Tromboosiprofylaksian. nykytilanne. Hannu Miettinen KYS - Kuopio 10.4.2015



Samankaltaiset tiedostot
Trombiprofylaksia - alustus. Hannu Miettinen KYS - Kuopio

TROMBOOSI- PROFYLAKSIA GKS Anna-Mari Heikkinen Terveystalo

- Limakalvobiopsia - Harjanäyte - KNB (G19)

Antitromboottinen lääkehoito

Antikoagulaation tauotus ja siltahoito toimenpiteiden yhteydessä

Toimenpiteeseen tulevan potilaan antikoagulaatiohoito ja veren hyytymishäiriöt. Jarkko Karihuhta

Eteisvärinän antikoagulaatiohoito. Seija Paakkinen LL, sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri Kardiologian alueylilääkäri PHHYKY

SUOSITUS ANTITROMBOOTTISEN HOIDON TAUOTUKSESTA TOIMENPITEISSÄ

Hyytymishäiriöt - laboratoriotutkimukset

Ohje Xarelto -lääkkeen käyttäjälle

Ohjeistus antikoagulanttihoidon seurantaan ja annosmuutosten toteuttamiseen

Poikkeava tukostaipumus Antitromboottiset hoidot. Riitta Lassila Hematologia, hyytymishäiriöt HUSLAB

Tukos dabigatraanihoidon aikana

Uutta antikoagulaatiosta: onko marevan mennyttä? Anne Pinomäki, LL Osastonlääkäri Hyytymishäiriöyksikkö BioChem

LYHYT TROMBIPROFYLAKSIA - PITÄISIKÖ HARKITA? ANNETTE MOISANDER VS OYL KESKI-SUOMEN KESKUSSAIRAALA

Hyytymiseen vaikuttavien lääkkeiden tauottaminen ennen elektiivistä toimenpidettä pehmytkudoskirurgian poliklinikoilla

Tekonivelleikkauksen jälkeiset komplikaatiot

Veren hyytymiseen vaikuttava lääkitys päivystyksessä

Tietoa eteisvärinästä

MIKSI LASKIMO TUKKEUTUU JA KUINKA TUKOS ESTETÄÄN/HOIDETAAN?

Hyytyykö vai ei? Mitä kliinikon on hyvä tietää veren hyytymisestä? Riitta Lassila Hyytymishäiriöt, hematologia ja HUSLAB

Eteisvärinä ja aivoinfarktin ehkäisy

MIKSI LASKIMO TUKKEUTUU JA KUINKA TUKOS ESTETÄÄN/HOIDETAAN?

Käypä hoito - päivitys

Hyytymishäiriöt - laboratoriotutkimukset

FRAKTIOIMATON HEPARIINI (UFH) INFUUSIO - OHJE

Mitä laboratorion hyytymiskokeet kertovat

Tromboosiprofylaksia kirurgiassa: kenelle, miksi?

Uudet laskimotromboosin estolääkkeet ja leikkaus

FRAKTIOIMATON HEPARIINI (UFH) INFUUSIO - OHJE

Tromboemboliset komplikaatiot syöpäpotilaalla

ELIQUIS (apiksabaani) Määrääjän opas

Trombofilian tutkiminen leikkauspotilaalla el Hannele Rintala

Lääkkeen määrääjän opas

Syöpäpotilaan riskiin saada laskimotukos vaikuttavat potilaskohtaiset tekijät hyytymistaipumus ja syöpätaudin laji ja levinneisyys (katso kohta 5).

Tromboosiprofylaksi ja tromboosin hoito mitä uutta? Riitta Lassila Hyytymishäiriöt, hematologia ja HUSLAB

Pradaxa ja uuden sukupolven verenohennuslääkkeet

Uudet antikoagulantit

Käypä hoito -suositus

Sydänpotilaan antitromboottinen lääkitys leikkausten ja pientoimeenpiteiden yhteydessä

Ohjeistus antikoagulanttihoidon seurantaan ja annosmuutosten toteuttamiseen. TPA Tampere: antikoagulanttihoito

Miksi on tärkeää tunnistaa eteisvärinä. Tunne pulssisi. Mikko Syvänne MS

ELIQUIS (apiksabaani) Määrääjän opas

Pradaxa (dabigatraanieteksilaatti) LÄÄKKEEN MÄÄRÄÄJÄN OPAS

Vanhojen ja uusien antikoagulanttien etuja ja haittoja. Riitta Lassila Hyytymishäiriöyksikkö, hematologia ja HUSLAB

