ME101 25-05-2005 "Metsätyyppi- ja lehtoretkeilypäivä" Oriveden Huppiovuoren lähiympäristössä ILKKA KORPELA Kallioperä (Suomen geologinen kartta 1986) Alueen kallioperää hallitsevat itä-länsi -suuntaiset kerrokselliset kiilleliuske- ja (emäksinen, raitainen) vulkaniitti muodostumat, joissa on hallitsevana pysty liuskeisuus. Huppiovuori osuu Kurusta Suomenniemelle ulottuvaan diabaasijuoniparveen. Alueen kivilajit ovat emäksi siä (SiO2-pitoisuus 52-65%) ja "tummia". Diabaasi (http://www.gsf.fi/aineistot/kiviopas/kivilajit-tavalliset.htm) Maankuoren ylemmissä osissa kiteytynyt gabroluokkaan kuuluva mafinen juonikivilaji, jonka päämineraaleja ovat runsaasti kalsiumia sisältävä plagioklaasi, augiitti, ortopyrokseeni, oliviini ja sarvivälke. Diabaasijuonia on parvittain laajoilla alueilla varsinkin Satakunnassa. Monet diabaasijuonista ovat useiden kilometrien mittaisia ja useimmat kymmenien metrien, muutamat jopa yli 100 m:n levyisiä. Juonet ovat tavallisesti reunoiltaan mustia ja lasimaisia, mutta juonen keskellä voi nähdä vaaleita, pitkänomaisia maasälpäkiteitä. Kiteet ovat asettuneet jossain määrin juonen pituussuunnan suuntaisesti. Niiden koko riippuu usein juonen leveydestä. Reittikartta, kohteet A, B,...X, Y, Z, Å (huom. L jätettiin pois)
(A) Teerimaan metsäautotien kääntöpaikka; lähtö-, huolto-, ja maalipaikka. Assistentin puh: (B) Metsämaan soistuminen, hakkuun vaikutus pintakasvillisuuteen, ohutturpeisen turvekankaan maannos KUOPPIA puustoisen KgK:n puolelle Miten erotetaan kovat maat ja suot, kivennäismaat ja turvemaat? kasvillisuus, turpeen paks. (30 cm) Prim. soistumista aih. lajisto, hakkuun vaikutus (hieskoivu ja vadelma) vesitalouteen Ojan vaikutus (C) Pieni OMT-koivikko; Metsätyypin määrittäminen, opaskasvilajisto (D) Kosteat lehdot (erillinen A4), tämä kohde ei ole FT:tä, ainoastaan piirteitä, vaihettuminen LhK:iin. Puulajikohde: Salix pentandra,, Salix caprea (erillinen A4) (E) Peltomaan sukkessio, kasvupaikkaluokitus (pituusbonitointi H 50, H 100 ), maan pintakerrosten sekoittuminen, ravinnehäiriöt turvemailla, kasvitaudit; (KUOPPA) Aegopodium, Angelica, Anthriscus -demo mahdollinen. (F) Puulajikohde (erillinen A4): Betula pubescens, B. pendula, P. tremula, S. caprea Kortteet: Eq. pratense ja Eq. sylvaticum (G) Kuusikko (normaaliaste); Metsätyypin määrittäminen, opaskasvilajisto, tuotos parhaalla puulajilla ja optimaalisella kiertoajalla 7-8 m3/ha/a. vrt. kohde (C). (H) Kallioisuus ja kivisyys metsätyyppiä määritettäessä. Metsätyypin ja kasvupaikkatyypin nopea muutos. Tuotos luokkaa 2-3 m3/ha/a. (I) Kitumaakalliota? Vr -(vuori) metsätyypit. Mahdollinen lounaspaikka. (J) Metsätyypin määrittäminen kuviolle, jossa vaihtelua (OMT, MT, MTs) MT:n piirteiden kertaus. (K) OMT mänty-haapa (pienialainen, huomautettava, että nyt katsoaan vain edessä aukeavaa muutamaa aaria) Latvanvaihdot (versoruoste) (M) - (N) - (O) Gradientti