PAKOLAISNEUVONTA RY:N LAUSUNTO Asia: HE 133/2016 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta

Transkriptio

1 Eduskunnan hallintovaliokunnalle PAKOLAISNEUVONTA RY:N LAUSUNTO Asia: HE 133/2016 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta I Yleistä Pakolaisneuvonta kiittää mahdollisuudesta lausua hallituksen esityksestä. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi ulkomaalaislakia lisäämällä siihen säännökset asumisvelvollisuutta ja lapsen asumisvelvollisuutta koskevista uusista turvaamistoimista. Pakolaisneuvonta katsoo, että esityksen tavoitteena oleva säilöönoton vähentäminen on perusteltu. Esitys ei kuitenkaan täytä perus- ja ihmisoikeuksien rajoittamisen edellytyksenä olevaa täsmällisyyttä, tarkkuutta sekä ennakoitavuutta. Esitys on monelta osin epäselvä ja vaikeaselkoinen. Esityksessä ei ole asianmukaisesti huomioitu EU-lainsäädännön ja erityisesti ns. vastaanotto- ja paluudirektiivin velvoitteita. Asumisvelvoitteen perusteista, määräämisestä, lakkaamisesta ja valvonnasta sekä ilmoittautumisvelvollisuudesta poikkeamisesta ei ole säädetty riittävän tarkasti. Esityksessä ei ole esimerkiksi huomioitu eikä turvattu lapsen oikeutta koulunkäyntiin. Pakolaisneuvonta katsoo, että esitys tulee hylätä ellei siihen tehdä EU-lainsäädännön sekä perus- ja ihmisoikeusvelvoitteiden edellyttämiä muutoksia ja tarkennuksia. II Lasten säilöönoton kieltäminen Esitykseen on kirjattu, että myös lasten säilöönotolle on olemassa edelleen selkeä ulkomaalaislain mukainen tarve. Väitteelle ei ole esitetty mitään asianmukaisia perusteluita.

2 Säilöönoton on lukuisissa tutkimuksissa todettu olevan haitallista lapsille. Koska valtioilla on käytettävissään muita vaihtoehtoja, lasten säilöönottoa ei voida pitää hyväksyttävänä. Jyrki Kataisen hallituksen ohjelmaan vuonna 2011 on kirjattu toimenpiteinä alaikäisten yksin tulleiden turvapaikanhakijoiden säilöön ottamisen kieltäminen ja vaihtoehtojen kehittäminen. Myös hallituksen esitystä (HE 172/2014) annettaessa valtioneuvoston lausumaan kirjatun mukaan, valtioneuvoston tavoitteena on laajentaa säilöönoton kielto koskemaan myös kaikkia maasta poistettava yksintulleita alaikäisiä. Esitetty lapsen asumisvelvollisuus merkitsee puuttumista henkilökohtaiseen vapauteen ja perustuslaissa tarkoitettua vapaudenmenetystä. Lapsen asumisvelvollisuus on tarkoitettu vaihtoehdoksi lapsen säilöönotolle. Pakolaisneuvonta katsoo, että säilöönotto ei ole koskaan lapsen edun mukaista, joten se tulee kieltää. Esitystä on vähintään muutettava niin, että samalla kun lisätään uusi alaikäisiä koskeva turvaamistoimi ja vaihtoehto säilöönotolle, lakiin on vihdoin sisällytettävä yksintulleita alaikäisiä koskeva säilöönottokielto. III Asumisvelvollisuus (120 a ) Esitykseen on kirjattu, että turvapaikanhakijalle määrättävä asumisvelvollisuus on uusi turvaamistoimi, joka ei ole varsinaisesti säilöönoton vaihtoehto (s. 16). Asumisvelvollisuutta ehdotetaan käytettäväksi koko turvapaikkamenettelyn ajan. Maahanmuuttovirastolle esitetään uutta toimivaltuutta päättää turvaamistoimen määräämisestä. Esitetty asumisvelvollisuus on liikkumisvapauden rajoitus, joka yhdistettynä velvollisuuteen ilmoittautua jopa neljä kertaa vuorokaudessa merkitsee tosiasiallisesti puuttumista henkilökohtaiseen vapauteen ja vähintään vapaudenmenetyksen kaltaista tilannetta. Esitykseen on kirjattu, että asumisvelvollisuutta voitaisiin soveltaa myös lapseen, jos turvaamistoimien yleiset edellytykset täyttyisivät, vaikka säilöönoton edellytykset eivät täyttyisi (s. 19).

