Esiselvitys kansallisesta paikkatietoportaalista

Esiselvitys kansallisesta paikkatietoportaalista Maa- ja metsätalousministeriö Tiina Jäppinen 30.11.2004

i Sisällys 1. Johdanto... 1 2. Portaali tietoyhteiskunnan osana... 2 3. Verkkoviestintä ja paikkatietoportaali... 4 3.1 Verkko tilana, mediana ja välineenä... 4 3.2 Portaalin määritelmä... 5 3.3 Paikkatietoportaali... 6 3.4 Paikkatietoportaali yhteisöviestinnän näkökulmasta... 7 3.4.1 Perustoimintojen tukeminen... 8 3.4.2 Profilointi... 9 3.4.3 Informointi... 10 3.4.4 Kiinnittäminen ja puskaradio... 11 4. Esimerkkejä paikkatietoportaaleista... 13 4.1 EU Geo-Portal eurooppalainen prototyyppi... 13 4.1.1Yleistä... 14 4.1.2 EU Geo-Portal prototyypin sisältö... 15 5.1.3 EU GeoPortalin viestinnälliset funktiot... 17 4.1.4 EU Geo-Portalin yhteenveto... 18 4.2 Geodata.gov (USA)... 19 4.2.1 Yleistä... 19 4.2.2 Portaalin sisällön esittely... 20 4.2.3 Geodata.gov ja viestinnälliset funktiot... 22 4.2.4 Geodata.go yhteenveto... 22 4.3 GIgateway... 23 4.3.1 Yleistä... 23 4.3.2 Portaalin sisältö... 24 4.3.3 GIgateway ja viestinnälliset funktiot... 25 4.3.4 GIgateway yhteenveto... 25 Saksa... 26 4.4 GeoMIS.Bund... 27 4.4.1 Yleistä... 27 4.4.2 Portaalin sisältö... 28 4.4.3 GeoMIS.Bund ja viestinnälliset funktiot... 28 4.4.4 Yhteenveto... 29 4.5 GDI NRW -metatietohakemisto... 30 4.5.1 Yleistä... 30 4.5.2 CeGIn metatietohakemiston sisältö... 31 4.5.3 CeGI Geocatalog ja viestinnälliset funktiot... 31 4.5.4 Geocatalog yhteenveto... 32 4.6 Norjan paikkatietoportaali... 32 Australia (Uusi-Seelanti)... 33 4.7 XYZ... 34 4.7.1Yleistä... 34 4.7.2 Sisältö... 34

ii 4.7.3 xyz-portaali ja viestinnälliset funktiot... 35 4.7.4 Yhteenveto... 36 4.8 Kanada ja Atlas... 36 4.9 Teemaportaalit... 37 4.9.1 Portugali ja GEOCID... 37 4.9.2 EULIS... 37 4.9.3 EION... 38 5. Paikkatietoportaalien toteutusten arviointi... 39 5.1 Yleistä arviointia... 39 5.2 Paikkatietoportaalien toiminnot... 40 5.3 Portaalien viestinnälliset funktiot... 41 6. Paikkatiedon verkkopalveluita Suomessa... 45 6.1 Lounaispaikka... 45 6.2 Paikkatietolainaamo... 46 6.3 Paikkatietohakemisto... 47 6.4 Geokartta... 47 6.5 Karttapaikka... 48 6.6 Kuntien paikkatietoportaali... 48 6.7 Lahden Seutu-hanke... 49 6.8 POPGIS... 50 6.9 UKTJ... 50 6.10 Yhteenveto suomalaisista paikkatietoportaaleista... 51 7. Kansallisen paikkatietoportaalin toimintaympäristö Suomessa... 52 7.1 Tietoyhteiskunta... 52 7.2 Kansainväliset odotukset (INSPIRE)... 53 7.3 Yhteispalvelun ajatus... 53 7.4 Kansalainen, kuluttaja vaiko asiakas... 54 7.5 Verkkoasioinnin korit... 55 7.6 Julkisille verkkopalveluille esitettyjä vaatimuksia... 55 7.7 Käytettävyydestä... 56 8. Kysely kansallisesta paikkatietoportaalista... 57 8.1 Yleistä... 57 8.2 Kyselyn tulokset... 57 8.2.1 Verkkosovellukset... 57 8.2.2 Viestintä ja muut palvelut... 59 8.2.3 Markkinointiin ja monikanavaisuuteen liittyvät vastaukset... 60 8.2.4 Kansallinen ja samalla paikallinen... 62 8.2.5 Taustatiedot... 62 8.2.6 Vastaajien roolit... 63 8.2.7 Tietolähteiden merkitys... 64 8.2.8 Yhteenveto kyselyn tuloksista... 64 9. Yhteenveto esiselvityksestä... 66 Lähteet... 68

Johdanto 1 1. Johdanto Kansallisella paikkatietoportaalilla tarkoitetaan internetissä olevaa verkkopalvelua, jossa voi olla esimerkiksi karttaja metatietopalveluita sekä paikkatiedon testiaineistoja. Se voi toimia myös alan tiedotus- ja viestintäkanavana. Kansallisen paikkatietoportaalin ideana on luoda pysyvä yhteispalveluportaali kansallisella tasolla, joka palvelee paikkatietoyhteisön eri osapuolia ja edistää kansallisen paikkatietoinfrastruktuurin toteutumista ja on samalla osa sitä. Vaikka palvelu on kansallinen, se voi palvella samalla myös paikallisia ja kansainvälisiä tarpeita. Kansallisen paikkatietoportaalin esiselvitys on tehty paikkatietoasiain neuvottelukunnan työn tueksi maa- ja metsätalousministeriön toimesta. Esiselvitykselle on ilmennyt tarvetta useasta eri syystä. Paikkatiedosta on tullut keskeinen osa tietoyhteiskuntaa ja paikkatietojen hyödyntäminen on yleistynyt yhteiskunnan kaikilla sektoreilla. Keskeinen väline paikkatiedon hyödyntämisessä on internet- ja www-tekniikalla toteutetut palvelut, joita käytetään yhtälailla paikkatietojen esittämiseen, tarkasteluun, ylläpitoon kuin jakeluunkin. Niin kansainvälisellä, kansallisella kuin paikallisella tasolla ja toisaalta toimialojen sisällä on toteutettu tai on tekeillä paikkatietojen yhteiskäyttöä edistäviä portaalihankkeita ja karttapalveluita. Verkkopalveluita on kehitetty etenkin viranomaisten välisen toiminnan tehostamiseksi ja palveluiden lisäämiseksi. Paikkatiedoista on kuitenkin huomattu olevan tärkeä apu myös silloin, kun välitetään tietoa suurelle yleisölle. Internetissä ovat lisääntyneet esimerkiksi paikkatietojärjestelmiin perustuvat kuntien karttapalvelut, liikenteen reitti- ja aikataulupalvelut, asuntojen välityspalvelut sekä erilaiset navigointi- ja mobiilipalvelut. Suomen kansallinen paikkatietostrategia valmistui syksyllä 2004, missä internet-portaalin määrittely, kehittäminen ja käyttöönotto on mainittu kiireelliseksi hankkeeksi. Siinä puhutaan myös yhteispalveluportaalin toteuttamisesta, joka kattaa kansalaisille tarkoitetun karttojen selailupalvelun, metatietopalvelun ja paikkatietolainaamon. Euroopan Yhteisössä on valmisteilla direktiivi paikkatietoinfrastruktuurin perustamisesta (INSPIRE). Sen mukaan jäsenvaltioiden olisi luotava ja ylläpidettävä tiedonsyöttöpalvelua, joiden avulla metatieto, paikkatietoaineistot ja paikkatietopalvelut voidaan saattaa näkyville sitä varten luodussa verkkopalvelussa. Siihen kuuluisivat mm. paikkatietoaineistojen hakupalvelut, selailupalvelut, kopiointipalvelut ja muokkauspalvelut. Jäsenvaltioiden pitäisi luoda paikkatiedon verkkopalveluita, jotka voidaan liittää osaksi eurooppalaista paikkatiedon infrastruktuuria. Esiselvityksen aluksi paikkatietoportaalia tarkastellaan tietoyhteiskunnan, verkkoviestinnän ja yhteisöviestinnän käsitteiden kautta. Sen jälkeen on luotu katsaus erilaisiin Suomen ulkopuolella toteutettuihin kansallisiin, kansainvälisiin sekä teemakohtaisiin paikkatietoportaaleihin sekä esitelty lyhyesti esimerkkejä suomalaisista paikkatiedon verkkopalveluista. Kolmannessa vaiheessa tarkastellaan selvityksen lopuksi tehdyn kyselyn tuloksiin perustuvia paikkatietoalan ammattilaisten odotuksia ja toiveita kansallisesta paikkatietoportaalista. Selvityksen lopuksi on tehty yhteenveto kansallisen paikkatietoportaalin esiselvityksestä.

