Pohjois-Karjalan hankeluettelo 2016

Pohjois-Karjalan hankeluettelo 2016 Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Joensuu 2015

Pohjois-Karjalan hankeluettelo 2016 Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Pielisjoen linna, Siltakatu 2 80100 JOENSUU kirjaamo@pohjois-karjala.fi www.pohjois-karjala.fi/maakuntaliitto Kuvat Kansi Jarno Artika (ylä) Karelia Expert Matkailupalvelu Oy (ala vasen) Mari Voutilainen/Maakaista.fi (ala keski) Juho Mutanen/Pohjois-Karjalan maakuntaliitto (ala oikea) Taitto Satu Reinikainen Painopaikka Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, Joensuu 2015

Sisällys Saatteeksi... 7 Strategiset kärkihankkeet... 9 Osaamisrakenteet sekä kaupunki- ja elinkeinopolitiikka... 9 Liikennejärjestelmän kehittäminen... 10 Hallinnon kehittäminen ja kokeilut... 10 Hankkeet hallinnonaloittain... 12 Ulkoasiainministeriö (talousarvion pääluokka 24)... 12 Oikeusministeriö (talousarvion pääluokka 25)... 14 Sisäasiainministeriö (talousarvion pääluokka 26)... 16 Puolustusministeriö (talousarvion pääluokka 27)... 19 Valtiovarainministeriö (talousarvion pääluokka 28)... 20 Opetus- ja kulttuuriministeriö (talousarvion pääluokka 29)... 28 Maa- ja metsätalousministeriö (talousarvion pääluokka 30)... 36 Liikenne- ja viestintäministeriö (talousarvion pääluokka 31)... 45 Työ- ja elinkeinoministeriö (talousarvion pääluokka 32)... 64 Sosiaali- ja terveysministeriö (talousarvion pääluokka 33)... 76 Ympäristöministeriö (talousarvion pääluokka 35)...77 Liitteet Liite 1 Pohjois-Karjalan väestömuutokset 2014... 80 Liite 2 Liikevaihdon muutos vuoden 2014 kolmella ensimmäisellä neljänneksellä... 81 5

6

Saatteeksi Pohjois-Karjalan hankeluettelo on maakuntahallituksen hyväksymä edunvalvonnallinen asiakirja. Hankeluettelo antaa kokonaiskuvan ja tahtotilan niistä hankkeista, jotka Pohjois- Karjalan kehittämiseksi nähdään tärkeinä. Hankeluettelo täydentää lakisääteistä maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelmaa. Luettelossa esitettävien hankkeiden toteutuminen edellyttää valtion rahoitusta ja/tai maakunnan ulkopuolella tehtäviä päätöksiä. Useilla esitetyistä hankkeista on välittömiä talousarviovaikutuksia seuraavaa budjettivuotta koskien. Osa hankkeista on luonteeltaan yleisempiä edunvalvonnallisia aloitteita. Alkuun on koottu tärkeimmiksi katsotut kärkihankkeet. Lähtökohtana on ollut, että hankkeet on mahdollista viedä eteenpäin nopealla aikataululla. Hanke-esitysten tekijöiltä edellytetään pääsääntöisesti suunnitelmat, sitoutuminen ja omarahoitusosuudet. Luetteloon sisältyy myös hankkeita, joiden edistyminen edellyttää suunnittelutoimenpiteitä ja pitemmän aikavälin orientaatiota. Hankeluettelo tähtää valtion talousarvion valmistelussa aina seuraavan budjettivuoden suunnittelun alkuvaiheeseen. Kevättalven aikana järjestetään tapaamiset tarvittavissa ministeriöissä ja valtion virastoissa. Yksittäisten hankkeiden toteutumisen lisäksi on tärkeää, että valtion talousarviossa osoitetaan riittävä rahoitus kuntien peruspalveluiden rahoittamiseen. Tämä koskee sekä käyttötalouden valtionosuuksia että investointien rahoittamista. Valtionosuuksilla on suuri merkitys palvelujen järjestämisessä kohtuullisella verotuksen tasolla. Valtionosuusjärjestelmän laskentaperusteissa tulee korostua sairastavuus, ikärakenne, taloudellinen huoltosuhde, pitkät etäisyydet, harva asutus, työttömyys ja saaristoisuus. Kuntapalvelujen lisäksi tulee turvata valtion järjestämien palveluiden saatavuus maan kaikissa osissa liikenneinfrastruktuurin, liikennepalvelujen, tietoliikenneyhteyksien, koulutuksen, yritys- ja työvoimapalveluiden sekä turvallisuuden osalta. Valtion palveluverkko on säilytettävä riittävän kattavana. Kuntien kannoille on annettava vahva painoarvo sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämistä koskevassa päätöksenteossa siten, että ratkaisut kannustavat kustannustehokkaaseen ja tuottavuutta lisäävään toimintaan. Yleisen taloustilanteen näkymä sekä valtiontalouden liikkumavara vuodelle 2016 on haastava. Maan hallituksen on varmistettava, etteivät eri hallinnonalojen säästötoimenpiteistä ja uudistuksista aiheutuvat vaikutukset kohdistu kestämättömällä tavalla samoille alueille. Säästötoimenpiteiden rinnalla on perusteltua panostaa suhdanteita tasaaviin toimenpiteisiin työllisyyden edistämiseksi. Hyviä toimenpiteitä ovat kasvua tukevien infrastruktuurihankkeiden toteuttaminen, yritysten toimintaympäristön kehittäminen sekä koulutuksen ja sosiaali- ja terveydenhuollon investointihankkeiden vauhdittaminen. Ruplan kurssin heikentyminen ja Ukrainan kriisistä liikkeelle lähtenyt vaikea kansainvälinen tilanne näkyvät negatiivisesti erityisesti matkailun ja kaupan kehityksessä. Itä-Suomen neuvottelukunta on muotoillut viiden maakunnan yhteiset hallitusohjelmatavoitteet huhtikuun 2015 eduskuntavaalien jälkeisiä hallitusneuvotteluja varten. Nämä tavoitteet sisältävät useita Pohjois-Karjalalle tärkeitä hankkeita, joiden toteutusta on kiirehdittävä. Nykyisen hallituskauden alussa laaditut Itä- ja Pohjois-Suomen 7

erityistavoitteet ovat nekin edelleen osin ajankohtaisia. Seuraavalla hallituskaudella toivotaan löytyvän valmiutta alueellisille kannustimille ja kokeiluille taloudellisen kasvun, yritysten investointien ja paremman työllisyyden aikaansaamiseksi. Kokeiluja on perusteltua toteuttaa alueilla, jotka ovat kohdanneet pitkäkestoisen rakenteellisen muutoksen ja joilla vaikea talous- ja työllisyystilanne on pitkittynyt. Pohjois-Karjalan maakunnassa tällaisen erityistoimenpiteitä tarvitsevan alueen muodostaa Keski-Karjala. Pielisen Karjalan tilanne on puolestaan demografisten haasteiden näkökulmasta vaikea. 8

Pohjois-Karjalan strategiset kärkihankkeet Osaamisrakenteet sekä kaupunki- ja elinkeinopolitiikka - Pohjois-Karjalan metsä- ja bioenergiaosaamisen sekä luonnonvara- ja biotaloustutkimuksen kehittäminen kansainvälisenä huippuyksikkönä 1.1.2015 aloittaneen Luonnonvarakeskuksen kehittäminen Joensuussa vahvaksi ja monipuoliseksi yksiköksi Euroopan metsäinstituutin (EFI) perusrahoituksen pysyvä tasonosto valtion budjetissa puolella miljoonalla eurolla nykytasosta Lieksan biojalostamon ja Nurmeksen puupolttoainetehtaan investointien toteuttaminen - Valtion keskitettyjen hallintotehtävien sijoittaminen Pohjois-Karjalaan Tuomioistuinviraston perustaminen Joensuuhun Kansaneläkelaitos KELAn Pohjois-Karjalan vakuutuspiirin ja Lieksan yhteyskeskuksen vahvistaminen uusilla tehtävillä (toimeentulotuen ja mahdollisesti myös omaishoidon tuen siirto kunnilta KELAlle, puhelin-, internet- ja sähköpostineuvonta) - Joensuun kaupunkiseudun kasvusopimuksen toteuttaminen Biotalouden innovaatiokeskittymän kehittäminen ja eri osaamisalojen yhdistämisestä syntyvien innovaatioiden edistäminen Konepajateollisuuden kasvua tukevan Penttilän yrityspuiston toteuttaminen sekä Penttilänrannan asuinalueen liikenne- ja rakentamisratkaisujen kehittäminen kestävän kehityksen mukaisesti Joensuun keskustan Pielisjoen itäpuolelle laajenemiseen tähtäävien investointien edistäminen (Nikolaintori -hanke) ja Joensuun ratapiha-alueen omistajajärjestelyjen muuttaminen Kontiorannan varuskunta-alueen uudiskäytön edistäminen ja investointien toteuttaminen - Kuntien teollisuusalueiden infrastruktuurin kehittäminen yritysinvestointeja tukevalla tavalla Lieksan Kevätniemen teollisuusalueen kokonaisvaltainen 9

