ALAJÄRVEN KAUPUNKI LOUHUKANKAAN TUULIVOIMA- ALUEEN OSAYLEISKAAVA

Päivämäärä 28.8.2014 ALAJÄRVEN KAUPUNKI LOUHUKANKAAN TUULIVOIMA- ALUEEN OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS

ALAJÄRVEN KAUPUNKI LOUHUKANKAAN TUULIVOIMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS Tarkastus Päivämäärä Laatija Tarkastaja Hyväksyjä Kuvaus 28.8.2014 (ehdotus), 20.1.2014 (luonnos) Jutta Piispanen, Minna Vesisenaho, Heikki Tuohimaa, Kirsi Lehtinen, Ville Vihanta Jouni Laitinen Alajärven kaupunginvaltuusto Kaavaselostus Ramboll Pitkänsillankatu 1 67100 KOKKOLA P +358 20 755 7600 F +358 20 755 7602 www.ramboll.fi

KAAVASELOSTUS SISÄLTÖ 1. PERUSTIEDOT 5 1.1 Suunnittelun kohde ja vaikutusalue 5 1.2 Kaavan nimi ja tarkoitus 7 1.3 Yhteyshenkilöt 7 1.4 Suunnittelun lähtökohdat ja tavoitteet 7 1.4.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet 8 2. KAAVA-ALUEEN NYKYTILA 8 2.1 Ympäristön nykytila 8 2.1.1 Aluerakenne, maankäyttö ja elinkeinot 8 2.1.2 Liikenne ja kuljetusreitistöt 11 2.1.3 Virkistyskäyttö ja matkailu 11 2.1.4 Luonnonympäristö ja kasvillisuus 12 2.1.5 Linnusto ja muu eläimistö 15 2.1.5.1 Linnusto 15 2.1.5.2 Lepakot 16 2.1.5.3 Liito-orava 17 2.1.5.4 Viitasammakko 19 2.1.5.5 Uhanalaiset lajit 19 2.1.5.6 Rämeristihämähäkki 19 2.1.5.7 Muu eläimistö 20 2.1.6 Natura-alueet ja muut suojelualueet 20 2.1.7 Tuulisuusolosuhteet ja muut tekniset edellytykset 22 2.1.8 Maisema ja kulttuuriympäristö 22 2.1.9 Muinaisjäännökset 28 2.2 Maa-alueiden omistus 30 2.3 Suunnittelutilanne 30 2.3.1 Etelä-Pohjanmaan maakuntakaava 30 2.3.2 Etelä-Pohjanmaan vaihemaakuntakaavat 31 2.3.3 Voimassa olevat yleiskaavat 32 2.3.4 Vireillä olevat yleiskaavat 33 2.3.4.1 Alajärven kaupunki 33 2.3.4.2 Kyyjärven kunta 33 2.3.4.3 Soinin kunta 34 2.3.5 Asemakaava ja ranta-asemakaava 34 2.3.6 Pohjakartta 35 3. SELVITYKSET 35 4. OSAYLEISKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 36 4.1 Suunnittelun vaiheet 36 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö 36 4.2.1 Aloitusvaihe 36 4.2.2 Valmisteluvaiheen kuuleminen 36 4.2.3 Kaavaehdotus 37 4.2.4 Muu osallistuminen 37 4.3 Osalliset 37 4.4 YVA-lausunnon huomioiminen 38 5. KAAVARATKAISU 40 5.1 Laaditut vaihtoehdot 40 5.2 Lentoestelupa 41 5.3 Kaavan yleisrakenne ja kaavamerkinnät 42 5.4 Mitoitus ja sen perusteet 44