Portaali tietoyhteiskunnan osana 2 2. Portaali tietoyhteiskunnan osana Kansalliselta paikkatietoportaalilta odotetaan eri asioita riippuen siitä, kysytäänkö asiaa esimerkiksi kunnan, valtion tai EU:n virkamieheltä vaiko yrittäjältä, tutkijalta tai karttapalvelua käyttävältä kansalaiselta. Asiaa voidaan lisäksi tarkastella laajemmasta näkökulmasta eli asettaa portaali yksittäistä käyttötarvetta laajempaan yhteiskunnalliseen kehykseen. Nykypäivän yhteiskunnissa käsitteistä informaatio, tieto, verkostot, verkostoituminen, sisällöt, globalisaatio ja niihin liittyvistä ilmiöistä on tullut keskeinen elementti niin yhteiskuntatieteissä kuin suuren luokan politiikassa (Soramäki 2003, 12). Paikkatietoportaali liittyy ainakin Suomen paikkatietostrategian osalta hallituksen tietoyhteiskuntaohjelmaan ja näin paikkatiedon verkkopalvelut voidaan nähdä osana poliittista tahtotilaa. Tietoyhteiskuntaohjelman mukaan tieto- ja viestintäteknologian avulla voidaan lisätä maamme kilpailukykyä, tuottavuutta, alueellista ja sosiaalista tasa-arvoa sekä kansalaisten hyvinvointia ja elämänlaatua (Tietoyhteiskuntaohjelma). Sosiologi Manuel Castellsin ajatuksia on lainattu paljon myös suomalaisissa tietoyhteiskuntaa liittyvissä hankkeissa ja raporteissa. Hänen mukaansa muutokset informaatioteknologiassa, sen käytössä ja vaikutuksissa ovat niin suuria, että kyseessä on kokonaisen uuden informaatioteknologiaan liittyvän paradigman 1 synty. Uuden teknologian vaikutukset näkyvät kaikkialla, koska informaatio on olennainen osa kaikkea inhimillistä toimintaa. Uusi teknologia muovaa välittömästi yksilöllisen ja kollektiivisen olemassaolon kaikkia prosesseja. (Castells 2003, 9-10.) Euroopan komission direktiiviehdotus paikkatietoinfrastruktuurista ja Suomen kansallinen paikkatietostrategia näyttää myös nojaavan perusteluihin informaation ja uuden teknologian tuomiin myönteisiin vaikutuksiin. Direktiiviehdotusta perustellaan sillä, että hyvä toimintapolitiikka edellyttää korkealuokkaisia tietoja ja tietoon perustuvaa yleisön osallistumista. Ehdotuksen mukaan elämänlaatuun vaikuttavat kysymykset ovat monimutkaistuneet ja eri asiat ovat yhä enemmän sidoksissa toisiinsa, minkä takia tarvitaan uutta lähestymistapaa seurannan, raportoinnin ja tiedonhallinnon osalta sekä tiedon jakamiseksi hallinnon eri tasojen välillä. Paikkatiedoilla on tässä uudessa lähestymistavassa merkittävä rooli, koska paikkatietoa mahdollistaa esimerkiksi eri alojen tietojen yhdistämisen erityyppisiin käyttötarkoituksiin. (Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviehdotus..., 2) Ehdotuksessa sanotaan, että internetin käyttöönotto on mahdollistanut tiedon laajan ja huokean jakelun ja samalla uskotaan, että internet voi myös edistää tietoisuutta erilaisista poliittisista kysymyksistä ja niiden yleistä ymmärtämistä. (mt. 3.) Castells puhuu verkostoyhteiskunnan teknologisesta paradigmasta, mihin liittyy viisi erityistä ominaisuutta. Ensinnäkin uudet kehittyvät teknologiat koskevat informaatiota, joka on raaka-ainetta. Castells korostaa, että teknologiat vaikuttavat informaation eikä toisin päin. Castellsin mielestä verkostoyhteiskunnalle ei olekaan luonteenomaista (1) Paradigmalla tarkoitetaan eräänlaista tiedemaailmassa vallitsevaa konsensusta ja ajattelutapaa, jota ei kyseenalaisteta, missä kritiikki ja kriittinen tutkija usein torjutaan. Paradigmassa puhutaan myös tieteen ihannekäsityksessä ja maailmankuvasta. (Anttila 1999.)

Portaali tietoyhteiskunnan osana 3 tiedon ja informaation kriittinen rooli sinänsä, koska tieto ja informaatio ovat keskeisiä asioita kaikissa yhteiskunnissa. Sen sijaan verkostoyhteiskunnalle olennaista ovat informaatioteknologiat. (Soramäki 2003, 57.) Castellsia mukaillen tietoyhteiskunnan tilaa ei määritä tiedon tai informaation määrä tai rooli yhteiskunnassa, vaan käytettävät teknologiat, kuten tässä tapauksessa paikkatiedon verkkopalvelut eli ylipäänsä tiedon ja informaation käyttöön luodut infrastruktuurit. Castells on nostanut esiin myös verkoston käsitteen. Verkostot ovat sinänsä vanhoja organisaatioiden muotoja, mutta tietoyhteiskunnassa ne ovat saaneet uuden elämän informaatioverkostoina. (Soramäki, 62.) Etuina hän näkee joustavuuden, sopeutuvuuden ja muutokset. Haittoja ovat kyky koordinoida toimintoja, keskittää resursseja tiettyiin tarkoituksiin, vaikeus tulla toimeen tehtävän kompleksisuuden kanssa verkoston koon kasvaessa. (Soramäki, 63.) Inspire-direktiiviehdotuksessa viitattiin samankaltaisiin ongelmiin, kuten tarve vähentää päällekkäistä työtä, tarve yhdenmukaistaa tietoja eli vähentää kompleksisuutta, tarve helpottaa ja edistää tietojen laajempaa käyttöä jne. Verkoston tehokkaan hyödyntämisen esteenä nähtiin muun muassa erilaiset paikkatiedon tekniset ja sosioekonomiset erilaisuudet, joiden yhteensovittamiseksi Inspire tarjoaisi hallinnolliset mahdollisuudet. Toisaalta useat tutkijat ovat maininneet Castellsin ajattelun yhteyksistä teknologiseen determinismiin (Soramäki, 53). Sillä tarkoitetaan, että tekniikka nähdään keskeisenä tekijänä, joka muuttaa yhteiskuntaa, kulttuuria ja ihmisten elämisen ehtoja. Teknologian uskotaan määräävän yhteiskunnallista kehitystä jopa ainoana mainitsemisen arvoisena tekijänä. (Karvonen) Tällainen ajattelu voi heijastua myös verkkoportaalin toteutukseen, jolloin esimerkiksi teknisestä toteutuksesta tulee sisältöä tärkeämpää. Tätä voidaan yrittää välttää paikkatietoportaalin kohdalla, että pyritään aidosti ymmärtämään, mitkä ovat ne käyttäjien tarpeet, joihin portaalin pitäisi vastata.

