DEHKO-raportti 2005:2 Apteekkien diabetesohjelma

DEHKO-raportti 2005:2 Apteekkien diabetesohjelma Apteekit Dehkon tavoitteita toteuttamassa Anne Hirvonen, Satu Siiskonen, Sirpa Peura Tampere 2005

TIIVISTELMÄ Apteekkariliito ja Diabetesliitto hyväksyivät vuonna 2001 Apteekkien diabetesohjelman, joka tukee osaltaan Diabeteksen ehkäisyn ja hoidon kehittämisohjelman (DEHKO 2000-2010) tavoitteiden toteutumista. Apteekkien diabetesohjelman tavoitteena on lisätä apteekkien ja muun terveydenhuollon sekä järjestöjen välistä yhteistyötä, ja siten edistää diabeetikoiden hoidon onnistumista ja tyypin 2 diabeteksen ehkäisyä. Diabeetikon apteekkikäynnin yhteydessä tarjoutuu luonteva tilaisuus lääkehoitoa koskeviin kysymyksiin ja neuvontaan. Apteekeilla on lakisääteinen tehtävä varmistua siitä, että potilas on selvillä lääkkeensä oikeasta ja turvallisesta käytöstä. Ohjelmassa apteekkeja kannustetaan tukemaan diabeetikkojen hoitoon sitoutumista ja elintapamuutosten toteutumista. Apteekit voivat olla mukana tyypin 2 diabeteksen ehkäisytyössä monin eri tavoin, ja apteekeissa on mahdollista tunnistaa tyypin 2 diabeteksen riskiryhmiin kuuluvia henkilöitä. Ohjelmaan osallistuvissa apteekeissa on diabetesohjelman etenemisestä vastaavat apteekeissa työskentelevistä farmaseuteista tai proviisoreista nimetyt diabetesyhdyshenkilöt. He ovat perehtyneet hyvin diabetekseen ja sen lääkehoitoon. Yhdyshenkilön tehtävänä on koordinoida ohjelman toteutumista apteekissa, kouluttaa apteekin muuta henkilökuntaa ja sopia yhteistyöstä paikallisen muun terveydenhuollon ja potilasjärjestöjen kanssa. Apteekeissa työskenteli vuoden 2005 alussa 645 diabetesyhdyshenkilöä. Apteekkien diabetesohjelman aikana apteekkien ja muun terveydenhuollon välille on syntynyt säännöllistä yhteistyötä. Yleisimpiä yhteistyön muotoja ovat diabeetikon lääkkeiden käytön ongelmien ratkaiseminen, asiakasohjauksen sisällön yhteneväisyyden varmistaminen, teemapäivien toteuttaminen ja yhteisen koulutuksen järjestäminen. Paikallisesti oli myös sovittu apteekin ja terveydenhuollon välillä milloin asiakas ohjataan apteekista lääkärin tai hoitajan vastaanotolle, lääkemääräysten uusimiskäytännöistä, insuliinin annosteluvälineiden käytön neuvonnasta, riskitestin käytöstä apteekissa, apteekissa esillä pidettävistä esitteistä, lääkeneuvonnassa esille otettavista asioista ja apteekissa annettavasta elintapaneuvonnasta. Apteekeilla on yhä terveydenhuollossamme hyödyntämätöntä osaamista. Apteekilla on usein myös enemmän kontakteja pitkäaikaisessa lääkehoidossa olevaan diabeetikkoon kuin muilla terveydenhuollon toimipisteillä. Aktiivisesti liikkeelle lähtenyttä Apteekkien diabetesohjelmaa ja sen mukanaan tuomia voimavaroja kannattaa hyödyntää paikallisessa tyypin 2 diabeteksen ehkäisytyössä ja jo sairastuneiden, myös tyypin 1 diabetesta sairastavien, osalta parempaan hoitoon tähdätessä. Apteekki on osa terveydenhuoltoa - myös diabeteksen ennaltaehkäisyssä ja diabeetikon hoidon tukijana ja motivoijana. Tässä raportissa käydään läpi Apteekkien diabetesohjelman taustoja, ohjelman käynnistymiseen liittyviä vaiheita ja ohjelman etenemistä. Apteekeissa tehtävästä diabetestyöstä annetaan myös konkreettisia käytännön esimerkkejä. Anne Hirvonen, proviisori, Apteekkariliitto Satu Siiskonen, proviisori, Apteekkariliitto Sirpa Peura, farmaseuttinen johtaja, Apteekkariliitto 2

SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ 1. JOHDANTO 4 2. DEHKO JA APTEEKKIEN DIABETESOHJELMA 5 DEHKO ja sen päätavoitteet 5 Diabeetikko apteekin asiakkaana 5 Apteekkien diabetesohjelman käynnistäminen ja suunnittelu 6 Apteekkien diabetesohjelman tavoitteet ja apteekkien tehtävät 7 3. DIABETESYHDYSHENKILÖT 8 Nimeäminen 8 Diabetesyhdyshenkilörekisteri 8 Yhdyshenkilöiden tehtävät 9 4. APTEEKKIEN DIABETSOHJELMAN ETENEMISEN SEURANTA 10 5. APTEEKKIEN HENKILÖKUNNAN KOULUTTAUTUMINEN 10 Diabetesyhdyshenkilöiden koulutus 11 Apteekkien muun henkilökunnan koulutus ja toimipaikkakoulutus 12 6. DIABEETIKON HOIDON TOTEUTUMISEN TUKEMINEN APTEEKISSA 13 Lääkehoidon ohjaus apteekissa ja hoidon onnistumisen varmistaminen 13 Hoitoon hakeutumisen ohjaus 14 Säännöllisistä kontrolleista muistuttaminen 14 Jalkojen omahoidon opastus 15 7. TYYPIN 2 DIABETEKSEN EHKÄISY 15 Dehkon Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelma 15 Tyypin 2 diabeteksen ehkäisy apteekeissa 16 8. RISKIRYHMIIN KUULUVIEN TUNNISTAMINEN APTEEKEISSA 17 9. APTEEKKIEN DIABETESOHJELMAAN LIITTYVÄ PAIKALLINEN YHTEISTYÖ 18 Paikallisen yhteistyön muodot käytännössä 19 Paikalliset toimintaa koskevat sopimukset 20 Paikallisen yhteistyön sujuminen 21 Yhteistyö paikallisten yhdistysten kanssa 22 Teemapäivät ja viikot 23 Paikalliset kampanjat 23 10. APTEEKKIEN DIABETESOHJELMAN TOTEUTUMISEN TUKEMINEN 24 11. APTEEKKIEN DIABETESOHJELMA OSANA DIABETEKSEN EHKÄISYÄ JA HOITOA 25 SIVU Lähteet 26 Liite: Apteekkien diabetesohjelma 3

1. JOHDANTO Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisussa Ehkäisevän sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia pidetään tärkeänä alueellisten ja paikallisten sosiaali- ja terveyspoliittisten toimintaohjelmien aikaansaamista, toimintamallien kehittelyä ja käytännön toimintaa. Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa lääkkeiden määräämisestä todetaan, että Lääkkeen määrääjän tulee tarvittaessa olla yhteistyössä hänen potilaittensa yleensä käyttämien apteekkien farmaseuttisen henkilöstön kanssa potilaille annettavan lääkeneuvonnan sekä turvallisen, tehokkaan ja taloudellisen lääkehoidon toteuttamiseksi. Lääkelaitoksen antamassa lääkkeiden toimittamista koskevassa määräyksessä puolestaan kehotetaan lääkkeen määrääjiä ja apteekkeja sopimaan paikallisesti yhteisistä turvallisista ja tehokasta lääkehoitoa edistävistä sekä lääkekustannusten kasvua hillitsevistä toimenpiteistä. Suomen Apteekkariliitto on yksityisten apteekkareiden muodostama yhdistys, joka tuottaa jäsenilleen ammatillisia ja viestintään liittyviä tukipalveluita sekä valvoo jäsentensä etuja. Liiton toiminnan tarkoituksena on ylläpitää ja parantaa yksityisten apteekkien toimintaedellytyksiä ja kehittää eettisesti ja ammatillisesti korkeatasoista apteekkitoimintaa sekä laadukkaita apteekkipalveluja osana suomalaista terveydenhuoltoa Suomen Apteekkariliiton Ammattiapteekin suuntaviivat -julkaisun mukaan apteekit keskittyvät terveyden edistämisessä väestön terveyden kannalta suurimpiin ongelma-alueisiin. Apteekkariliitto on viime vuosina käynnistänyt merkittäviin kansansairauksiin keskittyviä pitkäkestoisia apteekkien ammatillisia ohjelmia, joiden tavoitteena on varmistaa potilaiden hoidon onnistuminen parhaalla mahdollisella tavalla ja muuttaa apteekkien toimintatapoja pysyvästi. Apteekkien ja muun terveydenhuollon välinen yhteistyö on lisääntynyt voimakkaasti, ja apteekit ovat toteuttaneet tuloksellisia terveyden edistämiseen pyrkiviä kansallisia ja paikallisia hankkeita myös yhdessä potilas- ja kansanterveysjärjestöjen kanssa. 4