KAAVASELOSTUS 5.5 Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutuminen 44 5.6 Suhde maakuntakaavaan 44 5.7 Kaavaehdotuksen suhde kaavaluonnokseen 45 5.8 Liittyminen sähköverkkoon 45 6. VAIKUTUSTEN ARVIOINTI 45 6.1 Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön 45 6.2 Vaikutukset maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon 50 6.3 Vaikutukset kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin 51 6.4 Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen sekä yhdyskunta- ja energiatalouteen 54 6.5 Vaikutukset liikenteeseen, tutkiin ja tietoliikenteeseen 55 6.6 Vaikutukset kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön 59 6.7 Vaikutukset Natura- ja suojelualueisiin 62 6.8 Yhteisvaikutukset 62 6.9 Riski- ja häiriötilanteet 66 6.10 Yhteenveto vaikutuksista 67 7. HAITALLISTEN VAIKUTUSTEN VÄHENTÄMINEN 70 8. KAAVAN VAIKUTUSTEN SEURANTA 71 9. TOTEUTTAMINEN 73 LÄHTEET 74 ERILLISLIITTEET Kaavaehdotuskartta 1:10 000 Liite 1. Liite 2. Liite 3. Liite 4. Liite 5. Liite 6. Liite 7. Liite 8. Liite 9. Liite 10. Liite 11. Liite 12. Liite 13. Liite 14. Liite 15. Liite 16. Yhteysviranomaisen lausunto arviointiselostuksesta Louhun tuulivoimahankkeen luontoselvitys Pesolan, Korkeanmaan ja Möksyn tuulivoimapuistot. 110 kv liityntävoimajohdon luontoselvitys Louhun-Möksyn tuulivoimahankkeen liito-oravaselvitys Louhun-Möksyn tuulivoimahankkeen lepakkoselvitys Louhun-Möksyn tuulivoimahankkeen pesimälinnustoselvitys Louhun-Möksyn tuulivoimahankkeen metsäkanalintuselvitys Syysmuutonseuranta, SSLTY Soini Pesola ja Korkeamaa sekä Alajärvi Louhu ja Möksy tuulivoimapuistojen muinaisjäännösinventointi 2013, Mikroliitti Oy Melumallinnusraportti. Välkemallinnusraportti. Louhun-Möksyn tuulivoimahanke, ympäristövaikutusten arviointiselostus. Louhukankaan tuulivoima-alueen eteläosan luontoselvitykset. Louhukankaan ja Möksyn tuulivoima-alueiden viitasammakko- ja rämeristihämähäkkiselvitys. Louhukankaan rakentamisalueiden kuvaukset. Havainnekuvat. Lisäksi viranomaiskäyttöön toimitetaan Kevätmuutonseuranta ja petolintutarkkailu, SSLTY sekä Petolintutarkkailu, SSLTY.

ALAJÄRVEN KAUPUNKI, LOUHUKANKAAN TUULIVOIMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVAN KAAVASELOSTUS 28.8.2014 5 1. PERUSTIEDOT 1.1 Suunnittelun kohde ja vaikutusalue Alajärven kaupunki on päättänyt käynnistää osayleiskaavan laatimisen Louhukankaan alueelle. Osayleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena ohjaamaan tuulivoimaloiden rakentamista. Yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon maakuntakaavan ohjausvaikutus (MRL 48 ) ja siinä tehdyt alueidenkäyttöratkaisut on otettava yleiskaavoituksen perustaksi. Yleiskaavaa laadittaessa on yleiskaavan sisältövaatimuksissa tarkoitetut seikat selvitettävä ja otettava huomioon siinä määrin kuin laadittavan yleiskaavan ohjaustavoite ja tarkkuus edellyttävät. Huhtikuussa 2011 voimaan tulleen lainmuutoksen myötä tuulivoimarakentaminen voi perustua suoraan yleiskaavaan (MRL 77 a ). Osayleiskaava-alue (n. 15,6km 2 ) sijaitsee Alajärven kaupungin itäosassa ja rajautuu eteläosastaan Soinin kuntarajaan. Etäisyyttä suunnittelualueen länsipuolella sijaitsevalle Alajärven keskustaajamaalueelle on noin 16 km, pohjoispuolella sijaitsevaan Soinin keskustaan noin 14 km ja itäpuolella sijaitsevaan Kyyjärven keskustaan noin 22 km. Alueelle on tavoitteena toteuttaa 27 yksikköteholtaan 2-5 MW tuulivoimalaa. Tuulivoimalan napakorkeus on 140 150 m, lavan pituus 60 70 m ja siten kokonaiskorkeus on noin 200 220 m (enintään 220 m). Tuulivoimalat liitetään toisiinsa maakaapelein ja yhdistetään alueen länsiosaan rakennettavaan sähköasemaan. Sähköasema liitetään uudella noin kolmen kilometrin pituisella 110 kv voimajohdolla Alajärven sähköasemaan. Voimajohtolinjareitistä on laadittu ympäristöselvitys (Louhukankaan tuulivoimahankkeen 110 kv liityntävoimajohdon ympäristöselvitys, Ramboll 8.8.2014). Alueelle on laadittu kaavoituksen kanssa samanaikaisesti ympäristövaikutusten arviointia. Louhukankaan alueen kanssa samassa YVA:ssa käsitellään Möksyn tuulivoima-alue (16 voimalaa), jolla on myös yleiskaavoitus käynnissä, sekä Kyyjärven puolelle, välittömästi Möksyn yleiskaavoitettavien voimaloiden viereen sijoittuvat kolme voimalaa, jotka on toteutettava omalla yleiskaavallaan. Kuva 1. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti. Pohjakartta Maanmittauslaitos.

