Elisa Akola Jarna Heinonen Anne Kovalainen Katri Suvanto. Yrittäjyys valintana työuran eri vaiheissa tarkastelussa nuoret ja ikääntyneet

Transkriptio

1 Elisa Akola Jarna Heinonen Anne Kovalainen Katri Suvanto Yrittäjyys valintana työuran eri vaiheissa tarkastelussa nuoret ja ikääntyneet Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Työ ja yrittäjyys 29/2008

2 Julkaisusarjan nimi ja tunnus Käyntiosoite Postiosoite Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Aleksanterinkatu 4 PL 32 Puhelin HELSINKI VALTIONEUVOSTO Telekopio (09) Työ ja yrittäjyys 29/2008 Tekijät (toimielimestä: nimi, puheenjohtaja, sihteeri) Elisa Akola, Jarna Heinonen, Anne Kovalainen, Katri Suvanto Julkaisuaika Marraskuu 2008 Toimeksiantaja(t) Työ- ja elinkeinoministeriö Toimielimen asettamispäivä Julkaisun nimi Yrittäjyys valintana työuran eri vaiheissa tarkastelussa nuoret ja ikääntyneet Tiivistelmä Tutkimuksessa tarkastellaan yrittäjyyttä yksilön työuran osana erityisesti nuorten (18 29-vuotiaat) ja ikääntyneiden (55 vuotta täyttäneet) keskuudessa. Tavoitteena on analysoida nuorten ja ikääntyneiden erilaisia siirtymiä yrittäjyyteen ja siitä pois, palkkatyön ja yrittäjyyden vuorottelua ja peräkkäisyyttä heidän työurallaan sekä heidän motiiveitaan ja kokemuksiaan yrittäjänä toimimisesta. Tutkimuksen aineisto koostuu useista, eri kohdejoukkoihin suunnatuista kyselytutkimusaineistoista sekä laajasta Tilastokeskuksen työssäkäynnin pitkittäistilastosta vuosilta Yleisesti yrittäjyyden on ajateltu sopivan parhaiten varhaiskeski-ikään ja keski-ikään. Tutkimuksen mukaan yrittäjyys näyttäytyy kuitenkin mahdollisena ja houkuttelevanakin valinta työuralla myös muille epätyypillisemmille ryhmille. Nuorille yrittäjyys voi tarjota reitin työelämään. Joissakin ammattiryhmissä, kuten kääntäjien, tulkkien ja freelance-journalistien kohdalla, yrittäjyys nähdään alan yleisenä tapana työllistyä. Ikääntyneille yrittäjyys voi puolestaan tarjota tien hiljalleen pois työelämästä. Erityisesti sivutoiminen yrittäjyys antaa mahdollisuuden jatkaa työelämässä vielä siinäkin vaiheessa, kun kokopäiväinen työnteko ei enää houkuttele tai on käynyt liian raskaaksi. Yrittäjänä toimivat ovat pääosin tyytyväisiä valintaansa. Useimmat yrittäjinä toimivat näkevät myös tulevaisuutensa yrittäjänä. Ikääntyneistä valtaosa uskoo siirtyvänsä lähitulevaisuudessa eläkkeelle, silti kohtuullisen suuri osa ikääntyneistä näkee yrittäjyyden kuuluvan jollakin tavalla tulevaisuuteensa myös eläkeiässä, esimerkiksi sivutoimisen yrittäjyyden muodossa. Yrityksen tulevaisuutta koskien nuorilla on selvästi ikääntyneitä enemmän haluja kasvattaa yritystoimintaansa. Toisaalta tämänhetkinen toiminta on usein juuri nuorilla kaikkein pienintä, joten kasvun varaa myös on. Nuoret ja ikääntyneet eivät ryhminä ole homogeenisia, vaan ryhmien sisältä löytyy monimuotoista eri toimialoilla ja erilaisissa professioissa ja tehtävissä tapahtuvaa yrittäjyyttä. Tutkimuksen perusteella yksilön biologinen ikä (nuori vs. ikääntynyt) valottaa heikosti yrittäjyyden merkitystä yksilön työuralla. Keskeisiä ulottuvuuksia näyttäisivät olevan yksilön koulutustaso ja sitä kautta rakentuva professio sekä yksilön sosiaalinen ikä työuralla. Tästä syystä nuorten tai ikääntyneiden työuran pidentäminen yrittäjyyden keinoin ei näyttäisi edellyttävän suoranaisesti ikäspesifejä välineitä, vaan yksilön koulutustason ja profession sekä työuran kautta rakentuvia instrumentteja ja toimenpiteitä. Huomiota tulee kiinnittää erityisesti mielekkään työuran luomiseen, ei niinkään yksittäisen työpaikan kehittämiseen ja tukemiseen. Työ- ja elinkeinoministeriön yhdyshenkilö: Strategia- ja ennakointiyksikkö/päivi Järviniemi, puh Asiasanat Yrittäjyys, työura, nuoret, ikääntyneet ISSN Kokonaissivumäärä 127 Julkaisija Työ- ja elinkeinoministeriö Kieli Suomi ISBN Hinta 20 Kustantaja Edita Publishing Oy

3 Esipuhe Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja/työ ja yrittäjyys -sarjan 29. niteenä julkaistaan Turun kauppakorkeakoulun johtamisen laitoksen ja TSE Entren (ent. PK- Instituutti) kolmas raportti palkkatyöstä yrittäjäksi siirtymistä käsittelevästä tutkimuskokonaisuudesta. Se on osa työministeriön koordinoimaa työpolitiikan tutkimusohjelmaa ( ). Raportin aiheena on nuorten ja ikääntyneiden yrittäjyys, mikä liittyy työ- ja elinkeinopolitiikan strategiseen tavoitteeseen työurien pidentämisestä. Tulokset perustuvat työssäkäyntitilastoihin sekä useisiin aiemmin käytettyihin laajoihin ja suppeampia kohdejoukkoja koskeviin kvantitatiivisiin kyselyaineistoihin. Tutkimuskokonaisuuden ensimmäinen raportti käsitteli sosiaali- ja terveysalan sekä kaupallisen ja teknisen alan yrittäjyyttä (Työpoliittinen tutkimus 297/2006) eri uravaihtoehtojen kartoittamiseksi. Toinen raportti koski puolestaan tietyille humanistisille aloille kouluttautuneiden ammattiryhmien journalistien, kääntäjien, tulkkien ja kuvataiteilijoiden työn ja toimeentulon rakentumista palkkatyön ja yrittäjyyden välimaastossa (Työpoliittinen tutkimus 326/2007). Nyt julkaistavassa raportissa tarkastellaan nuorten ja ikääntyneiden yrittäjyyttä työmarkkinoiden toimivuuden ja työelämän kehittämisen näkökulmasta. Tällöin huomion kohteena ovat sekä makrotaloudelliset muutokset että yksilöiden henkilökohtaiset sopeutumistavat, motiivit ja valinnat työurallaan. Käsitys normaalista työurasta on muuttumassa tämänkin tutkimuksen mukaan. Tutkimuksen ohjausryhmään ovat kuuluneet Turun kauppakorkeakoulun edustajina professori Anne Kovalainen, dosentti Jarna Heinonen, tutkija Elisa Akola ja tutkija Katri Suvanto sekä työ- ja elinkeinoministeriön edustajina allekirjoittanut (puheenjohtaja), ylitarkastaja Pertti Hämäläinen, erikoissuunnittelija Pertti Linkola, erikoissuunnittelija Pirkko Jukka ja tutkimuskoordinaattori Minna Suvanto. Raportin sisällöstä vastaavat sen tekijät. Helsingissä syyskuussa 2008 Päivi Järviniemi Työmarkkinaneuvos