Uusien antikoagulanttien käyttö erityistilanteissa

ANTIKOAGULAATIOHOIDON SAVOTTA Hyytymishäiriöt Hematologia-HUSLAB Riitta Lassila

LEIKKAUKSEEN VALMISTAUTUMINEN JA KIVUNHOITO

TAIPUMUS SAADA VERITULPPA

Pradaxa (dabigatraanieteksilaatti) LÄÄKKEEN MÄÄRÄÄJÄN OPAS LASKIMOTROMBOEMBOLIOIDEN PRIMAARIPREVENTIOON

Tekonivelinfektion riskitekijät. Teija Puhto Sis. ja inf. el Infektioiden torjuntayksikkö Operatiivinen tulosalue, OYS

Luentomateriaali Laskimotukos ja keuhkoembolia Mitä uutta? Julkaistu Perustuu päivitettyyn Käypä hoito -suositukseen

Päivystäjä ja uudet antikoagulantit: Verenvuodon hoito. Elina Armstrong, el Hyytymishäiriöyksikkö HUS Meilahti

Huomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle. Anne Levaste, Clinical Nurse Educator

Pienet ei-kardiologiset toimenpiteet ja pitkäaikainen antikoagulaatiohoito

Laskimotukoksen ehkäisy

MITÄ KEUHKOEMBOLIASTA ON HYVÄ TIETÄÄ

Pradaxa (dabigatraanieteksilaatti)

Tietoa eteisvärinästä

Antikoagulaatiohoidon edistysaskelia ja huolenaiheita

VUOTOTAIPUMUKSEN DIAGNOSTIIKKA JA TULOSTEN TULKINTA. Timea Szanto, LT, el Hyytymishäiriöyksikkö Kliininen kemia ja hematologia HUSLAB

Tromboosiprofylaksia

Varfariinihoidon toteutus ja seuranta KSSHP:ssa

TEKONIVELLEIKKAUS COXASSA. Marita Mikkola Minna Nyrhi

OPAS SYVÄ LASKIMOTUKOS- JA KEUHKOEMBOLIAPOTILAALLE. XARELTO -lääkkeen käyttäjälle

Kriittisesti sairailla potilailla on suuri riski

ETEISVÄRINÄPOTILAIDEN ANTIKOAGULAATIOHOIDON TOTEUTUMINEN TAYS ENSIAPU ACUTASSA

Uutta eteisvärinän hoidosta

Lääkkeen määrääjän opas

AVH ja turvallinen antitromboottinen hoito. Riitta Lassila Hyytymishäiriöt Hematologia ja HUSLAB

ARGATROBAANI (NOVASTAN ) INFUUSIO - OHJE

Aivoverenkiertohäiriöt ja verenpaine- mitä uutta?

Lääkkeen määrääjän opas

Antikoagulaatiohoidon aiheet ja toteutus eteisvärinässä

SEPELVALTIMOTAUTIKOHTAUSPOTILAAN HOITO

MIKSI LASKIMO TUKKEUTUU JA KUINKA TUKOS ESTETÄÄN/HOIDETAAN? Elina Armstrong, el Riitta Lassila, oyl Hyytymishäiriöt, Hematologia HYKS

LYHENTEITÄ MIKSI LASKIMO TUKKEUTUU JA KUINKA TUKOS ESTETÄÄN/HOIDETAAN?

Pradaxa (dabigatraanieteksilaatti)

Keskustan ja Eteläinen Lähiklinikka 16. ja Lahden terveyskeskus Kari Korhonen lääkintöneuvos LKT, yleislääketieteen erikoislääkäri

Pradaxa (dabigatraanieteksilaatti)

Tekonivelinfektion antibioottihoito. Teija Puhto LT, sis. ja inf. el vs.oyl, Infektioiden torjuntayksikkö OYS

TAIPUMUS SAADA VERITULPPA

TAIPUMUS SAADA VERITULPPA

Antikoagulaatiohoito eteisvärinässä

Tukostaipumus (2 tapausta)

Sydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon

Epiduraalianalgesian hyöty

Milloin keuhkoemboliapotilas soveltuu kotihoitoon?

OPAS ETEISVÄRINÄPOTILAALLE. XARELTO -lääkkeen käyttäjälle

Uutta lääkkeistä: Edoksabaani

OSTEOPOROOSIN LÄÄKEHOITO Anna-Mari Koski

LIITE I VALMISTEYHTEENVETO

Tekoläppiin liittyvän tromboemboliavaaran

Apuaine, jonka vaikutus tunnetaan: Yksi 2,5 mg:n kalvopäällysteinen tabletti sisältää 51,43 mg laktoosia (ks. kohta 4.4).

