1 Kunta ja palvelurakennehanke Kari Välimäki Kansliapäällikkö 26.3.2007
Mistä tultu? 2 maaseudulta kaupunkiin maatalousyhteiskunnasta palveluyhteiskuntaan suurperheistä uusperheisiin lapsiyhteiskunnasta vanhusyhteiskuntaan potilaasta asiakkaaksi kansakoulusta yliopistoon sairaalasta kotiin korvamerkinnästä laskennallisiin valtionosuuksiin vanhainkotinormeista tavoite ja toimintasuunnitelmaan kieltolain ajasta markkinoille kylältä Eurooppaan tilikirjoista internetiin mikä ei ole juuri muuttunut: yhteiskunnalliset perustehtävät: koulutus, sosiaali ja terveystoimi, perusongelmat: köyhyys, sairaus, päihdeongelmat jne. kuntajaotus (ammattikuntien keskinäiset suhteet)
Aluejaot sosiaali ja terveydenhuollossa 2004 3 Manner Suomen Läänit Maakunnat Seutukunnat Kunnat, yht. 432 kpl Sairaanhoitopiirit Erityishuoltopiirit Työsuojelupiirit Osaamiskeskukset pl. Eskomp. VEP alueet 22.9.2003
85+ 80 84 75 79 70 74 65 69 60 64 55 59 50 54 45 49 40 44 35 39 30 34 25 29 20 24 15 19 10 14 5 9 0 4 SOSIAALI JA Kainuu, väestörakenne 2030, ikäryhmä % koko alueen väestöstä Naiset Miehet 10,00 8,00 6,00 4,00 2,00 0,00 2,00 4,00 6,00 8,00 10,00 4 Lähde: TK, PTT Lähde: TK, PTT
Health expenditure per capita, public and private expenditure, OECD countries, 2004 USD PPP 5
90 SOSIAALI JA EU maiden kansalaisten näkemys oman maansa terveydenhuollosta v. 2002: vähäiset muutokset riittävät 6 80 70 60 Suomi Itävalta Belgia Ranska Luxemburg Prosenttia 50 40 30 Espanja Iso Britannia EU Ruotsi Italia Tanska Alankomaat Saksa 20 10 Kreikka Portugali Irlanti 0 1000 1200 1400 1600 1800 2000 2200 2400 2600 2800 3000 Terveydenhuollon menot/as., US PPP $, 2001 Lähde: Eurobarometer 2003
7 Keskeiset haasteet palvelujen saannin turvaaminen eri väestöryhmille (/alueille) työvoiman saanti kustannusten nousu erityisesti lääkkeet teknologian hyödyntäminen markkinamekanismien käytön hallinta johtaminen asiakaslähtöisyys
8 Uudistuksen lähtökohdat sosiaalija terveydenhuollossa Perusoikeuksien edistäminen ja yhdenvertaisuus palveluiden saamisessa Puitelaki antaa lähtökohdat ja asettaa vähimmäistavoitteet; tukee Kansallisissa ohjelmissa käynnistettyä työtä Tärkeää vahvistaa kuntarakennetta ja uudistaa palvelurakennetta tasapainoisesti
9 Palvelujen laatu ja saatavuus turvataan koko maassa peruspalvelut järjestetään nykyistä suuremmalla väestöpohjalla erityispalvelut ja erikoissairaanhoito järjestetään yhteisessä kuntayhtymässä hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen turvataan uusissa rakenteissa
10 Kunta ja palvelurakenneuudistus eteneminen Lainsäädäntö kunta ja palvelurakenneuudistuksesta voimaan 15.2.2007, keskeisin säädös puitelaki Kunnat aloittaneet uudistuksen suunnittelun, raportointi valtioneuvostolle 31.8.2007 Ministeriöt ja Suomen kuntaliitto seuraavat ja tukevat uudistustyötä Erityislainsäädännön ja valtionosuuslainsäädännön valmistelu käynnistyy ministeriöissä
11 Sosiaali ja terveydenhuollon kokonaisuus Sosiaalihuollon ja erikoissairaanhoidon erityispalvelut Kivijalka = sosiaali ja terveydenhuollon peruspalvelut Perusta = hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen
12 Sosiaali ja terveydenhuollossa tavoitteisiin päästään vahvistamalla kuntarakennetta tiivistämällä kuntien yhteistyötä järkeistämällä palvelurakennetta varmistamalla palveluverkon kattavuus uudistamalla toimintatapoja vahvistamalla rahoituspohjaa
13 Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on tehokas keino kaventaa terveyseroja ja ehkäistä syrjäytymistä edistää parhaiten kaikkien kuntalaisten hyvinvointia on keskeinen keino hallita palvelutarpeen ja kustannusten kasvua edellyttää toimivaa ja hyvin johdettua kuntakokonaisuutta ja tiivistä yhteistyötä kunnan muiden hallintokuntien, viranomaisten ja yhteistyökumppaneiden kanssa on säädetty myös kuntayhtymän erityiseksi tehtäväksi
14 Kunnan ja yhteistoiminta alueen muodostaminen (5 ) 20 000 asukkaan väestöpohja perusterveydenhuollolle ja ainakin osalle sosiaalihuoltoa ehjät ja hyvin johdetut palvelukokonaisuudet sekä sosiaali että terveydenhuollossa; yhteistyö turvattu perusterveydenhuolto ja sosiaalitoimi tasavertaiset kumppanit sosiaali ja terveystoimen yhteys kunnan muihin sektoreihin (maankäyttö, asuminen, opetus, kulttuuri, nuoriso, liikenne ) asiakas/potilaslähtöisyys, lähipalvelut turvataan
15 Peruspalveluissakin tarvitaan suurempaa väestöpohjaa väestörakenteen muutokset/alueellinen eriarvoisuus henkilöstön työnjako ja osaaminen henkilöstön rekrytointi kustannusten ja palvelutarpeen satunnaisvaihteluiden hallinta tutkimus ja kehittämistoiminnan vahvistaminen ja hyvien käytäntöjen tehokkaampi käyttöönotto
16 Laajaa väestöpohjaa edellyttävät palvelut (6 ) erityispalveluista vastaa sosiaali ja terveydenhuollon alueellinen kuntayhtymä kuntayhtymäverkon pohjana sairaanhoitopiirit; poikkeaminen nykyisistä aluejaoista mahdollista kunnan kuuluttava yhteen kuntayhtymään; ruotsinkieliset ja kaksikieliset kunnat lisäksi ruotsinkieliseen kuntayhtymään sosiaali ja terveydenhuolto tasavertaisina mahdollisuus huolehtia paremmin sosiaalihuollon erityispalveluista./..