4 Sisällysluettelo Esipuhe... 5 Sisällysluettelo Johdanto Tutkimuksen lähtökohdat Tutkimuksen tarkoitus Tutkimuksen toteutus ja tutkimusaineistot Keskeiset käsitteet Yrittäjyys osana työuraa Päätoiminen yrittäjyys Siirtymät yrittäjäksi Yrittäjäuran pysyvyys Sivutoiminen yrittäjyys Palkkatyön ja yrittäjyyden vuorottelu Yrittäjänä toimiminen Yritystoiminnan sisältö ja laajuus Kokemukset yrittäjyydestä Tulevaisuus yrittäjänä Yhteenveto: yrittäjänä toimiminen tapaustutkimusesimerkkien valossa Ei-yrittäjien näkemyksiä yrittäjyydestä Nuorten mielikuvat työstä Yleiset mielikuvat yrittäjyydestä Yrittäjyysaikomukset, yrittäjyyden houkuttavuus sekä kyvyt ja mahdollisuudet toimia yrittäjänä Yhteenveto: ei-yrittäjien näkemykset yrittäjyydestä Yrittäjyys valintana nuorten ja ikääntyneiden uralla Yhteenveto Keskustelua

5 Lähteet Liite vuotiaat yrittäjät ja palkansaajat koulutusasteittain 1994 ja Liite vuotiaat yrittäjät ja palkansaajat ammateittain 1995 ja Liite vuotiaiden yrittäjien ja palkansaajien valtionveronalaiset tulot ja yrittäjien yrittäjätulot 1994 ja 2004 (, mediaani) Liite vuotiaiden yrittäjien ja palkansaajien valtionveronalaiset tulot 1994 ja Liite 5 Nuoret (18-29-vuotiaat) aloittavat yrittäjät ammateittain 1995 ja Liite vuotiaat aloittavat yrittäjät ammateittain 1995 ja Liite 7 Ikääntyneet (55-74-vuotiaat) aloittavat yrittäjät ammateittain 1995 ja Liite vuotiaiden pääasiallinen toiminta ennen yrittäjyyttä vuonna 1994 ja Liite vuotiaiden pääasiallinen toiminta ennen sivutoimista yrittäjyyttä vuonna 1994 ja Liite vuotiaiden sivutoimisten yrittäjien pääasiallinen toiminta 1994 ja Liite vuotiaat sivutoimiset yrittäjät ammateittain 1995 ja Liite vuotiaat sivutoimiset yrittäjät koulutusasteittain 1994 ja Liite vuotiaiden pääasiallinen toiminta sivutoimisen yrittäjyyden jälkeen 1994 ja Liite vuotiaiden pääasiallinen toiminta yrittäjyyden jälkeen 1994 ja

6 Taulukkoluettelo Taulukko 1. Yrittäjyysaktiivisuus (%) ikäryhmittäin Suomessa 2007 (Stenholm ym Taulukko 2. Ei-yrittäjistä koostuvat tutkimusaineistot Taulukko 3. Yrittäjistä koostuvat tutkimusaineistot Taulukko 4. Korkeasti koulutettujen yrittäjien tilanne ennen yrittäjyyttä (%) Taulukko 5. Freelance-journalistien tilanne ennen yrittäjäksi ryhtymistä (%) Taulukko 6. Kääntäjien ja tulkkien tilanne ennen yrittäjäksi ryhtymistä (%) Taulukko 7. Korkeasti koulutettujen yritystoiminnan käynnistyminen (%) Taulukko 8. Freelance-journalistien yritystoiminnan käynnistyminen (%) Taulukko 9. Kääntäjien ja tulkkien yritystoiminnan käynnistyminen (%) Taulukko 10. Starttirahaa saaneiden vastaajien harkinta-aika ennen lopullista päätöstä yrityksen perustamisesta Taulukko 11. Starttirahaa saaneiden vastaajien aikaisempi työkokemus alalta, jolle perusti yrityksen (%) Taulukko 12. Starttirahaa saaneiden vastaajien aikaisempi yrittäjäkokemus alalta, jolle perusti yrityksen (%) Taulukko 13. Freelance-journalistien yrittäjätoiminnan käynnistyminen (%) Taulukko 14. Kääntäjien ja tulkkien yrittäjätoiminnan käynnistyminen (%) Taulukko 15. Starttirahaa saaneiden vastaajien tärkeimmät syyt yrittäjäksi ryhtymiseen (%) Taulukko 16. Freelance-journalistien päätoimisen yrittäjyyden yleisyys alussa (%) 65 Taulukko 17. Kääntäjien ja tulkkien yrittäjyyden ohella tehtävä palkkatyö (%).. 65 Taulukko 18. Yrittäjyyden ohella tehtävän palkkatyön merkitys kääntäjille ja tulkeille (%) Taulukko 19. Yrittäjänä toimimisen merkitys kääntäjille ja tulkeille (%) Taulukko 20. Korkeasti koulutettujen yrittäjien aiempi yrittäjyys (%) Taulukko 21. Kääntäjien ja tulkkien aiempi yrittäjyys (%) Taulukko 22. Sosiaali- ja terveysalan yrittäjien aiempi yrittäjyys (%) Taulukko 23. Korkeasti koulutettujen yrittäjien yritysten liikevaihto (%) Taulukko 24. Korkeasti koulutettujen yrittäjien pyrkimykset yritystoiminnan kasvattamiseen (%) Taulukko 25. Korkeasti koulutettujen yrittäjien näkemyksiä toimintansa kasvattamisesta (0 100) Taulukko 26. Freelance-journalistien yritystoiminnan liikevaihto (%) Taulukko 27. Freelance-journalistien toimeentulon muuttuminen alkuajoista (%) 78

