SUOMALAISEN YRITTÄJYYDEN UUDET ULOTTUVUUDET JA MAHDOLLISUUDET



Samankaltaiset tiedostot
KORKEASTI KOULUTETTUJEN YRITTÄJYYS. VTT, Kehittämispäällikkö Timo Aro

VASTAVIRTAAN KULKIJAT

Elisa Akola Jarna Heinonen Anne Kovalainen Katri Suvanto. Yrittäjyys valintana työuran eri vaiheissa tarkastelussa nuoret ja ikääntyneet

ARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET

Työ- ja elinkeinohallinnon uudet toimet syrjäytymisen ehkäisyssä ja työurien pidentämisessä.

Kuinka turvaat työllisyytesi?

OKM Yrittäjyyslinjaukset 2017

AJANKOHTAISTA AMMATILLISESTA KOULUTUKSESTA. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO

OSAAMISEN TULEVAISUUS

Jakamistalous muuttaa työtä mutta miten?

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä Nuppu Rouhiainen

JOHTAMINEN. Yritystoiminta Pauliina Stranius

Valtioneuvoston tulevaisuusselonteko työn murroksesta. 11/2018 Kaisa Oksanen VNK

MUOKKAA PERUSTYYLEJ Ä NAPS.

ESR-rahoituksen näkymiä uudella rakennerahastokaudella

Huippuosaaminen ja yrittäjyys. Auli Pekkala, KTT HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu

Manner-Suomen ESR ohjelma

Mitä arvioitiin?

Kasvun mekanismit - Tutkimustuloksia suomalaisten pk-yritysten kasvun dynamiikasta Hautomot ja Kasvuyrittäjyys -seminaari 23.1.

Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö

Euroopan unionin rakennerahastokauden jälkiä Pirkanmaalta

Lahden ammattikorkeakoulun strategia 2020

Yrittäjyys ammattitaitona

Monipuolisilla menetelmillä ja yritysyhteistyöllä parempaan yrittäjyysosaamiseen - Yrtti-arvioinnin johtopäätöksiä ja kehittämissuosituksia

Tulevaisuuden oppiminen - ajatuksia muutoksesta. Ahola, Anttonen ja Paavola

Manner-Suomen ESR ohjelma

Mitä Yrtissä arvioitiin?

UUDEN TYÖN MARKKINA Ehdotus edistyksellisemmän työn markkinan luomiseksi Suomeen

TYÖPAJA: Osaamisrakenteet murroksessa. Tervetuloa! Mikko Väisänen

Henkilöstön kehittämisen haasteet

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille

Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä

Talous ja työllisyys

Yhteiskunnallisen yrittäjyyden taustaa Suomessa ja Euroopassa

Yrittäjyyden ilmasto dialogi

Liiketalouden perustutkinnon uudistamistyö. Heli Huotari ja Paula Hyytiäinen

Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry.

Yrittäjyyden erillaistaminen Vihreä yrittäjyys. Moduuli 5 Vihreä yrittäjyys ja sen erityispiirteet

Kouluttautuminen ja työurat. Akavalaisten näkemyksiä - KANTAR TNS:n selvitys 2018

Akateeminen sivutoimiyrittäjyys Alussa, lopussa, välissä?

TEM:n politiikkojen kosketuksia maaseutuun: mitä ja miksi. Hilkka Vihinen Helsinki

Insinöörikoulutuksen tulevaisuus työelämän kehittymisen näkökulmasta. Wiipurista Kotkaan 250 vuotta tekniikan ja merenkulun koulutusta

Nuori Yrittäjyys Ry. Virpi Utriainen, toiminnanjohtaja Sivistysvaliokunta

Osuva-loppuseminaari

Johdatus yrittäjyyskasvatukseen

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

AINA KANNATTAA YRITTÄÄ

Kansainvälisyys kilpailuetu! CIMOn tarjonta yrityksille

Mikko Kesä, TYÖN MUODOT TULEVAISUUDEN TYÖELÄMÄSSÄ

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii

Työttömyysturva. yrittäjyys/laskutuspalveluosuuskunnat

Yrittäjyys Sampossa. Päivi Ovaska Yrittäjyyden lehtori, projektipäällikkö

Yrittäjyys ja innovaatiotoiminta ammatillisessa koulutuksessa ja korkeakouluissa (Yrtti-arviointi)

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Suomalaisen työpolitiikan linja

Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet

Kinnula, Pihtipudas ja Viitasaari elinvoimapaja

Akava ry. Yleisesitys

Mitä haluamme ammatillisen koulutuksen olevan 2025?