Verkkoviestintä ja paikkatietoportaali 4 3. Verkkoviestintä ja paikkatietoportaali 3.1 Verkko tilana, mediana ja välineenä Verkkoviestinnän määritelmät ovat usein hajanaisia ja monimerkityksisiä. Verkkoviestinnän professori Pekka Aula (Aula 2004) tarjoaa verkon ja verkkoviestinnän jäsentämisen avuksi kolmea toisiinsa kietoutunutta ulottuvuutta, joissa asiaa tarkastellaan yhteiskunnallisessa ja kulttuurisessa konteksissa. Aulan mukaan verkko voidaan nähdä tilana, mediana sekä välineenä. Pohdinta liittyy aiemmin Aulan, Maija-Leena Huotarin, Janne Matikaisen, Sinikka Sassin ja Mikko Villin välisiin keskusteluihin siitä, mitä on verkkoviestinnän ydinaines. Verkko tilana Kun verkko ajatellaan tilana, se ajatellaan uutena kommunikatiivisena tilana, jossa digitaaliset kytkennät toimivat erilaisten yhteisöllisyyden muotojen perustana. Se on fyysistä tilaa näkymättömämpi, mutta laajeneva toimintoympäristö, jossa ihmiset kommunikoivat toistensa ja teknologian kanssa. Viestinnän tutkimuksen kannalta verkko on sekä yksittäisten toimijoiden että yhteisöjen foorumi, jossa julkisuuden ja yksityisyyden rajat sekä toimijuuden ehdot muotoutuvat uudelleen. Verkko ja sen yhteydessä mobiilit mediat luovat uutta suhdetta paikkaan ja paikallisuuteen. (Aula 2004.) Kansallisen paikkatietoportaalin taustalla on ajateltu olevan löyhä paikkatietoalan yhteisö. Tälle yhteisölle esimerkiksi Suomen paikkatietoinfrastruktuurin kehittämisohjelmaan liitettyjen tavoitteiden toteuttaminen ilman verkkoviestintää olisi mahdotonta. Verkko tarjoaa yhteisölle "tilan" toimia ja olla olemassa sekä toteuttaa asettamaansa tavoitetta. Verkko tilana on myös verkko vuorovaikutuksen paikkana. Verkko mediana Aulan (2004) mukaan, verkko tarjoaa mahdollisuuden interaktiivisuuteen ja käyttäjän osallistumiseen sisällöntuotantoon. Joukkoviestinnän toimintatapana on perinteisesti ollut yhdeltä-monelle -ajatus, mutta nyt rinnalle on syntynyt monelta-monelle -toimintatapa. Lähettäjän ja vastaanottajan yhdistelmät voivat vaihdella tilanteen ja foorumin mukaan. Avoin julkaiseminen haastaa perinteisen journalismin ja siirtää määrittelyvaltaa ammattitoimittajalta tavallisille kansalaisille. Paikkatietoportaalin kohdalla tämä tarkoittaa, että kuka tahansa voisi tuottaa sisältöä tai linkittää edustamansa organisaation, tuotteen tai palvelun sivuille. Paikkatietoportaalin toteutus on mahdollista tehdä hyvin avoimeksi ja interaktiiviseksi. Esimerkiksi Inspire-direktiiviehdotuksessa edellytetään tiedonsyöttöpalveluita, jotka tarjoavat ulkopuolisille eli muillekin kuin viranomaisille mahdollisuuden tallentaa tietoa omista paikkatietoaineistoistaan ja -palveluista sekä mahdollisuuden jakaa portaalin avulla aineistoja (Euroopan yhteisöjen komission ehdotus...,19). Kun verkkoa ajatellaan mediana, verkko kiinnostaa myös uutena mediana. Tällöin pohditaan paitsi edellä kuvattua lähettäjän ja vastaanottajan suhteen vaihdettavuutta myös sellaisia asioita kuin verkon visuaalisuus, moniaistillisuus ja monikanavaisuus. (Aula 2004.) Paikkatietoportaalissa tämä tarkoittaisi esimerkiksi sitä, miten hyvin oma ala voidaan esittää visuaalisesti. Onko esillä tavallisen kartan lisäksi esimerkiksi näyttäviä karttaesityksiä ja virtuaalimalleja tai voidaanko paikkatietoaineistoja hyödyntää myös mobiilipäätteissä?

Verkkoviestintä ja paikkatietoportaali 5 Perinteiseen viestintään verrattuna tietoverkoissa voidaan yhdistää kahta tai useampaa eri viestintävälineillä tuotettua ainesta yhdeksi multimediaesitykseksi, jota on kutsuttu myös mediaintegraatioksi. Yhdisteltäviä mediaelementtejä ovat esimerkiksi teksti, ääni, valokuva, grafiikka, animaatio, video, tietokanta ja online-yhteys. (Alamäki & Luukkonen 2002, 135-136.) Verkko välineenä Jos verkkoa ajatellaan välineenä, verkko käsitetään monisuuntaisena välineenä, jossa keskeistä on informaation välittäminen, jakaminen, hyödyntäminen, tallentaminen ja tuottaminen. Mielenkiinto kohdistuu sellaisiin asioihin kuin tehokkuus ja vaikuttavuus ja toimijoiden horisontaaliseen organisoitumiseen. Verkko nähdään ennen kaikkea viestinnän kanavana, missä korostuu käyttö-hyöty -näkökulma sekä teknologinen infrastruktuuri. (Aula 2004.) Paikkatietoportaali tuntuisi olevan lähellä tällaista verkko välineenä näkökulmaa, missä kiinnostuksen kohteena on muun muassa paikkatietoportaalin viestinnälliset funktiot. 3.2 Portaalin määritelmä Suomen kielen sanakirjassa portaali tarkoittaa monumentaalista, usein taideteoksin koristeltua sisäänkäyntiä 2. Kielitoimisto on suositellut käyttämään suomenkielessä sanaa palveluportti, mutta käytännössä portaali-nimitys on yleisempi. Portaaleille luodaan usein myös oma tuotekuva eli brandi, jotta ne erottuvat ja pystyvät kilpailemaan huomiostaan muiden verkkosivustojen ja verkkoportaalien kanssa internetin avaruudessa. Ensimmäiset verkkoportaalit syntyivät internet-yhteyksiä, hakupalveluja ja selaimia tarjoavien yritysten yhteistyön tuloksena. Yritykset huomasivat pyrkivänsä samoihin tavoitteisiin eli mainostulojen kasvattamiseen mahdollisimman suurten kävijämäärien ja mahdollisimman pitkään sivulla vietettävän ajan avulla. Yrityksen huomasivat, että aloitussivujen tulisi itsessään tarjota paljon palveluita ja kiinnostavaa tietoa, jotta käyttäjät eivät eksyisi aloitussivulta heti eteenpäin. Ensimmäiset www-verkkoportaalit syntyivät, kun sivustojen palveluihin keksittiin yhdistää sekä verkkohakemistoja että hakukoneita. (Green 1999, 252-253.) Sittemmin portaaleilla on tarkoitettu eri yleisöille suunnattuja palvelukokonaisuuksia. Portaali on tietylle yhteisölle suunnattu, vuorovaikutteinen verkkopalvelu, jonka sisältö määräytyy kohdeyleisön tarpeiden mukaan (Eerola 1999, 15). Portaali ei ole vain yksittäinen verkkosivu tai hakukone, vaan järjestelmä, joka yhdistää palvelujen tuottajat ja käyttäjät (mt. 5) ja tarjoaa käyttäjille paitsi pääsyn eri palveluihin myös omaa, kyseistä portaalia varten kehitettyä sisältöä. Suomessa keskustelu paikallisportaaleista alkoi 1990-luvun lopulla. Yhtä teemaa tai palvelualuetta tuottava vertikaalinen portaaliajattelu sai rinnalleen lisäksi horisontaalisen, alueelliselta pohjalta palveluja kokoavat paikallisportaalit, joita alkoi syntyä nopeasti. Puhuttiin seutuverkoista ja seudullisista tietoverkoista, joiden kehitystyötä vauhditti valtion ja kuntien kiinnostus sähköisiin asiointipalveluihin. (Maikkola 2001, 3.) Kyseisessä selvityksessä paikallisportaali määriteltiin laajasti digitaalisissa medioissa toimivana horisontaalisena asiointi- ja informaatiopalveluna, joka kattaa määritellyn alueensa julkiset, yksityiset ja kolmannen sektorin palvelut, ja jonka kohteena ja käyttäjinä ovat muun muassa alueella asuvat ja vierailevat kansalaiset sekä alueella toimivat (2) Portaali - rak. monumentaalinen, us. taideteoksin koristettu sisäänkäynti. Kölnin tuomiokirkon portaali. CD-perussanakirja 1997, Kotimaisten kielten kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 94. ISBN 951-37-2076-4, ISSN 0355-5437

