseksi etenee opintosuunnitelmien
mukaisesti. Opiston avainprosessi on laadukkaan opetuksen ja vetovoimaisuuden vahvistaminen sekä paikallisen ja alueellisen sivistystarpeen turvaaminen. Toteutuminen Opetusta on annettu resurssien puitteissa. Opisto on pystynyt tarjoamaan tietoja ja taitoja, sekä harrastusmahdollisuuksia kaiken ikäisille, sekä alhaisen pohjakoulutuksen saaneille opiskelijoille. Yhteistyö eri sektorien välillä, sekä hanke- että opintosetelirahoitus ovat mahdollistaneet toiminnan monipuolistamisen ja osittain maksuttomankin opiskelun seniori-ikäisille. Opetus on ollut laadukasta ja tuloksellista. Yhteistyö ja verkostoituminen muiden opistojen kanssa on toiminut hyvin. Paimion opisto on ollut hyvin esillä sosiaalisessa mediassa ja pyrkii kehittämään sitä asiakaspalvelun suhteen edelleen. Opetushenkilöstölle on tarjottu pedagogista ja hankeyhteistyön koulutusta Osaava-hankkeen rahoituksella sekä koko opiston toiminnan arviointi on aloitettu CAF ( Common Assessment Framework) julkisen sektorin organisaatioiden arviointimallilla. Opintosetelihankerahoituksella on pystytty tarjoamaan edullista opetusta seniori-ikäisille ja alhaisen pohjakoulutuksen omaaville opiskelijoille. Laatu- ja kehittämisrahoituksella yhdessä Naantalin ja Kaarinan opistojen kanssa on kehitetty asiakasraatitoimintaa kuntalaisten yhteydenpidon helpottamiseksi. Paimion opisto (musiikkiopisto) Tavoitteet Taiteen perusopetuksen musiikin laajan ja yleisen oppimäärän mukaisen opetuksen tavoitteena on luoda edellytyksiä hyvän musiikkisuhteen syntymiselle ja musiikin itsenäiselle ja elämänikäiselle harrastamiselle. Tavoitteena on myös tukea aikuisten omaehtoista musiikin harrastamista. Lukioyhteistyö musiikin valinnaisuuden lisäämiseksi ja lukiokursseiksi etenee opintosuunnitelmien mukaisesti. Opetuksen tavoitteet muodostuvat oppilaiden henkilökohtaisten tavoitteiden pohjalta, ja opiskelussa korostuvat musiikin harrastamisen ilo ja oppilaan vapaus toteuttaa itseään oman kokemisen ja tekemisen kautta. Opetuksen tulee edistää luovuutta ja sosiaalisia taitoja. Tehtävänä on kansallisen musiikkikulttuurin säilyttäminen elinvoimaisena sekä sen kehittäminen antamalla opiskelijoille laaja-alaista musiikillista yleissivistystä. Tärkeää on myös vuorovaikutus muiden musiikinopetusta ja muuta taideopetusta antavien oppilaitosten ja tahojen kanssa sekä myydä palveluja lähikunnille. Toteutuminen Opetukselliset tavoitteet annetun laajan oppimäärän mukaisen opetuksen mukaan ovat toteutuneet resurssien puitteissa. Opetustunteja on pystytty lisäämään musiikkileikkikoulun, nuorten kuorotoiminnan sekä lukioyhteistyön lisääntyneinä tunteina. Musiikkileikkikoulutoimintaa on myyty myös yksityisille päiväkodeille sekä annettu englannin kielistä opetusta. Musiikkiopistoon pyrkijöiden ja vapautuvien oppilaspaikkojen suhde on ollut toimiva. Syyslukukaudella 2014 aloitettiin Virvatuli-arviointi, joka on kansallinen taiteen perusopetusta antaville oppilaitoksille kehitetty itsearviointimalli. Virvatulen soveltaminen Paimion musiikkiopiston käyttöön ja toteuttaminen sähköisen kyselyjärjestelmän avulla pystyttiin aloittamaan OKM:ltä saadun hankerahoituksen turvin.