alas mentäessä. MT-OMT-OMaT Tilia c. polun vas. puolella (R):n länsipuolelta louhikosta ja alta 2002 löydetty mm. C.viride, L.ovata, P.bifolia. Huppiovuoren S puolella paisterinne: V. thapsus, Satureja acinos,... (O) OMaT-lehto (erillinen A4) Liikutaan polulla järjestyksessä, jottei kasvillisuus tallaudu. (P) OMaT-istutuskuusikko (palaa takaisin (O):n polulle jatkaaksesi kohteelle (Q), lehtojen kuusettuminen (Q) OMT:n heinittyminen avohakkuun seurauksena. (R) Lähdealue, hetteikköjä (+ padottu allas), iso lehmus, lehtokasvillisuutta ympäristössä (S) OMaT-OMT "suojuspuuasento" (myrskytuho + väljennyshakkuu)
Taimettuminen? (T) Puulajikohde: harmaa- ja tervaleppä (Hylocomium umbratum valtalajina) (T) - (U) Avohakattu OMaT-OMT, Moehringia trinervia, Tilia c. vesaikko, (U) Lähteikköalue (erillinen A4) (V) Haapametsikkö (OMaT-OMT), jos kiire voi ohittaa, teemana haapa?, D. expansaa tulossa. (X) Hyvä taukopaikka, VTkivinen, kuusialikasvos hakattu, metsätyypitys (Y) Metsämaan soistuminen; S. girgensohnii, S. russowii (Z) Rämeet (rämevarvut -A4) (Z)-(Å) linjalla hyvien kivilajien aih. erikoisuutta: Hepatica, Brachypodium, Lathyrus, Vivia sylvatica,... (Å) Valuvesiletto (letot) erillinen A4.
(D) Puronvarsi; teemana kosteat FT-lehdot (Saniaistyyppi) Lehtokorvet, LhK Sammallajeja: Brachythecium sp., suikerosammalet Calliergonella cuspidata, otasammal Cirriphyllum piliferum, haivensammal * Climacium dendroides palmusammal Fontinalis antipyretica, näkinsammal Plagiomnium sp., lehväsammalet * Rhodobryum roseum, ruusukesammal * Rhytidiadelphus triquetrus, metsäliekosammal * Sphagnum squarrosum, okarahkasammal * Ribes spicatum, punaherukka * Ribes nigrum, mustaherukka * Rhamnus frangula, (korpi)paatsama * Salix caprea, raita * Salix pentandra, halava Sanikkaiset: * Equisetum sylvaticum, metsäkorte * Equisetum pratense, lehtokorte * Athyrium filix-femina, hiirenporras * Matteuccia struthiopteris, kotkansiipi * Phegopteris connectilis, korpi-imarre * Dryopteris carthusiana, metsäalvejuuri Dryopteris expansa, isoalvejuuri Ruohoja ja heiniä: * Angelica sylvestris, karhunputki * Chrysosplenium alternifolium, kevätlinnunsilmä Cardamine amara, purolitukka Carex rhynchophysa, kaislasara Circaea alpina, velholehti * Cirsium helenioides, huopaohdake * Cirsium palustre, suo-ohdake * Crepis paludosa, suokeltto Elymus caninus, koiranvehnä * Filipendula ulmaria, Mesiangervo Galium triflorum, lehtomatara * Geum rivale, ojakellukka Glyceria lithuanica, korpisorsimo Impatiens noli-tangere, lehtopalsami * Melica nutans, nuokkuhelmikkä * Milium effusum, lehtotesma * Paris quadrifolia, sudenmarja * Phalaris arundinacea, ruokohelpi * Ranunculus repens, rönsyleinikki * Scirpus sylvaticus, korpikaisla Solanum dulcamara, punakoiso (tervaleppäkorvet) * Stellaria nemorum, lehtotähtimö Thalictrum flavum, keltaängelmä Trollius europaeus, niittykullero (P-Suomi) * Valeriana sp., virmajuuri Viola epipsila, korpiorvokki) * Viola palustris, suo-orvokki Pensaat ja puut * Alnus incana, harmaaleppä * Alnus glutinosa, tervaleppä * Daphne mezereum, näsiä * Fraxinus exselsior, saarni (tammivyöhyke) * Prunus padus, tuomi
