JÄÄLIN KOULUN PERUSKORJAUS JA LAAJENTAMINEN JÄÄLIN MONITOIMITALOKSI

Oulun kaupunki JÄÄLIN KOULUN PERUSKORJAUS JA LAAJENTAMINEN JÄÄLIN MONITOIMITALOKSI HANKESUUNNITELMA Hankesuunnitteluryhmä 10.10.2012 Rehtori Markku Väisänen, opetuspalvelut Kirjastonhoitaja Eeva Mäkinen, kirjastopalvelut Palvelujohtaja Pasi Mäkikyrö, Sivistyspalvelut, työryhmän sihteeri Tilaajajohtaja Juha Aho, sivistyspalvelut Rakennuttajamestari Jarmo Järvelä, Oulun Tilakeskus, työryhmän puheenjohtaja Suunnittelupäällikkö Jouni Kurttila, Oulun kaupungin keskushallinto Suunnittelija Rami Tuominen, Oulun kaupungin opetustoimi

TIIVISTELMÄ Jäälin koulu on vuonna 1977 valmistunut puurunkoinen, tiiliverhoiltu koulurakennus, johon on tehty laajennusosa 1994. Rakennuksessa on kosteusteknisiä ongelmia vesikatossa, alapohjassa ja perustuksissa. Rakenteet eivät vastaa tiiviydeltään ja lämmöneristävyydeltään nykyvaatimuksia. Alkuperäisen vesikaton kermikerrokset uusittiin 1994 laajennuksen yhteydessä. Vesikaton ongelmia on korjattu mutta laajoja korjauksia ei ole tehty. Kuntotutkimuksissa on löytynyt laajoja kosteusvaurioita. Erityisesti rakennuksen keskellä, liikuntasalin ja laajennusosan välisellä osalla rakennus on käyttöikänsä päässä. Liikenteellisesti koulun sijainti on vaikea. Henkilöautoliikenne kulkee pientaloalueen asuntokatuja pitkin ja huoltoliikenne käyttää pyörätietä. Kiimingin kunta perusti 24.1.2012 tarveselvitys- ja hankesuunnittelutyöryhmän Jäälin monitoimitalon hankesuunnittelua varten. Prosessin ensimmäinen osa on tarveselvitys joka valmistui 30.3.2012. Sen mukaan Jäälin koululla on perusteltuja lisätilatarpeita. Koulu peruskorjataan ja laajennetaan monitoimitaloksi johon tulee koulutilojen lisäksi Jäälin lähikirjasto ja mahdollisesti muitakin julkisia palveluja. Hankesuunnitelma noudattaa tekeillä olevan Oulun palveluverkkoselvityksen mukaisia linjauksia. Käsillä oleva hankesuunnitelma on prosessin päätösasiakirja, jossa on tutkittu toimeksiannon mukaisesti monitoimitalon vaihtoehtoiset ratkaisumallit. Vaihtoehdot ovat nimeltään VE1, VE2 ja VE3. - Vaihtoehto VE1: koulussa vuosiluokkien 0-4 alakoulu + mukautetun opetuksen tilat (POMO) + Jäälin aluekirjasto / koulukirjasto (ns. kombikirjasto). Oppilaita n.380 ja henkilökuntaa n.50. - Vaihtoehto VE2: koulusta muodostetaan yhtenäinen peruskoulu (vuosiluokat 0-9) + POMO:n ja kombikirjaston tilat. Oppilaita n.410 ja henkilökuntaa n.60. - Vaihtoehto VE3: koulu toimii aluksi vuosiluokkien 0-4 alakouluna (mukana POMO ja kombikirjasto) ja rakennetaan myöhemmin yhtenäisperuskouluksi. Tämä vaihtoehto todettiin niin vaikeaksi arvioida, että siitä ei ole laadittu erillistä huonetilaohjelmaa. Sen sijaan on annettu tarveselvityksessä määritelty optiohinta-arvio, jota on kuitenkin pidettävä lähinnä suuntaa antavana. Hankesuunnittelutyöryhmä on kokoontunut kuusi kertaa. Monipuolinen, ongelmakohtiin paneutunut keskustelu on ohjannut viitesuunnitelmia ja huonetilaohjelmia oikeaan suuntaan. Esillä oli useita erilaisia ratkaisuja monitoimitalon rakentamiseksi edellä mainittujen vaihtoehtojen pohjalta: - Uudisosan rakentaminen liikekeskuksen puoleiseen päähän. Peruskorjaus. - Purkaminen keittiö-ravintola-liikuntasali- kokonaisuutta lukuun ottamatta ja laajan uudisosan rakentaminen liikekeskuksen puoleiseen päähän. Peruskorjaus. - Huonokuntoisimman keskiosan purkaminen ja korvaaminen uudis- ja laajennusosalla. Peruskorjaus. Hankesuunnittelua päätettiin jatkaa viimeksi mainitun vaihtoehdon pohjalta. Monitoimitalon sisäisen toimivuuden kannalta uudisosan sijainti keskellä rakennusta on edullinen. Sen sijaan rakennuksen liikenteellinen saavutettavuus tulee olemaan edelleen ongelmallinen. Vaikeudet voidaan kuitenkin ratkaista kohtuullisesti kaavallisin keinoin sekä huolellisella liikennesuunnittelulla. Jatkosuunnittelussa on otettava huomioon erityisesti aluekirjaston saavutettavuus liikekeskuksen suunnasta. Monitoimitalohankkeen toteuttaminen edellyttää voimassaolevan asemakaavan muutosta ja liittyy olennaisesti Jäälin liikekeskuksen kehittämiseen. Asemakaavan muutostarpeet tutkitaan muun Jäälin keskusta-alueen asemakaavoituksen yhteydessä asuntoalueen, liikekeskuksen ja koulun muodostaman kokonaisuuden maankäytöllisten ja liikenteellisten ratkaisujen yhteensovittamiseksi. Jos Jäälin sivukirjasto sijoitetaan koulun yhteyteen, on nykyisille tiloille saatava vuokralainen tai tilat on laitettava myyntiin. Mikäli kirjasto jää nykyiselle paikalleen, laajennettuna ja uudelleen kalustettuna, ei hankesuunnittelukohteen rakennuksesta voida enää käyttää käsitettä monitoimitalo, vaan puhutaan Jäälin koulusta.

Huonetilaohjelmissa (VE1 ja VE2) on pyritty tehokkaaseen tilankäyttöön palvelutasoa heikentämättä. Hankesuunnitelmaa havainnollistavat viitesuunnitelmat (VE1 ja VE2) on tehty käyttösuunnitelmatasoisina. Tavoitehinta-arviot on laadittu huonetilaohjelmien mukaisesti, hintatasona syyskuu 2012: - VE1 (luokat 0-4): 8.490.000 (ALV 0%), ei aiheuta muutostöitä Laivakankaan koululla - VE2 (luokat 0-9): 10.690.000 (ALV 0%) + Laivakankaan koulun muutostyöt 500.000 (ALV 0%) - VE3 (luokat 0-4 =>5-9): 11.311.000 (ALV 0%) + Laivakankaan koulun muutostyöt 500.000 (ALV 0%) Liitteet: 1-2 Viikkotuntiarviot ja opetustilatarpeet 3-4 Huonetilaohjelmat VE1 ja VE2 5-6 Käyttösuunnitelmat VE1 ja VE2 7 Hankeaikataulu 8 Tavoitehinta-arvio 9 Rakennushistoriaselvitys 10 Pohjois-Pohjanmaan museon lausunto 11 Sisäilmaoirekartoitus 12 Tarveselvitys

SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ...2 11. Sisäilmaoirekartoitus...3 1 JOHDANTO...5 1.1 Työryhmän toimeksianto...5 1.2 Työryhmän työskentelystä...5 2 TAUSTAA...6 2.1 Hankkeen perusteet ja tarveselvitys...6 2.2 Rakennuksen tekninen kunto...6 2.3 Peruskorjauksen ja uudisrakentamisen laajuus...8 3 ERI KÄYTTÄJÄRYHMIEN MITOITUSTIEDOT...9 3.1 Henkilömäärät...9 4 TILATARPEET...10 4.1 Koulutilat...10 4.2 Oppilashuolto...10 4.3 Kirjastopalvelut...10 4.4 Ateriapalvelut...11 4.5 Asukastupa ja yhteispalvelupiste...11 4.6 Siivouspalvelut...12 4.7 Kiinteistönhoitopalvelut...12 4.8 Vahtimestaripalvelut...12 4.9 Muu ilta- ja viikonloppukäyttö...12 4.91 Väestönsuojien mitoitus...12 5 TOIMINNALLISET RATKAISUT...13 5.1 Toiminta-ajatus...13 5.2 Huonetilaohjelmat...13 5.3 Viitesuunnitelmat...14 5.4 Hankeaikataulu ja vaiheistus...18 6 TAVOITEHINTA-ARVIOT...19 6.1 Tavoitehinta-arviot kolmelle eri vaihtoehdolle, tiivistelmä...19 6.2 Sisäisten vuokrien arviot...19 6.3 Jäälin kirjaston sisäinen vuokra-arvio...20 6.4 Irtaimistohankinnat...20 7 HANKESUUNNITTELURYHMÄN ESITYS...21 Liite 1 Viikkotuntiarviot ja opetustilatarpeet VE1 22 Liite 2 Viikkotuntiarviot ja opetustilatarpeet VE2 23 Liite 3 Huonetilaohjelma VE1... 24 Liite 4 Huonetilaohjelma VE2 26 Liite 5 Käyttösuunnitelma VE1. 29 Liite 6 Käyttösuunnitelma VE2. 30 Liite 7 Hankeaikataulu 31 Liite 8 Tavoitehintalaskelma. 32 Liite 9 Rakennushistoriaselvitys.. 33 Liite 10 Pohjois-Pohjanmaan museon lausunto.. 53 Liite 11 Sisäilmaoirekartoitus.. 54 Liite 12 Tarveselvitys