Nuoret työntekijät Asenteet ja motivaatio. Kaupan päivä 2014 KESKO

Tulevaisuuden megatrendit ja yrittäjyys

Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen. työkirja. Opettajille, rehtoreille sekä muille yrittäjyyskasvatuksen toimijoille ja kumppaneille

Savon koulutuskuntayhtymän Strategia 2022

Monipuolisilla menetelmillä ja yritysyhteistyöllä parempaan yrittäjyysosaamiseen - Yrtti-arvioinnin johtopäätöksiä ja kehittämissuosituksia

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN REFORMI JA TYÖELÄMÄ- YHTEISTYÖ

Yhteiskunnallisten Yritysten Superpäivä Oulussa

Uutta luovaa taloutta. Anu Perttunen ohjelmajohtaja Luovien alojen verkosto

ESR-PROJEKTIN SEURANTALOMAKE

Oma Häme. Tehtävä: Kulttuurin edistäminen. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus.

Luovaa osaamista. Luovien alojen kehittämisfoorumi. Valtteri Karhu

TYÖN MARKKINOILLA TOIMIMISEN TAIDOT -YHTEINEN PELIKENTTÄ. Mikko Kesä, vanhempi neuvonantaja, Sitra Työsteen Sillat

Vuoden 2016 talousarvioesitys ja vuosien julkisen talouden suunnitelma Pääluokka 32. Työ- ja elinkeinoministeriö

Mitä yrittäminen on? Mitä muuta yrittämiseen liittyy?

Yhteiskunnallinen yritys yritysneuvonnassa Joensuu Tervetuloa!

Vuoden 2016 talousarvioesitys; JTS:n pääkohdat TEM, pääluokka 32. Eduskunta, valtiovarainvaliokunta Budjettineuvos Eero Murto

Tekes ja PIMA kokeiluhankepalvelut. BIOCONNECT- seminaari Tuomas Lehtinen

Jäsenet. Arvot. Toiminta- ajatus

Nuorten yrittäjyysaikomukset ja -asenteet

Ammatillisen koulutuksen merkitys ja rooli elinkeinopolitiikassa. Tallamaria Maunu

Ohjelmakauden EAKR ja ESR tilanne. Kymenlaakson Liitto Jussi Lehtinen Maakuntavaltuusto

Maaseutu mahdollistajana katalyyttinä hevonen. Leena Rantamäki-Lahtinen MTT taloustutkimus

YRITTÄJYYSPOLKU. Nuorten työllisyyspalvelut

10 askelta onnistumiseen

HAAGA-HELIA:. Yrittäjyydestä Yrittäjyydellä Yrittäjille. Tarja Römer-Paakkanen, MMT dos. Yrittäjyyden yliopettaja

Tredun strateginen ohjelma. Tilaisuus yhteistyökumppaneille Tervetuloa!

UUSIA MAHDOLLISUUKSIA VERKOSTOITUMALLA JA YHTEISTYÖLLÄ

Hensta-hankkeen tavoitteet ja saavutukset. Päivikki Helske

Osallistamalla osaamista Luovaa osaamista. Haku Valtteri Karhu Marika Lindroth

Työ kysely KYSELYN TULOKSET 9/2018. Kyselyn toteuttaja YTK-Yhdistys ry Kysely toteutettiin

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

EduFutura Jyväskylä

Hyvinvointiyhteiskunnan haasteet

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ

Click to edit Master title style. Click to edit Master text styles Second level Third level