(O) Huppiovuoren N-rinne; teemana gradientti MT-OMT-OMaT ja tuoreet lehdot Sammallajeja: Brachythecium sp., suikerosammalet Cirriphyllum piliferum, haivensammal * Climacium dendroides palmusammal * Rhodobryum roseum, ruusukesammal * Rhytidiadelphus triquetrus, metsäliekosammal Sanikkaiset: * Equisetum pratense, lehtokorte * Gymnocarpium dryopteris, metsäimarre Dryopteris expansa, isoalvejuuri Dryopteris fillix-mas, kivikkoalvejuuri (kallionaluslehdot) Ruohoja ja heiniä: Actaea spicata, mustakonnanmarja Adoxa moschatellina, tesmayrtti * Aegopodium podagraria, vuohenputki * Anemone nemorosa, valkovuokko * Anemone ranunculoides, keltavuokko Aquilegia vulgaris, lehtoakileija * Angelica sylvestris, karhunputki Brachypodium pinnatum, mäkilehtoluste Calamagrostis arundinacea, metsäkastikka * Carex digitata, sormisara * Cirsium helenioides, huopaohdake Coeloglussum viride, pussikämmekkä Convallaria majalis, kielo Corydalis solida, pystykiurunkannus Elymus caninus, koiranvehnä Epipactis helleborine, lehtoneidonvaippa * Geum rivale, ojakellukka * Geranium sylvaticum, metsäkurjenpolvi * Hepatica nobilis, sinivuokko Hierochloë australis, metsämaarianheinä * Lathyrus vernus, kevätlinnunherne * Listera ovata, soikko kaksi kko * Melica nutans, nuokkuhelmikkä * Milium effusum, lehtotesma Moehringia trinervia, lehtoarho * Oxalis acetosella, käenkaali * Paris quadrifolia, sudenmarja * Platanthera bifolia, valkolehdokki Poa nemoralis, lehtonurmikka * Pulmonaria obscura, imikkä Ranunculus fallax, kevätlehtoleinikit Ranunculus ficaria, mukulaleinikki Rubus saxatilis, lillukka Rubus idaeus, vadelma * Scirpus sylvaticus, korpikaisla * Scrophularia nodosa, tummasyyläjuuri Stachys sylvatica, lehtopähkämö * Stellaria nemorum, lehtotähtimö * Valeriana sp., virmajuuri * Viola mirabilis, lehto-orvokki * Viola riviniana, metsäorvokki Pensaita ja puita * Acer platanoides, vaahtera * Alnus incana, harmaaleppä * Alnus glutinosa, tervaleppä * Daphne mezereum, näsiä * Lonicera xylosteum, lehtokuusama * Prunus padus, tuomi * Populus tremula, haapa * Ribes alpinum, taikinanmarja * Ribes spicatum, punaherukka Rosa majalis, metsäruusu * Sambucus racemosa, terttuselja * Salix caprea, raita * Tilia cordata. lehmus * Ulmus glabra, vuorijalava * Viburnum opulus, koiranheisi