1 JOHDANTO 1.1 Työryhmän toimeksianto Jäälin monitoimitalon hankesuunnittelun toimeksianto perustuu Kiimingin kunnanjohtaja Jukka Weisellin viranhaltijapäätökseen 24.1.2012 1 Jäälin monipalvelukeskuksen tarveselvitys- ja hankesuunnittelutyöryhmien asettamisesta. Hankesuunnittelua tukeva tarveselvitys valmistui 30.3.2012. Hankesuunnitelman edellytetään olevan ristiriidaton valmisteilla olevan Oulun palveluverkkoselvityksen kanssa. Toimeksianto edellyttää, että erityistä huomiota tulee kiinnittää seuraaviin asioihin: - Perustoimintojen analysointiin, suunnitteluun ja kehittämiseen - Asiakkaan näkökulmasta toimivan monipalvelukeskusratkaisun toteutukseen (mm. EHA, ap/ip, joustava esi- ja alkuopetus, kirjasto-, terveys-, liikunta-, sähköiset palvelut jne.) - Liikenne- ja pysäköintijärjestelyihin - Tilamäärien optimointiin ja tilankäytön tehokkuuteen - Rakennettavan ruokalan tilantarpeeseen - Mahdollisiin yläkoulun muutostöihin - Toteutusaikatauluihin ja mahdollisiin tilapäisjärjestelyihin - Kustannussuunnitteluun ja ohjaukseen - Henkilökunnan informointiin, kuulemiseen ja osaamisen hyödyntämiseen - Tietomallisuunnittelun hyödyntämiseen suunnittelussa. Jäsenet: Hankesuunnitteluryhmään kuuluivat rakennuttajamestari Jarmo Järvelä, Liikelaitos Oulun Tilakeskuksesta (pj.), tilaaja- ja sivistysjohtaja Juha Aho Kiimingin hyvinvointipalveluista, palvelujohtaja Pasi Mäkikyrö (siht.) Kiimingin hyvinvointipalveluista, suunnittelija Rami Tuominen Oulun kaupungin opetustoimen tukipalveluista, rehtori Markku Väisänen ja hänen sijaisensa vararehtori Rauli Sorri Jäälin koulusta, kirjastonhoitaja Elina Kauppila Jäälin kirjastosta. Lisäksi työryhmän toimintaan ovat osallistuneet rakennuttajapäällikkö Mika Huhtala Oulun Tilakeskuksesta, Kiimingin vastuualueen kaavoitusarkkitehti Suvi Korpinen Oulun kaupungin asemakaavoituksesta, tekninen isännöitsijä Hannu Kuusela Oulun Tilakeskuksesta ja controller Lasse Siekkinen Oulun kaupungin talous- ja konsernipalveluista Toimeksiannon mukaan työryhmällä on ollut oikeus käyttää tarpeelliseksi katsomiaan asiantuntijoita ja täydentää puheenjohtajan toimesta työryhmää tarpeen mukaan. Pääsuunnittelun ja arkkitehtisuunnittelun asiantuntijana on toiminut Arkkitehtitoimisto Pekka Lukkaroinen Oy, suunnittelijana arkkitehti Hannu Tuomela. Rakennusteknisestä kuntotutkimuksesta on jatkotutkimusten osalta vastannut kuntoarvion ja kuntotutkimuksen tekijä ISS-Proko Oy, vastuullisena tutkijana DI Esko Pyhtilä. Puheenjohtaja on kiinnittänyt liikennesuunnittelukonsultiksi Ramboll Oy:n, vastaavana suunnittelijana Seppo Parantala. Tavoitehintalaskelman on laatinut Miro Kivioja Prodeco Oy:stä. 1.2 Työryhmän työskentelystä Hankesuunnittelun ensimmäinen kokous, joka oli myös järjestäytymiskokous, pidettiin 16.4.2012. Työryhmä on kokoontunut kuusi kertaa. Aluksi oli harkinnassa hyvinkin erilaisia ratkaisumalleja. Kuntotutkimuksen tulosten selvittyä päädyttiin tutkimaan, miten monitoimitalohanke on ratkaistavissa rakennuksen keskiosalle sijoittuvalla uudis- ja laajennusosalla. Työryhmän alaisuudessa järjestettiin kaksi pienempää neuvottelua, joista toisessa käsiteltiin liikennesuunnittelua ja toisessa käytiin tilantarpeet ja huonetilaohjelma läpi kohta kohdalta.

2 TAUSTAA 2.1 Hankkeen perusteet ja tarveselvitys o o Kunnanjohtaja Jukka Weisellin, sivistys- ja kulttuurijohtaja Mika Penttilän sekä tilaaja- ja sivistystoimenjohtaja Juha Ahon kesken 20.2.2012 käydyn neuvottelun perusteella työryhmän toimeksiannon mukaisia vaihtoehtoja tarkastellaan opetuspalveluiden osalta tarveselvityksessä ja tulevassa hankesuunnitelmassa kahtena vaihtoehtona seuraavasti: Alakouluvaihtoehto VE1 Jäälin koulu toimii vuosiluokkien 0-4 kouluna (400 opp.), jossa toimii myös koillisen alueen POMO- luokat (vsl 0-9 / 4 por., syksy 2012 25 oppilasta). POMO-luokat sisältyvät kokonaisoppilasmäärään. Kokonaisoppilasmäärästä 380 oppilasta on Jäälin koulussa ja 20 oppilasta Välikylän toimipisteessä. Hankesuunnitteluvaiheessa tuodaan esille lisäksi erillinen optiohinta Jäälin koulun muuttamisesta myöhemmin vuosiluokkien 0-9 yhtenäiskouluksi. Yhtenäisperuskouluvaihtoehto VE2 Jäälin koulusta muodostetaan yhtenäinen peruskoulu (vsl 0-9 / 430 oppilasta sisältäen POMO- luokat (vsl 0-9 / 4 por.). Kokonaisoppilasmäärästä 410 oppilasta opiskelee Jäälin koulurakennuksessa ja 20 oppilasta opiskelee Välikylän toimipisteessä. Tässä palvelurakenneselvityksen mukaisessa ratkaisussa myös Laivakankaan koulu toimii yhtenäisenä peruskouluna. Alaluokkien sijoittaminen edellyttää jonkin verran investointeja Laivakankaan koululle. Laivakankaan koululla järjestetään lisäopetusta tarvittaessa (5 opp.) ja esiopetusryhmä siinä tapauksessa, että kotieskareita riittää kahteen ryhmään. Muussa tapauksessa esiopetusryhmä toimii Jäälin koulun yhteydessä. Kombikirjasto Kummassakin vaihtoehdossa koulun yhteydessä tulee toimimaan kirjasto. Se toteutetaan ns. kombikirjastona, eli se tulee olemaan sekä koulun kirjasto että yleisön käyttöön tarkoitettu lähikirjasto. Hankkeen nimeksi Jäälin monitoimitalo Jäälin monipalvelukeskuksesta (koulu, kirjasto ym.) on sovittu jatkossa käytettävän nimitystä monitoimitalo Oulun kaupungin yhtenäisen termistön mukaisesti (tarveselvitysmuistio 2.3.2012). Monitoimitalon investointi sijoittuu nykyiseen Jäälin kouluun (1-4 lk:t + EHA 0-9) ja sisältää koulun perusparannuksen ja laajentamisen monitoimitaloksi, johon sijoitetaan koulun ja siihen liittyvien tukipalveluiden lisäksi myös kombikirjasto sekä mahdollisesti hyvinvointikioski, yhteispalvelu ja asukastupa. Tarveselvityksestä Vaihtoehtoisten ratkaisujen VE-1 (Jäälin koulu toimii vuosiluokkien 0-4 kouluna) ja VE-2 (Jäälin koulusta muodostetaan yhtenäinen peruskoulu 0-9) selvittely todettiin haasteelliseksi. Vaihtoehtoon VE1 sisältyvä optio siitä että Jäälin koulu voitaisiin muuttaa vuosiluokkien 0-9 yhtenäiskouluksi, todettiin niin vaikeaksi arvioida, että siitä voidaan antaa korkeintaan tarveselvityksessä määritelty optiohinta-arvio. Viimeksi mainittua vaihtoehtoa ei voida tarkastella luotettavasti siksi, että koulun muutos ala-asteen koulusta yhtenäiskouluksi edellyttää aineluokkia, joiden mitoitus- ja tekninen vaatimustaso poikkeaa oleellisesti normaaliopetustiloista. Muuntojoustavaa suunnittelua rajoittaa myös se, että ennakkoon ei ole tiedossa, minkälainen rakennuslainsäädäntö määräyksineen on voimassa mahdollisessa muutosvaiheessa. 2.2 Rakennuksen tekninen kunto Alkuperäinen rakennus Jäälin koulu on valmistunut 1977. Jo piakkoin valmistumisen jälkeen koululla todettiin vesikattovuotoja, joiden syyksi todettiin liian tuore vesikattoponttilaudoitus. Laudoituksen haristuessa myös silloinen kermikerros on päässyt repeytymään. Tasakaton arkkitehtonista ilmettä parantamaan suunnitellut reunakorotukset ulosheittäjineen eivät myöskään toimineet suunnitellulla tavalla sulanpitolämmityksestä huolimatta, vaan katolle muodostui pintaa rikkovaa paannejäätä.