2. DEHKO JA APTEEKKIEN DIABETESOHJELMA DEHKO ja sen päätavoitteet Valtakunnallinen diabeteksen ehkäisyn ja hoidon kehittämisohjelma (DEHKO) käynnistettiin vuonna 2000. Dehko on kansallinen diabetesohjelma, jonka tavoitteena on tyypin 2 diabeteksen ehkäisy, diabeteksen hoidon laadun kehittäminen ja diabeetikoiden omahoidon tukeminen. Ohjelmaa koordinoi Diabetesliitto, ja sen suunnittelussa ja toteutuksessa ovat olleet mukana maamme johtavat diabetesasiantuntijat. Dehkon päätavoite on tyypin 2 diabeteksen ehkäisy. Suomessa arvioidaan olevan vuonna 2010 ainakin 300 000 diabeetikkoa, mikäli sairauden yleistymistä ei onnistuta ehkäisemään. Dehkon diabeteksen ehkäisyyn tähtäävät toimenpiteet kohdistetaan sekä koko väestöön että erityisesti tyypin 2 diabeteksen riskiryhmiin. Ehkäisytyötä varten Diabetesliitto on laatinut Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelman (2003-2010). Ehkäisyohjelman tavoitteena on saada lihavuuden, tyypin 2 diabeteksen sekä sydän- ja verisuonisairauksien ehkäisystä järjestelmällistä ja laajaan yhteistyöhön perustuvaa toimintaa. Ehkäisyohjelmaa vie käytäntöön Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelman toimeenpanohanke (Dehkon 2D hanke, D2D) viiden sairaanhoitopiirin alueella vuosina 2003-2007. Hanke toteutetaan perusterveydenhuollossa ja työterveyshuollossa. Diabeetikko apteekin asiakkaana Pitkäaikaisessa lääkehoidossa olevilla potilailla on usein enemmän kontakteja apteekkeihin kuin muihin terveydenhuollon palvelupisteisiin. Kelan tilastojen mukaan diabeetikko käy apteekissa noin 6 kertaa vuodessa, ja apteekista toimitetaan päivässä keskimäärin 2,9 diabeteslääkkeitä sisältävää ostokertaa. Diabetekseen liittyy usein myös muita sairauksia, kuten kohonnut verenpaine tai sepelvaltimotauti, joiden vuoksi diabeetikon apteekkikäyntien ja lääkereseptien määrä saattavat edelleen lisääntyä. Diabeteksen hoidon lähtökohtana on diabeetikon omahoito, joka vaatii tietoa, taitoa, jaksamista ja motivaatiota. Apteekkilaiset terveydenhuollon ammattilaisina auttavat diabeetikkoa hoitamaan sairauttaan antamalla lääkkeiden käyttöön liittyvää ohjausta ja osallistumalla diabeetikon hoitomotivaation ylläpitämiseen sekä omahoidon tukemiseen. Tarvittaessa apteekki ohjaa diabeetikon ottamaan yhteyttä omaan hoitopaikkaansa. 5

Apteekkien diabetesohjelman käynnistyminen ja suunnittelu Suurten kansantautien ehkäisyyn ja hoidon tehostamiseen liittyvät toiminnot ovat saaneet apteekkityössä yhä suuremman painoarvon. Työtä on tehty järjestelmällisesti lähtien vuodesta 1997, jolloin apteekit liittyivät mukaan valtakunnalliseen astmaohjelmaan (Valtakunnallisen astmaohjelman apteekkiohjelma 1997). Ohjelma osoittautui menestykseksi sekä apteekkien että yhteistyökumppaneiden näkökulmasta. Erityiseksi hyödyksi on koettu se, että samassa hankkeessa oli mukana koko terveydenhuolto. Näin eri tahojen yhteistyö saatiin helposti käynnistymään, kaikilla oli samat tavoitteet, ja toimijoiden roolit ohjelman toteuttamisessa oli helppoa määritellä. Apteekkien astmaohjelma on nykyisin vakiintunut osaksi apteekkitoimintaa, ja apteekeissa työskentelee yli 700 astmaan erityisesti perehtynyttä farmaseuttia ja proviisoria. Astmaohjelman menestyksestä rohkaistuneena ammatillisten ohjelmien kehittämistyötä päätettiin jatkaa. Valtakunnallinen Diabeteksen ehkäisyn ja hoidon kehittämisohjelma koettiin erinomaiseksi kehykseksi uudelle apteekkiohjelmalle. Suomen Apteekkariliitto esitti Diabetesliitolle Dehkon valmisteluvaiheessa, vuonna 1999, apteekkien mukaantuloa. Yhteistyö käynnistyikin pian sen jälkeen. Dehkon tavoitteiden mukaisen apteekkien oman diabetesohjelman suunnittelu aloitettiin keväällä 2000 Suomen Apteekkariliitossa. Sen tarkoituksena oli lisätä apteekkilaisten diabetestietoutta, kehittää apteekkien ja muun terveydenhuollon yhteistyötä sekä jäsentää apteekkien roolia Dehkossa. Apteekkien diabetesohjelmasta tuli siten toinen Apteekkariliiton koordinoima apteekkien ammatillinen ohjelma. Kolmas kansansairauksien hoidon tehostamiseen tähtäävä ohjelma, Apteekkien Sydänohjelma, käynnistettiin vuonna 2005. Jotta ohjelman tavoitteet vastaisivat diabeetikkojen tarpeita ja odotuksia apteekin palveluista, suunniteltiin Apteekkien diabetesohjelmaa yhteistyössä Diabetesliiton kanssa. Ohjelman suunnittelussa käytettiin apuna myös vuonna 1997 käynnistyneestä Valtakunnallisesta apteekkien astmaohjelmasta saatuja kokemuksia, ja soveltuvin osin eurooppalaisten farmasian alan järjestöjen yhteistyöelimen, EuroPharm Forumin, julkaisemaa PharmaDiaβ -ohjelmaa. PharmaDiaβ -ohjelma on valmisteltu liittyen WHO:n Euroopan aluetoimiston ja kansainvälisen diabetesliiton eurooppalaisen järjestön (International Diabetes Federation) vuonna 1989 julkaisemaan ns. St Vincentin julistukseen (St Vincent Declaration) diabeteksen tutkimuksesta ja hoidosta Euroopassa. Apteekkien diabetesohjelman suunnitteluun osallistuivat sisätautien erikoislääkäri Markku Saraheimo Herttoniemen sairaalasta, järjestöpäällikkö Tuula Lehto Diabetesliitosta ja professori Timo Klaukka Kansaneläkelaitoksesta. Suomen Apteekkariliitosta suunnittelussa olivat mukana asiantuntijaproviisorit Satu Siiskonen, Anne Hirvonen ja Johanna Kause sekä farmaseuttinen johtaja Sirpa Peura. Ohjelma valmistui maaliskuussa 2001. 6