(R), (U) Lähdekasvillisuutta Mesotrof. Eutrof. Sammallajeja: Brachythecium rivulare, purosuikerosammal * Bryum weigelii, hetehiirensammal * Calliergon stramineum, kasvakuirisammal * Calliergon cordifolium, luhtakuirisammal Calliergon giganteum, hetekuirisammal Chiloscyphus polyanthos, hetealvesammal Hylocomium umbratum, korpikerrossammal Philonotis sp., lähdesammalet * Plagiomnium sp.. lehväsammalet * Pseudobryum cinclidioides, kiiltolehväsammal Rhizomnium magnifolium, lähdelehväsammal * Sphagnum warnstorfii, heterahkasammal * Sphagnum teres, lettorahkasammal Warnstorfia exannulata, hetesirppisammal * Stellaria nemorum, lehtotähtimö Stellaria uliginosa, lähdetähtimö * Tussilago farfara, leskenlehti Sanikkaiset: * Athyrium filix-femina, (sorea)hiirenporras * Equisetum arvense, peltokorte * Equisetum hyemale, kangaskorte Equisetum palustre, suokorte * Equisetum sylvaticum, metsäkorte * Phegopteris connectilis, korpi-imarre Ruohoja ja heiniä: Agrostis canina, luhtarölli Alchemilla glabra, lähteikköpoimulehti * Bistorta vivipara, nurmitatar Cardamine amara, purolitukka Cardamine pratensis, luhtalitukka Carex cespitosa, mätässara Carex disperma, hentosara Carex loliacea, korpisara Carex vaginata, tuppisara * Chrysosplenium alternifolium, kevätlinnunsilmä * Cirsium helenioides, huopaohdake * Cirsium palustre, suo-ohdake * Crepis paludosa, suokeltto * Deschapsia cespitosa, nurmilauha * Epilobium palustre, suohorsma Eriophorum latifolium, lettovilla * Filipendula ulmaria, mesiangervo * Geum rivale, ojakellukka Montia fontana, hetekaali Listera cordata, soikko ka ksikko * Lychnis flos-cuculi, käenkukka Poa remota, korpinurmikka Poa trivialis, karheanurmikka * Potentilla erecta, rätvänä * Prunella vulgaris, niittyhumala * Pyrola rotundifolia, isotalvikki * Ranunculus acris, niittyleinikki *Ranunculus repens, rönsyleinikki * Rumex acetosa, niittysuolaheinä * Scirpus sylvaticus, korpikaisla
(Å), Lähde - valuvesiletto Sammallajeja: (kohteelta tavattuja) * Aulacomnium palustre, suonihuopasammal Brachytechium salebrosum, kiiltosuikerosammal Bryum sp. hiirensammal (tunnistamatta T. Koponen) Calliergon stramineum, kalvaskuirisammal Calliergon richardsonii, lettokuirisammal * Campylium stellatum, lettoväkäsammal * Helodium blandowii, kampasammal * Limprichtia revolvens, lettosirppisammal * Paludella squarrosa, rassisammal Philonotis fontana, purolähdesammal Plagiomnium ellipticum, korpilehväsammal Plagiotechium denticulatum, kivilaakasammal Pseudobryum cinclidioides, kiiltolehväsammal Sarmentypnum sarmentosum, kultakuirisammal Scorpidium scorpioides, lettolierosammal * Sphagnum teres, lettorahkasammal * Sphagnum warnstorfii, heterahkasammal Thuidium recognitum, niittyhavusammal * Tomentypnum nitens, kultasammal Sanikkaiset: Dryopteris carthuasiana, metsäalvejuuri Equisetum arvense, peltokorte (lähde) Equisetum fluviatile, järvikorte Ruohoja ja heiniä: Agrostis canina, luhtarölli * Bistorta vivipara, nurmitatar Calluna vulgaris, kanerva Calamagrostis stricta (RhK-puoli) Calamagrostis purpurea (RhK-puoli) Carex dioica, äimäsara Carex disperma, hentosara (lähde) Carex echinata, tähtisara Carex elongata, pitkäpääsara (RhK-puoli) * Carex flava, keltasara Carex lasiocarpa,jouhisara Carex magellanica, tupassara