kehittäminen (maa-aluehankinnat, kaavoitus, tiestön ja kunnallistekniikan rakentaminen, teollisuussivuraide) - edistetään biojalostamon ja metsäteollisuutta palvelevan bioterminaalin sijoittumista alueelle sekä toteutetaan kantatie 73 kiertoliittymä ja kevyen liikenteen väylät alituksineen Kevätniemen teollisuusalueella Nurmeksen puuterminaalin toteuttaminen Känkkäälän teollisuusalueelle osana Grow Green Nurmes -hanketta - edistetään biojalostamon sijoittumista alueelle Kiteen Puhoksen teollisuusalueen kokonaisvaltainen kehittäminen - edistetään keskitetyn energiavoimalaitoksen toteuttamista teollisuusalueen yritysten tarpeisiin Niirala Business Center - Niiralassa kansainvälisen rajanylityspaikan välittömästä läheisyydestä on vapautunut vuoden 2014 alussa merkittävä määrä sisäterminaalitiloja. Uuden liiketoiminnan saaminen kyseisiin tiloihin vaatii panostuksia ja kokonaisvaltaista kehittämisotetta logistisen ja teollisen toiminnan edistämiseksi Joensuun, Liperin ja Outokummun teollisuusalueiden kehittäminen Liikennejärjestelmän kehittäminen - Valtatien 23 parantaminen välillä Varkaus Viinijärvi - Niiralan kansainvälisen rajanylityspaikan kehittäminen sekä valtatien 9 Onkamo Niirala yhteysvälin parantaminen, Venäjän puolella Sortavala Värtsilä -tien parantaminen - Vt 6 Raatekankaantien eritasoliittymän toteuttaminen Joensuussa - Joensuun ratapihan ja matkakeskusalueen kehittäminen - Karjalan radan parantaminen Joensuu-Imatra rataosuudella mukaan lukien tasoristeysten poisto Kitee Imatra välillä - Joensuun lentoaseman ja lentoliikenteen palvelutason parantaminen - Perustienpidon rahoituksen tasokorotus - Itä- ja Pohjois-Suomen laajakaistarakentamisen rahoituksen varmistaminen 10

Hallinnon kehittäminen ja kokeilut - Taloudellista kasvua, yritysinvestointeja ja työllisyyttä edistävien kokeilujen toteuttaminen Keski-Karjala Viron veromallin kokeilualueeksi 2016 2025 Nuorten työntekijöiden työllistymisen parantaminen kohottamalla työnantajan sairausvakuutusmaksun alaikärajaa kokeiluhanke Pielisen Karjalaan - Mikäli aluehallintoon tehdään isompi rakenteellinen uudistus seuraavalla vaalikaudella, tulee se toteuttaa Pohjois-Karjalan maakunnallista elinvoimaa, kilpailukykyä ja identiteettiä vahvistavalla tavalla Aluekehitystehtäviä ja -rahoitusta on pyrittävää siirtämään valtion aluehallinnolta maakunnille Alueiden kehittämisen ja työllisyyden edistämisen kannalta ratkaiseva valmistelu, päätöksenteko ja neuvonta sekä paikallistuntemusta ja alueella liikkumista edellyttävät tehtävät on perusteltua pitää mahdollisimman lähellä asiakkaita ja maakuntaa Seuraavaa hallitusohjelmaa laadittaessa on kiinnitettävä huomiota koko aluehallinnon tulevaisuuteen ja tarkasteluun on otettava valtion aluehallintovirastojen sekä ELY-keskusten ohella myös lukuisat kuntayhtymät ja maakunnan liitot sekä erilaisten aluejakojen yhtenäistäminen - toimintoja on mahdollista järjestää uudelleen siten, että monikerroksista hallintoa kevennetään, organisaatioiden määrää vähennetään sekä samalla kunnallista ja demokraattista ohjausvaltaa maakuntatasolla vahvistetaan Parlamentaarisen valmistelun pohjalta on lähdettävä kehittämään koko maata koskevaa uutta aluehallintoa, jotta vähenevillä resursseilla on mahdollista toteuttaa kansalaisten yhdenvertaisuuden takaava ja alueellista kasvua sekä hyvinvointia vahvistava hallintomalli Uudistuksen tulee perustua maakuntien tahtoon ja luontaiseen yhteistyöhön 11

Hankkeet hallinnonaloittain Ulkoasiainministeriö (talousarvion pääluokka 24) Euroopan unionin ja Venäjän välisen liikkumisen helpottaminen Vaikka Venäjän hidastunut talouskasvu, ruplan kurssi heikentyminen ja talouspakotteiden vaikutukset ovat vähentäneet kaupankäyntiä ja venäläisten matkailua Suomeen, kehitys tulee aikanaan normalisoitumaan. Esimerkiksi rajanylitysten määrän arvioidaan jäävän usean vuoden ajan alhaisiksi, mutta pidemmällä aikavälillä palataan kasvu-uralle. Nykyisestä vaikeasta taloustilanteesta huolimatta venäläisten matkailijoiden määrän lasku on jäänyt suhteellisen pieneksi. Niiralan rajanylityspaikalla venäläisten rajanylitysten määrä laski 13,1 % vuonna 2014. Rajanylitysten kokonaismäärä oli Niiralassa edelleen yli 1,6 miljoonaa. Lasku vuodesta 2013 oli -0,8 %. Kaupan ja matkailun kannalta venäläiset asiakkaat ovat jatkossakin erittäin merkittävä asiakasryhmä kaikille itärajan maakunnille. Kasvun mahdollisuuksia on useilla toimialoilla, matkailun ja perinteisen teknologiateollisuuden lisäksi mm. ICT-sektorilla ja palvelualoilla. Kasvuun on hyvä varautua hankalaksi koetusta viisumikäytännöstä luopumalla. Venäjän WTO-jäsenyyden myötä viisumeista luopumiselle on vahvat perusteet, sillä EU ja Venäjä ovat asettaneet tavoitteeksi helpottaa tavaroiden, investointien ja palveluiden vapaamman liikkumisen lisäksi myös ihmisten liikkumista. Biometristen passien yleistyessä myös Venäjällä viisumipakon poistamisen tekniset esteet ovat vähentyneet. Turvallisuus- ja rikosten torjuntaan liittyvät kysymykset ovat ratkaistavissa raja- ja muuta ennaltaehkäisevää valvontaa tehostamalla. Pohjois-Karjalan maakuntaliitto teetti vuonna 2013 selvityksen viisumivapauden aluetaloudellisista vaikutuksista. Selvitys tarjoaa tarpeellista ja hyödyllistä lähtöaineistoa viisumivapauteen varautumiselle ja myös pilottikokeilulle. Selvityksen mukaan viisumivapauden myötä venäläisten matkailijoiden määrä Pohjois-Karjalassa voisi vuonna 2025 nousta jopa 1,36 miljoonaan. Myös Pohjois-Karjalan rajavartioston tekemä kysely kertoo viisumivapauteen liittyvästä potentiaalista, sillä nykyiset rajanylitysmäärät syntyvät varsin pienellä määrällä henkilöitä. Niiralan rajanylityspaikalla oli vuonna 2012 noin 1,5 milj. ylittäjää, joista 667 000 viisumivelvollista. Nuo ylitykset sai aikaan noin 20 000 henkilön joukko. Suomen tulee pitkällä aikavälillä edistää EU:ssa viisumipakon poistamista EU:n ja Venäjän väliltä. Pohjois-Karjalan maakuntaliitto ja Pohjois-Karjalan kauppakamari ovat esittäneet viisumivapauden asteittaista käyttöönottoa siten, ettei niiltä henkilöiltä, joilla on biometrinen passi, edellytettäisi viisumia. Vaihtoehtoisesti ennen varsinaisen viisumivapauden toteutumista voitaisiin Itä- ja Pohjois-Suomen alueella kokeilla pilottihankkeena rajoitettua 72 tunnin viisumivapautta. Helsingin ja Pietarin välisessä risteilyliikenteessä 12

toteutettu 72 tunnin viisumivapaus osoittaa kuinka paljon viisumivapaus voi lisätä matkailua ja helpottaa kanssakäymistä. Itä-Suomen talouselämään viisumivapaudella olisi huomattava positiivinen vaikutus. 13