Verkkoviestintä ja paikkatietoportaali 6 julkisyhteisöt, yritykset ja kolmannen sektorin toimijat. Palveluportaali haluttiin nähdä operaattoreista riippumattomana 3 palveluympäristönä, johon kaikilla palvelutarjoajilla on yhtäläinen oikeus päästä mukaan sovittujen kriteerien täyttyessä. (mts. 14.) 3.3 Paikkatietoportaali Portaaleiden historian valossa kansallisen paikkatietoportaalin tarkoituksena on toimia laaja-alaisena horisontaalisena asiointi- ja informaatiopalveluna sekä toisaalta teknisenä palveluportaalina. Paikkatietoportaalia voidaan tarkastella myös kulttuurisessa merkityksessä eli tarkastella sitä tilana, mediana ja välineenä. Verkko tilana tarjoaa virtuaalisen tilan ja paikan, jonka kautta paikkatietoalan yhteisö voi toimia, viestittää ja toteuttaa vuorovaikutusta eli olla jossain osoitteessa olemassa ja saavutettavissa. Verkko mediana tarjoaa paikkatietoalan yhteisölle mahdollisuuden kertoa asioistaan myös suurelle yleisölle. Jos verkkoa ajatellaan välineenä, verkko käsitetään monisuuntaisena välineenä, jossa keskeistä on informaation välittäminen, jakaminen, hyödyntäminen, tallentaminen ja tuottaminen. Tällöin mielenkiinto kohdistuu viestinnän tehokkuuteen ja vaikuttavuuteen sekä toimijoiden horisontaaliseen organisoitumiseen. Tässä työssä paikkatietoportaalilla tarkoitetaan sellaista verkkosivustoista koostuvaa portaalia, joka toimii paikkatietopalveluita mahdollistavana yhteispalvelualustana ja/tai tarjoaa pääsyn erilaisiin paikkatietoihin, paikkatiedon hakemistoihin, paikkatietopalveluihin jne. Paikkatietoportaali luo edellytykset hajautetuille paikkatiedon palveluille. Paikkatietoportaali käsitetään paikkatiedon verkkopalvelujen metaportaalina, joka on toisaalta itsessään osa paikkatietoinfrastruktuuria. Paikkatietoportaali voi toimia paikkatietoalan yhteisön keskinäisenä foorumina, mutta myös mediana suurelle yleisölle. Viestinnällisessä mielessä portaali voi toimia paikkatietojen yhteiskäyttöä edistävänä palvelusivustona sekä alaa tukevana tiedotus- ja aktiviteettisivuna. (3) Selvityksen teki tuolloin Satama Interactive, joka toimii nyt eri teleoperaattoreiden verkkokapasiteetin jälleenmyyjänä.

Verkkoviestintä ja paikkatietoportaali 7 3.4 Paikkatietoportaali yhteisöviestinnän näkökulmasta Leif Åberg on kansallisesti ja kansainvälisesti arvostettu yhteisöviestinnän asiantuntija, joka on tutkinut paljon muun muassa sitä, kuinka viestintä tukee strategista päätöksentekoa ja tavoitteiden saavuttamista, miten visio viestitään sekä miten viestintää suunnitellaan, johdetaan ja organisoidaan. Åberg määrittelee työyhteisön laaja-alaisesti. Hänen mukaansa yhteisöviestintä on sellaista sanomien vaihdantaa työyhteisön osien välillä, mikä tekee mahdolliseksi eri tilanteissa työyhteisön ja sen jäsenten tavoitteiden toteuttamisen. Viestintä on työyhteisön työkalu, liitäntätekijä, joka liittää työyhteisön osat toisiinsa ja koko työyhteisön ympäristöönsä. (Åberg 1997, 31.) Kansallisen paikkatietoportaalin taustalla toimii periaateessa "löyhä organisaatio", joka koostuu paikkatietoasiain neuvottelukunnan jäsenistä sekä muista paikkatietoalan ammattilaisista niin julkisella kuin yksityisellä sektorilla. Myös tällaisella yhden alan yhteisöllä on tavoitteita ja visioita, joiden toteuttamiseksi tarvitaan viestintää. Viestintä on yhteisön toiminnan ja prosessien olennaisimpia tekijöitä, jotta yhteisön määrittämiin tavoitteisiin voidaan päästä, vaikka kyseessä olisi ainoastaan yksittäisen verkkoportaalin toiminta. Vaikka yhteisön tavoitteita ei olisi määritelty tarkasti, ne voidaan havaita niistä asioista, mitä yhteisö hyväksyy ja toteuttaa. Paikkatietoalan yhteisön kohdalla ne ovat esimerkiksi paikkatietostrategiassa määritellyt tavoitteet ja toimenpide-ehdotukset, paikkatietoinfrastruktuurin tavoitetilat, ProGIS-yhdistyksen tavoitteet ja visio jne. Yhteisö tukee esimerkiksi paikkatietojen yhteiskäyttöjen edistämiseen tarkoitettujen standardien kehittämistä ja käyttöönottoa. Kansallisessa paikkatietoportaalissa on tärkeää tietää, millaisia viestinnällisiä tarpeita portaalin taustalla olevalla yhteisöllä on ja toisaalta millaisia viestinnällisiä asioita tarvitaan, jotta portaalille asetetut tavoitteet toteutuvat. Ei riitä, että verkkoon luodaan esimerkiksi metatieto- tai karttapalvelu, vaan tarvitaan esimerkiksi tietoa portaalin käytöstä, tietoa palvelussa olevista aineistoista, palvelujen päivityksistä jne. Yhteisön viestintäjärjestelmä on kokonaisuus, joka muodostuu käyttöön otetuista viestintäkanavista, viestinnän järjestelyistä ja viestinnän säännöistä. Myös työyhteisön rakenne vaikuttaa viestintään ja organisaatio itsessään on viestintäverkko. Sen kautta yhteisön tavoitteet ja jäsenten motivaatio kytketään toimivaksi kokonaisuudeksi. (Åberg 1997, 31.) Toisaalta organisaatio myös rajoittaa viestintää, muuten kaikki puhuisivat ja viestisivät kaikesta mahdollisesta. Niinpä viestintää pyritään myös strukturoimaan (mt. 32). Verkkoportaaleita yleensä ja sen kautta paikkatietoportaalia tarkastellaan jatkossa Åbergin yhteisöviestinnän näkökulmasta hyödyntämällä Åbergin ns. pizzamallia. Åberg pääsee hyvin lähelle viestinnän käytäntöä, vastaamalla kysymykseen, miksi työyhteisössä viestitään sen mukaan, mitä tavoitteita ja funktiota kyseinen viestintätapahtuma toteuttaa. Sen sijaan, että tyydytään vain listaamaan, mitä ominaisuuksia esimerkiksi muissa maissa toteutetuissa paikkatietoportaaleissa on, voidaan pohtia, miksi ne ovat siellä ja minkälainen viestinnällinen rooli niillä kyseissä portaalissa näyttäisi olevan. Pizzamallista voidaan soveltaa verkkoportaaliin perustoimintojen tukemiseen, profilointiin, yleiseen informointiin sekä luotaukseen ja kiinnittämiseen liittyviä asioita. Seuraavassa esitellään Åbergin pizzamalli ja sovelletaan se

Verkkoviestintä ja paikkatietoportaali 8 verkkopalveluun. Myöhemmin esimerkeiksi otettuja paikkatietoportaaleita ja niiden viestinnällisiä funktioita tarkastellaan näiden Åbergin käsitteiden avulla. 3.4.1 Perustoimintojen tukeminen Tärkein yhteisöviestinnän tehtävä on perustoimintojen tukeminen. Jos tämä viestintä ei toimi, yhteisö ei pysty toimimaan. Osa perustoimintojen tukemista on ulkoista ja osa sisäistä toimintaa. (Åberg 1993, 100-156; 1997, 32.) Portaalissa perustoimintojen tukeminen tarkoittaa, että sivuilla kerrotaan selkeästi portaalin olemassaolon tarkoitus, taustat sekä esitellään portaalin tarjoamat palvelut ja tuotteet. Perustoimintoihin liittyvät myös verkkosivuston käyttöön liittyvät ohjeet, sivukartat, yhteystiedot jne. Perustoimintojen tuki verkkosivustoilla tarkoittaa edustamansa organisaation markkinointiviestintää väljästi ymmärrettynä. Sivuston hyvä arkkitehtuuri ja selkeä käytettävyys sekä käyttöä tukeva miellyttävä visuaalinen ilme tukevat sekä sivuston itsensä että sen taustalla olevan yhteisön perusviestintää. Tätä viestintää tukevat myös kaikki tiedon hakua helpottavat ratkaisut, kuten karttapalvelut tai satelliittikuvat ja virtuaalimallinnukset, jotka toimivat samalla paikkatietoalan markkinoijina. Perustoimintojen muodot ovat Åbergin (1997, 111) mukaan markkinointiviestintä ja muu ulkoinen työviestintä sekä operatiivinen työviestintä. Ulkoiseen viestintään kuuluvat markkinointiviestintä ja suhteet toisiin alan toimijoihin. Markkinointiviestintä Markkinointiviestinnän keinoja ovat mainonta, henkilökohtainen myyntityö, myynninedistäminen sekä julkistaminen eli tekstimainonta. Ajatuksena on, että koskaan ei voi tietää, milloin voi vaikuttaa kauppojen syntymiseen. (Mt. 111.) Portaalissa näitä keinoja tuetaan kertomalla ja esittelemällä verkkoviestinnän keinoin näyttävästi yhteisön tarjoamia tuotteita ja palveluita. Markkinointiviestinnän tavoitteena on myös kehittää alansa markkinoita, vaikuttaa päättäjiin ja palveluiden käyttäjiin. Siihen tarvitaan mainontaa, jatkuvaa esilläoloa, myyntityötä ja julkisuutta. Verkkoviestin-