Apteekkien diabetesohjelman tavoitteet ja apteekkien tehtävät Apteekit voivat omalla toiminnallaan, yhteistyössä muun terveydenhuollon sekä potilasjärjestöjen kanssa, edistää Diabeteksen ehkäisyn ja hoidon kehittämisohjelman (Dehkon) tavoitteiden toteutumista. Apteekkiohjelman painopisteinä ovat Dehkon tavoitteiden mukaisesti tyypin 2 diabeteksen ehkäisyn edistäminen sekä diabetekseen jo sairastuneiden mahdollisimman hyvän hoidon toteutumisen varmistaminen. Apteekkien diabetesohjelmasta rakennettiin tarkoituksellisesti pitkäjänteinen kokonaisuus, koska tavoitteena on uusien diabeteksen ehkäisyä ja hoitoa edistävien toimintamallien saattaminen osaksi apteekkien jokapäiväistä toimintaa. Kyseessä ei siis ole projekti, kampanja tai teemavuosi, vaan toistaiseksi jatkuva ohjelma, jonka etenemistä ja tavoitteiden saavuttamista seurataan säännöllisesti. Apteekkikäynnin yhteydessä tarjoutuu luonteva tilaisuus lääkehoitoa koskeviin kysymyksiin ja neuvontaan. Apteekeilla on myös lakisääteinen tehtävä varmistua siitä, että potilas on selvillä lääkkeensä oikeasta ja turvallisesta käytöstä. Ohjelmassa apteekkeja kannustetaan tukemaan myös diabeetikkojen elintapamuutosten toteutumista ja hoitoon sitoutumista. Diabeteksen ehkäisyä apteekit voivat edistää elintapaohjauksella. Lisäksi apteekissa on mahdollista tunnistaa diabeteksen riskiryhmiin kuuluvia henkilöitä. Ohjelmassa painotetaan apteekkien ja muun terveydenhuollon edustajien sekä potilasjärjestöjen välistä paikallista yhteistyötä. Ohjelma antaa toiminnalle suuntaviivat ja tavoitteet, varsinaiset toimintatavat ja -mallit sovitaan paikallisesti. Apteekkien diabetesohjelman tavoitteena on syventää apteekkilaisten diabetestietoutta sekä nostaa jo tehtävän työn tasoa Diabeteksen ehkäisyn ja hoidon kehittämisohjelman, Dehkon, tavoitteiden mukaisesti. Apteekin tehtävät on määritelty Apteekin diabetesohjelmassa seuraavasti: 1. Paikallisten toimintamallien sopiminen yhdessä muun terveydenhuollon ja potilasjärjestöjen kanssa 2. Elämäntapamuutosten positiivisista vaikutuksista kertovan viestin vahvistaminen 3. Potilaan ohjaaminen lääkäriin korkeaa verensokeripitoisuutta epäiltäessä 4. Diabeetikon käyttämiin lääkkeisiin liittyvän neuvonnan antaminen ja motivointi lääkkeiden säännölliseen käyttöön 5. Diabeetikon hoitomotivaation ylläpitämiseen ja omahoidon tukemiseen osallistuminen 6. Kokonaislääkityksen arviointi (esim. päällekkäislääkityksen ja lääkkeiden yhteisvaikutusten arviointi) 7. Lääkkeiden käyttöön liittyvien ongelmien tunnistaminen ja ratkaiseminen yhteistyössä diabeetikon ja hoitavan lääkärin kanssa 8. Diabeteksen ja diabeetikon muun lääkityksen huomioiminen sopivaa itsehoitotuotetta valittaessa 9. Diabetesyhdistyksistä ja niiden jäsenyydestä tiedottaminen 10. Diabeetikon ohjaaminen oikeaan hoitopaikkaan tarvittaessa 7

3. DIABETESYHDYSHENKILÖT Nimeäminen Apteekkien pitkäkestoisten ohjelmien käynnistämisen ja etenemisen varmistamiseksi Apteekkariliitto aloitti apteekkien yhdyshenkilötoiminnan Valtakunnallisen astmaohjelman apteekkiohjelman käynnistyessä. Astmayhdyshenkilöiden toiminnasta saatujen hyvien kokemusten ja tulosten perusteella sama järjestelmä otettiin käyttöön myös Apteekkien diabetesohjelmassa. Apteekkien diabetesohjelman valmistuttua ohjelmaan mukaan tulevia apteekkeja pyydettiin nimeämään farmaseuttisesta henkilökunnastaan farmaseutti tai proviisori, joka on kiinnostunut diabeteksen ehkäisystä ja hoidosta ja motivoitunut perehtymään aihepiiriin tarkemmin. Toiminnan jatkuvuuden ja tehokkuuden varmistamiseksi monet suuret apteekit nimesivät heti kaksi yhdyshenkilöä. Kiinnostus Apteekkien diabetesohjelmaan oli suurta: Ohjelman käynnistymisvuoden 2001 loppuun mennessä oli nimetty jo 601 diabetesyhdyshenkilöä 508 apteekkitoimipisteeseen. Ohjelmaan on sittemmin tullut mukaan uusia apteekkeja tasaisesti niin, että vuoden 2005 alussa 578 apteekkitoimipisteeseen oli nimetty 645 diabetesyhdyshenkilöä (taulukko 1). Suomessa oli vuoden 2005 alussa yksityisiä pääapteekkeja 605 ja niillä 197 sivuapteekkia eli apteekkitoimipisteitä yhteensä 802. Pienimpiin sivuapteekkeihin ei yleensä ole nimetty yhdyshenkilöitä, vaan pääapteekin yhdyshenkilö hoitaa myös sivuapteekin yhdyshenkilöiden tehtäviä. Taulukko 1. Apteekkien diabetesohjelmassa mukana olevat apteekkitoimipisteet ja niissä toimivat diabetesyhdyshenkilöt 2001-2004. Vuosi Apteekkitoimipisteet Diabetesyhdyshenkilöt 2001 508 601 2002 523 606 2003 539 625 2004 578 645 Yhdyshenkilöt ovat pääasiassa farmaseutteja, mutta mukana on myös proviisoreita ja apteekkareita. Apteekkariliiton yhdyshenkilörekisterin mukaan vuonna 2005 diabetesyhdyshenkilönä toimi 485 farmaseuttia, 116 proviisoria ja 52 apteekkaria. Farmaseuttien pääasialliset tehtävät apteekissa ovat asiakaspalvelu ja lääkkeiden käytön neuvonta ja ohjaus, joten on luonnollista, että yhdyshenkilönä toimii useimmiten farmaseutti. Toimiessaan diabetesyhdyshenkilönä työpaikallaan farmaseutti voi syventää osaamistaan ja saada samalla lisää motivaatiota työhönsä. Diabetesyhdyshenkilörekisteri Apteekkariliitto ylläpitää yhdyshenkilöistä rekisteriä, johon apteekit ilmoittavat uudet yhdyshenkilöt tai tiedot yhdyshenkilöiden vaihtumisesta. Rekisterissä olevia yhteystietoja annetaan diabetesohjelman puitteissa yhteistyökumppaneiden käyttöön ajankohtaisen materiaalin tai koulutus- ja yhteistyötilaisuuksien kutsujen lähettämistä varten. Yhdyshenkilöiden yhteystiedot on mahdollista saada sairaanhoitopiireittäin tai apteekkariyhdistyksittäin. Tietoja voidaan toimittaa myös kunta- ja kaupunkikohtaisesti. Ajantasaisia yhteystietoja voi pyytää maksutta Apteekkariliitosta p. (09) 2287 11. 8

Yhdyshenkilöiden tehtävät Diabetesyhdyshenkilön ensimmäinen tehtävä on kouluttautua itse riittävästi diabeteksen hoitoon ja ennaltaehkäisyyn liittyviin asioihin. Yhdyshenkilö huolehtii myös diabetesaiheisen toimipaikkakoulutuksen järjestämisestä apteekissaan. Hän seuraa aktiivisesti diabetekseen liittyviä asioita ja on vastuussa tiedon jakamisesta kollegoilleen omalla työpaikallaan. Diabetesyhdyshenkilö ei siten ole yksin vastuussa diabeetikkojen neuvonnasta ja ohjauksesta apteekissa, vaan tavoitteena on, että kaikilla apteekin asiakaspalveluun osallistuvilla on riittävät tiedot ja taidot diabeetikon hoidon asianmukaisen toteutumisen varmistamiseksi. Yhdyshenkilön tärkeänä tehtävänä on käynnistää ja ylläpitää yhteistyötä paikallisen muun terveydenhuollon sekä potilasjärjestöjen kanssa. Apteekkien diabetesyhdyshenkilöitä on pyydetty selvittämään diabeetikon hoitoketju omalla paikkakunnallaan, ja rohkaistu ottamaan yhteyttä sekä tutustumaan hoitoketjun muihin toimijoihin. Diabeteksen hoito on monen eri osapuolen yhteistyötä, ja diabeetikon kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että hänen saamansa tieto ja hoidon ohjaus ovat hoitoketjun kaikissa osissa samanlaista. Apteekin diabetesyhdyshenkilön vastuulla on pysyvien, paikallisten toimintamallien luominen yhteistyössä muiden diabeetikkoja hoitavien terveydenhuollon ammattilaisten kanssa. Diabetesyhdyshenkilön yhtenä tehtävänä on toimia diabetesohjelman yhteydessä linkkinä apteekin ja Apteekkariliiton välillä. Apteekkariliitosta tuetaan yhdyshenkilöiden työtä mm. lähettämällä heille säännöllisesti diabetekseen liittyvää ajankohtaista tietoa diabetesyhdyshenkilökirjeissä. Yhdyshenkilöt puolestaan tiedottavat saamastaan informaatiosta apteekin muulle henkilökunnalle. Kaiken kaikkiaan diabetesyhdyshenkilö koordinoi diabetesohjelman käynnistymistä ja toteutumista apteekissa. Yhdyshenkilöitä on kannustettu tekemään suunnitelmia ohjelman eteenpäin viemiseksi, esimerkiksi aina vuodeksi kerrallaan, ja seuraamaan sekä dokumentoimaan suunnitelmien toteutumista. 9