Aivohalvauksen ehkäisy eteisvärinäpotilailla. Juhani Airaksinen Sydänpurjehdus 2011

Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet

Kuuluuko asiakkaan ääni laadun kehittämisessä? Case sydänsairaudet

TAIPUMUS SAADA VERITULPPA

Uusien antikoagulanttien hallittu käyttöönotto

Transkriptio:

Tromboosiprofylaksian nykytilanne Hannu Miettinen KYS - Kuopio 10.4.2015

Tromboosiprofylaksia Vähentää laskimotukoksen aiheuttamia komplikaatioita Ei saa aiheuttaa komplikaatioita

Laskimotukos ja keuhkoveritulppa tekonivelleikkauksen jälkeen Altistavia tekijöitä: yli 60 vuoden ikä ylipaino tupakointi, vaihdevuosiin liittyvä hormonikorvaushoito syöpäsairaudet aiemmin sairastettu tromboembolinen tapahtuma leikkaukseen liittyvä nestehukka toipumisen vaatima vuodelepo ja immobilisaatio Laskimotukos ja keuhkoembolia. Käypä hoito, päivitys 2015

JAMA. 2012;307(3):294-303: Using current VTE prophylaxis, approximately 1 in 100 patients undergoing TKA and approximately 1 in 200 patients undergoing THA develops symptomatic VTE prior to hospital discharge. Polven tekonivelleikkauksen jälkeen oireettomia laskimotukoksia esiintyy enemmän kuin lonkan tekonivelleikkauksen jälkeen. Vastaavasti oireisia laskimotukoksia esiintyy enemmän lonkan tekonivelleikkauksen jälkeen. Lonkan tekonivelleikkauksen jälkeen laskimotukosvaara kestää pitempään (vähintään kuukauden) kuin polven tekonivelleikkauksen jälkeen

Tromboosiprofylaksian toteutus: Fysikaaliset keinot ja lääkitys Varhainen mobilisaatio on merkittävin fysikaalinen menetelmä.

Tromboosiprofylaksian toteutus Fysikaaliset keinot Varhainen mobilisaatio Tukisukat Painepussipuristushoito Pohjestimulaattorit Alaraajan pumput ESTOLÄÄKKEET

Lääkitys Useita eri vaikutusmekanismeihin perustuvia lääkeaineita, joista käytetyimmät ovat (aakkosjärjestyksessä): apiksabaani, dabigatraani, daltepariini, enoksapariini, fondaparinuksi, rivaroksabaani, tintsapariini ja varfariini. Näiden lisäksi on käytettävissä myös muita erityistilanteisiin sopivia lääkkeitä.

Lääkitys Tromboosiprofylaksi voidaan aloittaa 6 9 tuntia tekonivelleikkauksen jälkeen tai viimeistään leikkausta seuraavana päivänä, eikä elektiivisissä tekonivelleikkauksissa tarvita leikkausta edeltävää profylaksia hyvän antikoagulaatiotehon saavuttamiseksi

Verenvuoto Verenvuodon vaaratekijöitä on useita. Tärkein on hoitamaton verenpainetauti (> 140/90 mmhg). Mikäli potilaalla on verenvuototaipumus (on ollut vakavia verenvuotokomplikaatioita), trombosytopenia (Tromb < 100 x 109/l), anemia (Hkr < 30 %), maksan toimintavika, munuaisten toiminnan vajaus (kreatiniinin poistuma < 30 ml/ min) tai hepariinin indusoima trombosytopenia (HIT, altistaa tukoksille), tromboosiprofylaksin toteutus tulee suunnitella yhdessä hematologin kanssa.

Haavan soosaaminen: Predictors of Wound Infection in Hip and Knee Joint Replacement 1181 TKA, 1124 THA 1977-1995 33 infections compared to controls Of the 9 pre-operative, 5 intra-operative, and 5 postoperative factors examined:! only hematoma formation and wound drainage were significant predictors to wound infections Salehet al, J OrthopRes, 2002.