7 Laajennus Koulua laajennettiin 1993 94. Samassa yhteydessä alkuperäisen rakennuksen vesikaton reunakorotukset purettiin ja kattoon asennettiin uusi kermikate. Samalla eniten haristuneita aluslaudoituksia uusittiin. Kuntoarvio 2011 Koulusta 3.5.2011 julkaistun, lähinnä aistinvaraisen, kuntoarvion mukaan todettiin rakennusteknisesti kiireisimmäksi korjaustoimenpiteiksi alkuperäisen rakennusosan kattokupujen uusinta sekä keittiön ja liikuntasalin välisen seinäalueen kosteusvauriokorjaus. Kuntoarviossa havaittiin myös valesokkelin ja anturan halkeamat ja seinien viereen kasautuneet lumikerrokset. Rakennuksen vanhemman osan ikkunat todettiin huonokuntoisiksi. Kuntoarviossa ei kuitenkaan tuolloin todettu rakenteellisia riskitekijöitä. Sisäilman riskit arvioitiin henkilökunnan haastattelun perusteella, havainnoilla ja rakennuksen paine-eromittauksen antamilla tiedoilla. LVI-tekninen arviointi toi esille, että alkuperäisen rakennuksen LVI-tekniikka alkaa olla teknisen käyttöikänsä loppupuolella. Varsinkin alkuperäiset ilmanvaihtokoneet ovat jo vaihtokuntoisia. Niiden teknistä käyttöaikaa on jatkettu varustamalla ohjaukset digitaalipohjaiseksi rakennusautomaatiojärjestelmäksi. Koneiden kammioissa todettiin olevan myös lasikuitupohjaisia vaimennusmateriaaleja. Sähkötekniset järjestelmät ovat kohtuullisessa kunnossa, eikä niille todettu välitöntä uusintatarvetta. Materiaalinäytteiden suoraviljelytutkimus Henkilöstön kokeman oireilun johdosta tehtiin koulun rakenteista materiaalinäytteiden suoraviljelytutkimus. Tutkittavissa tiloissa oli todettu normaalista poikkeavaa hajua ja/tai todettu tyypillisiä sisälimahaitan oireita. Tehdyssä tutkimuksessa todettiin puolessa näytteenottopisteistä vahva viite vaurioon. Esiintyvinä sienilajeina löytyi kosteusvaurioiden yhteydessä yleisesti havaittuja indikaattorilajikkeita. Vaurioituneita rakenteita Kiimingin tilapalvelupäällikkö Hannu Kuusela antoi ISS-Proko Oy:lle tehtäväksi laatia vielä sisäilmatutkimuksia, joiden yhteydessä tehtiin 12 kpl rakenneavauksia ja otettiin 28 kpl materiaalinäytettä. Selvityksen mukaan vaurioalueet näyttäisivät keskittyvän niille alueille koulua, joilla on suuri ulkopuolinen kosteusrasite. Nämä alueet ovat laajennusosan sisäkulman ulkoseinärakenteet, päärakennuksen ruokalan puoleisen luokan ulkoseinäalueen alapohjarakenteet sekä liikuntasalin keittiön ja pesuhuoneen puoleisten tilojen alapohjarakenteet. Tutkimuksessa ei kuitenkaan havaittu lattiapinnoitteiden hajoamisen vaikutuksia otettujen ilmanäytteiden avulla. Tutkimuksessa todettiin myös, että laajennusosan teräspoimulevyrakenteisen yläpohjan tuulettuvuus on heikko ja räystäsosalla ulkoseinän ja katon liittymäkohdalla on lämpövuotoja. Viimeksi mainittu aiheuttaa talvisin paksun paannejään muodostumisen, joka tekee loivasta vesikatosta keväisin käytännössä kaukalon. Yläpohjan lämmöneristekerros on vain 18 cm. Yläpohja ja kattorakenteet tulee uusia räystäälliseksi. Ongelmia ilmanvaihdossa Merkittävin havainto oli, että koulun ilmanvaihdon painesuhteet ovat säätämättä, niitä ei ole tehty koululla toteutetun iv-kanaviston ja koneiden puhdistuksen yhteydessä, vaikka velvoite on kirjattu työselosteeseen. Kesällä 2011 tehdyn kanavapuhdistuksen yhteydessä puhdistus suoritettiin ja sen jälkeen ilmamäärät säädettiin suunnitellulle tasolle. Säädöille suoritettiin valvontatarkastus. Käyttäjät ovat aistineet ilmanlaadun parantuneen toimenpiteen johdosta. Toimenpideluettelo ja kustannusarvio Puheenjohtaja antoi 11.4.2012 pidetyssä kuntotutkimuksen raportointitilaisuudessa ISS-Proko Oy:lle tehtäväksi laatia sisäilmatutkimukset-raporttiin perustuvan toimenpideluettelon ja kustannusarvion 30.5.2012 mennessä hankesuunnittelutyöryhmän käyttöön. Kustannusarviossa edellytettiin korjausasteen arviointia. Raporttia ja kustannusarviota ei kuitenkaan saatu sovittuun määräaikaan mennessä. ISS-Proko Oy:n edustajien kanssa käydyn keskustelun perusteella ilmeni kuitenkin, että koulun alkuperäinen, luokkatilat sisältävä, rakennusosa on teknisen käyttöikäkaarensa loppupäässä. Keskustelussa johtopäätös oli, että korjausaste ko. rakennusosalla niin korkeaksi, että korjausta ei pidetä taloudellisesti kannattavana. Syitä ovat: - Rakenteiden tiiveyden korjaaminen ongelmallista ilman laajaa purkamista - Vesikattovuodoista muodostuneet kasvustot vesikaton eristeissä

- Kasvustot seinävilloissa ja lattian eristeissä edellyttävät laajaa purkua - Rakennusosan ns. valesokkelirakenne vaurioitunut ja heikosti korjattavissa - Ikkunat huonokuntoiset ja lämpöä vuotavat - Seinä-, ylä- ja alapohjaeristeet nykymääräyksiin verrattuna heikot - Ilmanvaihtojärjestelmät riittämättömät - Lämmön talteenotto puuttuu - Ulkopuolen maanpinta tasainen ja lähes lattiakorkeudessa - Sadevesi- ja salaojaverkostot heikot ja pienitehoiset - Vesi- ja lämpöjohdot sekä lämmönluovuttimet säätimineen uusimisen tarpeessa. 8 ISS- Proko Oy on ottanut vielä lisänäytteitä liikuntasaliosan alapohjasta ja itse salin lattiarakenteesta. Oulun Tilakeskuksen toimenpide-ehdotukset Kuntoarviossa mainittujen toimenpiteiden lisäksi tilapalvelut ehdottaa seuraavia toimenpiteitä: - Vanhan osan kaikkien tilojen lattia-, seinä- ja kattopintojen uudistaminen - kiintokalusteiden uusiminen - vesi- ja viemärikalusteiden uusiminen - kaikkien vanhojen ikkunoiden uusiminen - kaikkien metallisten ulko-ovien uusiminen - ilmanvaihtolaitoksen ja tähän liittyvän putkituksen uudistaminen - sähkö- ja valaisinjärjestelmien uudistaminen - lämmitysverkon putkien sekä mahdollisesti myös radiaattorien uusiminen 2.3 Peruskorjauksen ja uudisrakentamisen laajuus Hankesuunnittelun tilannearvio Koska rakennuksen keskiosaa ei kannata korjata vaan se on purkukunnossa, on käyty keskustelua siitä, missä laajuudessa purkutyö tehdään ja mihin uudisosa sijoitetaan. Tässä yhteydessä tuotiin esille myös se, että rakennuksen purettavaksi määritellyt osat ovat rakenteellisesti hyvin samankaltaisia kuin peruskorjattaviksi ajatellut osat, joten myös niissä saattaa tulevaisuudessa ilmetä kosteusongelmia. Eräänä mahdollisuutena nähtiin jopa se, että rakennettaisiin kokonaan uusi monitoimitalo. Kuitenkin todettiin, että tämän vaihtoehdon käsittely ei sisälly työryhmän toimeksiantoon, joka lähtee siitä ajatuksesta että nykyinen koulu peruskorjataan ja lisäksi tehdään laajennusosa kirjastolle ja puuttuville koulu- ym. tiloille. Säilyttävä vaihtoehto Säilyttävässä vaihtoehdossa uudisosa tulisi liikuntasalin ja 90-luvulla rakennetun laajennusosan väliin, mahdollisesti useampikerroksisena massana. Tällöin koulun piha-alueet säilyisivät suunnilleen nykyisillä sijoillaan. Tämän ratkaisu tulee investointina mahdollisimman edulliseksi. Vähemmän säilyttävä vaihtoehto On esitetty myös ajatus että ainoastaan liikuntasalin, keittiön ja ravintolan muodostama kokonaisuus säilytettäisiin ja uudisosa rakennettaisiin liikekeskuksen puoleiseen päätyyn. Silloin 90-luvulla rakennettu laajennusosakin purettaisiin ja koulun piha-alueet sijoittuisivat pääosin rakennuksen eteläpuolelle. Ratkaisun hyvinä puolina pidettiin mm. kirjaston hyvää saavutettavuutta, piha-alueiden yhtenäisyyttä ja mahdollisuutta pitää koulua toiminnassa rakennustyön aikana. Myös kirjaston sijoittuminen kaupunkirakenteessa, huolto- ja henkilöautoliikenteen järjestäminen ja pysäköinti on ratkaistavissa paremmin kuin säilyttävässä vaihtoehdossa. Jatkosuunnittelun pohjaksi säilyttävä vaihtoehto Hankesuunnittelua päätettiin jatkaa säilyttävän vaihtoehdon pohjalta. Monitoimitalon sisäisen toimivuuden kannalta uudisosan sijainti keskellä rakennusta on edullinen. Sen sijaan rakennuksen liikenteellinen saavutettavuus tulee olemaan edelleen ongelmallinen. Vaikeudet voidaan kuitenkin ratkaista kohtuullisesti kaavallisin keinoin sekä huolellisella liikennesuunnittelulla. Jatkosuunnittelussa on otettava huomioon erityisesti aluekirjaston saavutettavuus liikekeskuksen suunnasta.

