LUOTTAMUKSELLINEN SIL 2020 STRATEGIA v.1.0 14.10.2015 SIL2020 Strategia- ja Sääntömuutostyöryhmä
Table of Contents: 1 Yleistä... 3 1.1 Strategiaprosessi... 3 2 Tavoiteasettelu... 4 2.1 Strateginen tavoite... 4 2.2 Yhteistyö kansallisten viranomaisten ja muiden intressiryhmien kanssa... 5 2.2.1 Viranomaisyhteistyö... 5 2.2.2 Muu kansallinen yhteistyö... 5 2.3 Yhteistyö kansainvälisten järjestöjen ja muiden kv. intressiryhmien kanssa... 6 2.3.1 Viranomaisyhteistyö... 6 2.3.2 Muu yhteistyö... 6 3 Toteutus... 7 3.1 Tavoiteasettelu ja toimenpiteet... 7 3.1.1 Kansallinen yhteistyö... 7 3.1.2 Kansainvälinen yhteistyö... 8 3.2 Toiminnan organisointi... 8 3.2.1 Johtaminen... 8 3.2.2 Toteutus... 8 3.3 Tarvittavat suunnitelmat osa-alueittain... 10 3.3.1 Strategia... 10 3.3.2 Edunvalvonnan kehittämis- ja toteutussuunnitelma... 10 3.3.3 Lajitoimikuntien toimintasuunnitelmat... 10 3.3.4 Muu dokumentaatio... 10 3.4 Toiminnan rahoitus ja resursointi... 10 4 Toteutusaikataulu... 11 2
1 Yleistä 1.1 Strategiaprosessi Suomen Ilmailuliiton strategia SIL2020 määrittelee Ilmailuliiton toiminnalle strategiset painopistealueet, näille tavoitteet sekä linjaa strategian, jolla tavoitteisiin päästään. Strategiaprosessi noudattaa vuosisykliä, jonka keskeiset kiintopisteet on esitetty vuosikellossa (Kuva 1.1). Strategian päivittäminen käynnistyy syyskokouksen jälkeen, jolloin analysoidaan voimassa olevan strategian toteutuminen, tehdään analyysin perusteella strategiasuunnittelu, laaditaan toimintamalli ja työn tuloksena päivittynyt strategia tuodaan vuosikokoukseen hyväksyttäväksi. Tämän jälkeen käynnistetään strategian toteutus, joka jatkuu keskeytyksettä aina siihen saakka, kun uusi päivitetty strategia astuu voimaan ja sen toteutus käynnistetään. Edunvalvonnan osalta noudatetaan SIL:n strategiavuosikelloa. Kuva 1.1: Strategian vuosikello 3
SIL Strategia- ja Sääntömuutostyöryhmä 14.10.2015 2 Tavoiteasettelu 2.1 Strateginen tavoite Onnistunut edunvalvonta on perusta Ilmailuliiton ja koko ilmailuharrastuksen tulevaisuudelle. Harrasteilmailun toimintaedellytysten turvaaminen onkin edunvalvonnan strateginen päätavoite. Tämä käsittää sekä toimintaympäristön turvaamisen (lentopaikat, ilmatila) että sen, että itse harrastus on vaivatonta, turvallista ja kustannuksiltaan kohtuullista. Tavoitteena on, että lainsäädäntö ja määräykset eivät rajoita harrasteilmailua tarpeettomasti ja että viranomaisen toimet ja vaatimukset eivät aiheuta ilmailijoille kohtuuttomia kuluja. Ilmailuharrastus lienee ehkä eräs kaikkein kontrolloiduimmista ja säännellyimmistä harrastuksista koko maailmassa. Suomessa harrastuksen reunaehtoja määrittelevät mm. yhteiskunta, lainsäädäntö sekä Ilmailulmääräykset, joita valvoo Liikenteen Turvallisuusvirasto Trafi. Trafi toimii sekä kansallisena viranomaisena että EASA:n (Euroopan Ilmailuliikenteen Turvallisuusvirasto) valtuuttamana toimeenpanijana EASA:n sääntelyn alaisissa tehtävissä. Vallitseva trendi harrasteilmailijan näkökulmasta on ollut, että viimeisen 10 vuoden aikana ovat ilmailumääräykset ja yleensä sääntely monimutkaistuneet ja niiden laatiminen on siirtynyt Suomesta kauemmas Kölniin. Perinteisen kansallisen