Verkkoviestintä ja paikkatietoportaali 9 nässä keskeistä on, että kaikilla yhteisön kannalta merkityksellisistä lähteistä on pääsy yhteisön verkkosivuille, sähköpostilistoille jne. Ei riitä, että sivusto on olemassa vaan sen tekee olevaksi vasta sen kyky kytkeytyä olemassa olevaan paikkatietoalan verkostoon, kuinka helposti sivusto löytyy hakukoneilla jne. Muu ulkoinen työviestintä Muulla ulkoisella työviestinnällä Åberg tarkoittaa (mt. 111) esimerkiksi yhteydenpitoa alihankkijoihin, raakaainetoimittajiin, viranomaisiin ja työmarkkinajärjestöihin. Verkkoviestintä tukee perinteisellä viestinnällä tuettua yhteydenpitoa. Lisäksi portaalin kohdalla tällainen yhteydenpito tarkoittaa myös mahdollisuutta antaa palautetta sivujen toimivuudesta verkkosivujen teknisestä tuesta vastaavalle henkilölle. Laajemmassa mielessä kyse on myös yhteydenpidosta palvelun- ja sisällöntuottajien sekä ylipäänsä järjestelmän toimivuuden takana oleviin henkilöihin ja organisaatioihin sekä viranomaisiin (standardit, määrittelyt, julkisuus, tietoturva, paikalliset ja alueelliset yhteistyöhankkeet) jne. Sisäinen markkinointiviestintä Yrityksissä sisäinen markkinointi tukee ulkoisen markkinoinnin kampanjaa siten, että kaikilla organisaation jäsenillä on riittävästi etukäteen tietoa viestin välittymiseksi. Åberg (1997, 114) muistuttaa, ettei esimerkiksi pankin osakeanti myy itsestään, vaan jokaisessa pankissa on sitä varten työskentelevä markkinoija ja tiedottaja. Portaalissa sisäinen markkinointi toimii sekä avoimilla internet-sivuilla että suljetuilla intranet- tai ekstranet -sivuilla. Organisaation internet-sivut toimivat tietolähteenä myös omalle väelle. Lisäksi käytössä voi olla intranet/ekstranet - sivustot, jonne laitetaan yhteisön sisäiseen käyttöön tarkoitettua markkinointiviestintää. Operatiiviset työohjeet Kun sisäinen markkinointiviestintä tukee yhteisön perustoimintoja, niin operatiiviset työohjeet liittyvät toiminnallisuuteen. Operatiivisella työviestinnällä Åberg tarkoittaa (1997, 112) sitä viestintää, jota tarvitaan työyhteisön jäsenten tehtävien hoitamiseksi. Portaalissa tällaista ovat palvelun kautta jaettavien palvelujen ylläpitoon ja käyttöön liittyvä ohjeistus. Operatiivinen työviestintä on myös verkostoitumista. Kun työyhteisössä on jollain ongelma, henkilö voi tuoda sen esiin kahvipöytäkeskustelussa ja saa siihen vastauksen parhaimmassa tapauksessa samalla kertaa. Portaalissa verkostoituminen tarkoittaa esimerkiksi suljettua vain yhteisön sisäiseen käyttöön tarkoitettuja keskustelusivuja sekä virtuaalisia työtiloja. Verkkoviestinnän keinot mahdollistavat teknisesti monitasoisen operatiivisen työviestinnän välineet. 3.4.2 Profilointi Toinen Åbergin (1993,69-94) määrittelemä yhteisöviestinnän tehtävä on profilointi. Sillä tarkoitetaan tuote- tai palveluprofiilin rakentamista ja tutkimusta, mutta toisaalta myös yritys- tai johtajaprofiilin rakentamista. Käytännössä se on tekojen, viestien ja ilmeen yhteensovittamista.

Verkkoviestintä ja paikkatietoportaali 10 Profilointi toteutuu Åbergin mukaan kolmessa muodossa, joita hän kutsuu työyhteisön luottamuspääomaksi, mitä pitää hoitaa ja kartuttaa. Niitä ovat teot (mitä teemme ja miten), viestit (mitä sanomme ja miten) sekä ilme (miltä näytämme). Portaalissa tämä tarkoittaa, että verkkoviestintä kulkee samassa linjassa yhteisön muun viestinnän ja toiminnan kanssa. Jos yhteisö lupaa, että sillä on laadukkaat verkkopalvelut, pitää verkkopalvelun tekniikka toimia ja sivujen latautua hyvin sekä ohjeistuksen oltava kunnossa. Jos yritys myy maaleja, todennäköisesti sivustolla on eri värimalleja, eikä sivusto voi olla pelkkää tekstiä mustalla taustalla. 3.4.3 Informointi Kolmas Åbergin (1997, 114-117) määrittelemä yhteisöviestinnän funktio on informointi, johon sisältyvät niin ulkoinen kuin sisäinen tiedotus, yhteystoiminta ja luotaus. Kun perustoimintojen tuki on portaalin palveluja ja tuotteita koskevaa viestintää niin informointi on koko yhteisöä koskevaa toimintaa. Viestintää tarvitaan kertomaan yhteisön tapahtumista niin omalle väelle kuin ulkopuolisellekin. Informoinnin muotoina ovat tiedotus- ja yhteystoiminta. Ulkoinen tiedottaminen Ulkoisella tiedottamisella Åberg tarkoittaa suurelle yleisölle tai vaikkapa suuremmalle ammattiryhmälle kohdistettua viestintää, jota pyritään toteuttamaan välitetyn viestinnän avulla. Tavoitteena on saada joukkoviestintä kiinnostumaan yhteisön tapahtumista ja yhteisön asioista. Keinoina ovat lehdistötiedotteet, -tilaisuudet, esitteet jne. Portaalissa tämä tarkoittaa esimerkiksi omaa lehdistösivustoa, jossa ovat uutiset ja uutisarkisto sekä lehdistön käyttöön ladattavat kuvat. Se voi myös tarkoittaa lehdistölle suunnattua omaa sähköpostilistaa. Kun joukkoviestimet eli lehdet, radio ja tv sekä niiden verkkomediat, kiinnostuvat yhteisön asioista, saadaan viesti välitetyksi tehokkaasti suurille massoille. Toisaalta kenen tahansa sivusto on julkinen ja periaatteessa myös suuren yleisön saavutettavissa. Internetissä portaali itsessään on suuren yleisön saavutettavissa ilman joukkoviestimiäkin. Tällöin tiedottamisen keinoina ovat uutisten lisäksi myös ilmoitustaulut ja tapahtumakalenterit. Jos yhteisön ulkoinen tiedottaminen kuitenkin jätetään verkkoportaalin varaan, kuinka suuri yleisö lopulta löytää yksittäiselle verkkosivulle. Sivuston oleminen saatavilla ei vielä tarkoita, että sinne osataan tulla ja että se saavutetaan. Verkkoviestinnässä tiedottamiseen liittyy myös tiedottaminen verkkosivustostaan itsestään ja olemassaolostaan sekä sen varmistaminen, että sivustolle on olemassa linkit niin monelta sivustolta kuin mahdollista, ja että sivusto löytyy eri hakukoneilta. Toisaalta pitää osata myös luoda mahdollisimman hyvin yhteisöä kuvaava domainnimi ja rekisteröidä se sekä suomeksi että englanniksi, jos on kyse kansainvälisestä portaalista. Sisäinen informointi Sisäinen informointi kohdistuu yhteisöön itseensä. Yhteystoiminta perustuu Åbergin (1997, 115) mukaan henkilökohtaiseen vuorovaikutukseen, kuten tapaamiseen, puheluun, kirjeeseen tai muuhun arkipäivän huomaavaisuuteen. Ideana on, että yhteydenpito vahvistaa me-henkeä ja muotoina voivat olla myös vapaa-ajan tapahtumat ja juhlatilaisuudet sekä erilaiset alaan liittyvät tapaamiset.