3 Pakolaisneuvonta katsoo, että mikäli asumisvelvollisuus hyväksytään esitetyssä muodossa, sille tulee säätää samat edellytykset, valvonta ja oikeussuojakeinot kuin säilöönotolle. Asumisvelvollisuudelle tulisi säätää myös enimmäisaika. Esitettyä 120 a :n asumisvelvollisuutta ei tule soveltaa lapseen. IV Ilmoittautumisvelvollisuudesta poikkeaminen (120 a 2 momentti) Esityksen mukaan turvaamistoimesta määrännyt viranomainen voi vastaanottokeskuksen johtajaa kuultuaan myöntää asumisvelvollisuuteen määrätylle ulkomaalaiselle luvan jättää tilapäisesti ilmoittautumatta painavan henkilökohtaisen syyn vuoksi. Pakolaisneuvonta katsoo, että säännös on täysin riittämätön ja epätarkka huomioiden sen keskeinen merkitys perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisen kannalta. Esityksestä ei esimerkiksi selviä mitä käytännössä tarkoitetaan luvalla jättää tilapäisesti ilmoittautumatta tai painavalla henkilökohtaisella syyllä ilmoittautumisvelvollisuudesta poikkeamiselle. Pakolaisneuvonta katsoo, että olisi erittäin tärkeä mahdollistaa toistuva mahdollisuus, esimerkiksi hoitosuhteen turvaamiseksi, työn tai koulunkäynnin vuoksi. Poikkeamisen merkitys korostuu erityisesti kun laissa ei ole säädetty enimmäisaikaa ilmoittautumisvelvollisuudelle ja lisäksi on korostettu, että uusi esitetty turvaamistoimi on tarkoitettu koko turvapaikkamenettelyyn kohdistuvaksi turvapaikkamenettelyä sujuvoittavaksi turvaamistoimeksi. Tarkennukset tulisi kirjata vähintään lainvalmistelutöihin. V Vastaanottokeskuksen rooli ja resurssit Esitystä perustellaan sillä, että asumisvelvollisuuteen liittyvät toimet eivät tosiasiallisesti lisää vastaanottokeskusten työtä. Esityksessä esitetty asumisvelvollisuuteen liittyvä ilmoittautumisvelvollisuus 1-4 kertaa vuorokaudessa edellyttää vastaanottokeskuksissa ilmoittautumisen vastaanottoa ja seurantaa sekä välitöntä yhteydenottoa ilmoittautumisvelvollisuuden määränneeseen viranomaiseen, jos ilmoittautumisvelvolliseksi määrätty laiminlyö ilmoittautumisvelvollisuutensa. Luonnoksessa on täysin riittämättömästi arvioitu ja huomioitu sen vaikutuksia vastaanottokeskusten työmäärään.