3 ERI KÄYTTÄJÄRYHMIEN MITOITUSTIEDOT 9 3.1 Henkilömäärät Mitoitusoppilasmäärä, VE1: o esiopetus 20 o luokka-asteet 1-4 340 o luokka-asteet 5-9 20 (POMO-ryhmä) o yht. 380 Mitoitusoppilasmäärä, VE2: o esiopetus 20 o luokka-asteet 1-4 170 o luokka-asteet 5-9 220 (josta POMO-ryhmässä 20 opp.) o yht. 410 Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan mitoituslapsimäärät: o VE1: n. 66 lasta / 2 ryhmää + POMO-luokkien ap/ip- ryhmä o VE2: n. 33 lasta / 1 ryhmä + POMO-luokkien ap/ip- ryhmä Mitoitushenkilöstömäärä, VE1: o opettajat 22 o rehtori 1 o erityisopettajat 3 o koulunkäyntiavustajat 10 o ap/ip- ohjaajat 2 o kouluterveydenhoitaja 1 o koulupsykologi 0.5 o koulukuraattori 0.5 o mikrotuki 1 o kombiikirjasto 3 o ateriapalvelut 3 o siivouspalvelut 2 o vahtimestaripalvelut 1 (mitoitus ei vaikuta tilankäyttöön) yht. 50 Mitoitushenkilöstömäärä, VE2: o opettajat 30 o rehtori 1 o erityisopettajat 4 o koulunkäyntiavustajat 10 o ap/ip- ohjaajat 1 o kouluterveydenhoitaja 1 o koulupsykologi 1 o koulukuraattori 1 o mikrotuki 1 o kombi-kirjasto 3 o ateriapalvelut 3 o siivouspalvelut 3 o vahtimestaripalvelut 1 (lisää henkilöresurssitarvetta) yht. 60 Tiivistelmä monitoimitalon käyttäjäryhmistä VE1 (vuosiluokat 0-4): - oppilaat 380 - opetushenkilökunta 36 - muu henkilökunta 14 yht. 430 VE2 (vuosiluokat 0-9): - oppilaat 410 - opetushenkilökunta 46 - muu henkilökunta 14 yht. 470

4 TILATARPEET 10 4.1 Koulutilat Varsinaiset koulutilat Koulutiloja tarvitaan em. mitoitusoppilas- ja henkilöstömäärille. Hankesuunnitelman liitteenä on arvio Jäälin koulun mitoitusoppilasmäärän ja opetussuunnitelman mukaisista viikkotuntikertymistä ja opetustilatarpeista (ks. Liitteet 1 ja 2). Ne on huomioitu huonetilaohjelmassa. Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta Toimintaa varten ei osoiteta muita omia tiloja kuin pieni kotipesä. Aamu- ja iltapäivätoiminta järjestetään koulun yhteiskäyttöisissä tiloissa; pääosin lk. 1-2 tiloissa, joista toiminta tarvittaessa laajenee koulun muihin vapaina oleviin tiloihin. Liikunta- ja juhlasali Liikunnan sisäopetus tapahtuu nykyisessä liikuntasalissa. Salin vieressä oleva ruokasali voidaan liittää saliin esim. siirtoseinillä. Suurempia yleisötilaisuuksia varten salin koko ei riitä vaikka ruokasali on liitetty. Juhlatilaisuuksiin otetaan vuorotellen eri lasten vanhempia. Liikuntatilojen ilta- ja viikonloppukäyttö Liikuntavirasto koordinoi koulujen sisä- ja ulkoliikuntatilojen ilta- ja viikonloppukäyttöä, jonka tarpeet huomioidaan Jäälin monitoimitalon liikuntatiloissa. Ulkoliikuntatilat Liikuntapaikkaselvityksen 2009 mukaisesti Jäälintien pohjoispuolelle sijoittuva urheilukenttä poistuu käytöstä ja uusi rakennetaan Laivakankaan koulun lähelle. o VE1: vuosiluokkien 0-4 pääasiallinen ulkoliikunta tapahtuu piha-alueen pallokentällä joka jäädytetään talvisin. o VE2: vuosiluokkien 0-4 pääasiallinen ulkoliikunta tapahtuu piha-alueen pallokentällä joka jäädytetään talvisin. Vuosiluokkien 5-9 ulkoliikunta tapahtuu Laivakankaan koulun eteläpuolelle rakennettavalla uudella liikunta-alueella, jossa on mm. jääkiekkokaukalo. 4.2 Oppilashuolto Koulupsykologi ja -kuraattori Koulupsykologi ja kuraattoripalvelut järjestetään sekä ala- että yläluokkien oppilaille. Tarvitaan yhteinen työhuone kokopäiväistä käyttöä varten peruskoulun psykologille ja kuraattorille. Kouluterveydenhuolto Peruskoulun oppilaita varten tarvitaan tilat terveydenhoitajaa sekä koululääkärin vastaanottoa varten. Jatkosuunnittelussa otetaan huomioon mahdollinen terveyskioskitoiminnan käynnistyminen. 4.3 Kirjastopalvelut Jäälin monitoimitaloon varataan tilat lähikirjastolle, joka toimii samalla koulukirjastona. Suunnittelun päämääriä ovat esteettömyys, tilojen muunneltavuus ja avaruus. Kirjastohyllyt tulevat olemaan pyörillä, jolloin tilaa voidaan tarvittaessa käyttää pienten yleisötilaisuuksien järjestämiseen. Kirjaston sisääntulon tulee olla selkeästi havaittavissa. Julkisivusuunnittelussa pyritään siihen että kirjasto tulee esille rakennuksen hahmossa ja julkisivussa. Ajoneuvoliikenne ja paikoitus suunnitellaan siten, että kirjasto on hyvin saavutettavissa ja sen käyttö turvallista. Kirjaston saavutettavuuden tulee olla yhtä hyvä kuin nykyisillä kirjastotiloilla, jotka sijaitsevat läheisessä liikekeskuksessa.

11 Kirjastotilojen yhteyteen (tai niistä käsin) on mahdollista sijoittaa myös muita toimintoja yhteispalvelupisteen mallin mukaisesti. Synergiaetujen vuoksi tulee ottaa huomioon tilojen ja toimintojen mahdollinen yhdistäminen (esim. kirjasto + asukastupa + yhteispalvelupiste). Hankesuunnittelutyöryhmä ei ole kuitenkaan saanut asukastupaa ja yhteispalvelupistettä varten sitovaa kannanottoa konsernipalveluista. Riippumatta siitä onko kyseisille toiminnoille osoitettu omia tilavarauksia, on muistettava että niiden järjestämisestä aiheutuu kuitenkin käyttötalousmenoja. 4.4 Ateriapalvelut Ateriapalveluiden järjestämisessä huomioidaan käynnissä oleva uuden Oulun keittiöselvitys, jossa määritellään ateriapalveluiden järjestäminen koko uuden Oulun alueella. Alustavan suunnitelman mukaan Jäälin monitoimitalon keittiö on ns. jakelukeittiö, joka varustetaan ottamaan vastaan keitä & jäähdytä- menetelmällä (cook & chill) muualla tuotettua ruokaa. Monitatoimitalon rakentamiseksi valittava vaihtoehto ei vaikuta toimintatapaan. Koska päivittäiset ruokailijamäärät vaihtelevat hieman vaihtoehdoissa, on valittavassa vaihtoehdossa huomioitava ruokailutilan koko asiakasmäärän mukaisesti. Ruokala tulee palvelemaan koko monitoimitalon asiakaskuntaa. VE 1: Jäälin monitoimitaloon varustetaan jakelukeittiö 430 henkilölle, joista eri-ikäisiä lapsia on noin 380 ja aikuisia noin 50. VE 2: Jäälin monitoimitaloon varustetaan jakelukeittiö 470 henkilölle, joista eri-ikäisiä lapsia on noin 410 ja aikuisia noin 60. Jakelukeittiössä kuumennetaan valmiita ruokia ja valmistetaan energialisäkkeitä (peruna, riisi, pasta, viljavalmisteet) ja salaatteja. Kuumennettava ruoka valmistetaan keittiöverkon mukaisessa valmistusyksikössä. Jakelukeittiön toiminnot: - tavaran vastaanotto - tavaran varastointi: neutraalit, kylmät ja pakasteet - ruoan kuumennus - energialisäkkeiden valmistus - salaatinvalmistus - ruoan jakelu - astiapalautus - astiahuolto ja säilytys - tila kuljetuslaatikoille - kuljetuslaatikoiden säilytys - työpiste Lisäksi on huomioitava jätehuolto. Serviisiltä saadun tiedon mukaan keittiöhenkilökunnan puku- ja pesutilat voivat olla samoissa tiloissa monitoimitalon muun henkilökunnan kanssa ja keittiöhenkilökunnan wc-tila voi olla myös muualla kuin keittiön yhteydessä, kuitenkin keittiön läheisyydessä. Suunnittelussa on huomioitava Oulun ympäristötoimen jakelukeittiöiden suunnitteluohjeet ja logistiikan vaatimukset. 4.5 Asukastupa ja yhteispalvelupiste Jäälin alueen asukastupaa varten ei ole varattu erillisiä tiloja tilaohjelmaan. Tavoitteena on suunnitella yhteiskäyttöiset tilat siten että asukastupatoimintaa on mahdollista järjestää uusissa tiloissa. Vaikka siis tilaohjelmaan ei sisälly omia tiloja asukastuvalle, tavoitehintaarviossa annetaan kuitenkin erillishinta mahdollisia itsenäisiä asukastupatiloja varten. Jäälin monitoimitaloon mahdollisesti perustettava yhteispalvelupiste tulisi sisältämään etäpalvelupisteen, jonka kautta Jäälin asukkaat voisivat olla yhteydessä esim. Kiimingin keskustan yhteispalveluun ja muihin uuden Oulun järjestämiin etäpalveluihin. Hankesuunnittelutyöryhmä ei ole saanut asukastupaa ja yhteispalvelupistettä varten sitovaa kannanottoa konsernipalveluista. Riippumatta siitä onko kyseisille toiminnoille osoitettu omia