Verkkoviestintä ja paikkatietoportaali 11 Portaalissa se voidaan toteuttaa suljetuilla intranet- tai ekstranet-sivustoilla ja esimerkiksi sisäisillä virtuaalisilla ryhmätyötiloilla ja kalentereilla sekä chatti-keskustelualueilla. Ulkoisen yhteystoiminnan piiriin Åberg (mt. 115) määrittelee yhteisön tärkeimmät ulkoiset vaikuttajat (ns. TOP 50 - lista), joihin yhteisön on pakko olla yhteydessä, jotta tavoitteet saavutetaan. Heillä on mielipiteitä alasta ja he tekevät päätöksiä ja vaikuttavat siihen, saavutetaanko tavoitteet. Perinteisesti ulkoisen yhteystoiminnan keinoja ovat esimerkiksi henkilökohtainen tutustuminen ihmisiin, puhelinsoitto, kirje, avointen ovien päivät, merkkipäivien muistaminen tai aivan tavallinen arkipäivän huomaavaisuus. Portaali ei toteuta henkilökohtaista ulkoista yhteystoimintaa. Silti verkkopalvelussakin voidaan toteuttaa sivuston personointia eli käyttäjä näkee verkkosivulle tullessaan vain häntä kiinnostavat asiat. Tällöin palvelun käyttäjät saa näkyville lähinnä vain itseään kiinnostavat asiat. mahdollisuus käyttää henkilö. Sähköpostin välityksellä kohderyhmälle voidaan silti lähettää (automatisoituna) vaikkapa merkkipäivä- tai nimipäiväonnitteluja sekä tarjota esimerkiksi jotain yksilöityä verkosta imuroitavia palveluita. Luotaus Luotauksen avulla yhteisö pyrkii havaitsemaan toiminnan kannalta olennaiset muutokset ajoissa, jotta oikaiseviin toimiin ehditään ryhtyä. Muutoksia on Åbergin (1997, 126-137; 1995) mukaan kolmea lajia. Ensimmäisenä ovat trendit, jotka kohdistuvat samalla tavalla kaikkiin alalla toimiviin ja toisena ovat satunnaismuutokset, jotka ovat ohimeneviä ilmiöitä. Kolmatta lajia edustavat yhteisöön vaikuttavat olennaiset muutokset ovat jo olennaisesti yhteisöön vaikuttavia toimia, jotka aiheutuvat usein omista toimenpiteistä. Ne voivat olla sekä uhkia tai mahdollisuuksia. Perinteisesti luotaus voi olla esimerkiksi markkinatutkimusten tekoa, uutisseurantaa sekä erilaista alaan liittyvää lainsäädännön, standardien ja poliittisen päätöksen teon systemaattista seurantaa. Portaali tukee perinteisiä luotauksen keinoja. Portaalin avulla voidaan tuottaa luotaukseen tarvittavaa tietoa esimerkiksi verkkokyselylomakkein, tutkimalla sivustojen kävijämääriä ja tutkimalla aineistohakujen määriä eri lähteistä. Toisaalta verkkosivuille voidaan laittaa linkkejä luotauksen tueksi tarkoitettujen viranomaisten ja muiden yhteisöjen verkkosivuille. 3.4.4 Kiinnittäminen ja puskaradio Neljäs Åbergin (1997, 117-122) mainitsema viestinnän funktio on perehdyttää yhteisön palveluksessa tai ydintehtävissä olevat henkilöt työhönsä ja työyhteisöönsä. Kiinnittämisellä on tärkeä merkitys esimerkiksi silloin, kun alalla on paljon muutoksia, kuten uusien työtapojen ja tekniikoiden käyttöönottoa. Kiinnittäminen voi tarkoittaa joko yhteisöön tai työtehtävään tapahtuvaa perehdyttämistä. Portaalissa yhteisöön kiinnittäminen tarkoittaa esimerkiksi alan esittelyä mielenkiintoisella tavalla hyödyntämällä verkkoviestinnän multimediaalisia ominaisuuksia. Uusille "taloon" tulijoille ja verkkosivujen vierailijoille oma talo tai toimiala voidaan vaikkapa multimediaesityksen kautta.

Verkkoviestintä ja paikkatietoportaali 12 On olemassa myös sellaisia viestinnän osa-alueita, jotka eivät ole työyhteisön hallinnassa, kuten henkilöverkosto, puskaradio ja satunnaisverkko. Satunnaisverkolla Åberg tarkoittaa sattumanvaraista kohtaamista, joka ei todennäköisesti toistu. Internet on luonteeltaan sellainen, että se mahdollistaa jatkuvasti satunnaisia kävijöitä yhteisön sivuilla. Osa kävijöistä voi olla sellaisia, joita yhteisön tuotteet tai palvelu voivat kiinnostaa. Lähiverkot On laskettu, että tavallisen ihmisen lähiverkko noin 25 henkilöä. Pienessä tai keskisuuressa kaupungissa toimivan suuren työyhteisön henkilökunnan yhteenlaskettu lähiverkko tavoittaa lähes kaikki kaupunkilaiset. Lähiverkko voi toimia passiivisesti, reaktiivisesti ja aktiivisesti. Siihen kuuluvat perheenjäsenet, ystävät, sukulaiset, harrastus- ja opiskelukaverit, naapurit, kampaaja, lähikauppias jne. (Åberg 1997, 120.) Vaikka ihmiset eivät varsinaisesti puhu työasioistaan, he edustavat sitä tavalla tai toisella myös hiljaa olemalla. Tätä lähiverkon muotoa Åberg kutsuu passiiviseksi eli hiljaiseksi. Jos työyhteisön palveluksessa olevalta kysytään työyhteisön asioista ja hän vastaa, kyseessä on reaktiivinen eli kysyvä lähiverkko. Jos työyhteisön jäsenet kertovat oma-aloitteisesti työyhteisön asioista, tätä voidaan kutsua aktiiviseksi lähiverkoksi. Lähiverkkoja ei voi suoraan ohjata, mutta ne voidaan Åbergin mukaan ottaa kuitenkin huomioon. Ne ovat uskottavuutensa takia tehokkaampia kuin jos uutinen luetaan esimerkiksi sanomalehdestä. Voidaan sanoa kääntäen, että sisäinen tiedotus ei ole koskaan pelkästään sisäinen asia, vaan asioista puhutaan myös "sisäpiirien" ulkopuolella. Verkkoviestintä on tuonut myös lähiverkon toiminnalle uusia piirteitä. Sähköposti voi muuttaa lähiverkkoon tarkoitetun viestin nopeasti ryhmä- tai joukkopostituskirjeeksi. Viestit voivat levitä suurellekin rajatulle joukolle tai hallitsemattomasti sadoista tuhansiin ja edelleen miljooniin kohteisiin. Toisaalta verkkoviestinnässä myös hyödynnetään lähiverkkojen toimintaa ja esimerkiksi yritysten uutis- ja tuotesivuilla löytyy usein toiminto: "kerro tästä sivustosta kaverille", joka lähettää linkin kyseiseen sivulle automaattisesti haluttuun "kaverin" sähköpostiin.