Click to edit Master title style

"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein

Erasmus+ -ohjelman linjaukset

Transkriptio:

TEM: Hallinnonalan 2. tutkimuspäivät Työn ja elinkeinojen tulevaisuus uusia tulkintoja 18.3.2014 Teema: Osaaminen, yrittäjyys & työllisyys SUOMALAISEN YRITTÄJYYDEN UUDET ULOTTUVUUDET JA MAHDOLLISUUDET Anne Kovalainen Akatemiaprofessori Turun yliopiston kauppakorkeakoulu

TURUN KAUPPAKORKEAKOULU YRITTÄJYYS Kansainvälisesti aktiivista ja näkyvää Tieteellisesti korkeatasoista Yrittäjyys- ja innovaatiopolitiikan näkökulmasta relevanttia yrittäjyystutkimusta Korkeatasoista tutkittua tietoa kansallisen ja kansainvälisen päätöksenteon tueksi Kansainväliset yrittäjyysopinnot: kandi-, maisteri- ja tohtoritasolla

Pelialustasta oheistuotteisiin: 25.000 tuotetta, 500 lisenssin haltijaa suomalaisen yrittäjyyden uusi kuva?

NÄKYMIÄ YRITTÄJYYTEEN 1. Uuden liiketoiminnan luominen 2. Yrityskasvu 3. Markkinoiden uudistaminen 4. Uudet innovaatiot 5. Työelämän murros 6. Yrittäjyyden edistäminen

1. UUDEN LIIKETOIMINNAN LUOMINEN Esimerkkinä: Global Entrepreneurship Monitor GEM-tutkimus

EARLY-STAGE ENTREPRENEURIAL ACTIVITY IN FINLAND 2000-2013 Stenholm, Suomalainen, Kovalainen, Heinonen & Pukkinen, 2013

ENTREPRENEURIAL POTENTIAL IN FINLAND 2002-2013 Stenholm, Suomalainen, Kovalainen, Heinonen & Pukkinen, 2013

ENTREPRENEURIAL POTENTIAL Stenholm, Suomalainen, Kovalainen, Heinonen & Pukkinen, 2013

ENTREPRENEURIAL ACTIVITY ACROSS COUNTRIES Stenholm, Suomalainen, Kovalainen, Heinonen & Pukkinen, 2013

FINLAND AMONG GEM COUNTRIES Stenholm, Suomalainen, Kovalainen, Heinonen & Pukkinen, 2013

2. YRITYSKASVU - GEM-tutkimus

GROWTH ASPIRATIONS AMONG EARLY-STAGE ENTREPRENEURS Stenholm, Suomalainen, Kovalainen, Heinonen & Pukkinen, 2013

INNOVATION ASPIRATIONS AMONG EARLY-STAGE ENTREPRENEURS Stenholm, Suomalainen, Kovalainen, Heinonen & Pukkinen, 2013

INTERNATIONALIZATION ASPIRATIONS AMONG EARLY-STAGE ENTREPRENEURS Stenholm, Suomalainen, Kovalainen, Heinonen & Pukkinen, 2013

3. MARKKINOIDEN KEHITTÄMINEN / UUDISTAMINEN esimerkkinä yhteiskunnallinen yrittäjyys hyvinvointipalveluissa - tutkimushanke

INNOVAATIOT JA YRITTÄJYYS HYVINVOINTISEKTORILLA Markkinamekanismi 1990-luvulta lähtien olemassa. Markkinat ja innovaatiot levinneet hitaasti, eroja toimialan sisällä, eroja alueittain. Palvelujärjestelmän hidas reagoivuus yksilöllisiin tarpeisiin Heinonen, Laalo, Vaapio, Salminen 2013

MISTÄ ESTÄÄ SYSTEEMIN UUSIUTUMISTA? Ideoista ja innovaatioista ei puutetta, mutta ongelmana niiden toteuttaminen käytännössä Keskeiset esteet ja hidasteet: Kulttuuriset ajattelu- ja toimintatavat Järjestelmätason rakenteelliset tekijät Liiketoimintaosaaminen kasvavissa ja tietointensiivisissä yrityksissä Yrittäjien riittävä panostus, tahto ja tekeminen Heinonen, Laalo, Vaapio, Salminen 2013

