PÖYTÄKIRJA KANSALAISYHTEISKUNTAPOLITIIKAN NEUVOTTELUKUNNAN KOKOUS 4/2014 Aika: tiistai 2.12.2014 klo 9-12 Paikka: Valtiovarainministeriö, Mariankatu 9, nh. Jakovara Läsnä Eero Rämö, neuvottelukunnan puheenjohtaja Aalto-Matturi Sari, toiminnanjohtaja, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Gripenberg Sebastian, verksamhetsombudsman, Svenska studiecentralen Jauhiainen Jyrki, lainsäädäntöneuvos, oikeusministeriö Karjalainen Sakari, pääsihteeri, Suomen Syöpäyhdistys Nyholm Inga, neuvotteleva virkamies, valtiovarainministeriö Nurmi Johanna, neuvotteleva virkamies, valtiovarainministeriö Stranius Leo, toiminnanjohtaja, Luonto-Liitto, vapaan kansalaistoiminnan edustaja Rönn Riitta, lainsäädäntöjohtaja, kansliapäällikön esikunta, ympäristöministeriö Lappalainen Pertti, dosentti, kansalaisyhteiskunnan asiantuntijuuden maisteriohjelma, Jyväskylän yliopisto Mutanen Stefan, toimitusjohtaja Samfundet Folkhälsan i svenska Finland rf Seppelin Markus, neuvotteleva virkamies, sosiaali- ja terveysministeriö Tolonen Hannu, ylitarkastaja, opetus- ja kulttuuriministeriö Ukkola Markus, vanhempi hallitussihteeri, työ- ja elinkeinoministeriö Väätämöinen Kirsi, erityisasiantuntija, SOSTE ry Demirbas Sami, asiantuntija, oikeusministeriö Koskinen Atte, korkeakouluharjoittelija, oikeusministeriö Wakeham-Hartonen Maria, erityisasiantuntija, oikeusministeriö Wilhelmsson Niklas, neuvotteleva virkamies, oikeusministeriö 1. Kokouksen avaaminen Ennen kokouksen avaamista neuvotteleva virkamies Inga Nyholm toivotti neuvottelukunnan tervetulleeksi valtiovaltiovarainministeriöön ja kertoi lyhyesti ministeriön toiminnasta ja uudistetuista tiloista. Puheenjohtaja avasi kokouksen kello 9:12. 2. Muutokset KANEn kokoonpanoon Todettiin muutokset KANEn kokoonpanoon: jäseniksi johtaja Kirsi Pimiän tilalle johtaja Johanna Suurpää (oikeusministeriö), kulttuuriasiainneuvos Esa Pirneksen tilalle ylitarkastaja Hannu Tolonen (opetus- ja kulttuuriministeriö), sisäisen turvallisuuden sihteeristön päällikkö Tarja Mankkisen
tilalle ylitarkastaja Kia Vertio (sisäministeriö), yksikön päällikkö Pirkko-Liisa Kyöstilän tilalle yksikön päällikkö Jyrki Nissilä (ulkoasiainministeriö), ja varajäseneksi lainsäädäntöneuvos Marja Mäntysen tilalle neuvotteleva virkamies Pekka Harju-Autti (ympäristöministeriö). 3. Avoimen ja vuorovaikutteisen osallistumisen edistäminen Avoimen hallinnon toimintaohjelman arviointi ja uuden toimintaohjelman (2015 2017) valmistelu Neuvotteleva virkamies Johanna Nurmi valtiovarainministeriöstä kertoi, että avoimen hallinnon toimintaohjelman nykyinen kausi on ylittänyt puolivälin. Uuden toimintaohjelman suunnittelu käynnistyi elokuussa. Toimintasuunnitelmaluonnos on lausunnoilla 20.12. 31.1. Lausuntopalvelu.fi:ssä. Keskustelua käytiin KANEn roolista uuden toimintaohjelman laadinnassa ja toimeenpanossa. Tuotiin esiin, että olennaista avoimen hallinnon edistämisen kannalta ovat viestintä, asennemuokkaus ja koulutus, selkeäkielisyys ja hyvien kansainvälisten käytäntöjen hyödyntäminen. Kerrottiin, että Kotuksen virkakielikampanja on alkanut 13.10.2014. Huomautettiin, että avoimen ja suljetun käytäntöjen rajat voivat olla häilyviä, sillä esimerkiksi muodollisesti avoimiin tilaisuuksiin saatetaan tuoda päätökset valmiina, jolloin avoimuudesta ei itse käsiteltävän asian kannalta ole hyötyä. Todettiin, että avoin ja laaja valmistelu takaa paremmat mahdollisuudet asian etenemiseen myös poliittisessa päätöksenteossa. Tuotiin esille ohjelman ulottuvuus keskushallinnon uudistamiseen liittyen, mm. OHRA- ja VNHY-hankkeisiin sekä toisaalta valtion sektoritutkimuksen uudistukseen. Todettiin, että avoimen hallinnon kehittäminen on KANEn toiminnan ytimessä. KANEn mukana oloa toimintaohjelman valmistelussa, lausuntovaiheessa ja toimeenpanossa sekä seurannassa pidettiin kannatettavana. Myös KANEn verkostoja voidaan hyödyntää järjestöjen tavoittamisessa ja