Mitä on vastaanottotoiminta? Vastaanottokeskukset pähkinänkuoressa
Mikä vastaanottotoiminta? Lakisääteisten palvelujen järjestämistä turvapaikanhakijalle. 17.6.2011/746: Laki kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta sekä ihmiskaupan uhrin tunnistamisesta ja auttamisesta. Maahanmuuttoviraston vastaanottoyksikkö ohjaa, vastaanottokeskus järjestää käytännön arjen. Käsittää seuraavat palvelut: Majoitus Vastaanottokeskus = vok Sosiaali- ja terveyspalvelut Taloudellinen tuki Oikeusapu ja tulkkauspalvelu Opinto ja työtoiminta Vapaaehtoinen paluu
Majoitus Suurin osa turvapaikanhakijoista majoitetaan vastaanottokeskuksiin tai muihin vok:n järjestämiin majoitusyksiköihin. Pyrkimys siirtyä laitosmaisesta asumisesta kohti normaalimpia asumismuotoja (vok:n vuokraamat asunnot perheille, ryhmille). Turvapaikanhakija voi järjestää myös majoituksensa itse (yksityismajoitus). Tällöin hakija asuu muualla, mutta voi käyttää lähimmän vastaanottokeskuksen muita palveluita. Keskusten asiakkaat järjestävät arkielämänsä (esimerkiksi laittavat ruokansa ja siivoavat huoneensa) pääosin itse. Maksukykyinen asukas on velvollinen maksamaan majoituksesta ja muista vastaanottopalveluista.
Majoitus Hakijoiden siirrot ovat yleisiä, eikä asiakas yleensä vietä koko odotusaikaa samassa keskuksessa. Ns. transit-keskuksissa asutaan vain poliisin suorittamaan alkututkinnan ajan. Yksintulleet alaikäiset hakijat sijoitetaan omiin yksiköihinsä, ryhmäkoteihin ja tukiasumisyksiköihin. Vastaanottokeskukset eivät ole suljettuja laitoksia, vaan hakijat saavat liikkua vapaasti. Epäselvissä tapauksissa tai kielteisen päätöksen saaneiden henkilöiden kohdalla, joiden maasta poistaminen voi olla ongelmallista, hakija saatetaan sijoittaa säilöönottoyksikköön poliisin tai rajavartiolaitoksen päätöksellä. Käräjäoikeus käsittelee asian. Säilöönottoyksiköt ovat Metsälässä ja Joutsenossa.
Palvelut Sosiaali ja terveyspalvelulut Rajatun terveydenhoidon lisäksi sosiaalityöntekijöiden suorittamaa neuvontaa, ohjausta, sosiaalisten ongelmien selvittämistä ja muita tukitoimia hyvinvoinnin ylläpitämiseksi. Oikeusapu ja tulkkauspalvelu Hakijalla on oikeus oikeusapuun ja palveluun hakijan ymmärtämällä kielellä. Arjen palveluihin tulkkeja ei käytetä. Opinto- ja työtoiminta Sopeutuminen alkaa vokissa. Hakijat opiskelevat suomea ja osallistuvat pakolliseen palkattomaan työtoimintaan. Turvapaikanhakijalla on oikeus tehdä työtä ja harrastustoimintaa pyritään järjestämään aktivoivana toimenpiteenä.
Taloudellinen tuki Turvapaikan hakija voi hakea vastaanottorahaa omasta vastaanottokeskuksesta. Tarkoitettu välittömiä perustarpeita varten. Tarkoitettu niille, jotka eivät pysty elättämään itseään. Tukea voidaan vähentää, jos hakija kieltäytyy opinto- ja työtoiminnasta. Ei tarjottuja aterioita Ateriat vastaanottokeskuksesta Yksinasuva ja yksinhuoltaja 316,07 euroa 92,64 euroa Muut yli 18-vuotiaat 267,02 euroa 76,29 euroa Perheensä kanssa asuva lapsi 201,63 euroa 59,94 euroa
Vapaaehtoinen paluu www.migri.fi/paluu Hakija voi peruuttaa turvapaikkahakemuksensa missä tahansa vaiheessa. Jos hakija haluaa palata kotimaahansa, hän voi hakemuksen peruutettuaan anoa vapaaehtoisen paluun tukea. Maasta riippuen 200 1000 euron suuruinen tuki voi olla käteistä tai hyödykkeitä Matkakulujen korvaus, tukea kotoutumiseen Tarvikkeita ja apua mm. työn etsimiseen ja kodinrakentamiseen, tavoitteena pysyvä paluu kotiin. Tukea haetaan vastaanottokeskuksesta. Tuki on halvempi menetelmä kuin poliisin suorittama maasta poistaminen.
Hallinto Sisäministeriön alaisuudessa toimivat valtion vastaanottokeskukset Lappeenrannassa (Joutseno) ja Oulussa. Muita keskuksia pyörittävät SPR ja kunnat. Saman keskuksen alaisuuteen voi kuulua useampia yksiköitä, esimerkiksi ryhmäkoteja ja ne voivat sijaita eri paikkakunnilla. Esimerkiksi Kirkkonummen väliaikainen vastaanottokeskus on osa Helsingin vastaanottokeskusta Kallion ja Punavuoren vastaanottokeskusten tavoin. Yksityiset ja julkiset tahot voivat solmia sopimuksia tilojen vuokraamisesta vastaanottokäyttöön.