Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari Varsinais-Suomen ELY-keskuksen tervehdys

Transkriptio

1 Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari Varsinais-Suomen ELY-keskuksen tervehdys Siirtolaisuusinstituutti Maahanmuuttopäällikkö

2 Varsinais-Suomi pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanotossa ensimmäiset kiintiöpakolaiset 1970-luvulla; chileläiset Turku aloitti säännöllisen kiintiöpakolaisten vastaanoton 1980-luvun lopulla Turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskus Turkuun 1990 (SPR) ja Perniöön 1991 (valtio toiminta päättyi 2008) 2

3 Suomen ensimmäinen ryhmäkoti aloitti Perniössä 1992 (-2007), toiminta kesti 15-vuotta SPR perusti ryhmäkodin Naantaliin 2004, nuorisoyksikön Turkuun 2005, ryhmäkoti siirtyi Turkuun 2007 Laajennus Punkalaitumelle 2009 (-2013) - ryhmäkoti ja tukiasunnot Vuonna 2013 Varsinais-Suomeen saapui noin 300 pakolaista, joista 15 oli ilman huoltaa olevia alaikäisiä 3

4 Tällä hetkellä Varsinais-Suomessa SPR ylläpitää 14-paikkaista ryhmäkotia, tukiasuntojen toiminta lakkaa Toiminnan ohjaamisesta vastaa Maahanmuuttovirasto ja SM Turun ensi- ja turvakoti ry ylläpitää 7-paikkaista perheryhmäkotia perustuu sopimukseen Turun kaupungin kanssa, ELY-keskus sijoittaa oleskeluluvan saaneita lapsia, Ikäraja vuotta Toiminnan ohjaamisesta vastaavat ELY:t ja TEM 4

5 Alaikäisille tarjottavat tuetun asumisen palvelut vuonna 2005 pilotoitiin Raision kaupungin johdolla PAVAKE-hankkeessa hyvät kokemukset vuotiaiden itsenäisestä asumisesta kunnassa malli siirretty 2010 Kaarinaan, Lietoon ja Naantaliin Palveluntuottajana Kaarinassa Care Component, muualla Ehjä ry Pansion ryhmäkodissa oleskeluluvan saaneet sijoitetaan em. kuntiin tai Turun perheryhmäkotiin ELY-keskus tekee kunnan kanssa sopimuksen erityiskustannusten korvaamisesta 21-v:een asti avohuollon tukitoimet (lastensuojelulain mukaiset) 5

6 Jatkossa Varsinais-Suomessa näyttäisi olevan riittävästi paikkoja niille ryhmäkodin lapsille, jotka saavat oleskeluluvan Jos alaikäisten määrä yllättäen nousee, niin kuntapaikkoja ei saada nopeasti lisättyä Myös Turussa olisi hyvä, jos tuetun asumisen malli saataisiin käyttöön ja jälkihuoltoon rinnastettavia palveluja olisi käytössä 6

7 Pula kuntapaikoista on aikuisten puolella johtanut hallitsemattomaan kuntiin muuttoon, ns. itsenäinen muutto - Varsinais-Suomessa erityisesti Turkuun ja Raisioon Onnistunut kotouttaminen edellyttää kuntien aktiivisuutta kuntien mielipiteitä tulee kuunnella ennen ryhmäkodin perustamista (Migri) 7

8 Huomioita Turvapaikanhakijoiden vastaanotto on vaihtelevaa; hakijamäärien muutoksiin on reagoitava nopeasti Majoitusratkaisut ovat usein perustuneet ensivaiheen vastaanoton tarpeisiin; lapset on ollut pakko sijoittaa johonkin Tästä on seurannut se, että ilman huoltajaa tulevien lasten vastaanottoa on suunniteltu ja sitä on ohjannut vastaanotto-näkökulma 8

9 Huomiota ei ole kiinnitetty tarpeeksi lasten pitkäjänteiseen kotouttamiseen ja kuntayhteistyöhön Alaikäisten vastaanotto tulee nähdä prosessina, jossa painopistettä tulisi selkeästi kohdentaa jälkihuoltoon ja perusopetuksen turvaamiseen 9

10 Ryhmäkodit ryhmäkodit on pääsääntöisesti sijoitettu aikuisille tarkoitettujen vastaanottokeskusten yhteyteen alaikäisten vastaanotossa sekoittuvat kotoutuminen ja turvapaikanhakijoiden vastaanotto; niiden tavoitteet ja tehtävät eivät ole yhdenmukaisia 10

11 Nykyinen yhdistetty prk/rk malli, joka on käytössä muualla Suomessa, ei toimi kotouttamisen kannalta parhaalla tavalla -> kuntien kototyö/lastensuojelun näkökulma olisi saatava paremmin mukaan jo alusta saakka Alaikäisille tarkoitettuja yksiköitä ei pidä sijoittaa vastaanottokeskusten yhteyteen (yhteinen hallinto eri juttu) 11

12 Ryhmä- ja perheryhmäkodit pitäisi pääsääntöisesti sijoittaa erilleen (vrt. laitoksen koko) päätöksen odotusajan kriisi ja sen tuoma epävarmuus ja levottomuus Transit malli ei palvele lapsen etua edustajan vaihtuminen tai pitkä etäisyys edustajaan asuinpaikan vaihdot pitäisi rajata minimiin (perusturvallisuus) Riittävän suuret tilat ja mielellään yhden hengen huoneet 12

13 Kunnat on saatava sitoutumaan pitkäjänteiseen lastensuojelutyöhön (korvaukset nykyisin mahdollisia) Tutkimusta lasten myöhemmistä vaiheista tarvitaan mitä on tapahtunut viiden vuoden kuluttua mitä on tapahtunut kymmenen vuoden kuluttua Murrosikäisenä tulleiden perusopetus tulisi turvata 13

14 valtakunnallista koordinaatiota ja ohjausta lisättävä turvapaikanhakijalasten sijoittamisessa ryhmäkoteihin yhteys kuntasijoitusmahdollisuuksiin huomioitava STM ja aluehallintovirastojen osaaminen ja asiantuntemus tulee saada kuntien ja vastaanottojärjestelmän käyttöön Yhteistyötä yksityisten lastensuojelulaitosten kanssa kehitettävä Perheryhmäkoteja tulee olla riittävästi joka puolella Suomea 14