7 Taulukko 28. Freelance-journalistien pyrkimykset yritystoiminnan kasvattamiseen (%) Taulukko 29. Kääntäjien ja tulkkien yritystoiminnan liikevaihto (%) Taulukko 30. Kääntäjien ja tulkkien pyrkimykset yritystoiminnan kasvattamiseen (%) Taulukko 31. Sosiaali- ja terveysalan yrittäjien yrityksen liikevaihto (%) Taulukko 32. Sosiaali- ja terveysalan yrittäjien näkemys yrityksensä taloudellisesta tilanteesta (%) Taulukko 33. Starttirahaa saaneiden vastaajien arvio yrityksen taloudellisesta tilanteesta (%) Taulukko 34. Starttirahaa saaneiden vastaajien työllistyminen yrityksessään (%). 82 Taulukko 35. Starttirahaa saaneiden vastaajien arvio yrityksen kehittymisestä seuraavan kolmen vuoden aikana (%) Taulukko 36. Korkeasti koulutettujen yrittäjien kokemuksia yrittäjyydestä Taulukko 37. Kääntäjien ja tulkkien kokemuksia yrittäjyydestä Taulukko 38. Sosiaali- ja terveysalan yrittäjien siirtyminen yrittäjäksi, mikäli he olisivat nyt palkkatyössä (%) Taulukko 39. Korkeasti koulutettujen yrittäjien näkemys tilanteestaan 10 vuoden päästä (%) Taulukko 40. Kääntäjien ja tulkkien näkemys tilanteestaan 10 vuoden päästä (%) 90 Taulukko 41. Sosiaali- ja terveysalan yrittäjien näkemys tilanteestaan 10 vuoden päästä (%) Taulukko 42. Sosiaali- ja terveysalan yrittäjien näkemys yrityksensä tilanteesta 10 vuoden päästä (%) Taulukko 43. Nuorten suhtautuminen työelämään liittyviin väittämiin (Nuorisobarometri 2004) Taulukko 44. Nuorten näkemyksiä yrittäjyydestä (Nuorisobarometri 2004) Taulukko 45. Ekonomi- ja insinööripalkansaajien näkemyksiä yrittäjyyden yleisestä houkuttelevuudesta Taulukko 46. Ekonomi- ja insinööripalkansaajien näkemyksiä ulkoisista yrittäjyyteen liittyvistä tekijöistä Taulukko 47. Nuorten suhtautuminen yrittäjyyteen (Nuorisobarometri 2004) Taulukko 48. Ekonomi- ja insinööripalkansaajien näkemyksiä yrittäjyyden houkuttavuudesta Taulukko 49. Ekonomi- ja insinööripalkansaajien näkemyksiä yrittäjyyskyvyistään Taulukko 50. Ei yrittäjänä toimivien vastaajien näkemyksiä yrittäjyydestä (kyllä-vastaukset %) (GEM )

8 Kuvioluettelo Kuvio 1. Yrittäjien osuus väestöstä ikäluokittain vuosina Kuvio 2. Nuoret (18 29-vuotiaat) yrittäjät ja palkansaajat koulutusasteittain 1994 ja Kuvio 3. Ikääntyneet (55 74-vuotiaat) yrittäjät ja palkansaajat koulutusasteittain 1994 ja Kuvio 4. Nuoret (18 29-vuotiaat) yrittäjät ja palkansaajat ammateittain 1995 ja Kuvio 5. Ikääntyneet (55 74-vuotiaat) yrittäjät ja palkansaajat ammateittain 1995 ja Kuvio 6. Nuorten yrittäjien ja palkansaajien valtionveronalaiset tulot ja yrittäjien yrittäjätulot 1994 ja 2004 (, mediaani) Kuvio 7. Ikääntyneiden yrittäjien ja palkansaajien valtionveronalaiset tulot ja yrittäjien yrittäjätulot 1994 ja 2004 (, mediaani) Kuvio 8. Nuorten yrittäjien ja palkansaajien valtionveronalaiset tulot 1994 ja 2004 (%) Kuvio 9. Ikääntyneiden (55 74-vuotiaiden) yrittäjien ja palkansaajien valtionveronalaiset tulot 1994 ja Kuvio 10. Aloittavien yrittäjien osuus väestöstä ikäluokittain vuosina Kuvio 11. Nuorten (18 29-vuotiaiden) pääasiallinen toiminta ennen yrittäjyyttä vuonna 1994 ja Kuvio 12. Ikääntyneiden (55 74-vuotiaiden) pääasiallinen toiminta ennen yrittäjyyttä vuonna 1994 ja Kuvio 13. Luopuneiden yrittäjien osuus väestöstä ikäluokittain vuosina Kuvio 14. Yrittäjyydestä luopuneet nuoret (18 29-vuotiaat) koulutusasteittain 1994 ja Kuvio 15. Yrittäjyydestä luopuneet ikääntyneet (55 74-vuotiaat) koulutusasteittain 1994 ja Kuvio 16. Nuorten (18 29-vuotiaiden) pääasiallinen toiminta yrittäjyyden jälkeen vuonna 1994 ja Kuvio 17. Ikääntyneiden (55 74-vuotiaiden) pääasiallinen toiminta yrittäjyyden jälkeen vuonna 1994 ja Kuvio 18. Sivutoimisten yrittäjien osuus väestöstä ikäluokittain vuosina Kuvio 19. Aloittavien sivutoimisten yrittäjien osuus väestöstä ikäluokittain vuosina Kuvio 20. Nuorten (alle 30-vuotiaiden) pääasiallinen toiminta ennen sivutoimista yrittäjyyttä vuonna 1994 ja

9 Kuvio 21. Ikääntyneiden (55 74-vuotiaiden) pääasiallinen toiminta ennen sivutoimista yrittäjyyttä vuonna 1994 ja Kuvio 22. Nuorten (18 29-vuotiaat) sivutoimisten yrittäjien pääasiallinen toiminta 1994 ja Kuvio 23. Ikääntyneiden (55 74-vuotiaat) sivutoimisten yrittäjien pääasiallinen toiminta 1994 ja Kuvio 24. Nuoret (18 29-vuotiaat) sivutoimiset yrittäjät ammateittain 1995 ja Kuvio 25. Ikääntyneet (55 74-vuotiaat) sivutoimiset yrittäjät ammateittain 1995 ja Kuvio 26. Nuoret (18 29-vuotiaat) sivutoimiset yrittäjät koulutusasteittain 1994 ja Kuvio 27. Ikääntyneet (55 74-vuotiaat) sivutoimiset yrittäjät koulutusasteittain 1994 ja Kuvio 28. Sivutoimisten yrittäjien yrittäjätulot vuonna Kuvio 29. Luopuneiden sivutoimisten yrittäjien osuus väestöstä vuosina Kuvio 30. Nuorten (alle 30-vuotiaiden) pääasiallinen toiminta sivutoimisen yrittäjyyden jälkeen vuonna 1994 ja Kuvio 31. Ikääntyneiden (55 74-vuotiaiden) pääasiallinen toiminta sivutoimisen yrittäjyyden jälkeen vuonna 1994 ja Kuvio 32. Toistuvasti yrittäjänä toimivien osuus kaikista yrittäjistä ikäryhmittäin Kuvio 33. Toistuvasti sekä ensimmäistä kertaa yrittäjänä toimivien jakautuminen ikäryhmittäin Kuvio 34. Toistuvasti yrittäjänä toimivat koulutusasteittain Kuvio 35. Toistuvasti yrittäjänä toimivat ammateittain Kuvio 36. Työuran pidentäminen yrittäjyyden keinoin