tiedonvälityksessä. Yhdistyslain arvioiminen ja joukkoistamismahdollisuudet Lainsäädäntöneuvos Jyrki Jauhiainen oikeusministeriöstä esitteli suunnitelmia 25-voimassa olleen yhdistyslain arvioimiseksi. Palautetta on tarkoitus kerätä joukkoistamisen avulla keväällä 2015. Palautetta arvioidaan kesällä 2015, jonka jälkeen päätetään mahdollisista kehittämistoimenpiteistä. Prosessissa hyödynnetään hyviä kokemuksia asunto-osakeyhtiölain joukkoistamis- ja selvitysprosessista. KANElla on aiheeseen kahtalaiset intressit, toisaalta yhdistyslain arvioimiseen ja toisaalta kuulemisen kehittämiseen liittyen. Sovittiin, että KANEn jäsenille lähetetään pyyntö osallistua yhdistyslain prosessiin. Todettiin, että muun muassa kattojärjestöillä on hyvät valmiudet valmius. KANE rohkaisee myös muita toimijoita sekä toimii tiedonvälittäjänä. Erityistä huomiota toivottiin kiinnitettävän vastaajien edustavuuteen. Suositeltiin, että oikeusministeriö toteuttaa joukkoistamisen otakantaa.fi-palvelun avulla.
Demokratiapoliittisen selonteon toimintaohjelman valmistelu PeV:n mietinnön pohjalta, kuulemisen ja osallistumisen kehittäminen Neuvotteleva virkamies Niklas Wilhelmsson oikeusministeriöstä kertoi valtioneuvoston demokratiapoliittisesta selonteosta. Eduskunnan Tulevaisuusvaliokunta ja Sivistysvaliokunta antoivat lausuntonsa keväällä 2014, ja perustuslakivaliokunta 7.11.2014. Palautekeskustelu käytiin eduskunnan täysistunnossa 19.11.2014. Lainvalmistelun kuulemisohjeiden päivitys on käynnissä ja niitä täydennetään sähköisillä menetelmillä (lausuntopalvelu.fi, otakantaa.fi). Ohjeet on tarkoitus vahvistaa syksyllä 2015. Lausuntopalvelu.fi on tarkoitus ottaa täysimääräisesti käyttöön ministeriöissä vuosien 2015 2016 aikana. Kansalaisyhteiskuntastrategioita pidettiin hyödyllisenä: ne voivat olla itsenäisiä tai sisältyä muuhun toiminnalliseen strategiaan, kunhan asia otetaan huomioon ministeriön arjessa. Päätettiin, että KANE osallistuu demokratiapoliittisen selonteon toimintaohjelmaan sekä kansalaisyhteiskuntastrategioiden ja kuulemisohjeiden kehittämiseen. Päätettiin perustaa KANEn työryhmä, joka seuraa ja osallistuu Avoimen hallinnon toimintaohjelman sekä demokratiapoliittisen selonteon valmisteluun ja toimenpanoon. 4. Kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytysten kehittäminen Hankintalain uudistus Aiheesta oli pyydetty kaksi asiantuntijaesitystä: vanhempi hallitussihteeri Markus Ukkolalta (työ- ja elinkeinoministeriö) sekä erityisasiantuntija Kirsi Väätämöiseltä (SOSTE Suomen sosiaali ja terveys). EU:n hankintadirektiivien keskeiset tavoitteet ovat lainsäädännön yksinkertaistaminen ja joustavoittaminen, ympäristö- ja sosiaalisten näkökohtien huomioon ottaminen, pk-yritysten aseman parantaminen, asianmukaisten menettelytapojen määritteleminen, sekä valvonnan ja raportoinnin velvoittaminen jäsenmaissa. Laadun huomioiminen julkisissa hankinnoissa herätti paljon keskustelua. Asia on ollut runsaasti esillä myös hankintatoimen käytännössä, mediassa ja poliittisessa keskustelussa. Uudessa julkisista hankinnoista annetussa direktiivissä valintaperuste voi olla joko hinta-laatusuhde tai halvin hinta/alhaisimmat kustannukset. Kansallisesti on mahdollisuus rajoittaa pelkän hinnan käyttöä valintaperusteena. Todettiin, että monille järjestöille ja etenkin pienille toimijoille - olennaista on 30 000 euron kynnysarvo. Sote-palveluilla on direktiivissä oma kynnysarvonsa, 750 000 euroa. Resurssien tehokas käyttö edellyttäisi kuitenkin korkeampia kynnysarvoja Kynnysarvon ylittyessä julkinen hankintayksikkö (julkissoikeudellinen laitos) on velvollinen noudattamaan hankintalain mukaisia menettelyjä kaikissa kynnysarvot ylittävissä hankinnoissaan. Käytännössä järjestöjen on siis käytettävä yrityksiä enemmän resursseja hankintamenettelyihin, ja myös riskit kasvavat. Uuden direktiivin edellyttämät sähköiset menettelyt tuovat oman lisänsä hankintakustannuksiin.