Carex nigra, jokapaikansara * Carex panicea, hirssisara Carex rostrata, pullosara Cirsium helenioides, huopaohdake Cirsium palustre, suo-ohdake * Convallaria majalis, kielo Corallorhiza trifida, harajuuri Dactylorhixa maculata, maariankämmekkä Deschampsia flexuosa, metsälauha Drosera rotundifolia, pyöreälehtikihokki Empetrum nigrum, variksenmarja Epilobium palustre, suohorsma Eriophorum angustifolium, luhtavilla * Eriophorum latifolium, lettovilla Eriophorum vaginatum, tupasvilla * Festuca rubra, punanata Filipendula ulmaria, mesiangervo Galium palustre, suomatara Galium uliginosum, luhtamatara Galium triflorum, lehtomatara (lähde) * Geranium sylvaticum, metsäkurjenpolvi Melica nutans, nuokkuhelmikkä Menyanthes trifoliata, raate * Nardus stricta, jäkki * Parnassia palustris, vilukko Pedicularis palustris, luhtakuusio Picea abies, metsäkuusi Pinus sylvestris, honka Poa trivialis, karhenurmikka * Potentilla erecta, rätvänä Potentilla palustris, suokurjenjalka * Pyrola rotundifolia, isotalvikki Rubus arcticus, mesimarja * Solidago virgaurea, kultapiisku * Trichophorum alpinum, villapääluikka Trientalis europaea, metsätähti Tussilago farfara, leskenlehti (lähde) Vaccinium oxycoccos, isokarpalo Valeriana sambucifolia, rohtovirmajuuri Viola palustris,suo-orvokki Pensaita ja puita: Betula pubescens, hieskoivu Betula nana, vaivaiskoivu * Juniperus communis, kataja Rhamnus frangula, paatsama Salix cinerea, tuhkapaju Salix phylicifolia, kiiltolehtipaju Salix repens, hanhenpaju
Metsätyypittäjän sammalia Dicranum polysetum, kangaskynsis. (CT-VT-MT) Dicranum scoparium, kiv ikynsisammal (CT-VT-M T) Dicranum fuscescens, kiilloton (kanto)kynsisammal Dicranum majus, isokynsis. ((VT)-MT-OM T,MTs)
Rhytidiadelphus squarrosus, metsäliekos. (OMT, Lh) (Polytrichastrum formosum, lehtokarhuns. OMTs, FT, LhK, KgK) Rhodobryum roseum, ruusukes. (FT-Lh, LhK) Polytrichum juniperinum, kangaskarhuns. (CT, VT,..) Polytrichum piliferum, karvakarhuns. (CT,VT) Climacium dendroides, palmus. (laaja-alainen) Polytrichum commune, korpikarhuns. (KgK,KgR,..)
Pleurozium schreberi, seinäs. ((CT), VT, MT) Sphagnum nemoreum, kangasrahkas. (laaja-al.) Sphagnum girgensohnii, korpirahkas. (MTs, korvet ) Hylocomium splendens, kerross. (VT, MT, OMT) Ptilium crista-castrensis, sulkas. (VT, MT, korvet, rämeet) Aulacomnium palustre, huopasammal (laaja-al.) Brachythecium sp., suikerosammalet Bryum weigelii, hetehiirens. (lähteet) Plagiochila asplenioides, kastesammal Pohlia nutans, nuokkuvarstas. (laaja-al.) Ceratodon purpureus, kulosammal (mailman yleisin s.) Paludella squarrosa, rassisammal (letot) Rhizomnium sp., Plagiomnium sp., lehväsammalet Sphagnum russowii, varvikonrahkas. (soistumat) Sphagnum squarrosum, okarahkas. (soist. OMT, LhK) Sphagnum warnstorfii, heterahkas. (letot, lähteet) Sphagnum teres, lettorahkas. (letot, lähteet) Jäkäliä Cetraria sp. hirvenjäkälät Cladonia arbuscula, valkea poronjäkälä Cladonia rangiferina, harmaa poronjäkälä Cladonia unicinalis, okatorv ijäkälä Nephroma arcticum, pohjankorvajäklä Peltigera apthosa, pilkkunahkajäkälä Stereocaulon sp., tinajäkälät