10 13 1 Johdanto 1.1 Tutkimuksen lähtökohdat Yhteiskunnassa ja työelämässä tapahtui 1990-luvulla ja vielä 2000-luvun alkupuolellakin merkittäviä muutoksia, joiden seurauksena yrittäjyyden merkitys uraja ansiotyövaihtoehtona on muuttunut: yrittäjyydestä on tullut yksi mahdollinen valinta yhä suuremmalle joukolle työikäistä suomalaista väestöä (Akola ym. 2007). Havainto on merkittävä, kun otetaan huomioon yhteiskunnallinen kehitys Suomessa (ja laajemminkin kehittyneissä läntisissä maissa). Erityisesti Euroopassa väestön ikääntymiseen, työvoiman saatavuuteen ja työllistymisasteeseen liittyvät haasteet ovat johtaneet siihen, että työurien yhtäjaksoisen keston pidentäminen niiden alku- ja loppupäästä on nostettu esiin työvoimapulan ja osaamisvajeen ratkaisuina niin Suomessa kuin EU:n tasolla. (ks. esim. European Commission 2004; 2005; 2006). Suomessa hallitus (Vanhanen II) haluaa esimerkiksi edistää erityisesti nuorisoikäluokkien työllistymistä sekä parantaa ikääntyneiden edellytyksiä ja kannusteita jatkaa työelämässä (Vastuullinen, välittävä ja kannustava Suomi 2007). Talouden kasvun ja yhteiskunnan tasapainoisen kehityksen näkökulmista on erityisen perusteltua tavoitella koulutettujen nuorten ja toisaalta ikääntyneiden, mutta vankan työkokemuksen omaavien yksilöiden tehokasta integroitumista ja pysyvyyttä työmarkkinoilla, sekä yksilötasolla työurajatkuvuutta. On ongelmallista, mikäli yhteiskunnassa ei kyetä hyödyntämään yhtäältä nuorten osaamiseen liittyvää monentasoista ja moniulotteista kasvupotentiaalia ja toisaalta ikääntyneen työvoiman osaamis- ja kokemuspääomaa (European Commission COM 2004), esimerkiksi riittämättömän tiedon tai jäykkien työmarkkinarakenteiden takia. Yhteiskuntapoliittisesti asiaan liittyy myös sosiaalinen ja taloudellinen tarve luoda enemmän ja parempia työmahdollisuuksia niin nuorille kuin ikääntyville henkilöille (European Commission COM 2005). Yrittäjyys ilmiönä heijastelee taloudessa ja työmarkkinoilla tapahtuvaa muutosta ja kehitystä. Siitä huolimatta yrittäjyyttä tyypillisesti tarkastellaan lähinnä yksilön ammatinvalintaan ja uraan liittyvänä ilmiönä, ei niinkään elimellisenä osana työmarkkinoita tai työelämää. Vaikka yrittäjyys on viime vuosina ollut voimakkaasti esillä eurooppalaista ja suomalaista yhteiskuntaa kehitettäessä, sitä ei yrittäjyystutkimuksessa tai työelämän tutkimuksessa juurikaan ole tutkimuksellisesti lähestytty työelämän kehittämisen ja työmarkkinoiden toimivuuden näkökulmista. Nuorten ja ikääntyneiden henkilöiden työmarkkina-asema ja työmarkkina-aseman vaiheet luovat erityisiä siirtymiä yrittäjyyden ja palkkatyön välillä ja ovat herkem-

11 14 piä sekä talouden suhdanteiden vaikutuksille, että yksilölähtöisille koulutus- ja työuravaihdoksille. Perinteisen näkemyksen mukaisesti palkkatyötä ja yrittäjyyttä on pidetty toisistaan eriytyneinä ansiomuotoina ja uravaihtoehtoina. Yrittäjyystutkimuksessa yrittäjyys ymmärretään erityisenä uravaihtoehtona urakaariajatteluun perustuen: yrittäjäksi ryhdytään koulutuksen jälkeen ja sen jälkeen, kun yksilö on saanut riittävästi työkokemusta palkkatyössä, ja yrittäjyydestä puolestaan luovutaan siirryttäessä eläkkeelle (vrt. Akola ym. 2007). Tällöin yrittäjyyttä tarkastellaan erityisesti yksilön intentionaalisena yrittäjäksi ryhtymisen prosessina: yksilö päättää tietyssä tilanteessa ryhtyä yrittäjäksi ja pyrkii toimimaan rationaalisesti tekemänsä päätöksen mukaisesti. Yksilön valinta rakentuu koulutuspäätöksien ja työelämää koskevien päätöksien muodostamissa rajoituksissa ja mahdollisuuksissa. Tarkasteltaessa yrittäjyyttä osana laajempaa työelämän ja työmarkkinoiden murrosta perinteinen urakäsitys murtuu. Yrittäjyys ei välttämättä olekaan lopullinen uravalinta tai erityinen päämäärä yksilön elämänkaaren vaiheissa (Sullivan 1999; Sullivan ym. 1998; Templer Cawsey 1999; Baruch 2004; Crowley 2008). Yrittäjyys ei myöskään välttämättä ole yksilön tietoinen tai rationaalinen valinta, vaan pikemminkin seurausta tämän pyrkimyksistä yhdistää samanaikaisesti ja/tai peräkkäin erilaisia toimeentulonlähteitä ja -mahdollisuuksia (Akola ym. 2007). Yrittäjyyttä tutkitaan tällöin uravaihtoehtona ja itsensä työllistämisen vaihtoehtona (Lévesque ym. 2002). Yrittäjäksi ryhtymistä työuran alku- ja loppupuolella (18 29-vuotiaat ja vuotiaat) sekä yrittäjäksi ryhtymiseen liittyviä motiiveja ja kokemuksia nuorten ja ikääntyneiden keskuudessa on maassamme tutkittu varsin vähän. Epäselvää on, missä määrin yrittäjyystutkimuksen tuottamat yrittäjyyttä selittävät mallit soveltuvat juuri nuorten ja ikääntyneiden yrittäjyyden tarkasteluun. Käytännön näkökulmasta yrittäjyys voidaan nähdä työelämän murroksen myötä yhtenä mahdollisena keinona vastata eurooppalaisiin ja suomalaisiin työelämän haasteisiin, erityisesti työuran pidentämiseen. Yrittäjyys voi yhtäältä helpottaa nuorten työelämään pääsyä ja toisaalta se lisää työhön liittyvää kokemusta ja osaamispääomaa. Aikuisiällä yrittäjyys voi olla mielekäs vaihtoehto esimerkiksi muiden kiinnostavien palkkatyötehtävien välissä tai yksilö voi ryhtyä yrittäjäksi vaikkapa 60 vuoden iässä yhdistääkseen joustavasti työn ja vapaa-ajan sekä siirtääkseen palkkatyöhön liittyvää eläkkeelle jäämistään. Ikääntyneellä työvoimalla on kohtuullisen hyvät lähtökohdat ryhtyä yrittäjäksi esimerkiksi aiemman työelämäkokemuksen, pysyvyyden ja henkilökohtaisten säästöjen perusteella. Toisaalta yrittäjyys näissä elämäntilanteissa kilpailee selkeästi muiden vaihtoehtojen, vaikkapa vapaa-ajan, kanssa. (Blackburn Hart 2004; Curran Blackburn 2001) Joka tapauksessa eri-ikäisten yrittäjäksi ryhtymi-