sääntelyn ohella joudumme EU:n myötä noudattamaan EASA:n määräyksiä Edunvalvonnan keskeisin työkalu on viestintä. Aktiivinen viestintä ja sen myötä osallistuminen harrasteilmailuun liittyvään päätöksentekoprosessiin on keino, jolla pystymme vaikuttamaan harrasteilmailun tulevaisuuteen. Toimintaa on harjoitettava niin kansallisten viranomaisten (esim. Trafi) ja muiden intressiryhmien kuin kansainvälistenkin intressiryhmien suuntaan (FAI, EASA jne). Lisäksi Ilmailuliitto voi osallistua myös kentällä tapahtuvaan konkreettiseen työhön, esim. koulutukseen, lentokelpoisuuden valvonnan avustamiseen jne., millä pystymme itse vaikuttamaan myös harrasteilmailun turvallisuuteen. Kuva 2.1: Harrasteilmailujärjestöjen edustajia Trafin järjestämässä tilaisuudessa 11.4.2015 4
2.2 Yhteistyö kansallisten viranomaisten ja muiden intressiryhmien kanssa Tavoitteena kansallisessa yhteistyössä on, että Suomen Ilmailuliitto pystyy tehokkaasti vaikuttamaan kansalliseen harrasteilmailuun liittyvään päätöksentekoon ja puolustamaan harrasteilmailijoiden etua. Lisäksi tavoitteena on, että Suomen Ilmailuliitto on viranomaisten ja muiden toimijoiden strateginen kumppani harrasteilmailuun liittyvissä asioissa. 2.2.1 Viranomaisyhteistyö Viranomaisyhteistyö on Ilmailuliiton eräs keskeisimmistä tehtävistä. Vallitseva trendi on ollut viime vuosien aikana, että ilmailun sääntely kiristyy ja harrastajien oikeuksia leikataan. Samalla lisääntynyt byrokratia nostaa viranomaistoiminnan kustannuksia, mikä heijastuu joko välittömästi tai välillisesti harrastuksen kustannuksiin. Kustannustason noustessa yhä harvempi pystyy harrastamaan ilmailua riittävän paljon. Kuten Liikenteen Turvallisuusvirasto itse on todennut, ilmailu on harrastuksena palkitseva ja turvallinen, jos sitä harrastaa koko ajan. Sen sijaan satunnaisena silloin tällöin tapahtuvana toimintana harrastuksen turvallisuus vaarantuu. Tässä ja monessa muussa asiassa viranomaisen toiminta on ristiriitaista. Toisaalta maksuja ja sääntelyä kiristetään, mikä heikentää turvallisuutta, mutta samalla liputetaan turvallisuuden puolesta. Tärkein viranomaisyhteistyökumppani on Liikenteen Turvallisuusvirasto Trafi. Trafin ohella Ilmailuliitolle tärkeitä muita viranomaiskumppaneita ovat: Viestintävirasto Rajavartiosto Poliisi Pelastustoimi (meri- ja lentopelastus) Puolustusvoimat (ilmavoimat) FINAVIA (ei viranomainen, mutta vastaa ilmatilasta viranomaisen kaltaisesti) 2.2.2 Muu kansallinen yhteistyö Yhteiskunnallisten ja poliittisten päätöksien avulla ohjataan yhteiskuntamme toimintaa. Tähän kuuluvat mm. lentopaikkojen perustaminen, ylläpito ja lakkauttaminen / maa-alueen ottaminen muuhun käyttöön. Ilmailuliiton eräs keskeisistä tehtävistä on tukea ilmailuharrastusta ja lentopaikkojen säilyttämistä / perustamista. Ilmailuliitto ja -yhteisö saa yhteiskunnalta myös tukea toimintaansa. Paikallinen ja kuntien tuki, sekä valtionhallinnosta saatavat avustukset ovat toiminnan jatkuvuuden kannalta keskeisessä asemassa. Tästä asemasta tulee pitää kiinni ja avustusten osalta trendin tulisi olla nouseva, jotta toimintaa voidaan kehittää. Edunvalvonnan kulmakivinä ovat liitolle tärkeimmät sidosryhmät. Ilman