Taloudelliset ja määrälliset tavoitteet Kulttuuripalvelut /as. (netto) Viva Vista /as. Kulttuuritapahtumat, joissa kultt.palveluilla kesk. rooli (määrä) Kulttuurimatkat Näyttelyt Kirjastopalvelut lainat /as. (netto) /laina (netto) Kansalaisopisto opetustunnit, kurssilaisia /op.tunti (netto) /kurssil. (netto) asiakastyytyväisyys (1-5) Musiikkiopisto opetustunteja oppilaita /oppilas (netto) /op.tunti (netto) asiakastyytyväisyys (1-5) TP-13 TA-14 TOT-14 TA 15 TS 16 5,95 2,55 21 4 14 147 065 27,56 1,98 7523 3640 39,60 80,80 4,5 4784 276 696,00 40,16 6,58 1,72 14 4 12 154 000 28,52 1,96 7500 3650 40,38 82,96 4 4800 300 631,00 39,48 6,05 1,75 20 3,5 13 148 487 28,0 2,00 7673 3882 37,97 75,05 4 4752 280 680,00 40,10 6,50 0 15 5 12 150 000 28,86 2,04 7500 3650 36,70 75,40 4 4900 305 526,00 32,80 6,50 0 15 5 12 154 000 30,91 2,10 7500 3700 42,30 79,90 4 4900 310 530,00 31,00 Paimion opiston opetustunti/kurssilainen (netto) ei ole huomioitu valtionosuustuloja. TOIMIELIN Sivistys- ja vapaa-aikalautakunta TEHTÄVÄ (Tulosalue) VASTUUHENKILÖ Liikuntapalvelut ja nuorisopalvelut Mia Lemberg Toiminta-ajatus Kaupunkilaisten vapaa-ajan toimintojen järjestäminen nuorisotoiminnan ja liikuntatoiminnan keinoin edistämällä nuorten henkistä ja fyysistä hyvinvointia päihteettömyyttä korostaen ja syrjäytymistä ehkäisten. Kaupunkilaisten
Toimintakuvaus Ympäristöanalyysi Toiminnalliset tavoitteet kansalaiskunnosta huolehtiminen herättämällä ja aktivoimalla liikuntaharrastuksen kehittymistä sekä riittävien ja tarkoituksenmukaisten liikuntamahdollisuuksien luomista viihtyisässä ympäristössä Paimion kaupungissa. Vapaa-aikapalvelut järjestää tarkoituksenmukaisia hyvinvointi- ja selviytymis- sekä terveyttä tuottavia palveluja. Peruspalveluina huolehditaan toiminnoista, joita järjestöt eivät pysty hoitamaan. Vapaa-ajan peruspalvelujen on oltava avointa kaikille - ne eivät voi perustua ostamisen kykyyn! Nuorisopalveluissa panostetaan etsivään nuorisotyöhön sekä toiminnallisuuteen tarjoamalla nuorille monipuolista, kasvattavaa ja mielekästä yhdessäoloa erilaisen toiminnan ja tekemisen kautta. Luodaan edellytyksiä monipuoliselle nuorisotoiminnalle perusnuorisotyön ja erityisnuorisotyön keinoin. Nuorisotalotoimintaa ja kouluyhteistyötä sekä ylikunnallista nuorisoyhteistyötä kehitetään. Seudullista yhteistyötä tehdään 11 kunnan kanssa Rajattomasti liikuntaa-hankkeessa sekä Turun seudun nuorisotoimialojen Turbo-verkostoissa. Liikuntapalvelut Asiakasryhmä: Kaikenikäiset paimiolaiset sekä liikuntajärjestöt ja työyhteisöt Liikkumaan aktivointi ja terveysliikunnan kehittäminen. Sitova tavoite Huolehditaan kaupunkilaisten kansalaiskunnosta soveltavanliikunnan ja terveys-liikunnan keinoin, herättämällä ja aktivoimalla liikuntaharrastuksen kehittymistä. Luodaan riittäviä ja tarkoituksenmukaisia liikuntamahdollisuuksia sekä tuetaan liikuntajärjestötoimintaa. Toiminnan painopisteenä on terveysliikuntapalvelujen kehittäminen ja ennaltaehkäisevä työ. Toimintaa kehitetään Paimion liikunnalliset koulut hankkeella sekä Neuroliikkuja paikallistasolla- projektilla. Huolehtia liikuntapaikkojen laadun ylläpitämisestä ja tarpeellisten liikuntapaikkojen rakentamisesta. Tavoitteiden toteutuminen Liikuntapalvelujen toiminta vuonna 2014 sisälsi mm. erityisliikunnanohjaajan vetämät vesijumpat, kuntosaliryhmät tuolijumpat, motoryhmät, neuroryhmät, loska- ja muurahaiskävelyt. Liikunta- ja sosiaalipalvelut käynnistivät vuoden 2014 alussa Paltanpuiston Palvelukeskukseen ns.omatoimi kuntosalivuoron toimintakyvyltään