17./.. kehitysvammahuollossa erityishuoltopiirit eivät enää pakkokuntayhtymiä hyvin toimivia laajempia yksiköitä ei tarvitse purkaa; voivat jatkaa kuntayhtyminä tai liikelaitoksina sekä sosiaalipalveluissa että erikoissairaanhoidossa tarvitaan myös erityisvastuualueittain/kuntayhtymää laajemmalla väestöpohjalla alueellisesti ja valtakunnallisesti keskitettäviä palveluja ja työnjakoa perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyö turvattava potilaslähtöisesti
18 Tehostaminen tuottavuus hyödynnetään paremmin tietoteknologiaa vähennetään palvelutarvetta (hyvinvoinnin edistäminen) hyvät käytännöt tunnetuiksi ja käyttöön hoito/palveluketjut: saumattomuus, pullonkaulat pois yhtenäistetään laskutusperusteet tehostetaan hankintatointa (tuotteistus) ja osataan kilpailuttaa johtaminen kuntoon yhteispalvelut käyttöön
19 Lainsäädännön muutokset Valtionosuudet: uudistetaan valtionosuuslainsäädäntöä tavoitteena sektorikohtaisten järjestelmien yhdistäminen kokonaan tai osittain Yhteistoiminta alueet: säännellään kansanterveystyön ja sosiaalihuollon vähimmäisväestöpohja sekä yhteistoiminta alueiden organisointivaihtoehdot ja tehtävät Laajaa väestöpohjaa edellyttävät palvelut: säännellään sosiaali ja terveydenhuollon alueelliset kuntayhtymät ja niiden tehtävät Erityistason sairaanhoidon keskittäminen: asetuksenantovaltuus valtioneuvostolle, nykyisen asetuksen tarkistamistarve arvioidaan Tehtäväsiirrot kunnilta valtiolle: muutetaan säännöksiä elatustuesta, ulkomaalaisten sairaanhoidosta ja lasten seksuaalisen hyväksikäytön selvityksistä Selvitetään muut erityislainsäädännön sisällön ja rakenteen muutostarpeet
20 Mitä sairaanhoitopiirin tulisi tehdä viedä eteenpäin kansallisen terveyshankkeen aluehankkeita (laboratorio, röntgen, lääkehuolto, muut tukipalvelut) yhteistyön/yhdistämisen rakentaminen erityishuoltopiirien kanssa muiden laajaa väestöpohjaa edellyttävien sosiaalihuollon erityispalvelujen järjestäminen/huolehtiminen alueellisen hyvinvointistrategian/terveyden edistämisen vastuu
21 Mitä alueellisissa järjestelyissä varottava ettei perusterveydenhuollon mahdollinen piiriin liittäminen johda yhdistetyn sosiaali ja terveydenhuollon jakamiseen ettei kansanterveystyön johtaminen, yhteistyö kunnan muiden hallinnonalojen kanssa heikkene ettei jää yksittäisiä kuntia kuntaliitosten/yhteistyöalueiden/ muiden alueellisten ratkaisujen ulkopuolelle, niin ettei 20.000 väestöpohjan vähimmäistavoitteeseen ole mahdollista päästä
22 Palvelujärjestelmän kehittäminen Kunta ja palvelurakenneuudistus Todellisen demokraattisen päätöksenteon turvaaminen Laajemmat järjestämisalueet Liikenneyhteyksien ja tietoverkkojen hyödyntäminen Suurtuotannon etujen hyödyntäminen Työnjako Kansalliset ohjausinstrumentit tasapainoiseksi Avopalvelujen kehittäminen Parempaa johtamista, haastavat työt, hyvä työilmapiiri Koulutuksen sisällön uudistaminen Kolmikantaisen yhteistyön laajentaminen