12 15 sessä ja ryhtymismotiiveissa näyttäisi aiemman tutkimuksen perusteella olevan huomattavia eroja: nuorten ja ikääntyneiden yrittäjäksi ryhtyminen on Suomessa alhaisempaa kuin muissa ikäryhmissä (Taulukko 1). Sen sijaan jo väestörakenteestamme johtuen yrittäjänä toimiminen on melko yleistä ikääntyneiden, ns. suurten ikäluokkien keskuudessa. He ovat ryhtyneet yrittäjiksi jossakin työuransa aikaisemmassa vaiheessa. Taulukko 1. ym. 2008) Yrittäjyysaktiivisuus (%) ikäryhmittäin Suomessa 2007 (Stenholm YRITTÄJYYSAKTIIVISUUS ALKUVAIHEEN YRITTÄJYYS (%) Yhteensä Suomi 4,9 9,3 10,7 7,6 1,7 6,9 GEM Pohjoismaat 3,9 8,3 10,0 7,8 4,2 6,8 GEM Eurooppa 4,3 8,1 7,7 5,7 2,9 6,0 GEM kaikki 7,3 11,6 10,8 8,7 5,0 9,1 YRITTÄJYYSAKTIIVISUUS VAKIINTUNUT YRITTÄJYYS (%) Yhteensä Suomi 0,6 5,6 8,4 10,1 10,3 7,6 GEM Pohjoismaat 0,7 3,6 8,4 9,5 8,9 8,9 GEM Eurooppa 1,1 3,8 7,6 7,9 6,7 6,7 GEM kaikki 1,7 4,8 8,5 9,5 8,2 8,2 On muistettava, että kaikki nuoret aikuiset (18 29-vuotiaat) ja kaikki ikääntyneet (55 vuotta täyttäneet) eivät ole ryhminä sisäisesti samankaltaisia, vaan erot sekä työmarkkinakäyttäytymisessä että työhön sitoutumisessa voivat jopa korostua ryhmien sisällä. Niin nuorten aikuisten kuin ikääntyneen väestönosan kohdalla on oltava sensitiivinen ryhmien sisäisten erojen suhteen. Esimerkiksi nuorten koulutusaste ja alueelliset erot voivat näkyä eroina yrittäjyysmotivaatioissa ja työelämään sitoutumisessa. Vastaavasti ikääntyneen väestönosan kohdalla niin koulutukselliset erot, työelämäkokemukset kuin terveydelliset tekijät voivat selittää työuran jatkumista. Tarkastelemmekin nuorten ja ikääntyneiden yrittäjyyttä tässä tutkimuksessa erilaisten ja toisiaan täydentävien tutkimusaineistojen avulla (ks. 1.3 Tutkimuksen toteutus ja tutkimusaineistot), jotta saamme mahdollisimman monipuolisen kuvan tutkimuksen kohteena olevasta ilmiöstä. 1 Alkuvaiheen yrittäjyys kuvaa GEM-tutkimuksessa sitä osuutta aikuisväestöstä, joka on ollut aktiivisesti aloittamassa yritystoimintaa kuluneiden 12 kuukauden aikana tai toimii yrittäjänä omassa, alle 42 kuukautta toiminnassa olleessa uudessa yrityksessä. 2 Vakiintunut yrittäjyys määritellään GEM-tutkimuksessa jo pidempään, yli 42 kuukautta yrittäjänä toimineiden osuudeksi aikuisväestöstä.

13 1.2 Tutkimuksen tarkoitus Tämän tutkimuksen kohteena on tutkia yrittäjyyttä yksilön työuran osana, erityisesti nuorten (18 29-vuotiaat) ja ikääntyneiden (55 vuotta täyttäneet) keskuudessa. Tutkimuksen tavoitteena on analysoida yrittäjyyden yleisyyttä, merkitystä sekä valintaprosessia palkkatyön, yrittäjyyden ja muiden vaihtoehtoisten ajankäytön muotojen kesken yksilön uran ja elämänkaaren näkökulmasta nuorten ja ikääntyneiden keskuudessa. Keskeiset tutkimusalueet ovat: 1 Analysoida nuorten ja ikääntyneiden erilaisia siirtymiä yrittäjyyteen ja siitä pois. 2 Selvittää nuorten ja ikääntyneiden yksilöllisiä motiiveita sekä kokemuksia yrittäjänä toimimisesta. 3 Analysoida palkkatyön ja yrittäjyyden vuorottelua ja peräkkäisyyttä heidän työurallaan. 4 Pohtia nuorten ja ikääntyneiden kohdalla olemassa olevia ja mahdollisesti tarvittavia yhteiskunnallisia mekanismeja, jotka tukevat tai vaihtoehtoisesti estävät valintoja yrittäjyyteen. 16 Tutkimuksessa tuotetaan uutta tietoa yrittäjyyden merkityksestä työuran keston pidentämisessä niin uran alku- (nuorisoikäluokat) kuin loppupäässä (ikääntyneet). Tutkimus tuottaa ilmiöstä tietoa sekä ammatillisen että työ- ja yrittäjyyspoliittisen keskustelun ja päätöksenteon tarpeisiin. Tutkimustulosten pohjalta voidaan perustellusti arvioida yrittäjyyden näkökulmasta toimenpiteitä nuorten työmarkkinoille sijoittumisen helpottamiseksi sekä ikääntyneiden työelämässä pysymiseksi. 1.3 Tutkimuksen toteutus ja tutkimusaineistot Tutkimus pohjautuu ilmiötä käsittelevään aiempaan tutkimukseen, työssäkäyntitilastoon sekä laajoihin, jo aiemmin kerättyihin kyselytutkimusaineistoihin. Työssäkäyntitilaston avulla luodaan kokonaisvaltainen kuva nuorten ja ikääntyneiden siirtymistä yrittäjyyteen sekä analysoidaan yrittäjyyden ja palkkatyön vuorottelua sekä peräkkäisyyttä heidän työurallaan. Kyselyaineistoilla puolestaan tarkennetaan tilastoaineiston luomaa kokonaiskuvaa ja analysoidaan yksityiskohtaisemmin muun muassa nuorten ja ikääntyneiden siirtymiä yrittäjyyteen ja toimista yrittäjänä valituissa kohderyhmissä. Lisäksi selvitetään yrittäjänä toimivien yrittäjyysmotiiveja sekä ei-yrittäjänä toimivien mielikuvia yrittäjyyteen valituissa kohderyhmissä. Tutkimuksessa hyödynnettävistä aineistoista koko väestöön yleistettävissä olevia aineistoja ovat tilastoaineisto sekä Global Entrepreneurship Monitor