Etelä-Suomen metsätyyppien opaskasveja ClT CT VT MT OMT Lehto Convallaria Convallaria Convallaria Convallaria Convallaria Convallaria Solidago Solidago Solidago Solidago Solidago Antennaria Antennaria Antennaria Antennaria Antennaria Calamag. epig. Calamag. epig. Calamag. epig. Calamag. epig. Calamag. epigejos Desch. flex. Desch. flex. Desch. flex. Desch. flex. Desch. flex. Epilobium a. Epilobium a. Epilobium a. Epilobium a. Epilobium a. Trientalis Trientalis Trientalis Trientalis Rubus sax. Rubus saxatilis Rubus saxatilis Rubus saxatilis Orthilia Orthilia Orthilia Orthilia Maianthemum Maianthemum Maianthemum Maianthemum Luzula p. Luzula p. Luzula p. Luzula p. Linnea Linnea Linnea Linnea Calam. arund. Calam. arund. Calam. arund. Geranium s. Geranium s. Geranium s. GymnocarpiumGymnocarpium Gymnocarpium Pyrola rot. Pyrola rot. Pyrola rot. Equisetum s. Equisetum s. Equisetum s. Fragaria Fragaria Fragaria Melampyrum s.melampyrum s. Melamp s. Rubus idaeus Rubus idaeus Rubus idaeus (Goodyera) Goodyera Goodyera Goodyera Dicranum maj Dicranum majus Dicranum m. Oxalis Oxalis Melica Melica Lathyrus vern Lathyrus v. Hepatica Hepatica Aegopodium Aegopodium Viola riv. Viola riv. Huperzia Huperzia Carex dig. Carex dig. Rhytidiadelph Rhytidiadelphus Milium effusum Viola mirabilis Stellaria nemorum Lonicera xylosteum Viburnum opulus Daphne mezereum Prunus padus
Kartta: Metsäkasvillisuusv yöhykkeet (6) Kuva: Opaskasveja kasv upaikkatyypeittäin Taulukko: Metsätyypit kasv upaikkaluokittain ja kasvillisuusv yöhykkeittäin Kuva: Valtapituuden iänmukainen kehitys eri metsätyypin männiköissä
Kuva: Valtapituuden iänmukainen kehitys eri metsätyypin kuusikoissa Puulajit Kuva: Lehtipuidemme lehtiä
Ti 24.5.2005 ME101 Kangasmaiden kasvupaikat - tunnistaminen Hyvyysluokitus metsämaille: metsän kasvukyvyn (q = m3/ha/a) kuvaus prioriteettina Kasvitieteellinen: A.K.Cajander 1909. Nimikkokasvit, opaskasvit ja kasviyhdyskunnat. Opaskasviluettelo Etelä-Suomi (Martti Tertti: Mikä metsätyyppi?) Metsätyyopit Etelä-Suomessa, opaskasvit ClT CT VT MT OMT Lehto Jäkäl ätyyppi Kaneravtyyppi Puolukkatyyppi Mustikkatyyppi Käenkaalimusti kkat. Kuivat, tuoreet,,kosteat l. Kielo Kielo Kielo Kielo Kielo Kultapiisku Kultapiisku Kultapiisku Kultapiisku Kultapiisku Kissankäpälä Kissankäpälä Kissankäpälä Kissankäpälä Kissankäpälä Hietakastikka Hietakasti kka Hietakasti kka Hietakasti kka Hietakasti kka Metsälauha Metsälauha Metsälauha Metsälauha Metsälauha Maitohorsma Maitohorsma Maitohorsma Maitohorsma Maitohorsma Metsätähti Metsätähti Metsätähti Metsätähti Lillukka Lillukka Lillukka Lillukka Nuokkutalvikki Nuokkutal vikki Nuokkutal vikki Nuokkutal vikki Oravanmarja Oravanmarja