YHTEISKUNNALLINEN YRITTÄJYYS - HYÖDYNTÄMÄTÖN MAHDOLLISUUS Esimerkiksi vastaa ikääntymiseen liittyviin hoivan haasteisiin Vähentää jyrkkiä jakoja julkinen yksityinen ja hyvinvointiyhteiskunta - markkinatalous Kehittää markkinoita sosiaali- ja terveydenhuollossa Luo systeemistä muutosta Heinonen, Laalo, Vaapio, Salminen 2013

4. UUDET INNOVAATIOT

SISÄISEN YRITTÄJYYDEN ULOTTUVUUDET Antoncic Hisrich 2003

TYÖNTEKIJÖIDEN YRITTÄJÄMÄINEN TOIMINTA INNOVAATIOVETOISISSA MAISSA GEM 2011: Stenholm & Kovalainen & Heinonen & Pukkinen 2012 Bosma et al. 2012

5. TYÖELÄMÄN MURROS Esimerkkinä yrittäjyyden ja palkkatyön rajapinnat - tutkimushanke

NUORTEN JA IKÄÄNTYNEIDEN YRITTÄJYYS Palkansaajien mielikuvissa paras yrittäjyysikä 30-54-vuotiaana, mutta Yrittäjyys sopii uravalinnaksi myös epätyypillisessä iässä, kuten nuorena tai ikääntyneenä Yleisesti ottaen yrittäjät tyytyväisiä Nuoret halukkaita laajentamaan yritystään Nuorille yrittäjyys reitti työelämään tietyillä aloilla Ikääntyneille yrittäjyys jäähdyttelyä tai mahdollisuus vaihtaa alaa - mielekäs työuran lopetusvaihe Akola, Heinonen, Kovalainen, Suvanto 2008

KOULUTUSTASO korkea TYÖURAN PIDENTÄMINEN YRITTÄJYYDEN KEINOIN 1/2 Korkeasti koulutettu: Asiantuntija- mm. Freel.-journ., yrittäjä tulkki, kääntäjä Asiantuntijayrittäjä, esim. ekonomi, DI, insinööri Palvelualan Sosiaali- ja yrittäjä terv. alan yrittäjä Päätoiminen yrittäjyys Sivutoiminen yrittäjyys Kasvuorientaatio Motiivit yrittäjyyteen: esim. itsensä työllistäminen, itsenäisyys Yrittäjä rakennustai korjausalalla Yrittäjä rakennustai korjausalalla matala korkea IKÄ TYÖURALLA Akola, Heinonen, Kovalainen, Suvanto 2008

TYÖURAN PIDENTÄMINEN YRITTÄJYYDEN KEINOIN 2/2 Yksilön koulutus ja ura sekä sosiaalinen ikä työuralla luovat pohjan työuran pidentämiselle yrittäjyyden keinoin Biologinen ikä ei määritä tarvittavia toimenpiteitä Yrittäjyys riippuu esim. yksilön motiiveista, elämäntilanteesta ja kasvuhalusta Tilannekohtaisista tekijöistä ja yksilön taustoista riippuen yrittäjyys saa eri muotoja, esim. pää- tai sivutoiminen yrittäjyys Akola, Heinonen, Kovalainen, Suvanto 2008

YRITTÄJYYDEN JA PALKKATYÖN RAJAPINNAN JÄSENTYMINEN Toimeentulo Professiot Portfoliotoimeentulo Sivutoiminen yrittäjyys Toistuva yrittäjyys Sisältö ja organisoituminen Ammatillinen identifioituminen Akola, Heinonen, Kovalainen, Pukkinen, Österberg 2007