heikentyneille ikäihmisille. Seutukunnallista yhteistyötä kehitettiin olemalla edelleen mukana rajattomasti liikuntaa hankkeessa. Yksittäisiä tapahtumia olivat mm. miniolympialaiset, ikäihmisten leikkimieliset olympialaiset, kaupungin mestaruuskilpailut yleisurheilussa, aikuisten tunnelmalliset kuutamouinnit pari kertaa vuodessa sekä polkuretki syyskuussa. Yhteistyötä seurojen kanssa jatketaan ja kehitetään seuraparlamentin kokoontumisilla. Ennen vuodenvaihdetta seurafoorumi valitsi uuden parlamentin seuraavaksi kahdeksi vuodeksi. Seuratoiminnalle annettiin edellytyksiä jakamalla perustoiminta-avustuksia ja koulutusavustuksia seuroille. Syksyllä liikuntapalvelut lisäsivät yhteistyötä koulujen kanssa järjestämällä liikuntakerhoja Kriivarissa, Hanhijoella ja Vistan yläkoululla. Lisäksi koulujen kanssa suunniteltiin liikkuva koulu toimintaa, jonka tarkoituksena on edistää koulupäivien liikuntaa. Liikuntapalvelut ovat onnistuneet tavoitteessaan tukea ja kehittää liikuntapalveluita kunnassa monipuolisesti. Tästä ovat esimerkkinä syksyllä koulutetut vertaisohjaajat ikääntyvien liikuntaan, jotka koulutettiin halukkaista yhteistyössä muiden rajattomasti liikuntaa hankkeessa olevien kuntien kanssa. Kouluilla koulutettiin myös vertaisohjaajia, joiden tehtävänä on kouluillaan aktivoida vähemmän liikkuvia oppilaita. Neuroliikkuja hankkeessa ollaan poikkihallinnollisesti suunniteltu neuroliikkujan liikuntapolkua kunnassa. 2012 2013 2014 L i i k u n t a p a l v e l u t 50,39 /asukas (netto) L i i k u n t a k e r h o t 34/476 (kerrat/osallistujat) Liikuntatapahtumat 17 Peuhis 8 8 8 2012 2013 2014 Uimahalli /asukas 27,48 (netto) U i m a h a l l i n 72 720 75 219 74 152 kävijämäärät 70+ seniorikortti 78/3 160/370 106/3 250/1 227 125/2 954/1 919 ostot/käynnit +65 seniorikortti 58/606/492 79/2 526/1 591 ostot/käynnit V e s i j u m p a t 180/2802 (kerrat/osallistujat ) Kuntosaliryhmät 167/1610
(kerrat/osallistujat ) Toiminnalliset tavoitteet Nuorisopalvelut Asiakasryhmä: Nuorisopalvelut tarjoaa alle 29-vuotiaille lapsille ja nuorille monipuolista, yhteisöllistä ja mielekästä yhdessäoloa vapaa-ajalle erilaisten toimintojen, tekemisen ja kokemisen kautta. Avaintavoite: Etsivä nuorisotyö ja nuorten osallisuus Sitova tavoite: Nuorisopalveluiden tavoitteena on lasten ja nuorten aktivointi ja heidän sosiaalinen vahvistamisensa. Lapsia ja nuoria kannustetaan terveellisiin elämäntapoihin ja kiinnitetään huomioita varhaiseen puuttumiseen. Toimintakuvaus Paimion kaupungin nuorisopalveluista vastaavat nuoriso-ohjaaja, erityisnuorisotyöntekijä sekä määräaikainen etsivä- ja pajatyöntekijä. Perusnuorisotyö sisältää Tillintuvan avointa nuorisotoimintaa ala- ja yläkouluikäisille, leiri- ja retkitoimintaa, teemallisia nuorisotapahtumia, välkkäkahvilatoimintaa yläkoulussa ja lukiossa, tukioppilastoimintaa, ryhmäyttämispäiviä yläkoululaisille, nuorisoneuvostotoimintaa ja nuorisotiedotusta sekä työskentelyä sosiaalisessa mediassa. Perusnuorisotyö mahdollistaa nuorille toimintaa, osallisuutta, yhteisöllisyyttä, ohjausta sekä turvallisen toimintaympäristön itsensä ilmaisemiseen. Yhteistyötä tehdään yli kuntarajojen. Erityisnuorisotyössä tärkeintä on nuoren ja hänen kasvunsa tukeminen. Erityisnuorisotyötä tehdään Parkissa, Valomerkki-toimintamallissa, yksilö- ja ryhmäohjauksissa sekä monialaisessa yhteistyössä eri viranomaispalveluiden kanssa. Etsivä nuorisotyö on erityisnuorisotyötä, jonka tavoitteena on tavoittaa palveluiden ulkopuolelle jääneet nuoret. Kohderyhmänä ovat paimiolaiset ja sauvolaiset 16-29-vuotiaat nuoret, jotka ovat jääneet koulutuksen tai työmarkkinoiden ulkopuolelle. Etsivän nuorisotyön palvelut ovat nuorelle vapaaehtoisia. Etsivän työn toimintamalli koostuu yksilö- ja