Oikeusministeriö (talousarvion pääluokka 25) Muiden tuomioistuinten toimintamenot 25.10.03 Joensuun oikeus- ja poliisitalon toimitilahanke Kustannusarvio 30 milj. euroa Joensuun poliisilaitoksen pääpoliisiasema ja osa käräjäoikeuden istuntosaleista toimii väliaikaisissa tiloissa viiden kilometrin päässä kaupungin keskustasta. Osa poliisin toiminnoista on hajasijoitettu muihin pisteisiin eri puolille kaupunkia. Järjestely hankaloittaa poliisin ja käräjäoikeuden toimintaa. Uuden oikeus- ja poliisitalon rakentaminen on laajennustarpeiden ja tontin ahtauden takia ollut jo pitkään vireillä. Toimitilahanketta tehdään yhteistyössä sisäasiain- ja oikeushallinnon kanssa. Joensuun oikeus- ja poliisitalon tiloissa ovat toimineet Pohjois-Karjalan poliisilaitoksen Joensuun pääpoliisiasema, liikkuva poliisi, keskusrikospoliisi ja Joensuun käräjäoikeus. Mm. suojelupoliisi on joutunut jo aiemmin siirtymään tilanpuutteen takia muihin tiloihin. Oikeushallinnosta hankesuunnittelussa ovat mukana Pohjois- Karjalan käräjäoikeus ja Itä-Suomen syyttäjänviraston Joensuun palvelutoimisto, joiden yhteinen henkilöstömäärä on noin 65 70 henkilöä ja tarvittava toimitilamäärä noin 3 000 m 2. Oikeus- ja poliisitalon toteuttamisen mahdollistava asemakaavan muutos on lainvoimainen ja tontti on myyty Senaatti-kiinteistöille. Kaupunki on rakentanut alueen kunnallistekniikan valmiiksi vuoden 2014 lopulla. Rakennustyöt on mahdollista käynnistää tontilla keväällä 2015 ja valmista pitäisi olla vuoden 2017 loppuun mennessä. Rikosseuraamuslaitoksen toimintamenot 25.40.01 Pyhäselän ja Juuan vankiloiden toiminnan kehittäminen Rikosseuraamusalalta edellytetään merkittäviä määrärahasäästöjä. Rikosseuraamuslaitos laati syksyllä 2013 toimitilavision, jossa esitettiin Pyhäselän vankilan lakkauttamista vuonna 2020 ja Juuan avovankilan toiminnan lakkauttamista vuoteen 2025 mennessä. Vankiloiden sulkemisia perusteltiin kustannussäästöillä ja toiminnallisen tehokkuuden vaatimuksilla. Kokonaisvaikutukset huomioiden Pohjois-Karjalan vankiloiden sulkemiset eivät tulisi palvelemaan kumpaakaan esitettyä tavoitetta. Molemmat vankilat ovat tunnuslukujen perusteella toiminnallisesti tehokkaita. Seurausvaikutukset vankiloiden lakkauttamisista ja vankien siirtämisestä kauempana sijaitseviin vankiloihin tulisivat aiheuttamaan merkittävää toiminnallisen tehokkuuden laskua Rikosseuraamuslaitoksen sidosryhmien (poliisi, syyttäjät, tuomioistuin, oikeusavustajat) toiminnoissa ja näiden organisaatioiden kustannusten lisääntymistä. 14

Koska vankimäärien ei arvioida valtakunnan tasolla oleellisesti muuttuvan, vankiloiden sulkeminen merkitsisi investointeja muissa, jo ennestään täyskäytössä olevissa vankiloissa tai kokonaan uusien vankiloiden rakentamista. Oikeusministeriö onkin syksyllä 2013 todennut, ettei Pohjois- Karjalan vankiloiden lakkauttaminen ole perusteltua eikä ajankohtaista. Rikosseuraamuslaitos on uudistanut toimitilavisionsa vuonna 2014 ja esittää edelleen Juuan avovankilan lakkauttamista. Pyhäselän vankilaa ei lakkautettaisi, mutta sen toiminnan luonne muuttuisi nykyisestä suljetusta laitoksesta enemmän avovankilatyyppiseksi. Pohjois-Karjalan kahden vankeinhoitolaitoksen (Joensuu, Juuka) on molempien lukeuduttava kehitettävien yksiköiden joukkoon. Vankilat ovat toiminnallisesti tehokkaita, kiinteistöteknisesti hyvässä kunnossa, ne turvaavat rikosseuraamusalan palvelujen saavutettavuutta ja niillä on alueen kannalta merkittävä työllisyysvaikutus. Juuan työttömyysaste on Pohjois- Karjalan heikoimpia, lähes 20 %. Muiden tuomioistuinten toimintamenot 25.10.03 Tuomioistuinviraston sijoittaminen Joensuuhun Oikeusministeriön työryhmät ovat useassa yhteydessä esittäneet pitkän aikavälin kehittämistoimenpiteenä tuomioistuinviraston perustamista. Virastolle siirrettäisiin oikeusministeriössä nyt hoidettavat tuomioistuinten operatiiviset keskushallintotehtävät. Tehtäväkenttään kuuluisivat tuomioistuinten hallintopalvelut, talous- ja tulosohjaus sekä kehittäminen ja koulutus. Henkilöstömääräksi arvioidaan noin 45 henkilötyövuotta. Tuomioistuinvirasto on tarkoituksenmukaista sijoittaa alueelle, jossa on tarjolla oikeustieteellistä koulutusta. Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampuksella annetaan juridiikan erikoisaloille pätevöittävää yhteiskuntatieteellisen alan lakiasiantuntijakoulutusta, joka johtaa HTK- ja HTM-tutkintoihin. Oikeusnotaarin (ON) ja oikeustieteen maisterin (OTM) - tutkintoihin johtava oikeustieteellisen alan koulutus käynnistyi elokuussa 2013. Laitoksella on pitkäaikaiset yhteistyösuhteet alueen tuomioistuimiin (hovioikeus, käräjäoikeudet, hallinto-oikeus), oikeusministeriöön, poliisihallintoon ja syyttäjälaitokseen. Laitos on toteuttanut ja toteuttaa oikeuslaitoksen, asianajajien ja poliisien laajamittaista täydennyskoulutusta alueellaan ja valtakunnallisesti. Laitoksen opetus ja tutkimus on suuntautunut keskeisesti oikeuslaitoksen toimintaan ja tuomioistuinprosesseihin Joensuun kaupungilla on pitkä kokemus ja näyttöä tuloksekkaasta keskitetyn palvelukeskustoiminnan sekä muun hallinto-, talous- ja kehittämistyön sijoittumisesta. Toimintaympäristö mahdollistaa kyseisten toimintojen kasvamisen edelleen, tarjoten valtiokonsernille kilpailukyisen alueen sijoittumiselle. Osaavaa työvoimaa on tarjolla sekä rutiininomaiseen palvelutuotantotyöhön että korkean osaamis- ja koulutustason ohjaus- ja kehittämistehtäviin. 15