4 Esityksen mukaan asumisvelvollisuus tarvitaan erityisesti tilanteissa, joissa hakijamäärä on kasvanut huomattavasti. Pakolaisneuvonta painottaa, että viitaten loppuvuoden 2015 tilanteeseen, juuri noissa tilanteissa vastaanottokeskusten työmäärän lisääminen ei ole kestävä eikä mahdollinen ratkaisu. Pakolaisneuvonta ei pidä yleensäkään perusteltuna siirtää turvaamistoimien hoitamista vastaanottokeskusten työntekijöiden tehtäväksi. Turvaamistoimien käyttö poikkeaa vastaanottokeskuksen roolista vastaanottopalvelujen tuottajana. Esitys on omiaan entisestään sekoittamaan eri toimijoiden rooleja (vastaanotto, päätöksenteko, päätöksen täytäntöönpano). Selkeiden roolien merkitys korostuu erityisesti kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevien hakijoiden, kuten traumatisoituneiden kidutuksen uhrien kohdalla. Heidän kohdallaan epäselvät roolit ovat omiaan heikentämään edellytyksiä luottamuksen syntymiseen. On selvä, että esitys lisää vastaanottokeskusten työtä. Samaan aikaan keskeinen ongelma ja jopa este tehokkaan ja oikeusvarman turvapaikkamenettelyn toteutumiseksi on se, että vastaanottokeskuksille ei ole turvattu riittäviä resursseja erityisen haavoittuvassa asemassa olevien (esimerkiksi traumatisoituneet kidutuksen uhrit) ja heidän mahdollisten erityistarpeidensa tunnistamiseen, vaikka se on niiden lakisääteinen velvoite. Kuten esitykseen on kirjattu, (s. 12) niin kaikkien turvaamistoimien yhteydessä olisi tärkeää kiinnittää huomiota järjestelmän oikeudenmukaisuuteen ja läpinäkynyyteen sekä riittävään neuvontaan. Esityksestä ei selviä miten tämä aiotaan turvata. Vastaanottokeskuksen rooli on merkittävä erityisen haavoittuvassa asemassa olevien ja heidän erityistarpeidensa tunnistamisessa. Tämä korostuu erityisesti nyt kun oikeusapua on rajoitettu eikä edes yleistä oikeudellista neuvontaa ole turvattu hakijoille. VI Erityisen haavoittuvassa asemassa olevat Esityksessä ei ole asianmukaisesti erityisen huomioitu haavoittuvassa asemassa olevia turvapaikanhakijoita, esimerkiksi traumatisoituneita kidutuksen uhreja ja heidän erityistarpeitaan. Esitykseen on ainoastaan kirjattu, että asumisvelvoitteen käyttämistä

5 säilöön ottamista lievempänä vaihtoehtona tulisi harkita erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien hakijoiden kohdalla. Ylikansalliset ihmisoikeusvalvontaelimet ovat jo useiden vuosien ajan kritisoineet Suomea siitä, että ulkomaalaislain nojalla säilöön otettuja on sijoitettu poliisivankilaan. Ihmisoikeusvalvontaelimet (mm. CAT) ovat todenneet, että poliisin ja rajavartiolaitoksen säilössäpitotilat eivät sovellu ulkomaalaislain nojalla tapahtuvaan säilöönottoon. Säilöönoton aikana haavoittuvassa asemassa olevien erityistarpeita ei pystytä ottamaan huomioon lainkaan, jos hakija sijoitetaan poliisivankilaan. Haavoittuvassa asemassa olevia, kidutuksen uhreja tai muusta syystä traumatisoituneita hakijoita ei tulisi ottaa säilöön, koska olosuhteet voivat heikentää heidän tilaansa entisestään. Pakolaisneuvonta katsoo, että jos säädetään asumisvelvollisuudesta, niin vähintään säilöön otetun sijoittaminen poliisivankilaan tulee kieltää. Esitykseen tulisi nimenomaisesti kirjata menettely- ja vastaanottodirektiivin asettamat velvoitteita erityisen haavoittuvassa asemassa olevien menettelyllisistä takeista, jotka on implementoitu myös ulkomaalaislakiin ja vastaanottolakiin. Ulkomaalaislain mukaan hakijalle, jolla on vastaanottolaissa tarkoitetusta haavoittuvasta asemasta johtuvia tai muuten turvapaikkamenettelyn aikana todettuja erityistarpeita, on annettava tukea sen varmistamiseksi, että hän voi hyötyä turvapaikkamenettelyyn liittyvistä oikeuksista ja noudattaa siihen liittyviä velvollisuuksia. Vastaanottodirektiivin ja -lain nojalla hakijan erityistarpeet tulee ottaa huomioon koko turvapaikkamenettelyn aja. Esimerkiksi traumatisoituneen kidutuksen uhrin hoitosuhde tulee huomioida päätettäessä mihin vastaanottokeskukseen hakija määrättäisiin asumisvelvoitteen osalta. Marjaana Laine johtava lakimies Pakolaisneuvonta ry