tilavarauksia, hankesuunnittelutyöryhmä muistuttaa että niiden järjestämisestä aiheutuu kuitenkin erilaisia käyttötalousmenoja. (tilakustannukset, toiminnan menot). 12 4.6 Siivouspalvelut Siivousta varten varataan yksi isompi siivouskeskus ja pienempiä siivoustiloja rakennuksen eri puolille tilaohjelman mukaan. Puku- pesu- ja wc-tilat voivat olla yhteiset koulun muun henkilöstön kanssa. 4.7 Kiinteistönhoitopalvelut Kiinteistönhuolto tarvitsee sisä- ja ulkovarastotilat. Monitoimitalon suunnittelussa on huomioitava kiinteistön hyvä ylläpidettävyys. 4.8 Vahtimestaripalvelut Tarvitaan työhuone vahtimestarille sekä logistinen välivarasto monitoimitaloon saapuvalle tavaralle; jatkosuunnittelussa on huomioitava toimivat sisä- ja ulkoyhteydet ja huoltoliikenne. 4.9 Muu ilta- ja viikonloppukäyttö Monitoimitalon tiloja voidaan käyttää pääkäyttäjän harkinnan mukaan erilaiseen kerho-, asukas-, yleisö- yms. toimintaan. Näille toiminnoille ei ole esitetty tilaohjelmassa omia tilavarauksiaan, lukuun ottamatta oppilaiden aamu- ja iltapäivätoiminnan kotipesää (ks kohta 4.1). 4.91 Väestönsuojien mitoitus Väestönsuojatiloihin sijoitetaan suunnitteluratkaisusta riippuen pääkäyttötarkoituksen mukaisia tiloja, esimerkiksi teknisen työn tilat ja muut aineopetustilat. Myös puku-, pesu- ja wc- tilat soveltuvat väestönsuojaan, samoin kuin erilaiset varastotilat. Väestönsuojat mitoitetaan rakennuksessa olevan henkilömäärän mukaan. On otettava huomioon, että kaikki monitoimitalon käyttäjät eivät ole samanaikaisesti paikalla, vaan henkilömäärä vaihtelee normaalin arkipäivän aikana paljon. Suurimmillaan käyttö on n. klo 10-13, jolloin vaihtoehdossa 1 on rakennuksessa yhteensä n. 400 henkilöä ja 440 henkilöä vaihtoehdossa 2. Aamulla ja iltapäivällä käyttäjiä on huomattavasti vähemmän ja illalla vain muutamia kymmeniä. Pääasiallisen käyttöajan (n. klo 8-19) aikana VE1:ssä on rakennuksessa keskimäärin n. 270 henkilöä ja n. 300 henkilöä VE2:ssa. Näin iso suoja-ala on määräysten mukaan jaettava kahdeksi erilliseksi väestönsuojaksi omine sisääntulo- ja poistumisreitteineen. Väestönsuojat voivat kuitenkin sijaita tarvittaessa vierekkäin.

5 TOIMINNALLISET RATKAISUT 13 5.1 Toiminta-ajatus 5.2 Huonetilaohjelmat Jäälin monitoimitalon pääkäyttäjät ovat Jäälin koulu ja kirjasto. Lisäksi monitoimitalolla on muuta käyttöä, esim. liikuntaviraston koordinoima ilta- ja viikonloppukäyttö ja koululaisten aamu- ja iltapäiväkerhot. Toiminta-ajatus Jäälin monitoimitalo on lähialueen asukkaiden oppimis- ja toimintakeskus sekä keskitettyjen palvelujen osalta laajemminkin Jäälin alueen asukkaita palveleva. Se tarjoaa perusopetustilat, lähikirjaston sekä mahdollisuuksia kulttuuri- ja liikuntapalveluille (kuntalaisten ilta- ja viikonloppukäyttö). Palvelukuvaus Perusopetuksen kehittämisen lähtökohtana on oppilaan kannalta yhtenäisesti ja mielekkäästi etenevä ehyt ja yksilöllinen oppimispolku, jossa ei ole syrjäytymistä mahdollistavia nivelvaiheita. Koulutiloissa annetaan esiopetusta lähialueen lapsille. Vaihtoehdossa VE1 opetusta annetaan luokka-asteille 0-4 ja vaihtoehdossa VE2 luokka-asteille 0-9. Kummassakin vaihtoehdossa annetaan perusopetuksen mukautettua opetusta (POMO) Kiimingin koillisen alueen lapsille. Kirjasto toteutetaan kombikirjastona, eli koulukirjaston ja lähikirjaston yhdistelmänä. Näin se palvelee sekä koulun että Jäälin alueen asukkaiden tarpeita. Nuorisopalvelut tulee järjestämään monitoimitalossa koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa. VE1:ssä arvioidaan olevan kaksi ryhmää ja VE2:ssa yksi ryhmä (toinen toimisi Laivakankaan koulussa). Talon sisäinen toimintaympäristö Useista työyhteisöistä lähtöisin olevalle henkilöstölle tarjoutuu uudessa toimintaympäristössä mahdollisuus muokata toimintakulttuuria sekä omaksua uusia toimintatapoja. Monitoimitalossa on johtotiimi, jossa on kaikkien käyttäjien edustajat. Johtotiimissä sovitaan yhteiset pelisäännöt. Yhteistoimintaa seurataan, arvioidaan ja kehitetään. Tilankäyttötavoite Monitoimitalossa pyritään mahdollisimman tehokkaaseen tilankäyttöön (tilatarpeiden minimointi, korkeat käyttöasteet, päällekkäisyyksien poisto) eri käyttäjien omien tilojen, yhteiskäyttöisten tilojen ja erilaisten yhteisten tukitoimintojen osalta. Huonetilaohjelmat Huonetilaohjelmissa on pyritty tehokkaaseen tilankäyttöön palvelutasoa heikentämättä. Tarkastelussa on huomioitu sekä eri käyttäjien omat että yhteiskäytössä olevat tilat. Kunkin huonetilan oikealla puolella on sarake johon on merkitty punaisella numerolla huonealat kaikista tiloista (sekä peruskorjattavat että uudis/laajennusosan tilat). Sivun oikeassa reunassa on pohjaväriltään vihreä sarake Uudisrak, johon on merkitty uudis / laajennusosaan tulevat tilat. Erityishuomioita - sarakkeessa annetaan ohjeita mm. tiloille asetetuista vaatimuksista ja tilojen välisistä yhteystarpeista. Sijainti - sarakkeessa on annettu suositus siitä, mihin kerrokseen tila tulisi sijoittaa. - Huonetilaohjelma VE1 (0-4 + POMO 1-9), ks. liite 3 - Huonetilaohjelma VE2 (0-9 + POMO 1-9), ks. liite 4 Esimerkkejä tilojen yhteiskäytöstä ja sen avulla saavutetuista eduista: - Tavalliseen koulukirjastoon verrattuna lähikirjasto tarjoaa koululle kattavampaa tietoa ja lisäksi informaatikon palvelut. Kombikirjastotoiminta aiheuttaa kirjastolle tarpeen lisähenkilölle, jonka kustannukset jaetaan toimialojen kesken. - Yhteiset sosiaalitilat opettajille, kirjastotyöntekijöille, keittiöhenkilökunnalle, siivoojille ja muulle henkilökunnalle - Yhteiset ateria-, siivous-, kiinteistönhuolto- ja vahtimestaripalvelut eri käyttäjille. - Synergiaedut kiinteistön rakennus- ja LVIS-tekniseen toimintaan liittyvissä teknisissä tiloissa ja järjestelmissä.

- Monitoimitalon johtamisjärjestelmä mahdollistaa toimialojen henkilöstön yhteiskäytön. 14 5.3 Viitesuunnitelmat Viitesuunnitelmat ovat hankesuunnitelman liitteinä, ks. liite 5 ja liite 6. Toimeksiannon mukaisesti viitesuunnitelma käsittää käyttösuunnitelmatasoiset suunnitelmat. Varsinaiset pohjapiirrostason tarkastelut tehdään vasta rakennussuunnitteluvaiheessa. Liikekeskuksen kohdalle tulee muodostaa normaali katu (Keskuspisto) jonka molemmin on kevyen liikenteen väylä. Pyörätien alku muotoillaan siten että muodostuu visuaalinen este autoliikenteelle, joka ohjautuu monitoimitalolle suuntautuvalle väylälle. Liikenteen järjestelystä on käyttösuunnitelmissa esitetty kaksi ratkaisua. VE1:ssä yleisöpysäköinti ja saattoliikenne on ulotettu kaksisuuntaisena kirjaston sisäänkäynnin läheisyyteen siten että ajoyhteyttä ei ole Keskuspistosta Rivitielle vaan pysäköintialueen perällä on kääntöpaikka. VE2:ssa liikenne asiakaspysäköinnissä ja saattoliikenteessä on yksisuuntainen ja muodostuu ajoyhteys Keskuspistosta Rivitielle. Vaihtoehtoiset liikenneratkaisut eivät ole sidoksissa käyttösuunnitelmavaihtoehtoihin vaan ovat valittavissa koska VE1 ja VE2 ovat perusratkaisuina samanlaiset, erot ovat keskiosan kerroskorkeuksissa. Kummassakin vaihtoehdossa keittiön huoltoliikenne tapahtuu pysäköintialueen kautta. Pyörätien ylityksen kohdalla on hidasteet sekä ajoväylälle että pyörätielle. Ajoesteet ja korokkeet estävät autoilun pyörätiellä. Seuraavaksi kuvataan esimerkinomaisesti sitä, miten tilaohjelman mukaiset tilat ja toiminnot kannattaisi sijoittaa toisiinsa nähden viitesuunnitelmien mukaisissa kokonaisratkaisuissa. On huomattava, että rakennussuunnitteluvaiheen ratkaisut voivat mm. rakennussuunnitteluvaiheessa tarkentuvan suunnittelun ja valittavan pääsuunnittelijan yksilöllisten ratkaisujen johdosta hyvinkin poiketa tässä kuvatusta. Vaihtoehto VE1 Rakennuksen keskiosalla purettavan rakennusalueen kohdalla sijaitseva uudisosa on osittain 1- ja osittain kaksikerroksinen. Tilaohjelman mukaan 1-2- vuosiluokkien kotiluokat sijaitsevat uudisosan ensimmäisessä ja toisessa kerroksessa. 3-4- vuosiluokkien kotiluokat sijaitsevat peruskorjattavassa siivessä. Pienryhmätilat, erityisopetuksen tilat ja eriytystilat sijaitsevat pääosin uudisosan ensimmäisessä kerroksessa. Kaikkien vuosiluokkien kotiluokat tulee olla yhdistettävissä pareittain leveillä ääneneristysovilla tai siirtoseinillä. Kotiluokkapareihin tulee järjestää eriytysmahdollisuus esimerkiksi siirtoseinin. Perusopetuksen mukautettu opetus (POMO) jää nykyisiin tiloihin, jotka peruskorjataan. Uusi apuvälinevarasto saadaan huonetilajärjestelyllä viereisistä tiloista. Teknisen työn tilat sijaitsevat välituntipihan puolella 1. kerroksessa, mielellään lähellä ravintolaa järkevän huoltoliikenteen mahdollistamiseksi. Tekstiili- ja kuvataideluokat sijoitetaan uudisosan toiseen kerrokseen. Musiikkiluokka voidaan pitää nykyisellä paikallaan. Liikuntasali aputiloineen peruskorjataan. Oppilaiden puku- ja pesutilat on melko vasta peruskorjattu, niiden osalta voidaan harkita kevyempää kunnostamista mikäli se on teknisesti järkevää. Esiintymistilanteissa tarvittava näyttämö tehdään koottavana salin pukuhuonesivulle. Voimisteluvälineiden, näyttämöelementtien ja tuolien varastointi vaatii huonetilajärjestelyjä. Nykyinen näyttämö ja nykyiset terveydenhoitajan tilat voidaan hyödyntää mainittuihin varastotarpeisiin. Juhlatilanteissa salin takaseinä avataan siirtoseinin ravintolaan. Siirtoseinän ääneneristyksen tulee olla riittävä jotta liikuntasalin melu ei häiritse ravintolaa ja muita tiloja. Ravintola- ja keittiötilat peruskorjataan. Cook&chill- keittiön tilantarve on todennäköisesti pienempi kuin nykyisen valmistuskeittiön, ylijäävä tila liitetään ravintolatilaan. Keskeiselle paikalle uudisosaan sijoittuvat kombikirjasto, yleisöaula, vahtimestarin tila ja terveydehuollon tilat. Ne suunnitellaan synergisesti siten että tilojen yhteiskäyttö on mahdollisimman joustavaa. Mikäli esimerkiksi terveydenhoitotilat sijoitetaan toiseen