sidosryhmien mukana oloa edunvalvonta vaikeutuu merkittävästi. Tästä syystä on erittäin tärkeää pitää yllä jatkuvaa ja hyvää viestintää kaikkien sidosryhmien kanssa. Tärkeitä toimijoita, joiden kanssa Ilmailuliiton tulee tehdä yhteistyötä ja/tai edunvalvontatyötä ovat muun muassa: Kunnat, kaupungit (lentopaikat, rahoitus) Opetus- ja kulttuuriministeriö (rahoitus) Liikenne- ja Viestintäministeriö (rahoitus) Eduskunta (lentopaikat, suuret kysymykset, poliittinen päätöksenteko) 5
2.3 Yhteistyö kansainvälisten järjestöjen ja muiden kv. intressiryhmien kanssa Tavoitteena kansaivälisessä yhteistyössä on, että suomalaisen harrasteilmailun erityispiirteet otetaan huomioon päätöksenteossa. Suomi on EASA-valtioista eräs pohjoisin ja ilmailuharrastuksessamme luonto ja toiminta lentopaikkojen ulkopuolella arktisessa ympäristössä on eräs kansallinen erityispiirteemme. Lisäksi maa on harvaanasuttu ja lentopaikkoja on vähän. Kun Keski-Euroopassa ongelmana on radiotaajuuksien loppuminen, meillä harrasteilmailu tulisi toimeen muutamalla taajuudella. Silti Suomea koskevat samat määräykset kuin ruuhkaantunutta Keski-Eurooppaa, ja tällä perusteella ilmailijoilta vaaditaan mm. kalustohankintoja. Tunnistettuja keskeisiä sidosryhmiä ovat mm: EASA EAS (Europe Air Sports) lajiliittoineen (EGU, EMF, EPFU) Urheilu- ja harrasteilmailujärjestöt (FAI ja sen komissiot) ICAO, FAA EU Komissio 2.3.1 Viranomaisyhteistyö Kansainvälinen päätöksenteko tapahtuu tyypillisesti virallisen hallintokoneiston puitteissa, kuten EU:n eri toimielimissä. Lisäksi järjestetään kansainvälisiä kokouksia ja foorumeja, joissa osapuolia edustavat kunkin valtion viralliset delegaatiot. Tähän päätöksentekoon mukaan pääseminen edellyttää joko työskentelyä hallintotehtävissä tai mukaan pääsyä Suomen delegaatioihin. 2.3.2 Muu yhteistyö Suora kansainvälinen viranomaisyhteistyö voi olla haastavaa järjestää. Lisäksi Suomen Ilmailuliitto on toimijana kansainvälisesti ajateltuna pieni. Tästä syystä johtuen kansainvälisen edunvalvonnan painopiste kannattaa asettaa yhteistyöhön muiden intressiryhmien kanssa ja pyrkiä siten yhdessä vaikuttamaan eurooppalaiseen ja muuhun kansainväliseen päätöksentekoon (ICAO). Osallistumalla aktiivisesti valittujen foorumien toimintaan, on mahdollista, että myös pieni Suomi saa äänensä kuuluviin. 6
3 Toteutus 3.1 Tavoiteasettelu ja toimenpiteet 3.1.1 Kansallinen yhteistyö Tavoitetilana on se, että Suomen Ilmailuliitto on viranomais- ja muiden toimijoiden strateginen kumppani harrasteilmailuun liittyvissä kysymyksissä ja pääsee siten vaikuttamaan toimintaedellytysten kehittymiseen Miten saavutetaan strateginen asema? 1. Luodaan ja ylläpidetään säännöllistä keskusteluyhteyttä a. Liikenteen Turvallisuusviraston kanssa, esim. palaveri kerran kuukaudessa + erikseen tarvittaessa b. Ylläpidetään suhteita puolustusvoimiin, erityisesti ilmavoimiin, joka on merkittävä yhteistyökumppani Suomen Ilmailuliiton päälentonäytöksen kannalta, säännöllinen tapaaminen esim. 2 kertaa vuodessa c. Säännöllinen keskusteluyhteys (esim 2-4 tapaamista vuosittain) muiden tärkeiden viranomaiskumppaneiden (tai FINAVIA) kanssa d. Paikallisella tasolla i. Säännöllinen keskusteluyhteys kunnallisten toimijoiden kanssa esim. 1-2 kertaa vuodessa, aiheina esim. lentopaikat (kuntien ylläpitämät), ympäristökysymykset, lentopaikat, tapahtumat ii. Koska SIL-toimisto / hallitus tai edes lajitoimikunnat eivät voi olla joka paikassa läsnä, vastuu tässä erityisesti paikallisilla SIL-jäsenkerhoilla. iii. SIL tukee kerhojen edunvalvontatyötä koulutuksella, materiaaleilla sekä avustuksin. 