Vuototaipumus Perinnöllinen vuototaipumus tai sairaus (esimerkiksi hemofilia tai Von Willebrandin tauti) Tavanomaisten tromboosiestolääkkeiden ohella myös: dipyridamoli, klopidogreeli, prasugreeli, tikagrelori ja danaparoidi, eräät syöpälääkkeet, SSRI-masennuslääkkeet, jotkut kipulääkkeet, glykosaminoglykaanit Hematologin tai muun erikoislääkärin (kuten kardiologin, neurologin) konsultaatio hyvissä ajoin ennen tekonivelleikkausta. Kalaöljy- ja Omega-3-valmisteet tulisi tauottaa n. 2 vk:a ennen leikkausta

Profylaksin kesto Lonkan tekonivelleikkauksen jälkeen profylaksi 28 35 vuorokautta. Polven tekonivelleikkauksen jälkeen riittää 10 14 vuorokauden profylaksi. Jos potilaalla on laskimotukokselle altistavia riskitekijöitä, esim. aikaisempi laskimotukos tai keuhkoembolia, tromboosiprofylaksin kestoksi suositellaan vähintään 4 vk. Profylaksin kesto on arvioitava potilaskohtaisesti

Siltahoito Jos potilas käyttää jo antikoagulaatiohoitoa, tulee sen keskeytystä harkita ennen leikkausta vuotoon ja hematomaan liittyvien komplikaatioriskien minimoimiseksi. Jos antikoagulaatiota ei voida turvallisesti keskeyttää, potilaalle ohjelmoidaan siltahoito

Hoitosuositukset antikoagulaation keskeyttämisestä toimenpiteiden yhteydessä American College of Chest Physicians 2006: Varfariinihoidon 4-5 vrk:n keskeytys turvallinen, jos Tromboembolian vuotuinen vaara on pieni (4 %:n luokkaa)

Esimerkkejä sydänsairauksiin liittyvästä vuotuisesta (%) tromboosiriskistä ilman antikoagulaatiota Viaton eteisvärinä 1 Kohtalaisen vaaran eteisvärinä 5 Erittäin suuren vaaran eteisvärinä 12 Kaksiliusk. aorttatekoläppä (ST Jude) 10-12 Yksiliuks. aorttatekoläppä (Björ-Shiley) 23 Kaksiliusk mitraalitekoläppä (St Jude) 22 Useita tekoläppiä 91 ACCP CHEST 2004; 126: 204S-

Siltahoito? Jos ASA on sekundaariprofylaksina (esimerkiksi aiemmin sairastettu sydän- tai aivoinfarkti, TIA tai ääreisvaltimosairaus), niin sitä ei tauoteta. Tromboosisprofylaksin indikaatioilla siihen lisätään pienimolekyylinen hepariini, jos potilaan hemostaasi sen sietää. ASA:lla on osittaista laskimotukoksen estovaikutusta, mutta pääasiallisin tromboosiprofylaksi on pienimolekyylinen hepariini.

Siltahoito AK-lääkitys lopetetaan 4 vrk ennen tp:tä! Esim. enoksapariini 1 mg/kg x 2 Lopetetaan 24 h ennen tp:tä Tp-aamuna INR LMWH tukosannoksella 6-9 t post.oper. Hoitoannos 24 tuntia leikkauksesta + Marevan INR 2 vrk hoitotasolla LMWH:n voi lopettaa

Uudet per os profyl. lääkkeet Ei vasta-aineita vielä Tutkimukset tehty valikoiduilla potilasryhmillä! yllätyksiä Vuoto-ongelmia?

Uudet suun kautta otettavat suoravaikutteiset hyytimisen estolääkkeet Antikoagulantit (NOAC, DOAC, non-vitamin- K/direct oral anticoagulants), joita potilailla on käytössä: eteisvärinän aivohalvausriskin vähentämiseksi, laskimotukoksen tai keuhkoembolian hoitoon tai sekundaariprofylaksia varten, tauotetaan erillisen suunnitelman mukaan www.hematology.fi/hyytymishäiriöt Tällöin tukosprofylaksi silloitetaan hepariinilla.

Suositus Tromboosiprofylaksi toteutetaan fysikaalisin keinoin ja lääkityksellä. Varhainen mobilisaatio on merkittävin fysikaalinen menetelmä, ja se aloitetaan mahdollisimman nopeasti leikkauksen jälkeen, yleensä jo leikkauspäivänä. Kemiallinen tromboosiprofylaksi aloitetaan 6 12 tunnin kuluttua haavan sulusta tai viimeistään ensimmäisenä leikkausta seuraavana vuorokautena.

Suositus Suositeltavin lääkevalinta sairaalahoidossa on pienimolekyylinen hepariini. Uusien antikoagulanttien soveltuvuus on syytä testata ennen potilaan kotiutusta, ellei näistä ole jo kokemusta kyseisen potilaan hoidossa. ASA yksin ei ole yleensä suositeltava leikkauksenjälkeiseen laskimoprofylaksiin.

Suositus Kemiallisen tromboosiprofylaksin kesto on lonkan tekonivelleikkauksen jälkeen 28 35 vrk Polven tekonivelleikkauksen jälkeen 10 14 vrk.