TOIMEENTULO RAJAPINNALLA Yrittäjyyden merkitys toimeentulon osana vaihtelee pääasiallinen tulonlähde, lisäansiot vaihtelua kaiken ikäisillä, työuran kaikissa vaiheissa ja eri ammattiryhmissä Palkkatyön ja yrittäjyyden rinnakkaisuus ja vuorottelu riittävän kokonaistoimeentulon varmistamiseksi sivutoimisuus yleistä työuran ääripäissä (nuoret ja ikääntyvät) ja yrittäjyyden alussa, jolloin yhdistyy opiskeluun Professio ei takaa taloudellista menestystä ja tasaisia toimeentuloja yrittäjänä, eikä muutoinkaan toimeentulo koetaan tyydyttäväksi tai heikoksi Yrittäjyyden merkitys toimeentulon varmistamisena Itsen työllistyminen, ei laajentumistavoitteita Akola, Heinonen, Kovalainen, Pukkinen, Österberg 2007

TYÖN SISÄLTÖ JA ORGANISOITUMINEN RAJAPINNALLA Ammattiryhmistä pienellä osalla toiminta organisoitunut yritysmuotoisesti/ liiketoimintamaisesti juridinen yritysmuoto harvoin (1/4) erillisiä toimitiloja harvoin (1/5), taiteilijoista yli puolella toimitaan yksin, muita omistajia ja työntekijöitä 1/10 freelance-journalisteilla muita enemmän liiketoiminnan piirteitä Toiminnan sisällössä osin yrittäjämäisiä piirteitä työn itsenäisyys itsellä vastuu työtavoista, tulojen hankinnasta ja kuluista työ ajallisesti sitovaa toiminta innovatiivista (taiteilijat ja freelance-journalistit) ammattiryhmän sisäistä kilpailua eletään markkinoiden/kysynnän ehdoilla (ei taiteilijat) myös ei-yrittäjämäisiä piirteitä: taloudelliset riskit pienehköt Akola, Heinonen, Kovalainen, Pukkinen, Österberg 2007

AMMATILLINEN IDENTIFIOITUMINEN RAJAPINNALLA Enemmistö identifioituu professioon samaistuminen ammattinsa edustajaksi näkyy freelancerina toimimisen, ammatin harjoittamisen ja palkkatyön kautta Osa myös yrittäjän rooliin oma kokemus: 1/10 taiteilijoista, 1/3 freelance-journalisteista sekä kääntäjistä ja tulkeista ulkoa tuleva, osin itselle vieraaksi koettu määrittely: viranomaiset, toimeksiantaja Työn sisältö ilmentää ammattiidentiteettiä ja osaamista luominen tai sisällön tuottaminen on ammatillisuutta Toiminnan organisointi ja käytännöt ovat yrittäjyyttä kaupallistaminen, myyminen, käytännön asiat yrittäjämäistä Akola, Heinonen, Kovalainen, Pukkinen, Österberg 2007

PROFESSION MERKITYS RAJAPINNALLA 1/2 Suojaa työttömyydeltä Kapeilla palkkatyömarkkinoilla ammatillinen osaaminen on luontevaa organisoida yrittäjyydeksi Suojaa palkkatyön pakolta Palkkatyöuran ollessa pirstaleinen ja osin koulutusta vastaamaton ammatillinen osaaminen luontevaa organisoida yrittäjyydeksi Mahdollistaa yrittäjyyden vapaamman organisoinnin osana työuraa Houkuttelevaan mahdollisuuteen tarttuminen Luonteva askel urakehitykselle Haaveiden ja pyrkimysten täyttymys Yrittäjyyden kokeileminen Yrittäjyys jatkuvasti käytettävissä oleva joustava vaihtoehto/keino työllistyä Akola, Heinonen, Kovalainen, Pukkinen, Österberg 2007