2. SIL mukana kaikissa Trafin harrasteilmailuun liittyvissä työryhmissä erikseen kutsuttuna jäsenenä a. Proaktiivinen toiminta, aloitteet, esitykset viranomaisen suuntaan b. SIL mukana viranomaisen määräyshankkeissa jo valmisteluvaihteesta lähtien. Tällä hetkellä päätöksentekoprosessiin kuuluu lausuntokierros, jonka aikana kuullaan eri intressiryhmiä. Lausunnot pyydetään kuitenkin jo pitkälle valmistelluista asioista, eikä niihin välttämättä enää voida vaikuttaa. 3. SIL toimii jäsenistön rajapintana viranomaisen suuntaan ja päinvastoin - kontaktit / rajapinta viranomaisen suuntaan a. SIL tarjoaa jäsenistölleen asiantuntijapalvelua ja avustaa viranomaisasioissa (tämä liittyy oleellisesti myös SIL:n palveluihin) 4. Viranomaistoiminnan avustaminen (LIITE 2) a. Järkevä ja kohtuullinen sääntely i. Ei turhia määräyksiä ja vaatimuksia ii. Sääntely harrasteilmailun erityispiirteistä lähtien ei kaupallisen ilmakuljetuksen näkökulmasta 5. Julkinen rahoitus toiminnan turvaamiseksi a. OKM avustukset, tavoitetaso esim. 200.000 eur / vuosi i. Nuorisotyö, harrastustoiminta, kilpaurheilu ii. Koulutus (SUIO-avustus) 7
b. LVM, viranomaistoiminnan avustaminen i. Liitteessä 2 kuvattu toiminta c. EU-projektit, alueellinen kehittäminen, SAR-toiminta, arktinen toiminta, lentopaikkojen ylläpito, ympäristökysymykset, EU: 100.000-500.000 eur i. Hakuprosessi hallittava 3.1.2 Kansainvälinen yhteistyö Kansainvälisen yhteistyön osalta toiminta perustuu siihen, että Suomen Ilmailuliitto osallistuu valittujen kansainvälisten foorumien toimintaan ja pyrkii niiden avulla yhteistyössä muiden EU-jäsenvaltioiden ilmailuliittojen kanssa yhdessä vaikuttamaan EASA:n, EU:n ja ICAO:n päätöksiin, jotka vaikuttavat harrasteilmailuun. Ensimmäisenä tehtävänä tulee määritellä ne foorumit, joissa SIL:n kannattaa olla mukana. Osallistumalla näiden foorumien toimintaan SIL saa myös arvokkaita ennakkotietoja alullaan olevista sääntelyhankkeista, jotka toteutuessaan koskettavat harrasteilmailijoita, ja kykenee paremmin pohjustamaan edellä mainittuja vaikuttamistoimiaan. 1. EAS edunvalvonta, toimintaan osallistuminen (miten, millä panostuksella?) 2. EASA-edunvalvonta 3. Muut; ICAO, EU, Eurocontrol 3.2 Toiminnan organisointi 3.2.1 Johtaminen a johtaa Suomen Ilmailuliiton hallitus. Ilmailuliiton hallitus perustaa edunvalvonnasta vastaavan työryhmän, joka yhdessä Ilmailuliiton toimiston kanssa organisoi käytännön järjestelyt ja toteuttaa strategiassa asetetut tavoitteet. Työryhmän vetäjä vastaa työryhmän kokoonpanosta ja ellei muuta erikseen päätetä, vetäjä nimetään Ilmailuliiton hallituksen jäsenistä. Oletusarvoisesti Ilmailuliiton hallituksen puheenjohtaja vastaa edunvalvonnasta. Työryhmän jäsenet kootaan lajitoimikuntien aktiivijäsenistä