Sisäasiainministeriö (talousarvion pääluokka 26) Poliisitoimen toimintamenot 26.10.01 Joensuun oikeus- ja poliisitalon toimitilahanke Kustannusarvio 30 milj. euroa Joensuun poliisilaitoksen pääpoliisiasema ja osa käräjäoikeuden istuntosaleista toimii väliaikaisissa tiloissa viiden kilometrin päässä kaupungin keskustasta. Osa poliisin toiminnoista on hajasijoitettu muihin pisteisiin eri puolille kaupunkia. Järjestely hankaloittaa poliisin ja käräjäoikeuden toimintaa. Uuden oikeus- ja poliisitalon rakentaminen on laajennustarpeiden ja tontin ahtauden takia ollut jo pitkään vireillä. Toimitilahanketta tehdään yhteistyössä sisäasiain- ja oikeushallinnon kanssa. Joensuun oikeus- ja poliisitalon tiloissa ovat toimineet Pohjois-Karjalan poliisilaitoksen Joensuun pääpoliisiasema, liikkuva poliisi, keskusrikospoliisi ja Joensuun käräjäoikeus. Mm. suojelupoliisi on joutunut jo aiemmin siirtymään tilanpuutteen takia muihin tiloihin. Oikeushallinnosta hankesuunnittelussa ovat mukana Pohjois- Karjalan käräjäoikeus ja Itä-Suomen syyttäjänviraston Joensuun palvelutoimisto, joiden yhteinen henkilöstömäärä on noin 65 70 henkilöä ja tarvittava toimitilamäärä noin 3 000 m 2. Oikeus- ja poliisitalon toteuttamisen mahdollistava asemakaavan muutos on lainvoimainen ja tontti on myyty Senaatti-kiinteistöille. Kaupunki on rakentanut alueen kunnallistekniikan valmiiksi vuoden 2014 lopulla. Rakennustyöt on mahdollista käynnistää tontilla keväällä 2015 ja valmista pitäisi olla vuoden 2017 loppuun mennessä. Rajavartiolaitoksen toimintamenot 26.20.01 Niiralan kansainvälisen rajanylityspaikan kehittäminen Kustannusarvio täsmentyy suunnittelutyössä Niiralan rajanylityspaikka on erittäin tärkeä Pohjois-Karjalan aluetaloudelle ja yritysten kilpailukyvylle. Rajaliikenne Niiralan rajanylityspaikalla on kasvanut vuosina 2009 2013 keskimäärin 13 % vuodessa. Vuonna 2014 kasvu pysähtyi johtuen pääasiassa Venäjän hidastuneesta talouskasvusta ja ruplan heikkenemisestä. Vuoden 2014 lopulla Niiralan rajanylityspaikalla valmistui ENPI-rahoituksella toteutettu "Valtatien 9 parantaminen Niiralan rajanylityspaikalla" -hanke (vaihe 1), jonka myötä arvioidaan kyettävän hallitsemaan rajaliikenteen kasvu ainakin tämän vuosikymmenen loppuun saakka. Kapasiteettina tämä tarkoittaa noin 2,5 3 miljoonaa vuotuista rajanylittäjää. ENPI-hanke jäi osin vajaaksi, sillä maasta poistuvan liikenteen kahta uutta ajokaistaa ei rakennettu valtakunnan rajan yli. Suomen puolelle rakennetut uudet kaistat liitettiin maahan saapuvan kaistojen kanssa ennen valtakunnan rajaa. Valtakunnan rajalle jäi liikenneturvallisuuteen ja myös rajaliikenteen 16

sujuvuuteen liittyvä pullonkaula. Pohjois-Karjalan rajavartiosto näkee tärkeänä, että kaistatyöt alkaisivat myös Venäjän puolella. Ministeriöiden välinen itäliikkuvuuden kasvun työryhmä julkaisi helmikuussa 2015 yhteisen arvion rajaliikenteen kehityksestä sekä rajanylityspaikkojen resurssitarpeista ja kehittämisen aikataulusta. Linjausten mukaan nykyisessä taloustilanteessa ja venäläisten ylittäjien määrän vähentyessä ei ole tarkoituksenmukaista avata uusia kansainvälisiä ylityspaikkoja, kuten Parikkalaa. Pääpaino on tulevina vuosina olemassa olevien ylityspaikkojen jatkokehittämisessä tarpeiden mukaisesti. Itä-Suomen maakuntien yhteisenä linjauksenakin tulee ensisijaisesti turvata nykyisten ylityspaikkojen infrastruktuurin, operatiivisten resurssien ja ylityspaikoille johtavien tieyhteyksien kehittäminen. Vaikean toimintaympäristötilanteen ja maltillisemman kasvuennusteen myötä Niiralan rajanylityspaikan jatkokehittämistä (vaihe 2) ollaan siirtämässä. Luonnosten perusteella uuteen ENI-ohjelmaan mahdollisesti sisältyvän Niiralan rajanylityspaikan jatkokehittämisen hankkeen suunnittelu olisi vuonna 2019 ja rakentaminen vuonna 2020. Vaiheen 2 osalta on laadittu tarveselvitys vuonna 2013. Pohjois-Karjalan rajavartioston näkemyksen mukaan jatkokehittämistarpeen arviointi on tarpeen päivittää vuosien 2016-2017 kuluessa sekä käynnistää esisuunnittelu viimeistään vuonna 2018, mikäli hankkeen toteuttaminen on vuonna 2020. Kehittämishanke edellyttää Rajavartiolaitoksen, Tullin, Pohjois-Karjalan maakuntaliiton, ELY-keskuksen, Senaatti-kiinteistöjen, Liikenneviraston ja Venäjän vastaavien viranomaisten yhteistyötä, jotta hanke saadaan yhteen sovitettua Venäjän puolen toimenpiteiden kanssa. Tilapäisten rajanylityspaikkojen kehittämisedellytysten turvaaminen Pohjois-Karjalan rajavartioston valvomalla alueella on Joensuun lentoaseman ja Niiralan kansainvälisen rajanylityspaikan lisäksi yksi toiminnassa oleva tilapäinen rajanylityspaikka Lieksan Inarissa. Muita tilapäisiä rajanylityspaikkoja ovat Ilomantsin Leminaho ja Haapovaara, joilla ei ole ollut säännöllistä liikenettä vuosiin. Tilapäiset rajanylityspaikat eivät ole yleiselle liikenteelle avoimia, vaan raja-alueiden yhteistyön ja muun taloudellisen toiminnan toteuttamista varten. Tilapäiset rajanylityspaikat ovat ensisijaisesti yritysten puutavaraliikenteen käytössä, joten ylityspaikoilla on teollisuudelle puunhuollollista merkitystä. Inarin tilapäinen rajanyrityspaikka on ollut metsäteollisuuden näkökulmasta merkittävä. Vaikka rajanylityspaikan kautta saapunut puuvirta (korkeimmillaan noin 250 000 m 3 ) on laskenut, viimeksi kuluneen 12 kuukauden aikana tapahtunut kehitys ja suomalais-venäläisen yhteistyön vahvistuminen mahdollistaa puumäärän kasvun suhteellisen nopeasti. Inarin ylityspaikan säilyttämisellä ja vahvistamisella on metsäteollisuuden vahva tuki. Ilomantsin kunnan alueella sijaitsevien ylityspaikkojen rakenteiden ja kehittämismahdollisuuksien säilyttäminen on tärkeää mahdollisia tulevia tarpeita varten. 17

Pelastus- ja turvallisuusviranomaisten määrärahojen ja toiminnan turvaaminen Pelastus- ja turvallisuusviranomaisten määrärahoja on leikattu viime vuosina rajulla kädellä. Säästöjä on haettu hallinnollisista uudistuksista, joiden kohteena ovat olleet käytännössä kaikki viranomaiset (tulli, rajavartiolaitos, puolustusvoimat, alueelliset hätäkeskukset, poliisi ja viimeisimpänä pelastuslaitokset). Viranomaiset joutuvat toimimaan osin riittämättömin resurssein ja jatkuvan leikkauspaineen alla. Viranomaisiin kohdistuneiden säästöjen kokonaisvaikutuksia operatiiviseen valmiuteen ja toimintakykyyn ei ole arvioitu. Harvaanasutuilla alueilla tilannetta on pyritty helpottamaan viranomaisyhteistyöllä ja mm. HARVA-hankkeella. Raja-alueella HARVAtoiminnalla on ollut vaikuttavuutta, mutta edelleen kiristyvien toimintamäärärahojen johdosta, myös viranomaisten toisiaan tukeva yhteistoiminta vaikeutuu. Tilannetta kuvaa hyvin se, että Suomessa on Euroopan maista väkilukuun suhteutettuna jo nyt vähiten poliiseja. Kaupunkikeskuksissa palvelut vielä toimivat, mutta maaseudulla esimerkiksi poliisin saapumista joudutaan odottamaan aivan liian pitkään. Pelastus- ja turvallisuusviranomaisten toiminnan riittävät määrärahat on turvattava valtion talousarviossa. 18