Tarjoaa joustavan mahdollisuuden siirtyä yrittäjäksi Toiminta perustuu koulutuksen kautta saatuun ammattitaitoon Ei ole edellyttänyt systemaattista valmistautumista yrittäjyyteen Ryhtyminen nuorena, usein opiskelujen aikana, vähän työkokemusta tai myöhemmässä työuran vaiheessa vankemmalla kokemuksella Ei automaattisesti takaa yrittäjyysosaamista Vähän yrittäjyyskoulutusta Palkkatyössä vähän yrittäjyyttä tukevia piirteitä Aiempi kosketus yrittäjyyteen vähäinen Ei suojaa kokonaan pakkoyrittäjyydeltä Pieni osa haluaisi toimia mieluummin kokonaan palkkatyössä, elleivät palkkatyömarkkinat olisi niin kapeat (freelance-journalistit, kääntäjät ja tulkit) PROFESSION MERKITYS RAJAPINNALLA 2/2 Akola, Heinonen, Kovalainen, Pukkinen, Österberg 2007

YRITTÄJYYDEN MERKITYS PROFESSIOLLE Mahdollistaa monipuolisemman työnkuvan, erityisesti sivutoimisille Lisäansiot Vaihtelu palkkatyölle Osaamisen ylläpito ja hankkiminen Väliaskel kohti päätoimisuutta Työuran pidentäminen molemmista päistä (nuoret ja ikääntyvät) Yrittäjyys mahdollistavaa tai rajoittavaa Yrittäjyys luo puitteet oman ammatin vapaalle harjoittamiselle (freelance-journalistit, kääntäjät ja tulkit) Yrittäjyys kahlitsee luovuutta ja rajoittaa ammatilliseen sisältöön keskittymistä (taiteilijat) Akola, Heinonen, Kovalainen, Pukkinen, Österberg 200

Työmarkkinoille tulo TUTKIMUKSEN AMMATTIRYHMIEN ASEMOITUMINEN RAJAPINNALLA Palkkatyö Yrittäjyys C A B x x x x D E Työmarkkinoilta poistuminen Kuvataiteilijat palkkatyö yrittäjyys Tulkit, kääntäjät Freejournalistit Akola, Heinonen, Kovalainen, Pukkinen, Österberg 2007

ESIMERKKEJÄ RAJAPINNALLA TOIMIMISESTA 1. Yrittäjyys joustavana vaihtoehtona (esim. kääntäjät ja tulkit) Toiminta ei organisoitunut yrittäjämäisesti Toiminnan sisällössä vähemmän yrittäjämäisiä piirteitä Ei identifioiduta yrittäjäksi Toiminta pienimuotoista ja tulot epävakaita Sitoutuminen yrittäjyyteen tilapäistä 2. Yrittäjyys houkuttelevana mahdollisuutena (esim. freelance-journalistit) Toiminta organisoitunut yrittäjämäisemmin Toiminnan sisällössä yrittäjämäisiä piirteitä Identifioidutaan myös yrittäjäksi Toiminta laajempaa Sitoutuminen yrittäjyyteen vakaampaa 3. Yrittäjyys toiminnan edellytyksenä/osana (esim. taiteilijat) Toiminta organisoitunut osin yrittäjämäisesti (esim. työtilat) Toiminnan sisällössä osin yrittäjämäisiä piirteitä (esim. innovatiivisuus, kaupallistaminen, myyminen) Ei identifioiduta yrittäjäksi Toiminta pienimuotoista Sitoutuminen yrittäjyyteen ristiriitaista Akola, Heinonen, Kovalainen, Pukkinen, Österberg 2007

6. YRITTÄJYYDEN EDISTÄMINEN

(UUDEN) YRITTÄJYYDEN EDISTÄMINEN Suomessa kattava, monipuolinen yrittäjyyden tukijärjestelmä ja puitetekijät, mutta inflow- ja output-haasteet Useimmat (tutkimamme) instrumentit sinänsä toimivia, mutta eivät välttämättä tehokkaimpia tavoittamaan innovatiivista, kansainvälistä kasvuyrittäjyyttä Kyky uudistaa taloutta vv. vanhan säilyttäminen Yrittäjyyttä edistävät/haittaavat toimenpiteet elinkeino- ja yrittäjyyspolitiikan ulkopuolelta (esim. verotus, sääntely, kilpailupolitiikka, sote/hyvinvointi)