14 (GEM) -kyselyaineisto. Lisäksi Nuorisobarometrin tulokset ovat yleistettävissä vuotiaaseen väestöön. Muut tutkimuksessa käytettävät kyselyaineistot keskittyvät erilaisiin rajatumpiin kohdejoukkoihin ja toimivat tutkimuksessa tapaustutkimusesimerkkeinä. Seuraavassa esitellään tarkemmin tutkimuksessa hyödynnettävät aineistot. 1. Yleistettävissä olevat aineistot: Tilastoaineisto 17 Tutkimuksen tilastoaineistona käytetään Tilastokeskuksen työssäkäynnin pitkittäisaineistoa vuosilta Työssäkäyntitilasto kattaa Suomessa vakinaisesti asuvan väestön. Tästä perusjoukosta on valittu otoksen poimintaa varten aineisto, johon kuuluvat kaikki ne henkilöt, jotka ovat olleet alle 74-vuotiaita vuonna 1992 ja 15 vuotta täyttäneitä vuonna Tällä tavoin muodostetusta kehikkoperusjoukosta on poimittu yksinkertaisella satunnaisotannalla tutkimusta varten 10 % otos, joka sisältää yhteensä henkilöä. Kyseessä on paneeliaineisto, jossa seurataan samojen henkilöiden työssäkäynnissä tapahtuvia muutoksia vuosina Kultakin henkilöltä on käytössä tiedot koko aikasarjan osalta edellyttäen, että yllä esitetty ikäkriteeri täyttyy kaikkina vuosina, eikä hän ole muutoin poistunut Suomessa asuvasta väestöstä ko. ajanjakson kuluessa. Käytännössä tämä tarkoittaa, että yksittäisenä tilastovuonna paneeliaineistosta keskimäärin noin henkilöä kuuluu vuotiaaseen Suomessa asuvaan väestöön, jonka asemaa työmarkkinoilla tarkastellaan tutkimuksessa aineistoon valittujen muuttujien 3 avulla. Global Entrepreneurship Monitor (GEM) Global Entrepreneurship Monitor (GEM) on kansainvälinen, vuodesta 1999 käynnissä ollut tutkimus, joka mittaa väestön yrittäjyysaktiviteettia ja tunnistaa yrittäjyysaktiivisuuteen yhteydessä olevia tekijöitä eri maissa. Tässä tutkimuksessa hyödynnetään Suomen vuosina kerättyä aineistoa, jossa on yhteensä vajaat vastaajaa. Tutkimuksen perusjoukkona on Suomen vuotias aikuisväestö, josta on tutkimusta varten vuosittain poimittu valtakunnallisesti edustava satunnaisotos. Tutkimusaineisto on kerätty puhelinhaastatteluin, ja raportoidut tulokset on painotettu vastaamaan vuotiasta aikuisväestöä Suomessa. Tuloksia ei käsitellä vuosikohtaisesti, vaan ne esitetään kokonaissummana valituilta tutkimusvuosilta. 3 Tässä tutkimuksessa aineistoon valittiin Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston rekisteriselosteen perusteella seuraavat muuttujat: sukupuoli, ikä, koulutusaste, koulutusala, ammattiasema, pääasiallinen toiminta, ammatti, toimiala, juridinen muoto, palkkatulot sekä yrittäjätulot.

15 18 Nuorisobarometri 2004 Nuorisobarometri on Valtion nuorisoasiain neuvottelukunnan vuodesta 1994 tekemä kartoitus vuotiaiden nuorten asenteiden ja odotusten kehittymisestä. Osa barometrin kysymyksistä toistuu säännöllisesti, mikä mahdollistaa pidemmän aikavälin asennemuutosten seurannan nuorten keskuudessa. Lisäksi eri vuosina barometri keskittyy erilaisiin ajankohtaisiin aiheisiin. Vuonna 2004 Nuorisobarometrin pääteemana oli yrittäjyys. Kyseistä tutkimusaineistoa hyödynnetään tässä tutkimuksessa tarkasteltaessa vuotiaiden nuorten näkemyksiä yrittäjyydestä ja työnteosta. Tutkimus toteutettiin puhelinhaastatteluin joulukuussa 2003 ja tutkimukseen vastasi vuotiasta nuorta. (Nuorisobarometri 2003; Wilska 2004) 2. Valittuihin kohdejoukkoihin keskittyvät kyselyaineistot: Korkeasti koulutetuille ammatinharjoittajille ja yrittäjille suunnattu kyselyaineisto Korkeasti koulutetuille ammatinharjoittajille ja yrittäjille suunnattu kyselyaineisto on kerätty AKAVAn jäsenliittojen ammatinharjoittaja- ja yrittäjäjäsenille osoitettuna sähköpostikyselynä vuonna Tutkimukseen vastasi vajaa 1800 vastaajaa. Tämän tutkimuksen perustulokset on jo raportoitu aiemmin (ks. Paasio Pukkinen 2006; Heinonen ym. 2006), mutta aineisto mahdollistaa erityisesti nuorten ja ikääntyneiden korkeasti koulutettujen yrittäjien perusteellisemman analyysin. Starttirahaa saaneiden kyselyaineisto Starttirahaa saaneille kohdistettu kyselyaineisto on kerätty työministeriön toimeksiannosta sähköpostikyselyin vuosina 2006 ja Yhteensä kyselyihin vastasi noin 1700 starttirahaa saanutta vastaajaa. Tutkimuksen tulokset on raportoitu starttirahainstrumentin toimivuuden ja merkityksen näkökulmista tarkasteltuna keväällä 2006 ja 2007 (ks. Stenholm 2006; Stenholm 2007). Tässä tutkimuksessa aineistoa hyödynnetään analysoimalla erityisesti nuorten ja ikääntyneiden yrittäjäksi ryhtymistä ja yrittäjäkokemuksia. Sosiaali- ja terveysalan yrittäjille suunnattu kyselyaineisto Sosiaali- ja terveysalan yrittäjille suunnattu kyselyaineisto on kerätty postikyselynä keväällä Tutkimuksen sosiaali- ja terveyspalvelujen yksityisistä tuottajista muodostettu otos on poimittu STAKESin kattavasta rekisteripohjasta. Kyselyyn vastasi vajaa 280 vastaajaa. Tutkimuksen tulokset on raportoitu aikaisemmin (ks. Kovalainen Österberg 2006), mutta tässä tutkimuksessa aineiston jatkoanalyysit valottavat nuorten ja ikääntyneiden sosiaali- ja terveysalan yrittäjien yrittäjäksi ryhtymistä, yrittäjänä toimimista sekä näkemyksiä tulevaisuudesta yrittäjänä.