Oravanmarja Oravanmarja Kevätpiippo. Kevätpiippo Kevätpiippo Kevätpiippo Vanamo Vanamo Vanamo Vanamo Metsäkastikka Metsäkastikka Metsäkastikka Metsäkurjenpolvi Metsäkurjenpol vi Metsäkurjenpol vi Metsäimarre Metsäimarre Metsäimarre Pyöreäl. talvikki Pyöreäl. tal vikki Pyöreäl. tal vikki Metsäkorte Metsäkorte Metsäkorte Metsämansikka Metsämansikka Metsämansikka Metsämaitikka Metsämaiti kka Metsämaiti kka Vadelma Vadel ma Vadel ma Yövilkka Yövil kka Yövil kka Isokynsisammal Isokynsisammal Isokynsisammal Käenkaali Käenkaali Nuokkuhelmikkä Nuokkuhelmi kkä Kevätlinnunherne Kevätlinnunherne Sinivuokko Sinivuokko Vuohenputki Vuohenputki Metsäorvokki Metsäorvokki Ketunlieko Ketunlieko Sormisara. Sormisara. Metsäliekosammel Metsäliekosammel (Lehto)Tesma Lehto-orvokki. Lehtotähtimö. Lehtokuusama Koiranheisi Näsiä Tuomi Lehtisammalet Poronjäkölät (Cladina) > 75 % 25-75 % < 25 % Metsätyyppien esiintymisrunsaus (1951-53) % (Oulun lääni ja Etelä-Suomi)) 0.1 3.2 27.8 35.3 13.5 0.9 (+suot 19.2)
Metsätyypin määrittäminen - Opaskasvit rajaavat metsätyyppiä ylhäältä: esim. käenkaali esiintyy OMT:lla tai lehdossa. - 'Yksi lintu ei tee kesää' -sääntö lajistoa analysoitaessa. - Kasvihavainnot kivennäismaalta (ei esim. kivien päältä). Integroiden. - Metsätyyppien opaskasvit 'normalisoitu' tilanteeseen, jossa puusto on varttunutta ja latvusto sulkeutunut (aukeat, taimikot, nuoret metsät, lannoitetut, kulotetut: kasvillisuuden sukkessio tuntemus keskeistä) Soistuneisuus-indikaattoreita Metsätyypeistä voidaan erottaa -soistunut alaluokkia, jotka lähestyvät kangaskorpia, -rämeitä ja lehtokorpia. Kangasrahkasammal (Sphagnum capillifolium / nemoreum) (CTs, VTs) Korpirahkasammal (Sphagnum girgensohnii) (VTs, MTs, OMTs) Korpikarhunsammal (Polytrichum commune) (VTs, MTs, OMTs) Vaalea rahkas. (Sph centrale), Okarahkas. ( Lehtisammalet (Plagiomnium, Rhizomnium sp.) (OMTs, kosteat lehdot) Metsätyyppi keväällä, kesällä, syksyllä - Sammallajisto suhteet: Dicranum p. - Pleurozium - Hylocomium - Dicranum majus - Rhytidiadelphus - Poronjäkälien peittävyydet karuilla kasvupaikoilla ClT-CT-VT - Varvuston määrä; maksimissaan VT-MT; OMT-Lh ± puuttuu - Pensaskerrors lisääntyy OMT, Lh. - Vihreänä talvehtivia lajeja on, talventörröttäjät, maatuneet jäännökset - Puuston ilmiasu Metsätyyppi kallioisessa maastossa Järjestelmä mukautuu huonosti. Käytännössä yritetään pakottaa puuston kasvun mukaan johonkin luokkaan tai kitumaaksi (puuston tuotos < 1 m3/ha/a). Kalliometsät (Vr = vuori), jäkäläisten avokallioiden, ohuen kiv.maan ja turpeen mosaiikki, Louhikkometsät (Vr), kivet ja lohkareet hallitsevat, pintakasvillisuuden vaihtelu suurta (jäkälistä-hyvän maan indikaattoreihin). Kivisyys: rassin painuma (Viro) I vähäkivinen (yli 21 cm), II kivinen (21-12 cm), III eritt. kivinen (12 cm) Metsätyyppi kivinen muoto kallio (louhikko) metsä avokallio - sarja kallioisuus/kivisyys asteita.