kerrokseen, huolehditaan siitä että porrasyhteys alakertaan on toimiva. Hissi ja porrashuone sijoitetaan keskeiselle paikalle yleisöaulan läheisyyteen. 15 Opettajien ja muun henkilökunnan tilat sijaitsevat pääosin uudisosan toisessa kerroksessa. Vaihtoehto VE2 Rakennuksen keskiosalla purettavan rakennusalueen kohdalla sijaitseva uudisosa on osittain 2- ja osittain kolmikerroksinen. Tilaohjelman mukaan 1-4- vuosiluokkien kotiluokat sijaitsevat uudisosan ensimmäisessä ja toisessa kerroksessa. 5-6- vuosiluokkien kotiluokat sijaitsevat osittain peruskorjattavassa siivessä, osittain uudisosan ensimmäisessä ja toisessa kerroksessa. Pienryhmätilat, erityisopetuksen tilat ja eriytystilat sijaitsevat pääosin uudisosan ensimmäisessä ja toisessa kerroksessa. Alakoulun vuosiluokkien kotiluokat tulee olla yhdistettävissä pareittain leveillä ääneneristysovilla tai siirtoseinillä. Kotiluokkapareihin tulee järjestää eriytysmahdollisuus esimerkiksi siirtoseinin. Perusopetuksen mukautettu opetus (POMO) jää nykyisiin tiloihin, jotka peruskorjataan. Uusi apuvälinevarasto saadaan huonetilajärjestelyllä viereisistä tiloista. Teknisen työn tilat sijaitsevat välituntipihan puolella 1. kerroksessa, mielellään lähellä ravintolaa järkevän huoltoliikenteen mahdollistamiseksi. Tekstiili- ja kuvataideluokat sijoitetaan uudisosan toiseen kerrokseen. Musiikkiluokka voidaan pitää nykyisellä paikallaan. Luonnontieteen aineopetustilat sekä tekstiilityön ja kuvataiteen tilat ovat kolmannessa kerroksessa. Liikuntasali aputiloineen peruskorjataan. Oppilaiden puku- ja pesutilat on melko vasta peruskorjattu, niiden osalta voidaan harkita kevyempää kunnostamista mikäli se on teknisesti järkevää. Esiintymistilanteissa tarvittava näyttämö tehdään koottavana salin pukuhuonesivulle. Voimisteluvälineiden, näyttämöelementtien ja tuolien varastointi vaatii huonetilajärjestelyjä. Nykyinen näyttämö ja nykyiset terveydenhoitajan tilat voidaan hyödyntää mainittuihin varastotarpeisiin. Juhlatilanteissa salin takaseinä avataan siirtoseinin ravintolaan. Ravintola- ja keittiötilat peruskorjataan. Cook&chill- keittiön tilantarve on todennäköisesti pienempi kuin nykyisen valmistuskeittiön, ylijäävä tila liitetään ravintolatilaan. Keskeiselle paikalle uudisosaan sijoittuvat kombikirjasto, yleisöaula, vahtimestarin tila ja terveydehuollon tilat. Ne suunnitellaan synergisesti siten että tilojen yhteiskäyttö on mahdollisimman joustavaa. Mikäli esimerkiksi terveydenhoitotilat sijoitetaan toiseen kerrokseen, huolehditaan siitä että porrasyhteys alakertaan on toimiva. Hissi ja porrashuone sijoitetaan keskeiselle paikalle yleisöaulan läheisyyteen. Opettajien ja muun henkilökunnan tilat sijaitsevat pääosin uudisosan toisessa kerroksessa. Piha-alueet Koska uudis/laajennusosa sijoittuu purettavalle keskiosalle useampikerroksisena, piha-alue tulee säilymään periaatteessa pitkälti nykyisellään. Pelikenttä jää nykyiselle paikalleen ja tulee palvelemaan jäädytettynä alaluokkien luistelukenttänä talvisin. Varsinainen jääkiekkokaukalo rakennetaan uuteen liikuntakeskukseen lähelle Laivakankaan koulua. Koulun peruskorjaukseen ja laajennukseen sisältyy leikkipihojen pintojen kunnostus, leikkivälineiden uusiminen/kunnostus ja ulkokatosten uusiminen. Piha-alueen vedenpoiston kunnostuksen ja salaojituksen rakentamisen yhteydessä rakennukseen rajoittuvien piha-alueiden kallistukset ja pinnat tullaan uusimaan. Rakennuspaikan sijainti taajamarakenteessa Rakennuspaikka sijaitsee Kiimingin kunnassa, Jäälin taajaman keskeisellä keskusta-alueella. Jäälistä on Ouluun on noin 14 kilometriä ja Kiimingin keskustaan noin 6 kilometriä. Jääli on rakentunut suhteellisen tiiviiksi ja pientalovaltaiseksi taajamaksi 1970-luvulta alkaen. Jäälin

16 asukasluku on kasvanut voimakkaasti viime vuosina, ja kasvun oletetaan edelleen jatkuvan vahvana. Jäälin koulun koillispuolelle sijoittuu Jäälin liikekeskuksen alue. Liikekeskuksen koillissivuitse sijoittuvan Jäälintien pohjoispuolella ovat jäähalli sekä urheilukenttä Urheilukenttä tulee poistumaan käytöstä Jäälin taajaman kaakkoisosaan, Laivakankaalle, rakennettavan uuden urheilukentän valmistumisen myötä. Pohjoispuolella sijaitsevan Jäälinjärven rantaan on etäisyyttä n. 500 m. Itä- ja länsipuolilla on pien- ja rivitaloasutusta, ja lounaispuolella seurakuntakoti. Koulun länsipuolelle on toteutettu lasten leikkipaikka. Länsipuolelle sijoittuvalle Kuusamontielle on etäisyyttä n. 500 m. Jäälin koulu sijoittuu hankalasti tonttikatujen muodostaman liikenneyhteyden varaan. Jäälin koululle saavutaan henkilöautoilla asutusalueen läpi, Pitkätien ja Rivitien kautta. Koulutontin edustalla, luoteispuolelle sijoittuvan Rivitien varressa, on koulun ja seurakuntakodin käyttöön tarkoitettu paikoitusalue koulun saattoliikennetoimintoineen. Paikoitusalue on uusittu kesällä 2011. Jäälin koulun tontin luoteisrajalle sijoittuu Jäälin keskustaa halkova, pitkittäisakselin muodostava kevyen liikenteen väylä. Huoltoajoneuvoliikenne Jäälin koululle tapahtuu ostoskeskuksen kautta, käyttäen osin kevyen liikenteen väylää. Pohjaratkaisultaan pääosin suorakaiteen muotoinen koulurakennus sijoittuu pitkittäin koillislounaissuuntaisen kevyen liikenteen väylän varteen. Rakennuksen eteläosassa on poikittaissuuntainen rakennusosa. Välituntipihat sijoittuvat tontin etelä- ja kaakkoisosiin. Koulun tontin pohjoisosassa oleva pallokenttä toimii myös välituntipihana. Koulurakennuksen pohjoispuolella, varastorakennuksen päädyssä sijainnut Oulun Energian kaukolämpökeskus on purettu keväällä 2012. Ostoskeskuksen ja koulun muodostaman aluekokonaisuuden merkittävät liikenteen sujuvuuteen ja turvallisuuteen liittyvät ongelmat johtuvat henkilöautojen määrän kasvusta ja rakennuksen sijainnista. Koulurakennusta ei nykyään enää toteutettaisi olevalle paikalleen, eikä pohjaratkaisultaan pitkänä suorakaiteen muotoisena rakennuksena. 1970-luvulla henkilöautoliikennettä oli huomattavasti nykyistä vähemmän. Jäälin keskusta-alueen asemakaavan muutos Jäälin koulun, seurakuntakodin, koulun ja seurakunnan pysäköintialueen, lasten leikkipaikan ja Jäälin ostoskeskuksen alueella ovat voimassa asemakaavat vuosilta 1976, 1977 ja 1990. Varsinkin alueen vanhimpia asemakaavoja voidaan pitää sisältönsä puolesta vanhentuneina. Korttelin 38 opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueella (Yo) sekä kirkkojen ja muiden seurakunnallisten rakennusten korttelialueella (Yk), pysäköimisalueella (Lp) sekä näiden väliin sijoittuvalla yleiselle jalankululle varatulla alueella on voimassa Jäälinkylän rakennuskaavan muutos (lääninhallitus 14.9.1976). Alueet on rakennettu asemakaavan mukaisesti. Korttelin 41 opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueella (Yo) on voimassa Jäälinkylän rakennuskaavan muutos (lääninhallitus 25.10.1977). Korttelialue on pääosin rakentamaton; alueelle on toteutettu lasten leikkipaikka. Kortteleiden 28 ja 43 asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialueilla (AL), niiden väliin osoitetulla katualueella (Keskuspisto) sekä Jäälintien varteen osoitetuilla puistoalueilla (VP) on voimassa Jäälin rakennuskaavan muutos (lääninhallitus 12.2.1990). Ostoskeskus uusine liikerakennuksineen on toteutettu asemakaavan mukaisesti. Asemakaavassa ostoskeskuksen halkaisevaa Keskuspisto-nimistä katua ei kuitenkaan ole toteutettu. Monitoimitalon rakennuspaikka muodostaa Jäälin asemakaava-alueella korttelin 38 tontin 1. Kunnan omistamalle, kokonaispinta-alaltaan 16 370 m2:n suuruiselle tontille 1 (tila 255-402- 0158-0024, Uusikoulu ) on rakennettu Jäälin koulu voimassa olevan asemakaavan mukaisesti. Monitoimitalohankkeen toteuttaminen edellyttää voimassaolevan asemakaavan muutosta. Monitoimitalon suunnittelu liittyy olennaisesti Jäälin ostoskeskuksen kehittämiseen. Monitoimitalon aiheuttamat asemakaavan muutostarpeet on syytä tutkia muun Jäälin keskusta-alueen asemakaavoituksen yhteydessä mm. asuntoalueen, ostoskeskuksen ja koulun muodostaman aluekokonaisuuden maankäytöllisten ja liikenteellisten kokonaisratkaisujen yhteensovittamiseksi. Koko uuden Oulun kaupungin aluetta koskevassa kaavoituskatsauksessa 2012 2013 (Kaupunki rakentaa 2012 tiedote) on esitetty Jäälin keskusta-alueelle sijoittuva nk. Jäälin