16 Freelance-journalisteille sekä kääntäjille ja tulkeille suunnattu kyselyaineisto Syksyllä 2006 toteutettiin sähköpostikyselynä laaja kyselytutkimus, johon vastasi noin 550 freelance-journalistia, kääntäjää tai tulkkia. Yrittäjyyden ja palkkatyön rajapinnalla toimivia ammattiryhmiä käsittelevän tutkimuksen tulokset on raportoitu aiemmin (ks. Akola ym. 2007). Tässä tutkimuksessa aineiston jatkoanalyysit antavat lisätietoa nuorten ja ikääntyneiden freelance-journalistien ja kääntäjien ja tulkkien ammatinharjoittamisesta ja yrittäjänä toimimisesta sekä tulevaisuuden näkymistä. Insinööri- ja ekonomipalkansaajille suunnattu kyselyaineisto Kaupallisen ja teknisen alan korkeakoulututkinnon suorittaneille palkansaajille suunnattu kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen ekonomiliiton, Tekniikan akateemisten liiton ja Insinööriliiton kanssa internet- ja postikyselynä vuonna Kyselyn avulla selvitettiin palkkatyössä toimivien insinöörien ja ekonomien motivaatiota ryhtyä yrittäjäksi sekä heidän mielikuviaan ja käsityksiä yrittäjänä toimimisesta. Tutkimuksen otokset muodostettiin ryväsotannalla liittojen jäsenten joukosta. Kyselyyn vastasi yhteensä 1664 henkilöä, joista 626 on Ekonomiliiton, 458 Tekniikan akateemisten ja 580 Insinööriliiton jäseniä. Tutkimusaineistoa on hyödynnetty aikaisemmin kahdessa raportissa (ks. Heinonen ym. 2006; Paasio Pukkinen 2006), mutta tässä tutkimuksessa aineistoa tarkastellaan nuorten ja ikääntyneiden näkökulmasta. Tutkimusaineistojen käyttö 19 Luvussa 4 esitellään ei-yrittäjistä koostuvat tutkimusaineistot, joita hyödynnetään tarkasteltaessa ei-yrittäjänä toimivien mielikuvia yrittäjyydestä ja aikomuksia ryhtyä yrittäjäksi. Tällaisia aineistoja ovat GEM-aineisto vuosilta , Nuorisobarometri 2004 ja insinööri- ja ekonomipalkansaajien aineisto vuodelta 2005 (Taulukko 2). GEM-aineistossa on mukana myös yrittäjiä, mutta heitä ja ei-yrittäjiä tarkastellaan tässä tutkimuksessa erikseen. Taulukko 2. Ei-yrittäjistä koostuvat tutkimusaineistot GEM Nuorisobarometri 2004 Insinööri- ja ekonomipalkansaajat Vastaajia yhteensä vuotiaiden vastaajien määrä ei summaudu :ään, sillä vuonna 2003 GEM-tutkimuksessa on ollut mukana myös alle 18- ja yli 64-vuotiaita vastaajia. Heitä ei kuitenkaan oteta tarkasteluun mukaan tässä tutkimuksessa.

17 20 Yrittäjien vastauksista koostuvia tutkimusaineistoja ovat GEM-aineisto ja valittuihin kohdejoukkoihin keskittyvät kyselyaineistot lukuun ottamatta insinööri- ja ekonomipalkansaajien aineistoa. Yrittäjiä koskevat aineistot antavat tietyistä aloista erilaisen kuvan ja valottavat sellaisia tapauksia, joita ei tilastoaineiston avulla pystytä tunnistamaan. Aineistot kertovat yrittäjyydestä ja siihen siirtymisestä osana työuraa, sekä yrittäjänä tai ammatinharjoittajana toimivien kokemuksia valinnastaan. Koska käytettäviä aineistoja ei ole alun perin kerätty erityisesti nuorten ja ikääntyneiden yrittäjyyttä käsittelevään tutkimukseen, alle 30-vuotiaiden ja 55 vuotta täyttäneiden vastaajien määrät ovat rajalliset. Kaikki aineistot eivät anna mahdollisuutta tutkia kumpaakin ikäryhmää, vaan osa aineistoista soveltuu ikääntyneiden tarkasteluun ja osa taas kertoo paremmin nuorten yrittäjien tilanteesta. Yrittäjistä koostuvat tutkimusaineistot vastaajamäärineen on esitelty seuraavassa taulukossa (Taulukko 3). Taulukko 3. Yrittäjistä koostuvat tutkimusaineistot Yrittäjän ikä GEM Korkeasti koulutetut Starttiraha Sosiaalija terveysala Freelancejournalistit Kääntäjät ja tulkit Kyselyhetkellä Yrityksen perustamishetkellä Tutkimuksen taulukoissa käytetään käsitteitä ikä kyselyhetkellä ja ikä yritystä perustettaessa tai ikä aloittaessa. Ensimmäinen viittaa vastaajan ikään tutkimusajankohtana. Tällöin tarkastellaan nuoria tai ikääntyneitä yrittäjiä, eikä oteta huomioon, milloin he ovat aloittaneet toimintansa yrittäjänä, ammatinharjoittajana tai freelancerina. Jälkimmäiset puolestaan viittaavat vastaajan ikään, jolloin hän perusti yrityksensä tai aloitti ammatinharjoittajana tai freelancerina toimimisen. Eri aineistot antavat erilaiset mahdollisuudet tarkastella nuoria ja ikääntyneitä, yritystoiminnan alkaessa ja kyselyhetkellä. Raportti painottuu nuorten (18 29-vuotiaat) ja ikääntyneiden (55 vuotta täyttäneet) yrittäjyyteen, mutta vertailun vuoksi tarkasteluun on otettu mukaan myös vuotiaista muodostettu ryhmä (keski-ikäryhmä). Työssäkäyntitilaston perusteella tehdyt vuotiaiden tilannetta valottavat kuviot on esitetty liitteissä.