ryhmäohjauksesta, kenttätyöstä, yhteistyöstä eri viranomaistahojen kanssa, nettityöstä sekä Olkkari-toiminnasta. Nuorten työpajan kohderyhmänä ovat paimiolaiset ja sauvolaiset alle 29-vuotiaat nuoret, joille sosiaalisen tuen saanti on vähäistä. NuortenTupa on pienryhmätoimintaa, joka rakentuu tekemisen ympärille: Tarkoituksena on tehdä asioita yhdessä, oppia työrutiineja ja luottamaan itseensä sekä oppia jokapäiväisiä arkiaskareita ja elämänhallintaa. Pajajakson kesto on noin kolme kuukautta ja se koostuu mm. kädentaidoista, liikunnasta ja kulttuurista, työnhakuun liittyvistä asioista sekä tutustumiskäynneistä eri yrityksiin ja oppilaitoksiin. Nuoren on mahdollista myös itse vaikuttaa jakson sisältöön omien kiinnostustensa ja vahvuuksiensa mukaan. Toimintaan pääsee mukaan viranomaisyhteistyön kautta.
Toiminnan toteutuminen Avoin nuorisotyö yli 13-vuotiaille toimii kolmena iltana viikossa nuorisotalo Tillintuvalla. Käyntejä kevätkaudella oli noin 3500 ja syyskaudella noin 2400. Lisäksi seitsemäsluokkalaisten tutustumispäivänä kävijöitä oli 120. Iltapäivä nuorisotalotoiminta 3-6-luokkalaisille keskiviikkoisin aloitti toimintansa 9.4 päättyen 14.5. Käyntejä oli yhteensä 250. Käyntejä syyskaudella oli yhteensä 500. Tillintuvalla järjestettiin myös yhteistyössä Paimion Nuorisoneuvoston kanssa viisi nuorisotapahtumaa, joissa yhteensä 300 nuorta. Tukioppilaat järjestivät Tillintuvalla 7-luokkalaisille oman discon, joissa nuoria yhteensä noin 60. Lisäksi osallistuttiin Viva Vista tapahtumaan yhdessä nuorisoneuvoston kanssa. Ylikunnallisena toimintana toteutui nuorisotalojen välinen biljarditurnaus Naantalissa. Yläkoulussa ja lukiossa nuorisokahvilatoiminta toimii kerran viikossa ympäri lukuvuoden. Käyntejä yläkoulussa vuosittain 1300 ja lukiossa 1000. Talvella järjestettiin kaksi laskettelumatkaa, joissa oli yhteensä 35 osallistujaa. Retkiä järjestettiin vuoden aikana yhteensä kuusi, osallistujia oli yhteensä 180. Leirejä järjestettiin koululaisten kesäloman aikana yhteensä kolme, joissa osallistujia yhteensä 127. Kesäloman aikana järjestettiin myös lapsille ja nuorille viikon kestävä sporttibaana, joissa osallistujia oli yhteensä 52. Vapaa-aikapalvelut järjestivät myös yhteistyössä seurakunnan ja eri yhdistysten kanssa koko perheille talvi- ja syysriehan, joissa yhteensä noin 150 osallistujaa. Elokuussa järjestettyyn lasten miniolympialaisiin osallistui 96 lasta. Tukioppilaiden kanssa kierrettiin kevään aikana kaikki 6-luokkalaiset päihdevalistuksen tiimoilta ja syksyllä kaikki 7-luokat teemalla koulukiusaamisen ehkäisy. Syksyllä järjestettiin uusien 7-luokkalaisten toimintapäivät Marjaniemessä, joissa osallistujia yhteensä 120 nuorta, tukioppilaat sekä luokanvalvojat. Monialaisena yhteistyönä järjestettiin Vistan yhtenäiskoulun pienluokan kanssa kaksi leiriä. Katupäivystysryhmä Parkki päivysti kadulla yhteensä 20 kertaa vuoden aikana. Vapaaehtoisia päivystäjiä oli noin 10. Valomerkki-ilmoituksia tehtiin yhteensä 41 ja keskustelussa erityisnuorisotyöntekijä kanssa oli yhteensä 17 perhettä. Vanhemmuuden viikolla järjestettyyn vanhempainiltaa osallistui noin 130 vanhempaa. Syksyllä järjestettyyn Ehkäisevän päihdetyön viikolla järjestettyihin luentoihin osallistui kaikki 6-9-luokkalaiset sekä 9-luokkalaisten vanhemmat. 1.10.2012-30.7.2014 välisenä aikana etsivä nuorisotyö on tavoittanut yhteensä 32 asiakasta. Nuoret ohjautuivat etsivän työn piiriin 2. asteen ammatillisen koulutuksen kautta (11), nuorisotyön (6), sosiaalipalveluiden (4), vanhempien (4), puolustusvoimien (3), te-toimiston (1) tai peruskoulun (1) kautta. Neljä nuorta on kieltäytynyt toimenpiteistä.