Ti 24.5.2005 Lapinkangas - karut metsätyypit: CT, VT - Luontainen sukkessio, tasaikäisiä männiköitä. - Poronjäkälän peittävyys > 75 % ClT, > 25 % CT - Jäkäliä: Palleroporonjäkälä Cladina stellaris, valkoporonjäkälä Cladina arbuscula, harmaaporonjäkälä Cladina rangiferina, okatorvijäkälä Cladonia uncinalis, torvijäkälät Cladonia sp., hirvenjäkälät Cetraria sp. Sammalia: kangaskynsisammal (Dicranum polysetum), seinäsammal (Pleurozium schreberi), kangaskarhunsammal (Polytrichum juniperinum), karvakarhunsammal (polytrichum piliferum) Putkilokasveja: kielo (ClT), Hietakastikka (CT), Metsälauha (CT), Kanerva, Puolukka, Mustikka, Vanamo, Kevätpiippo (VT), Maitohorsma (CT), Lampaannata, Oravanmarja (CT), Sianpuolukka Puuston korkein keskimääräinen tilavuuskasvu (runkopuun) m3/ha/a ja valtapituus 100 vuoden iällä (Mänty), Etelä-Suomi ClT CT VT 1.3 2.6 4.7 12 18 23 Clt hyvin harvinainen (Esim. Hailuoto, harjujen karut laet), metsätaloud. merkitys? CT harvinainen (harjualueet) VT yleinen metsätyyppi, sekä lajittuneet että moreenimaat Männyn kasvatus, luontainen uudistaminen us. mahdollista, pitkät 80-90 - 140 v kiertoajat Etelä- Suomessa. 1-2 harvennusta, laatusahatavaraa. Lehtokasvillisuutta: Hyytiälän pihapiiri - Muistokuusikko Keltavuokko Koiranheisi Koiranvehnä Kotkansiipi Lehtoimikkä Lehtokuusama Nuokkuhelmikkä Näsiä Pähkinäpensas Saarni Sinijuuri Sinivuokko Soikkokaksikko Sormisara Tesma Tuomi Valkovuokko
Lehdot jaetaan kuiviin (ravinteikkaat harjujen rinteet, E-Suomi), tuoreisiin (kalkkialueet, Ahvenanmaa, Parainen-Kemiö, Lohja-Karkkila, Kitee-Parikkala, Juuka, Kemi-Tornio-Rovaniemen mlk.) ja kosteisiin (kosteat ja ravinteikkaat, koko maa) lehtoihin. Metsälain mukaisia tärkeitä elinympäristöjä. - Harvinaisia, pääosin raivattu peltomaaksi. - Kosteat lehdot vaihettuvat rajatta lehtokorpiin (suotyyppi). - Lehdosta puuttuu varvusto; pensaskerros vahva, lehtopensaat! - Kasvi- ja puulajivalikoima laajin. Kuivajärven lh. metsä - MT ja OMT Kuusi sukkession sekundääripuu, pioneerilajeja koivukasvit, haapa, raita tuotos MT (Etelä-Suomi) 6 m3/ha/a, OMT 7-8 m3/ha/a (kuusi) H100 24-30 metriä (valtapituus 100 vuoden iällä), kuusi, Etelä-Suomi Koivun kasvatus, paremmat MT:t (18 m / 50 v) ja OMT (22 m / 50 v) Haapa OMT MT Mustikka (Myrtillus) -tyyppi Ei maajäkäliä Kerrossammal ja iso kynsisammal seinäsammalta yleisempiä Varpuja kohtalaisen runsaasti Sammalia: kerrossammal Hylocomiun splendens, iso kynsisammal Dicranum majus, kivikynsisammal Dicranum scoparium, seinäsammal Pleurozium schreberi Putkilokasveja: Aukeat (avohakkuun jälkeen): metsälauha, metsäkastikka runsastuvat, myös horsmaa ja vadelmaa
OMT (Oxalis-myrtillus) käenkaali-mustikka tyyppi Varpuja vähän Metsäliekosammal (Rhytidiadelphus triquetrus us. yleinen), myös kerrossammal ja iso kynsisammal, suikerosammalet (Brachythecium sp.) Pensaskerroksessa pihlajaa Putkilokasveja: aukeat: vesottuvat nopeasti; maitohorsma, metsäkastikka, vadelma