Puolustusministeriö (talousarvion pääluokka 27) Puolustusvoimien palvelukeskuksen kehittäminen Joensuussa Puolustusvoimauudistuksen yhteydessä Puolustusvoimien palvelukeskuksen pääosa päätettiin sijoittaa Joensuuhun. Palvelukeskuksen henkilömäärä tulee olemaan kokonaisuudessaan noin 220 henkilöä, josta Joensuun toimintojen vahvuudeksi puolustusministeriö on vahvistanut 120 henkilöä. Palvelukeskus tulee tuottamaan kaikille puolustusvoimien hallintoyksiköille henkilöstöpalveluita, talous- ja matkapalveluita, tietohallintopalveluja sekä kuva- ja tuotantopalveluja. Joensuuhun sijoittuvat palvelukeskuksen johto ja kanslia, suurin osa henkilöstöpalveluista, talous- ja matkapalveluyksikkö kokonaisuudessaan sekä osa tiedonhallintapalveluista. Toiminta Joensuussa on käynnistynyt täydellä teholla ja vahvuudella vuoden 2015 alussa. Toiminta on käynnistynyt hyvin ja Joensuun toimintoja on kehitettävä edelleen avautuvat mahdollisuudet hyödyntäen. Työvoimaa on hyvin saatavilla. 19

Valtiovarainministeriö (talousarvion pääluokka 28) Kuntien kestävän rahoituspohjan ja peruspalvelujen turvaaminen valtionosuusjärjestelmällä (Valtionosuus kunnille peruspalvelujen järjestämiseen 28.90.01) Pohjois-Karjalan kuntien talous on erityisesti käyttötalouden osalta koko maata heikommalla tasolla. Lisäksi taseissa ns. kertynyttä alijäämää on useilla kunnilla ja tilanne on näiden talouden puskureiden osalta heikompi. Pohjois-Karjalan kuntien painotettu tuloveroprosentti 20,83 on peräti yhden % -yksikön koko maan tasoa korkeampi ja maakuntatasolla verotus on neljänneksi kireintä. Lisäksi koko maan kireimmän tuloveroprosentin (22,50) kunta on Pohjois-Karjalasta ja ero koko maan alhaisimman tuloveroprosentin kuntaan on jo kuusi prosenttiyksikköä. Heikon veropohjan kuntien näkökulmasta valtionosuuksilla on erityisen suuri merkitys palvelujen järjestämisessä. Valtionosuusjärjestelmän uudistus astui voimaan vuoden 2015 alusta, mutta jatkossakin järjestelmän kriteerejä tulee tarvittaessa muuttaa niin, että turvataan palvelujen saaminen koko maan tasolla kohtuullisella kunnallisverotuksen tasolla. Nythän näin ei toteudu ja verotason erot uhkaavat vain kasvaa nykyisestä. Yli 65 -vuotiaiden kustannuksille tulee edelleen saada riittävä painoarvo valtionosuuslaskennoissa. Väestörakenteeseen liittyen taloudellinen huoltosuhde tulee ottaa yhdeksi valtionosuuskriteeriksi. Myös olosuhdetekijöiden painoarvoa tulee nostaa niin, että pitkät etäisyydet, kuntien laaja-alaisuus ja harva asutus sekä vesistöjen pirstoma rakenne huomioidaan. Erityistekijöistä varsinkin työttömyyden painoarvo on liian alhainen. Työttömyys aiheuttaa seurannaisvaikutuksineen korkeita menoja kunnille ja lisäksi viime vuosina kuntien rahoitusvastuuta erityisesti pitkäaikaistyöttömyydestä on työmarkkinatukijärjestelmän kautta lisätty merkittävästi. Perustamiskustannusten ja peruskorjausten valtionosuuksista luovuttiin kokonaan vuoden 2015 alusta lähtien. Kuntien ns. korjausvelka kiinteistökannasta kasvaa kuitenkin jatkuvasti ja sen korjaamiseen tarvittaisiin perustellusti lisärahoitusta valtiolta. Julkisen talouden kannalta järkevintä olisi nyt suhteellisen halpojen kustannusten aikakaudella panostaa investointeihin. Valtion tulisi kohdentaa välttämättömiin kuntien investointeihin työllisyys- ja suhdannepoliittisin perustein tukea ja saada näin taloutta nousuun. Kuntien talous on kokonaisuutena ottaen ahdingossa hitaasta taloudellisesta kasvusta sekä kuntien laajoista ja lisääntyvistä velvoitteista johtuen. Verotulojen kasvu on viime vuosina perustunut pääosin kunnallisverotuksen kiristämiseen, mikä tie on pitkälti ainakin Pohjois-Karjalan kunnissa jo käyty loppuun. Verotulot lisääntyvät näin jatkossa vain hieman samalla kun kuntien valtionosuuksia leikataan merkittävästi. Valtion rakennepakettiin sisältyvä kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentäminen ei etene ja kuntien talouteen sillä ei ole näin juuri minkäänlaisia vaikutuksia. Oikeastaan on tapahtunut jopa päinvastoin, velvoitteita on tullut lisää eikä niihin ole saatu riittävää valtionosuutta. 20

Keski-Karjala Viron veromallin kokeilualueeksi 2016 2025 Keski-Karjala (Kitee, Tohmajärvi, Rääkkylä) on ollut äkillisen rakennemuutoksen aluetta jo vuosia (äkillisen rakennemuutosalueen status 2009 2013). Yritysten tilanne on huonontunut edelleen. Kiteen kaupungin teolliset työpaikat ovat vähentyneet vuodesta 2001 vuoteen 2013 lähes 600:lla. Työttömyysaste on korkea, noin 18 prosenttia. Erityisesti Puhoksen teollisuusalue on menettänyt yrityksiä ja työpaikkoja yritysten konkurssien myötä. Tällä hetkellä Puhoksessa on vapaana noin 31 500 neliötä tuotantotiloja, eikä niihin toistaiseksi ole ponnisteluista huolimatta saatu rekrytoitua uutta yritystoimintaa. Hyvistä valmiuksista huolimatta Kiteen vetovoima ei tunnu riittävän uusien yritysten sijoittumiseksi Kiteelle. Tarvitaan rohkeita konkreettisia toimenpiteitä yritystoiminnan ja työpaikkojen luomiseksi. Viron veromallissa yritys voi käyttää voittonsa yrityksen kehittämiseen, kasvuun, investointien rahoittamiseen ja työpaikkojen luomiseen, kun yritykseen jätettyä voittoa ei veroteta lainkaan. Kitee hakee mallin pilottialueeksi, jotta nähdään käytännössä, miten verotus vaikuttaa yritysten elinvoimaisuuteen ja kasvuun. Asialla on laajempaakin merkitystä erityisesti suomalaisen pkteollisuuden tulevaisuuden varmistamiseksi. Nuorten työntekijöiden työllistymisen parantaminen kohottamalla työnantajan sairausvakuutusmaksun alaikärajaa -kokeiluhanke Pielisen Karjalassa Vuonna 2011 päättyi Itä- ja Pohjois-Suomea koskenut valtion kokeilu työnantajan sosiaaliturvamaksuvapautuksesta. Kokeilu onnistui alueiden kannalta hyvin ja sillä saavutettiin tuloksia suhteellisen pienellä valtiontalouteen kohdistuneella tulonmenetyksellä. Pielisen Karjala on yksi Suomen demografisesti haastavimpia seutukuntia. Alueen huoltosuhde on ikärakenteen vääristymisen vuoksi heikko ja heikkenee edelleen kiivasta vauhtia nuorten muuttaessa töiden ja opiskelujen perässä pois alueelta. Pielisen Karjalan Kehittämiskeskus Oy PIKES on esittänyt nuorten työllistymisen parantamiseksi seuraavaa: Pielisen Karjalan kolmen kunnan (Lieksa, Nurmes ja Valtimo) alueella toteutetaan valtion pilottikokeiluna malli, jossa alle 25-vuotiaiden työntekijöiden sairausvakuutusmaksu (ent. työnantajan sosiaaliturvamaksu) jätetään perimättä ja tämä perimättä jäänyt osa luetaan yrityksen nk. De Minimis-tueksi. Tämän kokeilun avulla seutukunnan yritysten uskotaan pystyvän parantamaan mahdollisuuksiaan nuorten työllistämiseen. Kokeilun valtiontalouteen kohdistuvat vaikutukset olisivat vuosittain noin satatuhatta euroa. Kokeilun tuloksena yritykset alkaisivat aktiivisemmin hakea nuoria korvaamaan eläkkeelle jääviä työntekijöitään. Kokeilu on laajennettavissa muille väestörakenteeltaan vastaaville alueille. 21