4. APTEEKKIEN DIABETESOHJELMAN ETENEMISEN SEURANTA Apteekkariliitto seuraa Apteekkien diabetesohjelman etenemistä säännöllisesti yhdyshenkilöille tehtävillä kyselyillä. Kyselyiden tavoitteena on selvittää ohjelman tavoitteiden toteutumista ja kerätä tietoa apteekkien toiminnasta sekä paikallisista toimintamalleista. Tulosten avulla voidaan kehittää ohjelmaa eteenpäin, tuottaa tarvittavia käytännön työtä helpottavia apuvälineitä ja tukimateriaalia sekä tuoda esille toimiviksi havaittuja paikallisen yhteistyön malleja. Apteekkariliitto on selvittänyt ohjelman etenemistä viimeksi vuoden 2005 keväällä lähettämällä postikyselyn kaikille ohjelmassa mukana olevien apteekkien diabetesyhdyshenkilöille. Kyselyyn saatiin vastaus 262 apteekista, mikä vastaa noin 45 % ohjelmassa mukana olevista apteekeista. Kyselyn tuloksia voidaankin pitää lähinnä suuntaa antavia. Myös vastaamatta jättäneissä on aktiivisia apteekkeja, sillä esimerkiksi diabetesyhdyshenkilökyselyyn vastanneista 208 ilmoitti, että apteekissa on vietetty Maailman diabetespäivää Apteekin diabetesohjelman aikana. Apteekkien toimintakertomuskyselyiden mukaan Maailman diabetespäivää viettäviä apteekkeja on vuosittain yli 300, ja Diabetesliiton mukaan viime vuonna Maailman diabetespäivän materiaalia tilanneita apteekkeja oli yli 450. Apteekkariliitto tekee kaikille jäsenapteekeilleen vuosittain apteekin toimintaa koskevan kyselyn, johon lähes kaikki jäsenapteekit vastaavat. Viime vuosina kyselyyn on sisälletty kysymyksiä myös Apteekkien diabetesohjelmasta ja paikallisesta yhteistyöstä. Apteekit osallistuvat aktiivisesti ammatillisiin ohjelmiin liittyvien teemapäivien viettoon. Maailman diabetespäivästä on Apteekkien diabetesohjelman myötä muodostunut teemapäivä, jolloin apteekeissa tuodaan esille diabetekseen liittyviä aiheita. Diabetesliitto on vuosittain tehnyt kyselyn diabetespäivän viettoon osallistuville tahoille, myös apteekeille. Tässä raportissa esille tuotavat tiedot perustuvat edellä mainittuihin selvityksiin ja kyselyihin. Lisäksi lähteinä on käytetty diabetesyhdyshenkilörekisterin sisältämiä tietoja ja diabetekseen liittyvää täydennyskoulutusta järjestävien tahojen tilastoja. 5. APTEEKKIEN HENKILÖKUNNAN KOULUTTAUTUMINEN Yhtenä keskeisenä ohjelman toteuttamisen edellytyksenä on diabetesyhdyshenkilöiden kouluttautuminen diabetekseen liittyviin asioihin ja tietotaidon aktiivinen ylläpitäminen. Kaikilla apteekissa asiakaspalveluun ja lääkeneuvontaan osallistuvilla on oltava ajantasaiset tiedot diabeteksesta ja sen hoidosta. Yhdyshenkilötutkimuksen mukaan diabeetikot kysyvät apteekeista paljon diabeteksensa lääkehoitoon liittyvistä asioista. Myös hoitovälineistä, jalkojen ja ihon hoidosta, ruokavaliosta ja ruokailun suhteesta lääkitykseen, painonhallinasta ja liikunnasta kysytään paljon. Niinikään normaaleista verenpaine-, sokeri- ja kolesteroliarvoista kysytään apteekeista. Jotta apteekeissa olisi riittävästi asiantuntemusta tukea diabeetikkoja yleisellä tasolla myös näiden asioiden osalta tai ohjata tarvittaessa eteenpäin, on henkilökunnalle Apteekkien diabetesohjelman myötä tarjottu aktiivisesti koulutusta. 10

Diabetesyhdyshenkilöiden koulutus Suomen Apteekkariliitto koulutti ohjelman alkaessa vuonna 2001 apteekkien diabetesyhdyshenkilöiksi nimettyjä farmaseutteja ja proviisoreita valtakunnallisella koulutuskierroksella viidellä eri paikkakunnalla. Osanottajille maksuttomat koulutustilaisuudet järjestettiin Diabetesliiton aluepäivien yhteydessä lokakuussa Lahdessa, Porissa, Joensuussa, Jyväskylässä ja Rovaniemellä. Koulutuskierroksella koulutettiin lähes 400 uutta diabetesyhdyshenkilöä. Yhdyshenkilöt, jotka eivät päässeet koulutuspäiville, saivat koulutuspäivien luentomateriaalin jälkikäteen itseopiskelua ja toimipaikkakoulutusta varten.. Uusien yhdyshenkilöiden koulutusta jatkettiin myöhemmin Helsingissä järjestetyissä vastaavissa koulutustilaisuuksissa, joissa on koulutettu 150 yhdyshenkilöä lisää. Koulutuspäiviä tullaan edelleen järjestämään säännöllisesti. Diabetesyhdyshenkilöille järjestetyssä koulutuksessa keskeisinä käsiteltävinä aiheina olivat tyypin 2 diabetes sairautena ja sen hoito, diabeteksen liitännäissairaudet ja niiden hoito, jalkojen omahoito ja jalkavaurioiden ehkäisy, tyypin 2 diabeteksen riskitekijöiden tunnistaminen sekä tyypin 2 diabeteksen ehkäisy ja elintapamuutokset. Lisäksi yhdyshenkilöille esiteltiin Apteekkien diabetesohjelman tavoitteet ja apteekin tehtävät sekä yhdyshenkilön rooli diabeteksen ehkäisyssä ja hoidossa. Diabetesliiton aluesihteerit esittelivät Dehkoa sekä Diabetesliiton ja sen jäsenyhdistysten toimintaa. Lisäksi apteekkien yhdyshenkilöille esiteltiin esimerkkejä apteekin ja muun terveydenhuollon yhteistyöstä, sen käynnistämisestä ja hyödyistä, joita sillä saavutetaan diabeetikon hoidossa. Koulutustilaisuuksien yhteydessä on ollut näyttelyitä, joissa diabeteslääkkeitä valmistavat lääkeyritykset ovat esitelleet valmisteitaan ja niiden annostelussa käytettäviä välineitä. Suomen Apteekkariliitto ja Farmasian oppimiskeskus, joka on yhdeksän lääkealan yhteisön muodostama yleishyödyllinen täydennyskoulutusta lääkealalla tarjoava yhdistys, ovat sopineet yhteistyöstä, jossa Farmasian oppimiskeskus järjestää vuosittain Apteekkariliiton ammatillisia ohjelmia tukevaa täydennyskoulutusta. Farmasian oppimiskeskuksella on vuosittain ollut kurssiohjelmassaan vähintään yksi diabetekseen liittyvä kurssi. Ensimmäisinä vuosina Apteekin diabetesohjelman käynnistymisen jälkeen diabeteskursseja järjestettiin suuren kysynnän vuoksi useita vuodessa. Farmasian oppimiskeskuksen kuudella diabeteskurssilla on ollut yhteensä 416 osanottajaa vuosina 2001-2004. Farmasian Päivät ovat lääkealan suurin vuosittainen täydennyskoulutustapahtuma, jonka järjestäjänä myös Farmasian oppimiskeskus toimii. Farmasian Päivillä on ollut joka vuosi diabetesyhdyshenkilöille suunnattu oma joko kokopäivän tai puolen päivän sessio. Yhdyshenkilösessioiden aiheet ja luennot ovat käsitelleet kulloinkin ajankohtaisia diabetesasioita. Yhdyshenkilösessioihin arvioidaan osallistuneen yhteensä noin 650 henkilöä vuosina 2001-2004. Diabetesyhdyshenkilökyselyiden mukaan apteekkien diabetesyhdyshenkilöt ovat osallistuneet aktiivisesti Diabetesliiton järjestämiin tilaisuuksiin, kuten Diabetesliiton vuosittaisille aluepäiville, Dehko-päiville, Diabeteskeskuksen kursseille ja Dehkon 2D -hankkeeseen liittyviin koulutustapahtumiin hankkeen sairaanhoitopiireissä. Lisäksi on osallistuttu alueellisiin ja paikallisiin diabetesai- 11