Esitettiin, että laadun huomioiminen olisi säädettävä pakolliseksi. Hankintayksiköllä tulisi olla velvollisuus perustella, missä ja millä tavoin laatu on huomioitu. Lisäksi huomautettiin, että aikarajoitteet sotivat jatkuvuuden ja asiakkuussuhteen turvaamisen tarvetta vastaan: esimerkiksi sote-palveluissa on paljon pitkäaikaisia hoito- ja hoivasuhteita. Useat järjestösektorit ovat korostaneet, että palvelunkäyttäjien näkökulma tulee huomioida hankinnoissa. Todettiin, että myös hallinnossa on ollut samankaltaisia huolia lain uudistukseen liittyen kuin järjestökentällä. Monissa tapauksissa laatu konkretisoituu vasta, kun asiakas ja palveluntuottaja kohtaavat. Direktiivissä on jokaiselle jotain, mutta toisaalta tietyt kohdat direktiivistä aiheuttavat lisää byrokratiaa ja osittain ristiriitaisia tulkintoja. Toivottiin, että lakiuudistuksen myötä perustettaisiin veloitukseton neuvontapalvelu ja järjestettäisiin koulutusta, jolla lisättäisiin hankintaviranomaisen sekä kolmannen sektorin toimijoiden hankintaosaamista. Todettiin, että nykyinenkin laki aiheuttaa edelleen erilaisia tulkintoja, vaikka se on ollut voimassa vuodesta 2007. Hankintalain uudistuksen prosessista kerrottiin, että työ- ja elinkeinoministeriö perusti valmisteluryhmän ja ohjausryhmän marraskuussa 2013. Ryhmien toimikaudet kestävät vappuun 2015. Todettiin, että hallituksen esitys annetaan uudelle eduskunnalle, jolloin painopisteet saattavat vielä muuttua. Uusi laki on tulossa näillä näkymin voimaan huhtikuussa tai loppukeväästä 2016. KANE seuraa prosessissa ja valmistautuu ottamaan kantaa. Vapaaehtoistoiminnan estekyselyn tulokset, kirjallinen kysymys, valtioneuvoston toimenpiteet KANEn vapaaehtoistoiminnan toimintaedellytykset -työryhmä ja Kansalaisareena ovat toteuttaneet kyselyn, jossa kartoitettiin vapaaehtoistyössä ja sen kehittämisessä koettuja esteitä. Lisäksi järjestettiin vapaaehtoistoiminnan tulevaisuusseminaari, joka sisälsi mm. asiantuntijapuheenvuoroja ja kansanedustajien paneelikeskustelun. Tilaisuuteen osallistui yli sata henkilöä. Työryhmä sai kiitosta johdonmukaisesta toiminnastaan. Kerrottiin, että kansanedustaja Sanna Lauslahti (kok.) on jättänyt kirjallisen kysymyksen eduskunnan puhemiehelle siitä, millä aikataululla vapaaehtoistoiminnan koordinointivastuuta aiotaan selvittää. Kirjallisen kysymyksen vastauksen määräaika on 10.12.2014. Vastaus kirjalliseen kysymykseen lähetetään tiedoksi KANElle, kun se on annettu. Todettiin, että valtiovarainministeriö asettanee lähiaikoina työryhmän selvittämään vapaaehtoistoiminnan kehittämistä. Myös KANEn asiantuntemusta hyödynnettäneen. 5. Muut asiat KANEn puolivälikyselyyn tuli vastauksia yhteensä kahdeksan kappaletta. Palaute oli suurelta osin positiivista ja rakentavaa. Kyselyn kommentit olivat pääosin toimintasuunnitelman ja asetuksen suuntaisia, ja ne otetaan huomioon KANEn toiminnassa. KANE järjestää puheenjohtajiensa johdolla keskustelutilaisuuden vaali- ja hallitusohjelmatavoitteista puolueiden kanssa 4.12.2014. Tilaisuuteen on tähän mennessä ilmoittautunut viisi puoluetta ja joitakin KANEn jäseniä.
Järjestöjohdon Avaruusseikkailu 2015 -tapahtuma järjestetään 27 28.1.2015 Korpilammella. KANE ja oikeusministeriön demokratiapalvelut osallistuvat omalla tapahtumaan pisteellään. 6. Seuraavat kokoukset KANEn kokoukset vuonna 2015 järjestetään 26.2.2015 klo 9-12, 19.5.2015 klo 9-12, 3.9.2015 klo 9-12 ja 26.11.2015 klo 9-12. 7. Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja kiitti osallistujia ja päätti kokouksen kello 12.12.