18 21 Raportin rakenne Luvussa 2 tarkastellaan yrittäjyyttä väestötasolla osana yksilön työuraa: yrittäjyyden laajuutta. siirtymiä yrittäjäksi, yrittäjäuran pysyvyyttä, sivutoimista yrittäjyyttä sekä toistuvaa yrittäjänä toimimista. Kutakin aihealuetta käsitellään ensin tilastoaineiston valossa, ja sen jälkeen valittujen kohderyhmien osalta yksityiskohtaisemmin tapaustutkimusesimerkkien avulla. Luvussa 3 keskitytään yrittäjänä toimimiseen yksilön itsensä näkökulmasta. Valittujen kohdejoukkojen yritystoiminnan laajuutta ja kokemuksia yrittäjyydestä tarkastellaan tapaustutkimusesimerkein. Myös yrittäjien ja heidän yritystensä tulevaisuuden suunnitelmia arvioidaan eri aineistojen valossa. Luvussa 4 keskitytään mielikuviin työstä ja yrittäjyydestä, yrittäjyysaikomuksiin sekä mielikuviin omista kyvyistä ja mahdollisuuksista yrittäjänä toimimiseen. Tarkastelussa keskitytään ei-yrittäjien näkemyksiin, toisin kuin raportin muissa luvuissa. 1.4 Keskeiset käsitteet Ikääntynyt. Ikääntyneiksi on tässä tutkimuksessa määritelty 55 vuotta täyttäneet. Rajaus on sama kuin Valtioneuvoston käynnistämässä ja eri ministeriöiden vuosina toteuttamassa Kansallisessa ikäohjelmassa. Siinä keskityttiin työkykyyn ja työllistyvyyteen ja muun muassa pyrittiin ikääntyvien (45 54 v.) ja ikääntyneiden (55 65 v.) työmarkkina-aseman parantamiseen ja yritettiin edistää heidän entistä pidempää työssä pysymistään. Ikäraja on perusteltu myös siinä mielessä, että työ- ja eläkeasenteet muuttuvat usein yli 55-vuotiaana. Vastaavaa rajausta on käytetty myös muissa ikääntyneitä käsittelevissä tutkimuksissa. (Ilmarinen 2006) Ikääntynyt yrittäjä. Ikääntyneellä yrittäjällä tarkoitetaan tässä tutkimuksessa henkilöä, joka on täyttänyt 55 vuotta ja toimii yrittäjänä, ammatinharjoittajana tai freelancerina. Ikääntynyt yrittäjä on perustanut yrityksensä tai aloittanut toimintansa ammatinharjoittajana aikaisemmin työuransa aikana. Ikääntyneenä yrittäjäksi ryhtynyt. Ikääntyneenä yrittäjäksi ryhtyneet ovat yrittäjiä, jotka ovat perustaneet nykyisen yrityksensä tai aloittaneet ammatinharjoittajana tai freelancerina 55 vuotta täytettyään, eli todennäköisesti työuransa loppupuolella. Nuori. Nuoren määritelmä mukailee Nuorisobarometrissä käytettyä vuoden ikää. Tässä tutkimuksessa alle 18-vuotiaat rajataan kuitenkin pois, koska

19 22 täysi-ikäisyyttä voidaan pitää hyvänä edellytyksenä yritystoiminnan aloittamiselle. Nuori yrittäjä. Nuorella yrittäjällä tarkoitetaan tässä tutkimuksessa henkilöä, joka on vuotias ja toimii yrittäjänä, ammatinharjoittajana tai freelancerina. Nuorena yrittäjäksi ryhtynyt. Nuorena yrittäjäksi ryhtyneet ovat yrittäjiä, jotka ovat perustaneet yrityksensä tai ryhtyneet ammatinharjoittajaksi tai freelanceriksi vuotiaana eli todennäköisesti työuransa alkuvaiheessa.

20 2 Yrittäjyys osana työuraa 23 Tämä luku antaa kokonaisvaltaisen kuvan nuorten ja ikääntyneiden yrittäjyydestä. Luvussa tarkastellaan niin pää- kuin sivutoimista yrittäjyyttä, siirtymiä yrittäjäksi, yrittäjäuran pysyvyyttä (yrittäjyydestä luopumista) sekä toistuvasti yrittäjänä toimimista. Hyödynnettävistä tutkimusaineistoista pääpaino on Tilastokeskuksen työssäkäyntitilastolla. Lisäksi eri kohderyhmille suunnatut kyselyaineistot antavat yksityiskohtaisempaa tietoa nuorten ja ikääntyneiden yrittäjyydestä. 2.1 Päätoiminen yrittäjyys Yrittäjien 5 osuus väestöstä vuonna 2004 oli hieman yli kuusi prosenttia. Yrittäjien osuus on suurin vuotiaiden keskuudessa. Heistä lähes joka kymmenes toimii yrittäjänä. Yrittäjien osuus on alhaisin nuorten ikäryhmässä, josta noin kaksi prosenttia toimii yrittäjänä. Ikääntyneiden keskuudessa yrittäjien osuus on ollut hienoisessa kasvussa vuosituhannen vaihteesta lähtien, ja ikääntyneistä yrittäjien osuus on viisi prosenttia. 5 Tutkimuksessa hyödynnettävässä Tilastokeskuksen työssäkäyntitilastossa yrittäjä määritellään seuraavasti: vuotiaat henkilöt, joilla on vuoden viimeisellä viikolla voimassa oleva yrittäjäeläkevakuutus ja jotka eivät ole työttömiä vuoden viimeisenä työpäivänä eivätkä varusmiehiä tai siviilipalvelusmiehiä vuoden viimeisellä viikolla. Mikäli henkilöllä on yrittäjäeläkevakuutuksen lisäksi samanaikaisesti voimassa oleva työsuhde, edellytetään, että yrittäjätulot ovat suuremmat kuin palkkatulot. Yrittäjiksi määritellään lisäksi henkilöt, joilla yrittäjätulot ylittävät määritellyn tulorajan, edellyttäen, että he eivät ole eläkkeellä tutkimusviikolla. Tuloraja määritellään vuosittain päättelyiden yhteydessä käyttäen hyväksi työvoimatutkimuksen yrittäjiä koskevia tietoja. (Tilastokeskus 2006)