Aluehallinnon uudistaminen VIRSU-hankkeessa on selvitetty keskus- ja aluehallinnon virastorakennetta ja sen tulevaisuuden vaihtoehtoja. Selvitys on ollut jatkumoa lukuisille uudistuksille, joita varsinkin aluehallinnon organisoitumiseen liittyen on viime vuosina tehty. Aluehallinnon osalta VIRSU-hankkeessa on vertailtu neljä perusteiltaan selkeästi erilaista vaihtoehtomallia. Ehdotusten toteuttamisesta päättää seuraava hallitus. Vaihtoehdot A C keskittyvät puhtaasti valtion toimintojen organisoitumisen skenaarioihin. Mallissa D tarkasteluun sisällytetään maakuntien liitot ja esitetään valtion aluehallinnolle kuuluvien alueiden kehittämiseen liittyvien tehtävien siirtoa liitoille. Valtiolle jäävät aluehallinnon tehtävät organisoitaisiin yhteen viranomaiseen. Maakuntien liitot ovat jättäneet yhteisen esityksensä aluehallinnon uudistamisen periaatteiksi. Maakunnat ovat valmiita tehtäviensä kartuttamiseen VIRSU D-mallin periaatteiden mukaisesti. Jo nykyinen aluekehityksen lainsäädäntö antaa maakuntien liitoille vahvan alueellisen tahdon muodostajan, strategisen ohjauksen ja koordinaattorin aseman. Valtion aluehallinnon roolina korostuu puolestaan edistää toimialueidensa kehitystä ja hyvinvointia hoitamalla vastuullaan olevia toimeenpano- ja kehittämistehtäviä. Aluekehitysresurssien siirto valtiolta maakunnille olisi tarkoituksenmukaista ja modernia aluelähtöisyyttä korostavaa hallinnon kehittämistä. Mikäli aluehallinnon rakenteellinen uudistus toteutetaan, nykyisten useiden eri toimijoiden tehtäviä on mahdollista järjestää uudelleen siten, että monikerroksista hallintoa kevennetään, ja että kunnallisen demokratian ohjausvalta aluetasolla vahvistuu. Vähenevillä resursseilla on mahdollista toteuttaa kansalaisten yhdenvertaisuuden takaava ja alueellista kasvua sekä hyvinvointia vahvistava hallintomalli. Uudistuksen tulee perustua maakuntien tahtoon ja luontaiseen yhteistyöhön ja se tulee toteuttaa Pohjois-Karjalan maakunnallista elinvoimaa, kilpailukykyä ja identiteettiä vahvistavalla tavalla. Vuoden 2010 alussa toimintansa aloittaneiden elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten ja aluehallintovirastojen tehtäväkenttä on ollut koko niiden toiminnan ajan muutoksessa. Jatkuvat ja useassa vaiheessa toteutetut hallinnolliset uudistukset ja tehtäväkentän muutokset ovat hankaloittaneet ELY-keskusten toimintojen ja resurssien suunnittelua sekä työnjakoa ja aiheuttaneet myös henkilöstölle epävarmuutta. VIRSU-hankkeen lisäksi meneillään on myös muita ELY-keskuksia ja aluehallintovirastoja koskevia laki- ja asetusmuutoksia. Muutokset avaavat mahdollisuuksia tasapuoliseen kehittämiseen, sillä nykyisenä ELY-keskusten kehittämisen yleislinjana on verkostomainen työskentelytapa ja tehtävien mm. toimintamenosäästöillä ja henkilöstön erikoistumiseen liittyvillä eduilla perusteltu keskittäminen. ELY-keskusten työnjakoa syventäessä tulee ottaa huomioon mahdollisuudet verkostomaisen organisaation eri yksiköiden tasapuoliseen kehittämiseen. Erikoistumistehtäviä tulee siten osoittaa myös Pohjois-Karjalan ELY-keskukselle. Pohjois-Karjalan ELY-keskus on sekä 22

asiakas- ja sidosryhmä- että henkilöstötyytyväisyydellä mitattuna laadukas ja tehokas yksikkö. Valtiontuki kunnille yhteispalvelujen kehittämiseen täysimääräisenä Valtion paikallishallinnon palvelupisteitä on viime vuosina lakkautettu ja palveluja on korvattu yhteispalveluilla. Pohjois-Karjalassa yhteispalvelupisteitä on 8 (20.2.2013 tilanne). Yhteispalvelun kehittäminen on etenemässä Asiakaspalvelu 2014 -hankkeen kautta, jonka tavoitteena ovat täyden palvelun asiakaspalvelupisteet. Palvelupisteiden vastuuviranomaiseksi on suunniteltu kuntia. Siirtyminen viranomaisten yhteiseen asiointipisteisiin tapahtuu vaiheittain, maakunnittain edeten, vuosina 2016 2019. Kesällä 2014 Pohjois-Karjalan maakunta on siirretty viimeiseen, vuoden 2019, vaiheeseen. Pitkien matkojen ja valtion viranomaisten asiakaspalvelupisteiden nopean häviämisen takia Pohjois- Karjalan maakunta on palautettava jo vuoden 2017 aaltoon. Valtion tulee varata yhteispalvelupisteiden perustamiseen, ylläpitoon ja eri viranomaisten toimintakuluihin erillinen määräraha. Kustannusten jaossa tulee perusteena käyttää todellisia kustannuksia ja valtion avustuksen kunnille tulee olla jatkuva. Nyt rahoitusta on myönnetty kokeiluluonteisesti tai osa viranomaisista antaa toiminnan alkaessa joihinkin palvelupisteisiin kehittämisrahaa. Kunta-valtioyhdistelmän ohella tulee tarkasteluun ottaa myös avoimen sektorin toimijoiden mukaantulo erityisesti maksullisten palveluiden hoitamisessa tulevaisuudessa. Pelastusvalmiuden ylläpito Suomen ja Venäjän pelastusviranomaisten kesken Itä-Suomessa - Pelastusalan lähialueyhteistyön jatkaminen Pelastustoimen lähialueyhteistyötä Venäjän kanssa on rahoitettu ulkoasiainministeriön lähialueyhteistyömäärärahasta vuoteen 2012 asti ja vuonna 2013 valtiovarainvaliokunnan mietinnön VaVM 39/2012 vp (13.12.2012) ja sen pohjalta tehdyn määrärahalisäyksen mukaisella määrärahalla. Lähialueyhteistyötä ovat tehneet aluehallintovirastot pelastuslaitosten kanssa. Vuoteen 2004 saakka lähialueyhteistyössä olivat mukana valtakunnan rajaan rajoittuvat aluehallintovirastot ja pelastuslaitokset sekä vuodesta 2004 Pohjois-Karjalan, Oulu-Koillismaan, Kainuun, Lapin sekä Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson pelastuslaitokset. Pelastusalan hankkeet ovat olleet erittäin tuloksellisia ja niillä on saatu hyvä perusta myös rajaalueiden eri turvallisuusviranomaisten yhteistyölle. Rajan ylittävän pelastusvalmiuden ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi on jatkossakin valtion tulo- ja menoarvioon sisällytettävä määräraha käytettäväksi rajat ylittävän pelastustoiminnan viranomaisyhteistyöhön. Määrärahat varattaisiin Suomen rajaan rajoittuvien alue-hallintovirastojen ja pelastuslaitosten yhteistyön toimintaedellytysten säilyttämiseen sekä yhteisten harjoitusten toteuttamiseen Venäjän federaation rajaan rajoittuvien pelastusorganisaatioiden kanssa. 23