heisiin koulutustilaisuuksiin, joita ovat järjestäneet apteekkariyhdistykset, apteekkiketjut, kesäyliopistot ja yliopistojen koulutus- ja kehittämiskeskukset. Vastaajat mainitsivat myös useita moniammatillisia tilaisuuksia, joita olivat järjestäneet Yliopistolliset sairaalat, keskussairaalat, paikalliset diabetesyhdistykset tai paikalliset terveydenhuollon edustajat yhteistyössä. Apteekkien muun henkilökunnan koulutus ja toimipaikkakoulutus Jotta apteekkien koko farmaseuttisella henkilökunnalla olisi riittävät valmiudet neuvoa ja ohjata asiakkaitaan diabetekseen liittyvissä asioissa, on apteekeille suositeltu myös muun henkilökunnan kouluttamista diabetesasioihin. Koulutusmuotoja ovat olleet täydennyskoulutuskurssit ja toimipaikkakoulutus. Yhdyshenkilökyselyiden mukaan apteekkien koko on osallistunut edellä mainittuihin koulutustilaisuuksiin, lukuun ottamatta varsinaisia yhdyshenkilökoulutuksia. Farmasian oppimiskeskus tuottaa myös Apteekkariliiton ammatillisia ohjelmia tukevaa toimipaikkakoulutusmateriaalia. Apteekkien diabetesohjelman liittyen Farmasian oppimiskeskus on tuottanut apteekeille koulutusmateriaalia diabeteksesta. Materiaalin pääpaino on lääkehoidossa ja lääkeneuvontaa tukevassa tiedossa. Koulutuspaketit sisältävät teoriaosan sekä tehtäviä ja asiakastapauksia. Materiaalia voi käyttää sekä toimipaikkakoulutuksen tukena että itseopiskelumateriaalina. Ensimmäistä kansiomuotoista koulutuspakettia on hankittu yhteensä 300 apteekkiin. Uudempi vuoden 2005 alkupuolella ilmestynyt CD-muotoinen koulutuspaketti koostuu kuvaa ja ääntä sisältävistä luennoista sekä niihin liittyvistä tehtävistä. Materiaali on kokonaan sähköisessä muodossa, mutta se sisältää myös tulostettavan luentomateriaalin. Uudempaa koulutuspakettia on hankittu 135 apteekkiin alkuvuoden 2005 aikana. Apteekeissa tapahtuvan itseopiskelun ja toimipaikkakoulutuksen tueksi Apteekkariliitto on tuottanut yhteistyössä Helsingin ammattikorkeakoulu Stadian jalkaterapian koulutusohjelman kanssa apteekkien diabetesyhdyshenkilöille koulutuspaketin diabeetikon jalkojenhoidosta. Koulutuspaketti lähetettiin kaikille Apteekkariliiton jäsenapteekeille vuoden 2005 alussa. Muuta toimipaikkakoulutuksen tukimateriaalia apteekeille ovat olleet Apteekkien diabetesohjelmaa esittelevä kalvosarja, yhdyshenkilökoulutustilaisuuksien luennoista koottu kalvopaketti ja Diabeteskeskuksen tuottamat Maailman Diabetespäivien aiheisiin liittyvät infopaketit. Apteekit ovat tilanneet lääkeyrityksiltä myös insuliinin annostelussa käytettävistä välineistä mallikappaleita käytettäväksi toimipaikkakoulutuksessa ja asiakkaiden ohjauksessa. Diabetesyhdyshenkilökyselyyn vastanneista apteekeista 179 ilmoitti järjestäneensä diabetekseen liittyvää toimipaikkakoulutusta. Vastaajat toivat myös esille, että apteekeissa on laadittu lääkeneuvonnan tueksi diabeteslääkkeistä yhteenvetoja ja lääkeneuvontaohjeita. Apteekeissa kannustetaan henkilökuntaa myös itseopiskeluun. Vastauksissa tuotiin myös esille, että paikalliset diabeteshoitajat ovat käyneet esittelemässä apteekin henkilökunnalle insuliinikyniä ja niiden käyttöä ja kertoneet annostelutekniikasta. Myös ra- 12

vitsemusterapeutit ovat käyneet kouluttamassa apteekkien henkilökuntaa terveelliseen ravitsemukseen liittyvissä asioissa. Paikallinen koulutus on tärkeää erityisesti annosteluvälineiden käytön ja annostelutekniikan opiskelussa, koska isoissa valtakunnallisissa koulutustilaisuuksissa ei ole mahdollista käydä riittävän yksilöllisesti läpi niihin liittyviä asioita. 6. DIABEETIKON HOIDON TOTEUTUMISEN TUKEMINEN APTEEKISSA Lääkehoidon ohjaus apteekissa ja hoidon onnistumisen varmistaminen Diabeetikot käyttävät keskimäärin useampia lääkkeitä kuin muu väestö. Verensokeria laskevan lääkityksen ohella tyypin 2 diabetesta sairastavalla diabeetikolla on usein käytössään 1-3 verenpainelääkettä, kolesterolia alentava lääkitys ja asetyylisalisyylihappoa sisältävä valmiste. Erilaiset sydänlääkkeet ovat myös tavallisia. Samalla riski yhteisvaikutuksille tai päällekkäisille lääkityksille on kasvanut. Apteekin tehtävänä on tarkistaa onko toimitettavilla lääkkeillä yhteisvaikutuksia ja tarkkailla mahdollisia päällekkäislääkityksiä, joita voi syntyä jos diabeetikko joutuu esimerkiksi käymään useilla eri lääkäreillä, tai jos useampi lääkäri uusii lääkemääräyksiä. Lääkkeiden yhteisvaikutusten tarkastaminen on helpottunut viime vuosina uusien interaktio-tietokantojen käytön yleistyttyä apteekeissa. Suuri lääkkeiden lukumäärä vaikuttaa helposti myös hoidon toteuttamiseen ja siihen, miten lääkkeiden ottaminen muistetaan. Useasti päivässä tapahtuva annostelu saattaa tuntua diabeetikon mielestä vaikealta. Apteekeilla on mahdollisuus tukea turvallisen lääkehoidon toteutumista esim. annosjakelupalvelun avulla. Apteekkikäynnin yhteydessä tarjoutuu luonteva tilaisuus paitsi lääkehoitoa koskevalle neuvonnalle, myös elintapaohjaukselle. Apteekeissa voidaan tukea diabeetikkojen elintapamuutosten toteutumista, mikä on erityisen tärkeää juuri diagnosoiduille diabeetikoille. Diabeetikko saattaa tukeutua pelkkään lääkehoitoon, jolloin motivaatio muuttaa elintapoja terveellisemmäksi saattaa olla huono. Noudattamalla terveellisiä elintapoja voidaan tyypin 2 diabeteksen hoidossa vähentää diabetekseen liittyvien lisäsairauksien vaaraa ja komplikaatioriskiä. Yhdyshenkilökyselyssä apteekeilta kysyttiin, miten apteekeissa varmistetaan diabeetikon hoidon onnistuminen. Vastaajat toivat esille muun muassa seuraavia asioita: - apteekeissa varmistetaan diabeetikolle määrättyjen lääkkeiden oikea käyttö ja oikea annostelu ja pistostekniikka - asiakasneuvonnassa käytetään tarvittaessa apuna mallivälineitä annostelutekniikan kertaamiseen - kehotetaan neulojen vaihtoon ja pistospaikan kierrättämiseen - korostetaan ihon ja haavanhoidon tärkeyttä - tarkistetaan lääkkeiden yhteisvaikutukset - kysytään miten hoito on onnistunut ja onko ollut ongelmia - tuetaan pistoshoitoon siirtymistä - annetaan ohjeista insuliinein säilyttämisestä, ratkaistaan säilytysongelmia yhdessä asiakkaan kanssa - huomioidaan diabetes itsehoitotuotteiden valinnassa - motivoidaan diabeetikkoa hoitamaan liitännäissairauksia - jaetaan kirjallista materiaalia ja kannustetaan noudattamaan saatuja ruokavalio-ohjeita 13