Nuoria on ohjattu mm. työpajalle, te-toimistoon, sosiaalipalveluiden piiriin, mielenterveys- tai päihdepalveluiden pariin, töihin tai opintojen pariin. Nuorilla oli joko ammatillinen koulu keskeytynyt (16), pelkkä peruskoulu takana (7), lukio keskeytynyt (2), suorittamassa ammatillista koulua (2) tai ammatillinen perustutkinto suoritettu (4). 1.10.2012-30.7.2014 välisenä aikana NuortenTuvalla on ollut yhteensä 34 asiakasta. Nuoret ovat ohjautuneet pajalle etsivän nuorisotyön (11), te-toimiston (8), itse (4), sosiaalipalveluiden (4) mielenterveyspalveluiden (1) tai muusta tahosta (3). Nuoret ovat pajalla joko kuntouttavan työtoiminnan tai työkokeilun tai muun tukitoimen sopimuksella. Nuorista suurimmalla osalla on peruskoulu suoritettu (30) ja vain osalla (4) 2. asteen ammatillinen tutkinto. Pajajakson kesto on keskimäärin 3-6 kuukautta. Nuoret ovat sijoittuneet pajajakson jälkeen koulutukseen (5), työelämään (3), muualle (8) tai jatkavat pajalla (3). Työttömäksi on jäänyt kolme nuorta, keskeyttänyt viisi, erotettu kuusi nuorta, ei tietoa yksi nuori. Nuorisopalveluiden toimintaan osallistuneet vuonna 2014: Tillintuvan avoin nuorisotyö Iltapäivä nuorisotalotoiminta Nuorisokahvilatoiminta Nuorisotapahtumat Retket Kesäleirit Sporttibaana Perhetapahtumat loma-aikoina 7-luokkalaisten toimintapäivät Valomerkkikeskustelut Katupäivystys Parkki Ehkäisevän päihdetyön viikko Vanhemmuuden viikko Nuorisojärjestöt 2014 5900 käyntiä 750 käyntiä 2300 käyntiä 360 nuorta 215 osallistujaa 127 lasta 52 lasta 150 osallistujaa 120 oppilasta, 12 tukioppilasta ja luokanvalvojat 17 perhettä 20 päivystyskertaa 740 osallistujaa 130 vanhempaa 6 kpl Paimion kaupungin asukasluku 10 590 (31.12.2014), joista alle 29-vuotiaita 3492. Paimion kaupunki on käyttänyt jokaista Paimiossa asuvaa alle 29-vuotiasta nuorta kohti 66,58. Talousarvion toteuma: SIVISTYS- JA VAPAA-AIKALAUTAKUNTA YHTEENSÄ
Alkuperäinen talousarvio TA-muutok set TA muutosten jälkeen Toteuma Poikkeama Toteuma % Toteuma 2013 Tot. 2014/ Tot. 2013 muutos-% Toimintatuotot 533 270 0 533 270 569 091-35 821 106,7 % 527 502 7,9 % ulkoiset tuotot 511 220 0 511 220 545 225-34 005 106,7 % 503 794 8,2 % sisäiset tuotot 22 050 0 22 050 23 866-1 816 108,2 % 23 707 0,7 % Toimintakulut 2 362 489 0 2 362 489 2 392 697-30 208 101,3 % 1 737 057 37,7 % ulkoiset kulut 1 671 847 0 1 671 847 1 703 100-31 253 101,9 % 1 680 941 1,3 % sisäiset kulut 690 642 0 690 642 689 598 1 044 99,8 % 56 116 1128,9 % Toimintakate -1 829 219 0-1 829 219-1 823 606-5 613 99,7 % -1 209 555 50,8 %