Valtion toimintojen alueellistaminen Hallitus (26.6.2012) ja hallituksen iltakoulu (26.6.2013) ovat linjanneet valtion toimintoja koskevan alueellistamispolitiikan jatkoa. Pääkaupunkiseudulla olevien ja uusien yksikköjen ja toimintojen alueellistamista jatketaan alueiden elinvoimaisuuden ja kilpailukyvyn parantamista tukien silloin, kun se on kokonaistaloudellisesti perusteltua. Pohjois-Karjalan maakuntaliitto pitää alueellistamisen jatkamista myös tulevan hallituksen välttämättömänä linjauksena. Alueellistamistoimenpiteitä tulee kohdistaa Itä- ja Pohjois- Suomeen niille alueille, joilla on tarkasteltavana olevaan alueellistettavaan toimintoon liittyvää osaamista ja työvoimaa. Joensuun vetovastuu Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksessa (Palkeet) ja Puolustusvoimien palvelukeskuksen (PVPALVK) sijoittaminen Joensuuhun sekä Joensuun nimeäminen Luonnonvarakeskuksen yhdeksi strategiseksi päätoimipaikaksi ovat esimerkkejä merkittävistä alueellistamistoimenpiteistä. Palvelukeskuspäätösten pohjalta on syntynyt huomattava alueellinen osaamiskeskittymä. Myös Lukea koskeva päätös on hyvä esimerkki osaamiseen pohjautuvasta alueellistamispäätöksestä. Valtion toimintoja on myös ajettu alas. Viime vuosina tehdyt päätökset (mm. Pohjois-Karjalan Prikaatin, Pohjois-Karjalan hätäkeskuksen ja kahden vastaanottokeskuksen lakkautukset, rajavartiolaitoksen henkilöstövähennykset ja -siirrot, Itä-Suomen pääpoliisiaseman sijoittaminen Kuopioon sekä koulutussektoria koskevat päätökset) merkitsevät satojen työpaikkojen katoamista Pohjois-Karjalasta. Puolustusvoimien palvelukeskuksen perustaminen kompensoi vain osaa vähennyksistä. Pohjois-Karjalan osaamispohjaan ja vahvuuksiin perustuvia, valtion tehtäviä tuloksellisesti turvaavia ja tasapainoista aluekehitystä edistäviä alueellistamismahdollisuuksia on useita. Maakunnan koulutusprofiili on alueellistamisen kannalta otollinen. Koulutus luo pohjan sekä valtionhallinnon tukipalveluille että tutkimuslaitoskentän vahvistamiselle. Nykyiset alueellistamislinjaukset korostavat yksiköiden siirron rinnalla toimintojen ja tehtävien siirtoja. Jo alueellistettuja yksiköitä (Palkeet, PVPALVK, SYKE, Luke) on mahdollista vahvistaa mm. tehtäväsiirroin pääkaupunkiseudun työvoiman eläkkeelle jäämisen myötä. Tällöin alueellistamistoimenpiteisiin ei liity pakkosiirtoja eikä siirtymäajan kaksoismiehitysongelmia. Paikasta riippumattomien toimintojen sijoitusmahdollisuuksia on myös muualla maakunnassa. Esimerkiksi Lieksalla on kokemusta ja näyttöä yhteistyöstä valtion kanssa (KELA:n yhteyskeskus ja asiakaspalvelukeskus ASPA). Lieksan Teollisuuskylässä toimiva Kelan yhteyskeskus on yksi viidestä koko maassa ja sieltä johdetaan koko yhteyskeskusverkostoa. Kelan intressissä on sähköisten palveluiden laajentaminen. On loogista, että laajentaminen toteutetaan olemassa olevien yksiköiden kautta ja ensimmäisenä johtavan yhteyskeskuksen laajennuksena. Tätä tukee myös 24

yhteispalveluyksikön sijainti Lieksassa ja mm. toimeentuloasioiden siirtyminen kunnilta Kelalle. Tarvittavat puitteet Lieksan Teollisuuskylä Oy pystyy huolehtimaan kuten aiemminkin ja osaavan työvoiman saaminen on onnistunut paikkakunnalla hyvin. Valtion toimipaikkojen vahvistamista ja alueellistamista koskevia mahdollisuuksia Pohjois-Karjalassa ovat: - Luonnonvarakeskuksen Joensuun toimintojen vahvistaminen ja monipuolistaminen - Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen (Palkeet) päätoimipaikan vahvistaminen - Puolustusvoimien palvelukeskuksen (PVPALVK) vahvistaminen - GTK:n mineraalitekniikan laboratorion vahvistaminen Outokummussa - SYKE:n toimintojen vahvistaminen Joensuussa - Tuomioistuinviraston sijoittaminen Joensuuhun - Arkistopalveluiden alueellistaminen - Verohallinnon paikasta riippumattomat toiminnot - KELA:n paikasta riippumattomat toiminnot (mm. Lieksan yhteyskeskuksen laajennus ja Pohjois-Karjalan vakuutuspiirin etuuskäsittelytehtävät) - VTT:n toimintojen vahvistaminen Pohjois-Karjalassa - Metsähallituksen toimintojen vahvistaminen Pohjois- Karjalassa - Puhelinpalveluiden ja sähköisen asioinnin alueellistaminen - Valtionorganisaatioiden Venäjään kytkeytyvät tehtävät Joensuun seudun ampumaratahanke Joensuun seudun harrasteampujien toimintamahdollisuudet ovat kaventuneet merkittävästi valtion toimenpiteiden johdosta. Kontiorannan varuskunnan lakkauttaminen ja Onttolan rajavartioston alueen käytön rajaaminen yksinomaan rajavartioston toimintaan ovat vähentäneet alueen ampumaharrastajien ja metsästäjien harjoittelumahdollisuuksia. Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 4. vaihe on ehdotusvaiheessa. Kaavatyön yhteydessä on haettu uutta paikkaa harrasteampujien toiminnalle. Sijaintivaihtoehdot on muodostettu ja maakuntakaavaehdotukseen ollaan 25

esittämässä Kontiorantaa seudullisena ampumaratana ampumamelusuojauksin. Lopullinen ratkaisu tehdään vuonna 2015 kaavan hyväksymisestä päätettäessä. Uuden ampumaradan perustaminen merkitsee huomattavia investointeja. Selvitysten pohjalta ampumaurheilukilpailutkin mahdollistavien luodikkoratojen (kivääri ja pistooliammunnat) perustaminen Kontiorantaan ampumamelusuojauksin olisi kustannusarviona noin 2 miljoonan euron suuruusluokassa. Ampumaurheilukilpailut mahdollistavan haulikkoradan rakentaminen kaupunkiseudulla edellyttäisi huomattavasti suuremman investoinnin, suurusluokassaan noin 7 miljoonaa euroa. Kuntien ja harrastajien rahoitusmahdollisuudet ovat rajallisia ja valtion talousarviossa tulee varautua valtion toimista johtuvien muutosten rahoittamiseen. Metsähallituksen myyntituottojen tulouttaminen osin alueille Valtio on asettanut tuottotavoitteet metsähallituksen hallinnoimille metsille ja kiinteistöille. Viime vuosina metsätuotto ei ole riittänyt, vaan metsähallitus on myynyt myös omaisuuttaan saavuttaakseen valtion asettamat tavoitteet. Tämä merkitsee samalla myös sitä, että metsähallituksella on entistä vähemmän rahaa maillaan olevien teiden, rakennusten ym. kunnostamiseen. Valtion omistamista metsistä ei jää verotulon tai omistajan käyttämän rahan muodossa tuloja juuri alueelle, kuten tapahtuu yksityismetsien osalta. Metsähallituksen puunmyynnin ja maavuokrauksen vuokratuotoista tulisi jättää merkittävä osa paikkakunnan teiden, rakennusten ja rakennelmien sekä muun infrastruktuurin kehittämistä varten. Perusteltu käyttökohde myyntituotoille olisi alemmanasteinen tieverkko, jonka ylläpitoon perusväyläpidon budjetti on ollut jo pitkään riittämätön. Tieverkon hyvä kunto tukee välittömästi puuhuoltoa ja liittyy siten suoraan metsähallituksen ja metsäsektorin toimintaedellytyksiin. Itä-Suomen viiden maakunnan yhteinen neuvottelukunta on hallitusohjelmatavoitteissaan esittänyt, että metsähallituksen tuotosta 30 % kohdennettaisiin käytettäväksi alemman asteisen tieverkon kunnostamiseen. Kunnallisveron jakaminen kotikunnan ja vapaa-ajanasumiskunnan kesken Vapaa-ajan asuntojen eli kakkosasuntojen määrä ja käyttö on kasvussa. Kuntien näkökulmasta kakkosasuminen on tervetullutta, mutta asettaa vahvat vapaa-ajan asumisen kunnat myös velvoitteiden eteen, mikä merkitsee investointeja palvelutarjontaan ja kunnallistekniikkaan. Valtiovarainministeriön on selvitettävä mahdollisuutta verotukselliseen käytäntöön, jossa kakkosasunnon sijaintikunta saa tietyn osuuden kakkosasunnon omistajan nykyisin kotikuntaansa maksamasta kunnallisverosta. Tämän verotuksellisen ratkaisun toteuttaminen on perusteltua kokeiluluonteisesti kunnissa, joissa on merkittävästi vapaa-ajanasutusta. 26