17 vanhan urheilualueen asemakaavan muutos. Asemakaavan muutos kohdistuu alustavan rajauksen mukaan urheilukentän alueen lisäksi mm. sen pohjoispuolella sijaitsevaan Jäälin majan ja uimarannan alueeseen sekä eteläpuolella sijaitseviin Jäälin ostoskeskuksen alueeseen ja Jäälin koulun alueeseen lähiympäristöineen; nykyisen urheilukentän itäpuolella oleva jäähalli jäänee nykyiselle paikalleen. Jäälin keskusta-alueen asemakaavan muutos on todettu tarpeelliseksi mm. urheilukenttäkäytöstä poistuvan maa-alueen vapautumisen, maankäytön tehottomuuden, kaupallisten palvelujen riittämättömyyden ja pienasuntojen rakentamiseen varautumisen vuoksi. Myös alueen julkisten palvelujen tilantarpeita on todettu tarpeelliseksi tarkastella asemakaavaa muutettaessa. Asemakaavan muutoksen tavoitteena on tutkia mahdollisuus kaupallisten toimintojen, palvelujen ja asumisen toteuttamiseksi. Tarkoituksena on kehittää mm. Jäälin keskustan palvelurakennetta, asumis- ja virkistystoimintoja, liikenteellisiä ratkaisuja, taajamakuvaa ja viihtyisyyttä yhtenäisenä kokonaisuutena asemakaavallisin keinoin. Jäälin keskusta-alueen suunnittelussa otetaan soveltuvin osin huomioon myös arkkitehtiopiskelijoille vuonna 2008 järjestetty ideakilpailu Jäälin keskustan kehittämiseksi. Kilpailun tarkoituksena oli tutkia Jäälin keskustan saavutettavuuden, maankäytön, toimintojen ja taajamakuvan kehittämistä. Lähtökohtana oli, että suunnittelualue on jatkossakin Jäälin tärkein palvelukeskittymä, jossa on myös asumista. Jäälin koulu, Jäälihalli ja seurakuntakeskus tuli säilyttää; ostoskeskuksen sai tarvittaessa korvata osittain tai kokonaan uudella. Alueelle tuli osoittaa vähintään nykyinen määrä lähipalvelutiloja. Lisäksi alueelle sai ideoida uutta liike- ja toimitilaa sekä keskustamaista asumista. Rakentamisen määrä ja sijainti sekä rakennusten korkeudet olivat vapaasti harkittavissa, myös tielinjauksia oli mahdollista muuttaa. Kilpailun tulokset eivät sellaisenaan sovellu asemakaavoituksen pohjaksi. Mahdollisuutta keskustatoimintojen alueen laajentamiseksi sekä yhdyskuntarakenteen eheyttämiseksi ja tiivistämiseksi on tarkasteltu uuden Oulun yleiskaavatyöhön liittyvässä Täydennysrakentamis- ja taajamakuvaselvityksessä (Arkkitehtiasema Oy, 7.9.2012). Selvitys palvelee osaltaan myös asemakaavoitusta, ja sen perusteella voidaan määritellä Jäälin keskusta-alueen asemakaavan muutoksen taajamakuvaa ja eheyttämistä koskevia tavoitteita. Ostoskeskuksen alueelle on valmistunut uusi market-rakennus vuonna 2011 voimassa olevan asemakaavan mukaisesti. Tämä muodostaa oman haasteensa alueen asemakaavan muutoksen suunnitteluun ja toimintojen sijoitteluun. Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavan tarkistus on käynnistynyt vuonna 2010. Maakuntakaavan laatimisen yhteydessä tehdään selvitys alueen kaupallisten palvelujen mitoituksesta ja sijoituksesta. Parhaillaan laadittavaa uuden Oulun yleiskaavaa varten tarvitaan maakuntakaavan taustatietoja tarkempi selvitys, jossa määritellään kaupallisten palvelujen alueelliset tarpeet ja sijainnit vuoden 2013 alusta muodostettavan uuden Oulun kaupungin alueelta. Kaupallinen selvitys on yksi yleiskaavan perusselvityksistä, jonka pohjalta yleiskaavaluonnos on alustavan aikataulun mukaan tarkoitus asettaa nähtäville vuoden 2013 lopulla. Kaupallinen selvitys palvelee osaltaan myös Jäälin keskusta-alueen asemakaavoitusta. Jäälin keskusta-alueen asemakaavoitus käynnistetään tavoiteaikataulun mukaan vuonna 2012. Aluksi on tarkoitus tehdä kokonaisvaltainen maankäyttöä ja liikennettä koskeva kehittämissuunnitelma asemakaavoitettavaa aluetta laajemmalta tarkastelualueelta. Kaavoitusprosessi kestää vähintään vuoden, ja asemakaava vahvistuu tavoiteaikataulun mukaan vuonna 2013. Alueen suunnittelu edellyttää kuitenkin mm. runsaasti neuvotteluja toimijoiden kanssa, millä saattaa olla vaikutusta asemakaavoituksen aikatauluun. Taajamakuva Uuden Oulun yleiskaavatyöhön liittyvän Täydennysrakentamis- ja taajamakuvaselvityksen (Arkkitehtiasema Oy, 7.9.2012) mukaan Jäälin koulun ja ostoskeskuksen ympäristössä on nykyisellään taajamakuvallisia ongelmia, kuten kulkuyhteyksien takaperoisuus, huoltopihojen suuntaus ja pysäköintijärjestelyjen jäsentymättömyys, ja monitoimitalohankkeen todetaan hankaloittavan tilannetta entisestään. Selvityksen mukaan Jäälin ostoskeskus muodostaa tiiviin, umpikorttelimaisen kaupallisen toimintaympäristön, jossa rakennusten rajaamia pihatiloja käytetään lähes yksinomaan asiointipysäköintiin. Selvityksessä todetaan, että Jäälin koulun ympäristön taajamakuvaa latistaa eniten Rivitien varren pysäköintialue; julkisen rakennuksen päälähestymissuuntana Rivitien katualueen, rivitalojen kulkujärjestelyjä sekä koulun ja seurakunnan pysäköintialueen ratkaisuja ei pidetä riittävän onnistuneina.