sekä tarvittaessa SIL-jäsenistöön kuuluvista eri osa-alueiden asiantuntijoista ja liiton toimiston henkilökunnasta. Työryhmä raportoi SIL:n hallitukselle. Työryhmä perustaa edelleen tarvittaessa aihe- tai sidosryhmäkohtaisesti alaryhmiä, jotka vastaavat määritellyn aiheen tai sidosryhmän osalta edunvalvontatyöstä. Käytännössä tämä voidaan toteuttaa myös sisäisellä henkilötason vastuunjaolla. Työryhmän rinnalla osa edunvalvontatehtävistä asetetaan Ilmailuliiton toimiston vastuulle. Toiminta tapahtuu Ilmailuliiton hallituksen alaisuudesta ja siitä vastaa Ilmailuliiton toiminnanjohtaja, joka raportoi hallitukselle. Lajitoimikunnat toimivat linkkeinä jäsenkerhojen ja muun organisaation välillä ja raportoivat toiminnastaan edunvalvontatyöryhmälle. Toimintaan osallistuvat kerhot raportoivat toiminnastaan työryhmälle. 3.2.2 Toteutus Ilmailuliiton hallituksen nimeämä henkilö (hallituksen jäsen, oletus; pj.) vetää edunvalvontatyöryhmää. ryhmä hoitaa kansallisen viranomaisyhteistyön sekä muun yhteistyön valtakunnallisella tasolla. Edunvalvon- 8
taryhmän tueksi muodostetaan verkosto, joka ulottuu kerhotasolle. Verkoston toteuttamisesta vastaavat lajitoimikunnat sekä liiton toimisto. Kerhoja pyydetään nimeämään yhteys-/vastuuhenkilö, joka vastaa edunvalvontatehtävistä paikallisesti, mm. pitää yhteyttä lentopaikkojen pitäjiin sekä kunnallisiin päätöksentekijöihin. Suomen Ilmailuliitto saa valtiollista rahoitusta toimintansa tukemiseksi. Rahoitus on toiminnan kannalta äärimmäisen tärkeä elementti ja sen jatkuvuus on turvattava. Tämä kuuluu osaksi edunvalvontatyötä, ja sen toteutusvastuu on Suomen Ilmailuliiton toiminnanjohtajalla. Liiton toimiston vastuulla ovat myös mahdollisesti Ilmailuliiton vastaanottamat viranomaistehtävät tai viranomaistehtävissä avustaminen, edunvalvontaan liittyvä tiedottaminen niin jäsenkerhojen suuntaan kuin julkisuuteenkin, sekä yleinen yhteiskunnallinen vaikuttaminen. Kansainvälisen edunvalvonnan toteuttamiseksi työryhmä nimeää delegaatit, jotka edustavat Suomen Ilmailuliittoa valituissa foorumeissa. Delegaatit raportoivat toiminnastaan työryhmälle. työn organisointi on esitetty kuvassa Kuva 4.1. Kuva 3.1: työn organisointi SIL2020 strategian mukaan 9
3.3 Tarvittavat suunnitelmat osa-alueittain 3.3.1 Strategia Suomen Ilmailuliiton hallitus ja/tai hallituksen nimeämä työryhmä vastaa siitä, että Ilmailuliiton strategia on ajan tasalla ja vastaa toimintaympäristön ja tavoiteasettelun vaatimuksia. Strategia päivitetään vuosikellon mukaisesti (Kuva 1.1). 3.3.2 Edunvalvonnan kehittämis- ja toteutussuunnitelma Ilmailuliiton asettama edunvalvontatyöryhmä tuottaa yksityiskohtaisen suunnitelman osana vuosikellon mukaista suunnitteluprosessia. Suunnitelmassa kuvataan nykyinen tilanne sekä arvioidaan lähitulevaisuutta 3-5 vuoden päähän. Suunnitelma nimeää tärkeimmät intressiryhmät, vahvuudet, heikkoudet, uhat ja mahdollisuudet (SWOTanalyysi). Tilannekuvan perusteella laaditaan toimintasuunnitelma, joka kuvaa tarvittavat toimenpiteet ja aikatauluttaa ne. Suunnitelma kuvaa myös toiminnan organisoinnin sekä esittää kustannusarvion suunnitelman toteuttamisesta. Näin rahoitustarve saadaan mukaan seuraavan jakson budjettiin. 