Kuntatalouden näkökulmasta tämä verotuksellinen ratkaisumalli merkitsisi todellista valtion vastaantuloa. 27

Opetus- ja kulttuuriministeriö (talousarvion pääluokka 29) Kontiolahden ampumahiihtokeskuksen aseman vahvistaminen Suomen johtavana kansainvälisten suurtapahtumien järjestämispaikkana Kontiolahden ampumahiihtokeskus on vuoden 2015 ampumahiihdon maailmanmestaruuskilpailujen ohella myös muiden Suomen ampumahiihtoliiton nimeämien Suomessa pidettävien kansainvälisten arvokilpailujen pitopaikka (mm. ampumahiihdon maailmancupin kilpailu 2018). Suomen Olympiakomitean opetus- ja kulttuuriministeriön pyynnöstä tekemässä listauksessa Kontiolahden ampumahiihtokeskuksen kehittäminen on myös nimetty suomalaisen huippu-urheilun kannalta kolmanneksi merkittävimmäksi rakennushankkeeksi heti Olympiastadionin ja Tampereen keskusareenan jälkeen. Kontiolahden ampumahiihtokeskuksen hankesuunnitelman kehittämistoimenpiteet toteutettiin vuoden 2015 maailmanmestaruuskisojen edellyttämällä tavalla. Jatkossakin kehittämistoimenpiteet ovat välttämättömiä, että Kontiolahti pidetään kilpailukyisenä suurtapahtumien järjestämispaikkana ja varteenotettavana monipuolisena, ympärivuotisena liikunta- ja matkailukeskuksena. Stadionalueen la hiympa risto jen kehitta minen on nyt mahdollista laajemminkin vuoden 2013 lopulla lakkautetun Pohjois-Karjalan prikaatin maa-alueen ja kiinteisto kannan vapauduttua uudiska ytto o n ja sen siirryttyä kunnan omistukseen. Kontiolahden kunta on laatinut masterplan - suunnitelman alueelle. Tyo n yhteydessa on selvitetty mahdollisuuksia ampumahiihtostadionin toimintaa tukeville toiminnoille ja maanka ytto ratkaisuille. Alueen kehittämistä varten on perustettu kehittämisyhtiö Kontionloikka Oy ja sen tehtävänä on etsiä rahoitus vapaaajankeskuksen rakentamiseen. Investoinnin koko on 30 M, josta pa a omasijoitusten osuus on noin 10 M, pankkilainan noin 15 M ja yhteiskunnan avustusten ja tukien osuus noin 5 M. Avustusten ja tukien saaminen konkreettisiin vapaa-ajankeskusta tukeviin rakennuskohteisiin on ensiarvoisen tärkeää hankkeen alkuvaiheessa Kielivalintojen monipuolistaminen ja venäjän kielen opetuksen vahvistaminen Itä-Suomessa (Valtionosuus ja -avustus yleissivistävän koulutuksen käyttökustannuksiin 29.10.30) Venäjän kielellä on suuri elinkeinopoliittinen merkitys Itä-Suomessa. Tahtotila lisätä venäjän kielen opetusta yleissivistävässä koulutuksessa on alueella laaja. Nykyinen vaikea taloustilanne ja rajanylitysten matalasuhdanne eivät kestä ikuisesti. Maan eri osien erityistarpeet kieliopetuksen järjestämisessä tulee ottaa paremmin huomioon lainsäädännössä ja yleissivistävän koulutuksen rahoituksessa. Opetus- ja kulttuuriministeriö antoi 20.12.2012 kielteisen päätöksen Itä- Suomen maakuntien ja joidenkin kuntien esityksestä, joka koski 28

kokeiluluonteista lupaa päättää kieliopetuksen järjestämisestä siten, että kunta voi antaa oppilaille mahdollisuuden valita peruskoulussa B1-kieleksi ruotsin tai venäjän. Mallissa olisi turvattu myös ruotsin kielen asema. Ministeriö kuitenkin ilmoitti käynnistävänsä toimet venäjän kielen opetuksen kehittämiseksi. Toimilla pohjustetaan vuonna 2016 voimaan tulevaa perusopetuksen tuntijakoa. Uusi tuntijako ja opetussuunnitelman perusteet mahdollistavat venäjän kielen opiskelun joko pakollisena tai valinnaisena A-kielenä tai valinnaisena B2-kielenä. Valtioneuvoston antama asetus perusopetuksen tavoitteista ja tuntijaosta lisää opetuksen järjestäjien mahdollisuuksia monipuolistaa kielten opetustarjontaa. Kielten opetus edellyttää erityisrahoitusta, josta on tarkoitus säätää ennen uusien opetussuunnitelmien voimaantuloa. Rahoituksella pyritään turvaamaan oppilaille yhdenvertaiset mahdollisuudet kielten opiskelemiseen alueelliset erityistarpeet huomioiden. Itä-Suomen kunnille tulee taata venäjän kielen opetuksessa riittävän korkeat valtionosuudet, jotka mahdollistavat tarvittaessa myös normaalia pienemmät opetusryhmäkoot. Uudet rahoitusmallit tulee ottaa käyttöön mahdollisimman pikaisesti pilottihankkeina jo ennen tuntijakouudistuksen voimaan tuloa. Pidemmän aikavälin tavoitteena tulee Itä-Suomea koskien olla valinnanvapaus ruotsin ja venäjän kielten välillä. Ylimääräisenä kielenä venäjän opiskelu on vaativaa ja monille koululaisille kohtuuttomasti työmäärää lisäävä taakka. Tämä vähentää kiinnostusta venäjän opiskeluun, jolloin pelkkä valinnaisuusmahdollisuuksien lisääminen ilman kokonaiskuormittavuuden tarkastelua ei tuota toivottua lopputulosta. Kielten opetuksen tulisi painottua niihin kieliin, joille on alueella käyttöä, ilman tarpeetonta kielipoliittista vastakkainasettelua. Maaliskuussa 2015 eduskunnan kansalaisaloitetta koskeneessa äänestyksessä ei löytynyt riittävästi tukea, mutta eduskunta puolsi pontta, joka edellyttää hallitusta selvittämään ja edistämään alueellisten kokeilujen mahdollisuutta Venäjän kielen opiskelun lisäämiseksi. Pohjois-Karjalan kunnista erityisesti Tohmajärvi pitää kokeilumahdollisuutta tärkeänä. Valtionavustus oppilaitosten sisäilma- ja kosteusvauriohankkeiden perustamiskustannuksiin Määrärahan tarve Pohjois-Karjalaan 2,0 milj. euroa vuodessa Oppilaitosten kosteusvaurioiden korjaushankkeet ovat jatkuvasti ajankohtaisia, sillä kouluverkon jatkuva sopeuttaminen aiheuttaa koulujen yhdistämisiä ja peruskorjauksia. Pohjois-Karjalassa on suuri tarve koulujen kosteusvauroiden korjauksiin. Kunnat eivät ole nykyisessä taloudellisessa tilanteessa pystyneet hakemaan rahoitusta, koska korjaustarpeessa oleva kiinteistöjen määrä ja korjaustarve on niin suuri, ettei nykyisellä alhaisella valtionavustusprosentilla ole mahdollista toteuttaa hankkeita. Korjaushankkeisiin tarvitaan nykyistä suurempaa valtion osallistumista. Lisäksi hankkeiden suunnittelu vaatii aikaa, mitä lisäbudjettien nopeat hakuajat eivät huomioi. Rahoitus tulee toteuttaa pitkäjänteisemmällä tavalla, 29