Yhdyshenkilökyselyssä kysyttiin, onko diabeetikoille annettava neuvonta tehostunut Apteekkien diabetesohjelman myötä. Vastaajista 118 oli sitä mieltä, että neuvonta on tehostunut, 112 ei osannut ottaa kantaa ja 23 ilmoitti, ettei ole. Vastaukset ovat henkilökohtaisia mielipiteitä, sillä neuvonnan tehostumista on vaikea mitata luotettavasti. Kuitenkin ne antavat suuntaa siitä, koetaanko ohjelmalla olleen mitään vaikutusta. Monien vastaajien mielestä oma tietomäärä ja osaaminen diabeteksen hoitoon liittyvissä asioissa olivat ohjelman myötä kasvaneet huomattavasti. Hoitoon hakeutumisen ohjaus Diabeetikon kanssa keskustellessa esille tulevat asiat voivat olla sellaisia, ettei niitä voi apteekissa ratkaista, vaan diabeetikkoa on kehotettava hakeutumaan diabeteshoitajan tai lääkärin vastaanotolle. Apteekissa voidaan kiinnittää huomiota reseptilääkkeiden toimitusmerkintöjen perusteella lääkkeiden ali- ja ylikäyttöön. Apteekissa on tärkeä tunnistaa myös huonon hoitotasapainon merkit varsinkin akuuteissa tilanteissa, kuten jo pahaan väsymykseen johtanut alkava happomyrkytystila, jolloin hengitys haisee asetonille ja potilas on punakka ja hänen ihonsa lämmin. Tämän vastakohtana on puolestaan hypoglykeeminen, sekavasti puhuva ja kalpea potilas, joka voi tilan jatkuessa mennä tajuttomaksi eli insuliinisokkiin. Tällaisissa tilanteissa apteekin on tärkeää ohjata potilas eteenpäin oikeaan hoitopaikkaan. Apteekkien diabetesyhdyshenkilöitä on pyydetty selvittämään diabeetikon hoitoketju omalla paikkakunnallaan, ja rohkaistu ottamaan yhteyttä ja tutustumaan muihin hoitoketjun toimijoihin. Paikallisten hoitojärjestelyjen tuntemusta tarvitaan, jotta diabeetikko voidaan tarvittaessa ohjata eteenpäin oikeaan paikkaan, ja jotta mahdollisia lääkehoitoon liittyviä ongelmia selvitettäessä osataan ottaa yhteyttä oikeaan tahoon. Yhdyshenkilökyselyn mukaan diabeetikon hoitojärjestelyt omalla paikkakunnalla on selvitetty melko hyvin. Hoitojärjestelyt oli selvitetty 214 apteekissa, mutta 44 apteekissa sitä ei vielä ollut tehty. Diabeteksen hoitoon nimetty lääkäri oli 154:n ja diabeteshoitaja 250:n kyselyyn vastanneen apteekin alueella tai paikkakunnalla. Kyselystä ilmenee, että apteekit ovat ohjanneet diabeetikkoja ottamaan yhteyttä hoitopaikkoihin huonon hoitotasapainon, omahoidon ongelmien, verensokerin puutteellisen seurannan sekä ihon tai haavan hoidossa ilmenneiden ongelmien vuoksi. Hoitopaikkaan on ohjattu myös tapauksia, joissa diabeetikko on aikonut lopettaa jonkin hänelle määrätyn lääkkeen käytön. Säännöllisistä kontrolleista muistuttaminen Diabeteksen hoidon lähtökohtana on diabeetikon omahoito, joka vaatii tietoa, taitoa, jaksamista ja motivaatiota. Diabeetikon hoidon seurantaan kuuluvat omaseuranta sekä määräaikaiskäynnit ja tutkimukset lääkärin ja hoitajan vastaanotolla. On tärkeää, että diabeetikko ymmärtää määräaikaistutkimusten merkityksen. Tähän diabeetikko tarvitsee hoidonohjausta sekä kannustusta ja kiinnostuksen osoitusta kaikilta hoitoon osallistuvilta, myös apteekeilta. 14

Kyselyn vastauksissa yhdyshenkilöt tuovat esiin, että monissa apteekeissa diabeetikkoja ohjataan säännöllisiin kontrolleihin diabeteshoitajien ja lääkäreiden vastaanotolle, eikä lääkemääräyksiä uusita jatkuvasti apteekin kautta. Jalkojen omahoidon opastus Jalkaongelmat ovat yleisin diabeteksen komplikaatio, ja noin neljälle prosentille diabeetikoista on tehty alaraaja-amputaatio. Diabeetikoiden jalkavaurioiden syntymistä tulee ehkäistä kaikin mahdollisin keinoin. Vastuu jalkojen hoidosta on ensisijaisesti diabeetikolla itsellään, mutta omahoidon tueksi hän tarvitsee ohjausta terveydenhuollon ammattilaisilta. Apteekin diabetesohjelman mukaan on olennaista, että sekä apteekkihenkilökunta että diabeetikko ovat selvillä jalkoja uhkaavista riskitekijöistä. Jalkojen hoitoon tarvittavia tuotteita hankitaan usein apteekkien kautta, ja siksi apteekissa on tärkeää varmistaa, että jalkojen hoitoon käytettävät tuotteet valitaan oikein, ja että diabeetikko saa asianmukaista ohjausta hoitotuotteiden käyttöön ja jalkojen omahoitoon. Apteekkariliiton ja Helsingin ammattikorkeakoulu Stadian jalkaterapeuttikoulutusohjelman tuottama koulutuspaketti koostuu toimipaikkakoulutus- ja itseopiskelumonisteesta, toimipaikkakoulutukseen käytettävistä kalvoista ja jalkojensa hoidosta kiinnostuneille asiakkaille tarkoitetusta asiakasesitteestä. Koulutuspaketti sisältää tietoa diabeetikon jalkojen riskitekijöistä, jalkojen omahoidosta ja jalkaongelmien hoidosta. Lisäksi siinä on mainittu tilanteet, joissa diabeetikko on ohjattava apteekista eteenpäin jalkaterapeutin, diabeteshoitajan tai lääkärin vastaanotolle. Materiaalissa kannustetaan apteekkeja tekemään diabeetikon jalkojen hoitoon liittyvissä asioissa yhteistyötä paikallisten jalkaterapeuttien ja -hoitajien tai diabeteshoitajien kanssa. Yhteistyössä voidaan tarkastaa mm. jalkojen hoidosta annettavan tiedon yhteneväisyys. Apteekit voivat myös ottaa muiden paikallisten tahojen kanssa osaa yhteistyötapahtumiin, joissa voidaan kertoa turvallisesta jalkojen hoidosta ja jalkojenhoitotuotteista. Kahden kuukauden kuluttua koulutuspaketin lähettämisestä 68 apteekkia ilmoitti järjestäneensä sen pohjalta toimipaikkakoulutusta. Apteekit ovat myös käyneet koulutuspaketin avulla läpi tuotevalikoimaansa ja tarvittaessa uusineet sitä. 7. TYYPIN 2 DIABETEKSEN EHKÄISY Dehkon Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelma Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelma 2003-2010 tavoitteena on saada lihavuuden, tyypin 2 diabeteksen sekä sydän- ja verisuonisairauksien ehkäisystä järjestelmällistä ja laajaan yhteistyöhön perustuvaa toimintaa perusterveydenhuollossa. Ohjelma pohjautuu suomalaiseen DPStutkimukseen (Diabetes Prevention Study), jonka mukaan elintapojen korjaaminen alentaa diabetesriskiä. 15

Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelma koostuu kolmesta strategiasta, joissa keskeistä ovat terveyttä edistävät ruoka- ja liikuntatottumukset, tehostettu elintapaohjaus sekä laaja toimijoiden joukko, johon kuuluvat perusterveydenhuolto, työterveyshuolto, apteekit ja järjestöt. Väestöstrategia pyrkii edistämään koko väestön terveyttä ravitsemuksen ja liikunnan keinoin siten, että tyypin 2 diabeteksen vaaratekijät, lihavuus ja metabolinen oireyhtymä, vähenevät kaikissa ikäryhmissä. Korkean riskin strategia kohdistetaan yksilökohtaisia toimenpiteitä henkilöihin, joilla on erityisen suuri vaara sairastua tyypin 2 diabetekseen. Varhaisen diagnoosin ja hoidon strategia pyrkii saamaan vastasairastuneet tyypin 2 diabeetikot ajoissa järjestelmällisen hoidon piiriin, jotta elämänlaatua heikentäviä ja hoidoltaan kalliita lisäsairauksia voitaisiin ehkäistä. Tyypin 2 diabeteksen ehkäisy apteekeissa Tyypin 2 diabeteksen ehkäisy on huomioitu Apteekkien diabetesohjelmassa, ja siinä tuodaan esille apteekkien rooli tyypin 2 diabeteksen ehkäisytyössä. Apteekit voivat hyvin osallistua tyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelman väestöstrategian toteuttamiseen. Apteekin kautta tavoitetaan myös niitä henkilöitä, jotka eivät käytä muita terveydenhuollon palveluita. Apteekit ovat jo aiemmin olleet aktiivisesti mukana terveyden edistämistyössä, mutta Apteekkien diabetesohjelman myötä on apteekeissa entistä enemmän ryhdytty kiinnittämään huomiota elintapamuutosten merkitykseen diabeteksen ehkäisyssä ja hoidossa. Apteekeissa voidaan tukea painonhallintaa, liikuntaa, oikeita ravitsemustottumuksia, tupakoinnin lopettamista ja alkoholin käytön vähentämistä neuvonnalla ja jakamalla terveyttä edistäviin elintapoihin liittyvää valistusmateriaalia. Apteekkien diabetesohjelman myötä valistusmateriaalia on ollut apteekkien asiakkaiden saatavilla entistä enemmän. Yhteistyötä materiaalin välittämisessä apteekkien asiakkaille on tehty viime vuosina mm. Diabetesliiton, Sydänliiton, Kunnossa kaiken ikää ohjelman, Hengitysliitto Helin ja Margariinitiedotuksen kanssa. Apteekkeja on kannustettu käyttämään esimerkiksi lautasmallia ja Sydänmerkki-esitettä apuna keskusteltaessa asiakkaan kanssa terveellisestä ravinnosta. Sydänmerkki-esitettä on ollut apteekeissa asiakkaiden saatavilla ohjelman alusta asti ja apteekeille on tiedotettu säännöllisesti Sydänmerkki-esitteen päivittymisestä merkin käyttöoikeuden saaneiden tuotteiden valikoiman kasvaessa. Apteekeissa voidaan opastaa asiakasta myös laskemaan oma painoindeksinsä ja mittaamaan vyötäröympäryksenä. Tupakointi, nikotiiniriippuvuus ja vieroitushoidot Käypä hoito -suosituksessa määritellään apteekkien ja muiden terveydenhuollon tahojen tehtävät tupakastavieroituksessa. Apteekkihenkilökunnalle on tähän liittyen järjestetty viime vuosina tupakanvieroitusta tukevaa koulutusta ja tuotettu siihen liittyvää toimipaikkakoulutusmateriaalia ja asiakasesitteitä. Apteekeissa työskentelevät astmayhdyshenkilöt toimivat myös apteekkien savuttomuusvastaavina. Lopeta ja voita -kilpailussa apteekit ovat olleet merkittävä tiedottaja ja ilmoittautumislomakkeiden jakaja. Tupakoinnin lopettamiseen liittyen apteekit ovat tehneet yhteistyötä myös Hengitysliiton paikallisyhdistysten kanssa. 16