Esimerkkejä paikkatietoportaaleista 13 4. Esimerkkejä paikkatietoportaaleista Paikkatietoalan verkkopalveluiden ja -hankkeiden kirjo on laaja ja ulottuu yhteiskunnan eri tasoille ja sektoreille. Valtion julkishallinnon lisäksi kunnat, kaupungit sekä alueelliset tai paikalliset yhteistyöelimet sekä yritykset ovat kehittäneet verkkopalveluja, joiden tarkoituksena on edistää paikkatietojen yhteiskäyttöä ja karttapalveluita omista lähtökohdistaan. Usein nämä erilliset hankkeet ovat tavalla tai toisella kytköksissä toisiinsa. Palvelussa käytössä olevat aineistot tulevat samoista paikoista, aineistojen jakelussa käytetään samanlaista tekniikka ja menetelmiä, joita määrittävät myös hankkeiden taustalla olevat eri tasoilla kehitettävät paikkatietoinfrastruktuurin hankkeet. Tässä esitellyt paikkatietoportaalit voidaan lähtökohdiltaan jakaa karkeasti kansainvälisiin, kuten Euroopan alueen kattaviin, kansallisiin ja paikallisiin sekä teemakohtaisiin portaaleihin. Internet on kuitenkin luonteeltaan sellainen, että portaalit ja niiden eri elementit voivat samaan aikaan olla yhtä lailla globaaleja ja paikallisia kuin osa alue- ja teemaportaaleita. Alueellisissa portaaleissa esitellään EU Geo-Portal, joka on prototyyppi ja pilottihanke. Kokeilun ideana on, että kyseisessä portaalissa palvelut tuotetaan ja suunnataan paitsi EU:n jäsenmaille myös muille Euroopan alueen valtioille. Geodata.gov on yhdysvaltalainen paikkatietoportaali, joka on periaatteessa kansallinen, mutta laajuudessaan se voidaan luokitella myös kansainväliseksi portaaliksi. Kansallisten portaalien palvelut ovat yleensä valtion rajoja kattavia kansallisia palveluportaaleita. Paikalliset portaalit voivat olla hallinnollisten rajojen mukaan määräytyneitä, kuten kunnan, kaupungin, osavaltion tai maakunnan alueelta tuotettu palveluportaali tai kuntayhtymän palvelu. Paikallinen paikkatietoportaali voi olla myös jokin muu kuin hallinnollisia rajoja edustava kansallista portaalista rajatumpi palvelu. Portaaleissa on monen eri aihepiirin tietoa, mutta portaaleissa tietoa on voitu jaotella myös teemakohtaisesti. Esimerkkeinä esitellään Gigateway, GeoMIS.Bund, GDI NRW ja Norjan paikkatietoportaali. Mukana myös austraalialainen xyz, joka ei ole edellisten kaltainen paikkatietoportaali, vaan toimii esimerkkinä paikkatietoelinkeinon luomasta edellisiä markkinalähtöisemmästä portaalista. Teemaportaalit ovat eri sektoreiden paikkatietoportaaleja, joissa tietoa haetaan ja hallitaan kartta- ja/tai metatietopalveluilla. Portaali voi olla yhtä lailla alueellinen, kansallinen kuin paikallinen. Teemaportaali voi olla myös kansalaisille tai matkailijoille kohdistettu paikkatietopohjainen verkkopalvelu, jossa on suurta yleisöä kiinnostavaa tietoa esimerkiksi myrskyistä, säästä, tulvista, matkailukohteista, patikkareiteistä, kala- ja marjapaikoista, maankäytöstä jne. Teemaportaalien esimerkkeinä ovat CEOCID, EULIS ja EION. 4.1 EU Geo-Portal eurooppalainen prototyyppi http://eu-geoportal.jrc.it/gos

Esimerkkejä paikkatietoportaaleista 14 Kuvan lähde: http://eu-geoporta.jrc.it 4.1.1Yleistä EU Geo-Portal on INSPIREn (Infrastructure for Spatial Information in Europe) aloitteesta luotu prototyyppi mahdollisesta sellaisesta verkkoportaalista, jonka tarkoituksena on edistää eurooppalaisen paikkatietoinfrastruktuurin kehittymistä ja hyödyntämistä. Euroopan komission edellä esitellyssä paikkatietoinfrastruktuurin perustamiseen liittyvässä direktiiviehdotuksessa sanotaan, että Euroopan komissio perustaa yhteisön paikkatietosivuston ja ylläpitää sitä, joten pilotin tarkoituksena on selvittää, voisiko Geo-Portal olla tällainen Euroopan yhteisön virallinen paikkatietosivusto. INSPIREn tarkoituksena on tarjota tarkoituksenmukaisia, yhdenmukaisia ja laadukkaita paikkatietoja yhteisön lainsäädännön laatimista, täytäntöönpanoa, seurantaa ja arviointia varten. EU Geo-Portal toimii näiden tavoitteiden pohjalta. Geo-Portalin tarkoituksena olisi olla monipuolinen EU:n jäsenmaiden ja muiden alueen maiden ja organisaatioiden sekä erilaisten paikkatietoa tuottavien hankkeiden yhteinen paikkatiedon haku- ja etsintäportaali, mutta samalla eurooppalaisen paikkatietoalan näyteikkuna. EU Geo-Portal tehtävänä olisi tukea ja vakiinnuttaa eurooppalaisia, kansainvälisiä ja teollisuuden luomia standardeja ja määrittelyitä (ISO, CEN, OGC ja W3C) sekä näiden ympärillä käytävää kehitystyötä.

Esimerkkejä paikkatietoportaaleista 15 Tällä hetkellä verkossa on portaalin prototyyppi eli kokeilu- ja malliversio, jota on tarkoitus kehittää edelleen yhdessä alueen paikkatietoalan eri toimijoiden kanssa. Nykyinen portaali on kuvaus siitä, millainen eurooppalainen yhteinen geoportaali eli paikkatietoportaalin tulisi olla. Portaalin ensimmäinen toiminnallinen versio pitäisi olla käytössä joulukuussa 2006 (Dufourmont, 2004). Tavoitteena on, että EU Geo-Portalin kautta voitaisiin julkaista ja käyttää alueen erilaisia paikkatietoaineistoja. Sen tehtävänä olisi itse toteuttaa INSPIRE suosittamia kansainvälisiä standardeja ja määrittelyitä. Geo-Portal toimisi porttina jo olemassa oleviin eri toimialojen paikkatietoon perustuviin tietokantoihin ja palveluihin, silloin kun se on tarkoituksenmukaista ja mahdollista. Lähtökohtana on, että myös nämä Geo-Portalia ympäröivät paikkatietoalan sivustot ja palvelut perustuvat INSPIREn suosittelemiin standardeihin ja määrittelyihin. Geo-Portalin tarkoituksena ei olisi kuitenkaan varastoida tai ylläpitää tietoaineistoja eikä toimia paikkatietojen palvelimena vaan tukea paikkaan sidotun tiedon julkaisemista ja välittämistä. Sitä vastoin eri puolella Eurooppaa on toteutettu niin kansallisia, temaattisia kuin paikallisiakin paikkatietojen verkkopalvelimia. Geo-Portalin tarkoituksena olisi myös auttaa ymmärtämään karttaportaalien käyttäjien tarpeita ja tunnistaa mahdolliset ongelmat sekä määritellä paikkatietoa hyödyntäville verkkopalveluille standardeihin perustuvat tekniset toimintakehykset. Käytännössä rekisteröityneet käyttäjät voisivat julkaista ja ylläpitää omiin paikkatietoaineistoihinsa liittyviä karttapalveluita ja tietoa suoraan verkon ylitse on-line toimintana. Portaalin käyttäjällä olisi taas mahdollista verkkoon kehitetyllä paikkatietojärjestelmän avulla katsella, tehdä hakuja ja ladata tai saada muulla tavoin tarvitsemiaan maantieteellisiä tai muita paikkaan sidottuja tietoaineistoja. Käyttäjä saa portaalin kautta myös alaan liittyvää tietoa esimerkiksi EU:n suosittamista standardeista. 4.1.2 EU Geo-Portal prototyypin sisältö Tiedon julkaisua EU Geo-Portalin verkkosivuston tarkoituksena olisi tarjota mahdollisuuden rekisteröityneelle käyttäjälle julkaista omia paikkatietoaineistojaan ja hallita niihin liittyvää sekä muuta tietoa verkon ylitse omilla tunnuksillaan on-line - toimintoina. Tiedon julkaisija voisi liittää aineistonsa Geo-Portalin karttapalveluun. Portaalin kautta hän voisi julkaista erilaiset www-sivujen kautta ladattavat aineistot, verkon ylitse toimivat paikkatietopalvelut ja -sovellukset, asiakirjat esimerkiksi aineistojen kuvailutiedoista tai raportteja sekä tietoa alan liittyvistä tapahtumista. Tiedon katselua EU GeoPortalin prototyypissä on paikkatietojärjestelmän karttanäyttö (Map View), jonka kautta käyttäjä voi hakea maantieteellistä tietoa, katsella sitä sekä verrata ja tarkastella eri aineistoja keskenään. Karttaliittymässä käyttäjä voi tarkastella yhdellä karttanäytöllä yhden tai useiden eri tietokannoista tulevia paikkatietoaineistoja. Karttanäytössä on tarkastelua helpottavia toimintoja, kuten että eri aineistojen näkyvyyden voimakkuutta voidaan säätä, eri tietotasoja voidaan piilottaa ja tuoda esiin. Karttanäytöllä käyttäjä voi etsiä kohteita myös paikannimien mukaan ja järjestelmä tukee myös navigointia.