3.3.3 Lajitoimikuntien toimintasuunnitelmat Lajitoimikunnat laativat toimintasuunnitelmansa niin, että niissä huomioidaan Suomen Ilmailuliiton voimassa oleva ja hyväksytty strategia. Lajitoimikunnilla on päävastuu strategian jalkauttamisesta erityisesti jäsenistön ja kerhojen suuntaan. 3.3.4 Muu dokumentaatio 3.3.4.1 Viranomaistehtävissä avustaminen Mikäli Suomen Ilmailuliitto ottaa hoitaakseen viranomaistehtäviä tai avustaa niiden toteuttamisessa, toiminnasta laaditaan suunnitelma. Suunnitelman laatimisesta vastaa liiton toimiston nimeämä henkilö. Ideaalitapauksessa henkilö työskentelee liiton toimistossa asiantuntijatehtävissä ja vastaa viranomaistehtävien suorittamisen sekä avustustoiminnan johtamisesta. Suunnitelma vastaa Liikenteen Turvallisuusviraston edellyttämää toimintakäsikirjaa, joka myös hyväksytetään viranomaisella. 3.4 Toiminnan rahoitus ja resursointi Ilmailuliiton edunvalvontatoimintaa johtaa työryhmä vetäjänään Ilmailuliiton hallituksen puheenjohtaja. Toiminnasta aiheutuneet suorat kulut katetaan Ilmailuliiton tähän varatusta budjetista, josta vastaa toiminnanjohtaja. Liiton toimiston vastuulle asetetut edunvalvontatehtävät toteutetaan liiton toimiston palkatun henkilöstön voimin. Tarvittaessa voidaan hyödyntää muitakin mahdollisuuksia, kuten ulkopuolisia konsultteja. Lajitoimikunnat toimivat pääosin vapaaehtoisvoimin. Toiminnasta aiheutuvat suorat kulut, esim. matkakulut, katetaan lajitoimikunnan budjetista. työryhmän toimintaan osallistumisen kulut katetaan kuitenkin edunvalvonnan budjetista. Jäsenkerhojen toiminnan tukemiseen varataan resursseja Ilmailuliiton budjettiin. Varoja kanavoidaan jäsenkerhoille työryhmän sekä lajitoimikuntien esitysten ja aloitteiden perusteella esim. erillisprojekteihin tai 10
muihin vaativiin edunvalvontatehtäviin. Ilmailuliiton toiminnanjohtaja vastaa budjetin käytöstä ja raportoi taloudesta Ilmailuliiton hallitukselle. Perusperiaattena kerhotoiminnan osalta on, että kerhot vastaavat omista kustannuksistaan. Suomen Ilmailuliitto pyrkii kuitenkin tukemaan kerhojen toimintaa mm. toimittamalla kerhoille materiaalia ja järjestämällä koulutusta. Tämä tuki kerhopalvelut tuotetaan SIL:n budjetin puitteissa. 4 Toteutusaikataulu Strategian jalkauttaminen vaatii oman aikansa. Harrastejärjestömme toimii pääosin vapaaehtoisesti ja rajallisin resurssein, joten kaikkea ei välttämättä pystytä toteuttamaan välittömästi. on kuitenkin harrastuksemme jatkuvuuden kannalta eräs keskeisimpiä osa-alueita, ja se on yhdessä turvallisuus- ja ympäristöasioiden ohella katsottu niin strategiseksi, että toimintaa johtaa Ilmailuliiton hallitus ja sen alainen työryhmä, ja toimintaa viedään eteenpäin mahdollisimman nopeasti ja tarvittavin resurssein. Keskeistä on toteuttaa yksityiskohtaiset suunnitelmat toiminnan kehittämisestä, tarjottavasta palvelusta ja sen organisoinnista. Tavoitteena on, että strategia toimii ja tuottaa näkyvää tulosta jo loppuvuodesta 2016 ja sen toteuttaminen on viety loppuun v. 2017 vuosikokoukseen mennessä. Kuva 4.1 esittää aikataulun strategian jalkauttamiseen. Kuva 4.1: työn aikataulutus ja toteutus SIL2020 strategian mukaan 11