Apteekkeja on kannustettu selvittämään omalla paikkakunnalla järjestettävät painonhallinta- ja tupakastavieroituskurssit, liikuntaryhmät ja ravintoneuvontapalvelut, joista voidaan tiedottaa asiakkaille tai joihin asiakkaita voidaan tarvittaessa ohjata. Apteekkien diabetesyhdyshenkilöistä koostunut pilottiryhmä oli testaamassa Lomaliiton kehittämää työikäisille suunnattua tyypin 2 diabetesta ennaltaehkäisevää kurssia talvella 2003-2004. Näistä ennaltaehkäisevistä kursseista asiakkaat saivat tietoa mm. apteekkien kautta. Yhdyshenkilökyselyssä vastaajilta kysyttiin millaisin toimenpitein apteekit ehkäisevät tyypin 2 diabetesta. Vastaajat toivat esille seuraavia asioita: - kerrotaan asiakkaille tyypin 2 diabeteksen riskitekijöistä - annetaan elintapaneuvontaa - Pieni päätös päivässä -neuvontamallin toteuttaminen - apteekissa esillä lautasmalli ja kaloripöytä - pidetty suola- ja rasvanäyttelyitä - pidetään esillä metaboliseen oireyhtymään liittyvää materiaalia - Sinä valitset -esitelehtiset jaossa - keskustellaan ruokavalion ja liikunnan merkityksestä niin usein kuin mahdollista - kannustetaan asiakkaita liikkumaan ja tuetaan laihduttamista - teemapäivinä saatavilla ruokavalio-ohjausta ja erilaisia mittauksia - tehty asiakkaille luettavaksi tyypin 2 diabetekseen liittyvä kansio - terveellisiä ruokaohjeita on pidetty esillä. 8. RISKIRYHMIIN KUULUVIEN TUNNISTAMINEN APTEEKEISSA Apteekit voivat osallistua tyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelmassa mainittuun korkean riskin strategian toteuttamiseen. Apteekeilla on hyvät mahdollisuudet tavoittaa riskiryhmiin kuuluvia henkilöitä eli toimia paikkana, jossa voidaan tehdä seulontaa Kansanterveyslaitoksen kehittämällä ja Diabetesliiton julkaisemalla riskitestillä. Tyypin 2 diabeteksen sairastumisriskin arviointilomakkeita ja Mikä nyt neuvoksi? -lehtisiä on ollut apteekeissa asiakkaiden saatavilla Apteekkien diabetesohjelman käynnistymisestä lähtien. Vuonna 2004 apteekit saivat käyttöönsä myös Diabetesliiton Tuijota omaan napaasi -huomiojulisteen ja -esitteen, joka sisältävää myös riskitestin. Apteekkariliiton tekemässä apteekkien toimintaa kartoittavassa selvityksessä kävi ilmi, että riskitesti oli vuonna 2004 käytössä 357 apteekissa ja näistä 119 apteekkia oli sopinut sen käytöstä paikallisen muun terveydenhuollon kanssa. Yleisimmin on sovittu, miten eri riskipistemääriä saaneita asiakkaita neuvotaan apteekissa, milloin asiakas ohjataan eteenpäin ja mihin, ja millaista materiaalia asiakkaalle annetaan apteekista mukaan. Osa apteekeista oli sopinut lähiterveysasemiensa kanssa riskitestin käytön aloittamisajankohdasta, ja täten varmistettiin, että terveysasemalla on riittävästi resursseja ottaa vastaan korkean riskin asiakkaita. Yhdellä paikkakunnalla oli sovittu toimintatavasta, jossa riskitesti täytetään 17

apteekissa, ja yli 15 pistettä saavien lomakkeet toimitetaan apteekista terveysasemille, mistä diabeteshoitajat ottavat korkean riskin henkilöihin yhteyttä. Riskitestin käyttötavat apteekeissa vaihtelevat hyvin paljon. Osassa apteekeista riskitesti on mahdollista tehdä apteekin tiloissa yhdessä farmaseuttiseen henkilöstöön kuuluvan henkilön kanssa, jolloin on heti mahdollista keskustella saadusta pistemäärästä ja ohjata asiakas tarvittaessa eteenpäin tai antaa elintapaneuvontaa. Asiakas voi myös tehdä riskitestin itse, kun apteekissa on varattu siihen tila ja esillä on mittanauha vyötärönympäryksen mittaamiseksi. Joissakin apteekeista riskitestiä jaetaan kohdennetusti niille asiakkaille, joilla saattaa olla korkea riski sairastua tyypin 2 diabetekseen. Eräissä apteekeissa on käytäntönä antaa riskitesti diabeteslääkkeitä hakeville asiakkaille, jotta he voisivat viedä sitä lähiomaistensa täytettäväksi. Osassa apteekeista riskitestiä jaetaan asiakkaille vain Maailman diabetespäivänä, ja osassa riskitesti on aina esillä esitehyllyssä. Joissakin apteekeissa testit ovat esillä reseptintoimituspisteissä ja testistä keskustellaan aina asiakkaan kanssa. Riskitestiä on myös lähetetty asiakkaille apteekin asiakaskirjeissä ja jaettu apteekin henkilökunnan pitämissä yleisöluentotilaisuuksissa. Yhdyshenkilökyselyyn vastaajat toivat esille, että riskitestilomakkeiden avulla apteekeissa on syntynyt paljon keskustelua elintavoista ja riskitekijöistä, ja että riskitesti on siten koettu hyväksi apuvälineeksi myös keskustelun avaajana. 9. APTEEKKIEN DIABETESOHJELMAAN LIITTYVÄ PAIKALLINEN YHTEISTYÖ Apteekin ja muun terveydenhuollon yhteistyön tarkoituksena on rakentaa yhteiset paikalliset toimintamallit sekä täsmentää apteekin roolia, tavoitteita ja velvoitteita diabeetikon hoidossa ja diabeteksen ehkäisyssä. Samalla apteekki saa tietoa paikallisesta hoitoketjusta ja osaa tarvittaessa ohjata hoitoa tarvitsevan diabeetikon oikeaan osoitteeseen. Monella paikkakunnalla tällaiset yhteistyömuodot ovat olleet käynnissä jo ennen Apteekkien diabetesohjelman käynnistymistä. Näillä paikkakunnilla Apteekin diabetesohjelma on voitu luontevasti ottaa osaksi jo käynnissä olevaa yhteistyötä. Diabeetikon hoidon onnistumisen kannalta on tärkeää, että hän saa kaikista terveydenhuollon yksiköistä, myös apteekeista, yhdenmukaista tietoa sairaudestaan, sen hoidosta ja elintapojen muuttamisesta. Tiedon ja ohjauksen yhdenmukaistamiseksi ja paikallisista toimintatavoista sopimiseksi apteekkien diabetesyhdyshenkilöitä on rohkaistu ottamaan yhteyttä paikallisiin diabeteksen hoidosta vastaaviin tahoihin yhteistyön käynnistämiseksi. Henkilökohtaisten kontaktien luominen auttaa usein käytännön työssä. Eri osapuolten on tärkeää tutustua toistensa tehtäviin, jotta apteekki voi entistä paremmin tarjota oman osaamisensa muun toiminnan tueksi. Ohjelmaan mukaan lähteneille apteekeille suositeltiin, että apteekki selvittäisi paikallisen diabeteshoidon organisaation ohjelman alussa ja pyrkisi järjestämään yhteisen palaverin paikallisen muun terveydenhuollon (esim. läheisen terveyskeskuksen) kanssa. Yhdyshenkilökyselyyn vastan- 18