Esimerkkejä paikkatietoportaaleista 16 Tiedon etsintää ja käyttöä Varsinainen tiedon haku- ja etsintäsivusto (Geo-Portal Search) olisi tarkoitus olla erikseen. Sivustolla tietoa voi hakea paitsi tietosisällön myös tiedon tuottajan tai tarjoajan mukaan, tietotyypin ja formaatin sekä paikkatiedon temporaalisin ominaisuuksin. Aineistoja etsitään määrittelemällä mitä haetaan, miltä alueelta haetaan sekä aikaan liittyvillä kriteereillä. Tietoa voidaan hakea esimerkiksi yksittäisellä avainsanalla tai lausekkeella ns. perushakuna. Portaalin olennainen ominaisuus olisi kuitenkin, että tietoa voidaan etsiä kategorisesti eli luokittain, jolloin aineistot ovat luokiteltu valmiiksi ja nämä luokat löytyvät alasvetovalikosta. Lisäksi jokaiselle paikkatietoaineistojen pääkategorialle olisi oma sivustonsa, jolla on kuvailtu tarkasti, minkälaista tietoa kyseinen kategoria sisältää. Näin Geo-Portalin olisi tarkoitus tarjota pääsy paikkatietoaineistoihin myös teemasivujen kautta. Tietosisällön lisäksi haun kriteerinä voi olla tietoa tiedon tuottajasta, kuten onko kyseessä eurooppalainen, kansallinen, paikallinen, julkinen, yksityinen vaiko yliopiston aineisto. Aineistoa voidaan hakea myös kartan mittakaavan mukaan, aineistotyypin ja formaatin mukaan. Haun kriteerinä voi olla myös tiedon jakelumuoto eli onko se saatavissa esimerkiksi verkon ylitse, digitaalisena CD-rompulla vaiko paperituotteena. Tietoa voidaan hakea myös sen mukaan, onko aineistosta saatavissa staattisia kuvakarttoja tai aineistoon liittyviä metatietoja. Tietoa voidaan hake myös paikannimien ja alueiden mukaan tai antamalla kohteelle koordinaatit. Haun kriteerinä voi olla myös, milloin aineisto on julkaistu tai päivitetty tai miltä aikaväliltä aineisto on. Muuta Geo-Portal esittelee verkkoportaalin toimintaa ja tavoitteita. Myöhemmin sivustolle on tarkoitus tulla myös FAQsivusto. Sivustolla esitellään yhteiskumppanit ja alaan liittyvät keskeiset organisaatiot. Omana kokonaisuutena sivustolla on ns. paikkatietoinfrastruktuuriin liittyvä tietous. Näiden sivujen kautta käyttäjä saa tietoa muun muassa standardeista ja määrityksistä sekä työn alla olevista standardointihankkeista. Sivustoilta voi ladata aiheeseen liittyviä julkaisuja ja sivuston kautta pääsee eri maiden ja yhteisöjen paikkatietoinfrastruktuuriohjelmiin. Sisällön yhteenveto Geo-Portalin sisältö painottuu voimakkaasti tiedonhallintaan. Geo-Portalin on tarkoitus olla ensisijaisesti tietopalvelukanava, joka välittää paikkaan sidottua maantieteellistä, ympäristö- ja muuta paikkaan sidottua tietoa. Tiedon jakamisessa hyödynnetään verkkoon sovellettua paikkatiedon karttapohjaista julkaisutekniikkaa. Jotta paikkatietoaineistoihin liittyvät palvelut voidaan toteuttaa verkossa, pitää taustalla oleva tekniikka olla hyvin valmistelua. Siihen liittyvät sellaiset asiat kuin metatiedot, standardit, tietoliikenneyhteydet, ohjelmasovellukset jne. Geo-Portalin ideana on jakaa tietoa myös näistä asioita. Geo-Portalissa tietoa voidaan hakea myös alaan liittyvistä tapahtumista ja hakukriteerit ovat periaatteessa samat kuin paikkatiedonkin haut eli tietoa alan aktiviteeteista voidaan hakea yhtä hyvin kartan kuin yksittäisen asian tai teeman mukaan. Tässä mielessä portaali tukee myös paikkatietoalaan liittyvää toimintaa ja asioita toimien näiden asioiden ilmoitustauluna.

Esimerkkejä paikkatietoportaaleista 17 Geo-Portaliin rahoittajat ja toteuttajat Geo-Portal toimii Euroopan komission ympäristöohjelmaan kuuluvan INSPIREn alaisuudessa. Geo-Portalia tukevat EU:n sisällä: DG Joint Research Centre, INC eli Yleisen tutkimuskeskuksen Ympäristö- ja kestävän kehityksen instituutti (http://www.ei.jrc.it/), DG Environment G4 eli Ympäristöasioiden pääosaston kestävän kehityksen tuotantoon ja kulutukseen erikoistunut osasto/direktoraatti G.4 (http://europa.eu.int/comm/dgs/environment/directory.htm), EUROSTAT (Statistical Office of the European Communities) eli Euroopan yhteisöjen tilastotoimisto sekä European Environment Agency (EEA) eli Euroopan Ympäristökeskus, Inspire Expert Group eli INSPIREn asiantuntijaryhmä, jossa on edustettuina komission, EEAn sekä jäsenmaiden ympäristö- ja paikkatieto -alojen yhteisöjä sekä asiantuntijoita (http://inspire.jrc.it/about/expert.cfm). Geo-Portaalin ensimmäistä prototyyppiä ovat olleet lisäksi kehittämässä ja tukemassa paikkatietoalan yrityksiä (esimerkiksi ESRI ja TeleAtlas), UNEP-WCMC eli YK:n ympäristöohjelman yhteyteen perustettu maailman luonnonsuojelun valvontakeskus (UNEP, United Nations Environment Programme ja WCMC, World Conservation Monitoring Centre) sekä erilaisia kansallisia ja paikallisia organisaatioita ja hankkeita (Zaragozan yliopisto ja Zaragozan kaupunki Espanjassa), Norjan kansallinen karttainstituutio (Norwegian Mapping Authority) ja Iso-Britanian MAGIC-hanke (Multiagency Geographic Information for the Countryside). 4.1.3 EU GeoPortalin viestinnälliset funktiot Ohessa sivustoa on tarkasteltu Åbergin viestinnällisten funktioiden kautta. Monet sivuista, kuten SDI Toolbox on yhtä lailla markkinointiviestintää kuin operatiivista työviestintäänkin. Sivustot on kuitenkin pyritty jakamaan eri kohtiin niiden painotuksen mukaan eli onko kyseessä esimerkiksi enemmän markkinointi- kuin työviestintää. "Portaalin tarkoituksena on edistää eurooppalaisen paikkatietoinfrastruktuurin kehittymistä ja hyödyntämistä. Portaalin tarkoitus on olla paitsi näyteikkuna myös hankkeessa mukana olevien yhteinen paikkatiedon haku- ja etsintäportaali." Perustoimintojen tuki: Home - kertoo sivuston idean, pääsivulta linkit suoraan karttapalveluun ja eri aineistokategorioihin (markkinointiviestintää) Publish Information - tietoa, miten aineistoja voi julkaista sivustolla; samalla mainostaa, että tietojen julkaiseminen on mahdollista (operatiivista työviestintää) SDI Toolbox - standardit, määrittelyt ja niihin liittyviä hyödyllisiä linkkejä; samalla painottaa, että nämä asiat ovat tärkeitä (operatiivista työviestintää) INSPIRE Intiative - ohjelman taustaa ja esittely; virallisia ohjeita (markkinointiviestintää) FAQ - alaan liittyviä kysymyksiä ja vastauksia (operatiivista työviestintää) Map Online (Create Your Map) - selkeä ja näyttävä karttaliittymä (markkinointiviestintää) Quick Links - ohjeet karttapalvelun ja karttahaun käyttöön (operatiivista työviestintää) Application Areas - teemasivustot (markkinointiviestintää) Search - eri lähestymistapoja tiedon etsintään sekä linkit kansallisiin ja teemaportaaleihin (operatiivista työvies-