Täydennysrakentamis- ja taajamakuvaselvityksessä (Arkkitehtiasema Oy, 7.9.2012) ehdotetaan taajamakuvallisena ja toiminnallisena ratkaisuna asemakaavassa osoitetun Keskuspisto-nimisen kadun toteuttamista. Selvityksessä esitetään myös, että nykyisen leikkikentän kohdalle toteutettaisiin uusi paikoitusalue mm. monitoimitalon ja ostoskeskuksen käyttöön. Selvityksen mukaan alueelle tarvitaan kulku- ja pysäköintijärjestelyjä sekä täydennysrakentamismahdollisuuksia koskeva ja ympäristön viihtyisyyttä lisäävä kokonaissuunnitelma. Liikenteellinen ratkaisu Monitoimitalon liikenteelliset ongelmat johtuvat lähinnä siitä että autotie ei jatku liikekeskuksen suunnasta monitoimitalolle. Tieyhteys Jäälintieltä koulun pysäköintipaikalle kulkee hankalasti kiertäen pientaloalueen asuntokatuja pitkin. Tämän vuoksi esiintyy jatkuvasti henkilöautoliikennettä liikekeskuksesta kevyen liikenteen väylää (jatkossa käytetään termiä pyörätie) pitkin koulun ovien eteen. Myös huoltoajo keittiölle tapahtuu pyörätietä käyttäen. Lisäksi pyörätie muodostaa vauhdikkaan väylän kevyelle liikenteelle ihan koulun vierestä mikä on omiaan aiheuttamaan vaaratilanteita koululaisille. Liikenteellinen ratkaisu on vanhaa säilyttävä siinä mielessä että vasta peruskorjattu henkilökunnan pysäköintialue säilyy nykyisellä paikallaan. Rivitalojen autokatosten turvallisuutta voidaan parantaa jatkosuunnittelussa rakenteellisilla keinoilla ja tielinjauksilla siten, että katoksista ei enää peruutettaisi suoraan tielle. Liikennesuunnitelman tavoitteena on ollut luoda liikekeskuksen suunnasta turvallinen tieyhteys kevyen liikenteen väylän rinnalle. Uuden tieyhteyden päätteenä on kääntöpaikka saattoliikenteelle. Saattoliikenteen odotuspaikat ovat tien ja pyörätien välissä. Uusi tieyhteys tekee mahdolliseksi rakentaa lisää pysäköintitilaa nykyiseen puistikkoon, mahdollisesti heti liikekeskuksen viereen. Monitoimitalon uusien pysäköintipaikkojen tarve on vähäinen, lähinnä niitä tarvitsee kirjasto. Olennaista kirjaston kannalta on, että asiakkaat voivat saapua liikekeskuksen suunnasta. Kohdassa 5.3 viitesuunnitelmat on tarkempi selostus monitoimitalon uudesta tieyhteydestä. 18 5.4 Hankeaikataulu ja vaiheistus Hankkeen aikataulu riippuu mm. kaavoitustyön etenemisestä ja kunnallisen päätöksenteon ripeydestä. Teoriassa nopeimmalla mahdollisella aikataululla monitoimitalon rakennustyö voitaisiin aloittaa kesäkuussa 2014 väistötilojen rakentamisella ja tontin kuivatusteknisillä töillä (mm. salaojituksen rakentaminen). Huonokuntoisimman keskiosan purkutyöt alkavat elokuun aikana ja uudis- / laajennusosan rakennustyöt syyskuun alussa. Keittiön ja ravintolan peruskorjaus- ja muutostyöt sekä pihatyöt tehdään seuraavana kesänä (2015). Uudis- / laajennusosaan otetaan käyttöön elokuussa 2015. Syksyn 2015 aikana peruskorjataan rakennuksen loppuosa eli eteläsiipi, joka otetaan käyttöön vuodenvaihteessa 2015-2016. Sen jälkeen väistötilat voidaan purkaa. Käytännössä nopein mahdollinen aikataulu lienee kuitenkin (mm. asemakaavamuutosprosessin vaatimasta ajasta johtuen) sellainen, että hanke toteutuisi vuosina 2015-16. Hankesuunnitelmasta ja hankkeen lopullisesta aikataulusta päättää kaupunginvaltuusto. Yksityiskohtaisempi aikataulu ja vaiheistus tulee tarkistaa sen perusteella. Evakkojärjestelyjen osalta tulee jatkossa tarkistaa erikseen myös mahdolliset muut (toteutusajankohtana käytettävissä olevat) vaihtoehdot. Liitteenä oleva hankkeen aikataulun vaiheistus on viitteellinen ja riippuu hankkeen toteutusaikataulusta. Katso liite 7.

19 6 TAVOITEHINTA-ARVIOT 6.1 Tavoitehinta-arviot kolmelle eri vaihtoehdolle, tiivistelmä VE1 (luokat 0-4) Hankkeen tavoitehinta-arvio on 8.490.000 (ALV 0%) - Ei muutostöitä Laivakankaan koululla VE2 (luokat 0-9) Hankkeen tavoitehinta-arvio on 10.690.000 (ALV 0%) - Laivakankaan koulun muutostyöt 5-9 koulusta 0-9 kouluksi 500.000 (ALV 0%) VE3 (1.vaiheessa luokat 0-4, 2.vaiheessa luokat 5-9) Hankkeen tavoitehinta-arvio on 11.311.000 (ALV 0%) - Laivakankaan koulun muutostyöt 5-9 koulusta 0-9 kouluksi 500.000 (ALV 0%) Arvio on tehty hintatasoon syyskuu 2012 - Arvioihin ei sisälly käyttäjän irtaimisto- ja laitehankintoja - Arvioihin ei sisälly väistötilakustannuksia - Mikäli väistötilat sijoitetaan vuokrattaviin tilaelementteihin, vuokrakustannukset ovat arviolta 500.000 (alv 0%). Väistötila-asia ja mahdolliset muut vaihtoehdot tulee tutkia myöhemmin erikseen. - Laskelmiin sisältyy lähikirjasto. kirjastotilojen laajuus on yhteensä 366 m2. Investointikustannusero verrattuna 100 m2 koulukirjastoon on 420.000 (alv. 0 %) - Tontin ulkopuolisten liikennejärjestelyjen osuus laskelmissa on noin 100.000 Lisähinnat (laskelmiin sisältymättömät): - Lisähinta 10 m2 kokoiselle yhteispalvelupisteelle on 16.000 - Lisähinta 60 m2 kokoiselle asukastuvalle on 107.000 Täydellinen tavoitehintalaskelma on liitteenä, ks. liite 8. 6.2 Sisäisten vuokrien arviot Nykyinen koulu 4017 hum2 37 530 /kk 450 335 /v VE1 (luokat 0-4) peruskorjataan 2199 hum2 uudisrakennus 2145 hum2 yhteensä 4344 hum2 72 262 /kk 867 143 /v VE2 (luokat 0-9) peruskorjataan 2151 hum2 uudisrakennusosa 3045 hum2 yhteensä 5196 hum2 87 017 /kk 1 044 199 /v Lisäksi on huomioitava Laivakankaan koulun muutostöiden vaikutus sisäisiin vuokriin.

6.3 Jäälin kirjaston sisäinen vuokra-arvio 20 Sekä nykyisistä kirjastotiloista Jäälin liikekeskuksessa että koulun yhteydessä olevasta kombikirjastosta muodostuu sisäisiä vuokria. Kombikirjaston osalta tilavuokrat tulee jyvittää eri käyttäjien kesken. Nykyinen toimitilaosake 248 hum2 3733 /kk 44796 /v Lisätila 1 58 hum2 908 /kk 10901 /v Lisätila 2 60 hum2 944 /kk 11332 /v Yhteensä 366 hum2 5585 /kk 67029 /v 15,25 /m2/kk Vertailuvuokra uudisrakennuksessa 366 hum2 5988 /kk 71856 /v 16,36 /m2/kk Pohdintaa Jäälin lähikirjaston tulevaisuuden näkymistä Hankesuunnittelutyöryhmä on tietoinen siitä että kirjastotilojen siirtyminen monitoimitalon yhteyteen merkitsee samalla sitä että nykyiselle toimitilaosakkeelle täytyy saada uusi vuokralainen tai se menee myyntiin. Liikekeskuksen uuden kaavoitusratkaisun ja yleisen taloustilanteen aiheuttama epävarmuus saattavat kuitenkin merkitä sitä että tilat jäävät epämääräiseksi ajaksi tyhjilleen ja aiheuttavat kunnalle ylimääräisiä käyttötalousmenoja. Työryhmä on keskustellut myös vaihtoehtoisesta skenaariosta, jossa kirjasto jäisi nykyisiin tiloihin. Tällöin olisi hankittava tarvittavat lisätilat, tehtävä tilamuutosten aiheuttamat peruskorjaustyöt ja uusittava nykyiset kalusteet (ks. edellä esitellyt tilavuokralaskelmat). Mikäli niin päätettäisiin, kirjasto voisi jatkaa nykyisissä tiloissa vielä hyvän aikaa. Kaavamuutoksen myötä on kuitenkin näköpiirissä että liikekeskus uudistuu jossakin vaiheessa ja nykyiset rakennukset mahdollisesti puretaan uutta K-kauppaa lukuun ottamatta. Tällä hetkellä ei tiedetä, millaisella aikataululla kirjaston nykyisistä tiloista olisi pakko luopua. Lähikirjasto voisi siinä tapauksessa sijoittua uusiin, liikekeskuksessa sijaitseviin lähikirjastotiloihin. Huomattakoon että liitteenä olevan tarveselvityksen sivulla 5 on virheellinen tieto nykyisten kirjastotilojen iästä. Kyseinen liikekiinteistö on valmistunut 1980-luvun lopussa eikä 1970- luvulla kuten tarveselvityksessä lukee. Toiminnallisesti tässä vaihtoehtoisessa ratkaisussa olisi etuna kirjastopalvelujen parempi sijainti ja saavutettavuus; haittapuolena taas se, että tällöin ei Jääliin syntyisi monitoimitaloa vaan koulu ja kirjasto sijaitsisivat nykyiseen tapaan erillään. Vaihtoehtoinen ratkaisu olisi investointikustannuksiltaan 420 000 edullisempi kuin yksikään hankesuunnitelmassa esitetyistä vaihtoehdoista VE1, VE2 ja VE3. Mikäli kirjasto jatkossa sijoittuisi uusiin liikekeskustiloihin, ei tämä välttämättä tarkoittaisi kaupungin omaa erillisinvestointia vaan mahdollisesti vuokratiloja. Niiden tarve ja niistä aiheutuvat vuosittaiset käyttötalousmenot tulisi arvioida siinä vaiheessa erikseen sen mukaan, mitä Jäälin kirjaston mahdollisesta jatkosta tuolloin päätetään, minkälaisia toimintoja ja tiloja lähikirjastolta tuolloin odotetaan sekä mitä muita muutoksia toimintaympäristössä siihen mennessä tapahtuu. Kirjaston toimiminen myös koulukirjastona (kombikirjasto) edellyttää opetustoimen panostusta ½ informaatikon palkkauskustannuksiin. 6.4 Irtaimistohankinnat Irtaimistohankinnat sisältävät sekä investointiin sisältyvät irtaimistokustannukset, että hallintokuntien omat irtaimistokustannukset, jotka ovat yhteensä n. 10% rakennuskustannuksista. Irtaimistokustannukset tulee jakaa koulun ja kirjaston kesken. VE1 (luokat 0-4) Hankkeen irtaimistohankinnat, arvio 849.000 (ALV 0%) - Ei irtaimistohankintoja Laivakankaan koululla