neista apteekeista 138 oli pitänyt yhteistyön käynnistämiseen ja suunnitteluun liittyviä tapaamisia paikkakunnan muiden toimijoiden kanssa. Useimmiten tapaamisia oli ollut 1-2 kertaa vuodessa. Muutamat apteekit olivat järjestäneet tapaamisia jopa 3-4 kertaa vuodessa. Useimmiten aloitteen tapaamiseen oli tehnyt apteekin edustaja (111), mutta aloitteita oli tullut myös muun terveydenhuollon puolelta (33) ja diabetesyhdistyksen puolelta (24). Paikallista yhteistyötä voidaan tehdä myös lähiapteekkien kesken, ja apteekit voivat järjestää yhdessä tapaamisia muun terveydenhuollon kanssa. Tätä on suositeltu ohjelmassa niille paikkakunnille, joilla on useita apteekkeja. Tällöin tieto välittyy parhaiten kaikille diabeetikon kanssa tekemisissä oleville tahoille. Yhdyshenkilökyselyn mukaan 45 apteekkia oli tehnyt yhteistyötä muiden apteekkien kanssa. Paikallisen yhteistyön muodot käytännössä Yhdyshenkilökyselyssä selvitettiin Apteekin diabetesohjelman aikana tehdyn paikallisen yhteistyön muotoja. Kyselyyn vastanneista apteekeista (n=262) oli 138:lla ollut tapaamisia ja niistä 82 oli johtanut varsinaisen yhteistyön syntymiseen. Moni vastaaja toi esille, että ensimmäisissä tapaamisissa oli tutustuttu ja esitelty omaa toimintaa ja tehtäviä, kuten tavoitteena oli ollutkin. Eniten oli käsitelty diabeetikoiden lääkkeiden käyttöön liittyviä ongelmia (taulukko 2). Tähän liittyen tapaamisia suunniteltaessa oli muutamilla paikkakunnilla sovittu, että tapaamisiin osallistuvat tahot keräisivät etukäteen diabetekseen ja sen lääkehoitoon käytännön työssä vastaan tulevia ongelmia ja kysymyksiä. Niitä käsiteltiin nimettöminä tapaamisten yhteydessä, ja yhdessä pohtien löydettiin ratkaisumallit, joita voitiin soveltaa jatkossa vastaaviin tilanteisiin. Vastaajista 42 ilmoitti järjestäneensä paikkakunnalla muun terveydenhuollon kanssa yhteistä diabetekseen liittyvää koulutusta. Koulutusyhteistyön avulla voidaan hyvin varmistaa, että diabeetikon saama tieto paikkakunnan eri terveydenhuollon toimipisteistä on samanlaista. Apteekin farmaseutit ja proviisorit ovat asiantuntijoita lääkkeisiin liittyvissä asioissa ja he olivat kyselyn mukaan luennoineet niistä muun muassa paikallisille diabeteshoitajille. Insuliinin annosteluvälineisiin ja insuliinien annostelutekniikkaan liittyvissä kysymyksissä diabeteshoitajat ovat puolestaan käyneet tarvittaessa opastamassa apteekkien henkilökuntaa. Koulutusyhteistyö voi olla myös laajempaa; esimerkiksi Kuopiossa on ollut koulutuspalavereita kaksi kertaa vuodessa terveyskeskuksen, diabetesyhdistyksen, yliopiston ja terveydenhuollon oppilaitoksen kanssa. Apteekit on liitetty mukaan toimintaan noin vuosi sitten. Vantaalla kaupunki on alkanut huomioida apteekit yhteistyökumppaneina ja kutsunut ne mukaan yhteisiin koulutustilaisuuksiin. Yhdyshenkilökyselyn vastaajista 69 ilmoitti, että teemapäiviä on toteutettu yhteistyössä muun terveydenhuollon kanssa. Useimmiten yhteistyössä on teemapäivinä toteutettu erilaisia mittauksia. Apteekin diabetesohjelmassa suositellaan, etteivät apteekit tee verensokerimittauksia, mutta niitä voidaan toteuttaa esimerkiksi teemapäivinä yhteistyössä muun terveydenhuollon kanssa. Apteekit voivat myös tarjoutua tukemaan terveyskeskusten tai diabetesyhdistysten järjestämiä seulontakampanjoita. 19

Taulukko 2. Paikallinen apteekkien ja muun terveydenhuollon välinen diabetekseen liittyvä yhteistyö. Yhteistyön aihe Diabeetikon lääkkeiden käytön ongelmien ratkaiseminen 85 Asiakasohjauksen sisällön yhteneväisyyden varmistaminen 80 Teemapäivien toteuttaminen 69 Yhteisen koulutuksen järjestäminen 42 Paikallisten kampanjoiden toteuttaminen 26 Yleisöluentojen pitäminen 22 Näytteilleasettajana paikallisissa yleisötapahtumissa 10 Yhteensä Paikalliset toimintaa koskevat sopimukset Apteekkien diabetesohjelmassa suositellaan paikallisista toimintamalleista sopimista, jotta eri tahojen toimintatavat olisivat selkeästi myös muiden osapuolten tiedossa ja hyväksymiä. Sovituista toimintatavoista kiinni pitämimen varmistaa, että diabeetikon eri paikoista saama tieto on yhteneväistä ja tukee diabeetikon hoidon toteutumista. Yhdyshenkilökyselyssä vastaajia pyydettiin ilmoittamaan millaisia sopimuksia paikallisista toimintatavoista apteekit ovat tehneet muun terveydenhuollon edustajien kanssa (taulukko 3). Suurin osa sopimuksista koski diabeetikon ohjaamista apteekista eteenpäin lääkärin tai hoitajan vastaanotolle ja lääkemääräysten uusimiskäytäntöjä. Selkeän ohjeistuksen myötä voidaan varmistaa, että diabeetikko saa tarvittaessa apteekista ohjeen ottaa yhteyttä hoitopaikkaansa. Toisaalta voidaan välttää myös hoitopaikkaa rasittavia turhia käyntejä. Lääkeneuvonnassa esille otettavista asioista ja työnjaosta oli sen sijaan sovittu vähemmän. Apteekin tärkeänä tehtävänä on varmistaa, että vastasairastuneet ja jo pitkään lääkkeitä käyttäneet diabeetikot ymmärtävät lääkehoitoonsa liittyvät asiat ja osaavat käyttää lääkkeitään oikein. Lääkkeiden käytön ohjausta diabeetikon tulisi kuitenkin saada myös lääkärin ja hoitajan vastaanotolla. Samansuuntaiset toisiaan tukevat viestit monelta eri taholta varmistavat hoitoon sitoutumista ja lääkehoidon toteutumista asianmukaisesti. Toisaalta myös diabeetikko voi kysyä lääkkeidensä käytöstä eri paikoissa, jolloin kaikilla olisi oltava riittävästi tietoa oikean ohjauksen antamiseen tai tieto siitä, mistä parhaiten löytyy asiantuntemusta diabeetikon opastamiseen. Tämän vuoksi olisi suotavaa, että paikallisesti käytäisiin läpi eri tahojen käytännöt lääkeneuvonnan osalta ja tarvittaessa sovittaisiin mihin asioihin kukin taho jatkossa neuvontatyössään erityisesti paneutuu. Tärkeintä on varmistua siitä, että diabeetikko saa riittävästi neuvontaa oikean ja turvallisen lääkehoidon toteuttamiseksi. Apteekissa jatkuvasti asiakkaiden saatavilla pidettävistä diabeteksen ehkäisyyn ja hoitoon liittyvistä esitteistä oli myös sovittu. Esitemateriaalia on runsaasti saatavilla, ja on järkevää poimia tarjonnasta juuri ne, jotka tukevat diabeetikolle annettavaa ohjausta mahdollisimman hyvin. Lisäksi olisi myös hyvä sopia, onko esitteissä sellaisia, joita tulisi jakaa asiakkaille kohdennetusti siten, että oikea tieto annetaan oikeaan aikaan. 20