ALAJÄRVEN KAUPUNKI, LOUHUKANKAAN TUULIVOIMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVAN KAAVASELOSTUS 28.8.2014 6 Kuva 2. Suunnittelualueen rajaus. Pohjakartta Maanmittauslaitos. Kaavan vaikutusalue voidaan jakaa lähivaikutusalueeseen, joka sisältää välittömästi tuulivoimaalueisiin liittyvät maa-alueet. Laajempi vaikutusalue muodostuu alueista, joiden kaukomaisemassa alue on havaittavissa. Lähimpänä vaikutusalueena voidaan pitää noin 200 300 metrin etäisyyttä voimalasta. Vaikka voimalan kaatuminen onkin erittäin epätodennäköistä, puhutaan tässä yhteydessä ns. kaatuma-alueesta. Näihin vaikutuksiin kuuluvat esim. jään mahdollisesta lentämisestä koituvat riskit ja viereiselle maanomistusyksikölle mahdollisesti tuleva häiriö. Myös tieliikenteen osalta vaikutusalueena pidetään ohjeistuksen mukaisesti likimain kyseistä etäisyyttä. Melun vaikutusalueena ymmärretään 500 1500 metrin etäisyyttä voimalasta. Vaikutusalueen laajuus riippuu mm. häiriintyvän toiminnan luonteesta (esim. vapaa-ajanasutus / pysyvä asutus) ja voimalan tyypistä. Lähimaisema-alue ulottuu useimmin noin 2000 3000 metrin päähän. Tällöin voimalat, näkyessään, hallitsevat maisemaa ja muodostavat selvän uuden elementin maisemakuvassa. Kaukomaisema-alue ajatellaan olevan yli 6 km päähän ulottuva alue jolloin voimalat ovat (hyvällä säällä) näkyvissä mutta ne eivät enää hallitse maisemaan. Kaukomaisemavaikutusalue voi ulottua kauaskin, voimalat saattavat näkyä vielä 15 20 kilometrin päästä mikäli maisema on avointa (peltoalueet ja vesistöt).

ALAJÄRVEN KAUPUNKI, LOUHUKANKAAN TUULIVOIMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVAN KAAVASELOSTUS 28.8.2014 7 1.2 Kaavan nimi ja tarkoitus Kaavan nimi on Alajärven Louhukankaan tuulivoima-alueen osayleiskaava. Tarkoituksena on laatia alueelle oikeusvaikutteinen osayleiskaava, jonka perusteella voidaan myöntää rakennusluvat tuulivoimalayksiköiden rakentamiselle. 1.3 Yhteyshenkilöt Kaavoittajana on Alajärven kaupunki, jossa hankkeesta vastaa: Alajärven kaupunki Alvar Aallon tie 1, 62900 ALAJÄRVI Kaavoituspäällikkö Pekka Isotalo (06) 2412 2274, 044 297 0264 pekka.isotalo@alajarvi.fi Kaavakonsultti: Ramboll Finland Oy Projektipäällikkö Minna Vesisenaho Pitkänsillankatu 1 67100 KOKKOLA puh. 050 537 4491 minna.vesisenaho@ramboll.fi Tuulivoimatoimija: Ilmatar Alajärvi-Louhukangas Oy Bulevardi 7, 6. krs 00120 Helsinki Hankekehityspäällikkö Erkka Saario +358 40 355 7007 erkka.saario@ilmatarwind.fi 1.4 Suunnittelun lähtökohdat ja tavoitteet Suunnittelun lähtökohtana on Alajärven kaupungin aloite Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavan luonnoksessa tuulivoimatuotannolle varattavien alueiden osayleiskaavojen käynnistämisestä. Suunnittelualueen rajauksessa on huomioitu tuulivoimatoimija Ilmattaren suunnitelmat alueen hyödyntämisestä tuulivoimatuotannolle. Ilmatar on tehnyt maanvuokrasopimuksia alueen maanomistajien kanssa sekä sopinut alueen kaavoittamisen käynnistämisestä Alajärven kaupungin kanssa. Suunnittelun tavoitteena on laatia oikeusvaikutteinen osayleiskaava, joka mahdollistaa tuulivoimaloiden sekä niihin liittyvän tiestön, sähkönsiirtoverkoston ja sähköasemien rakentamisen kaava-alueelle sekä alueen muiden toimintojen ja tuulivoimatuotannon yhteensovittamisen. Osayleiskaava laaditaan siten, että sen perusteella voidaan myöntää suorat rakennusluvat tuulivoimaloille. Muut kuin tuulivoimaloille, tuulipuiston sisäisille kaapeleille ja tiestölle tarkoitetut alueet säilyvät pääosin nykyisessä käytössään. Voimaloiden rakennuspaikat, uusi tiestö ja muu tarvittava infrastruktuuri osoitetaan kaavassa lähinnä maa- ja metsätalousalueiden sisään jäävinä erillisinä alueen osina. Suunnittelun kautta varmistetaan, että kaavassa osoitetuista toiminnoista ei aiheudu esimerkiksi kaava-alueen luonnonympäristön, eläimistöön ja linnustoon, ympäröivän alueen asukkaisiin, alueella harjoitettavaan maa- ja metsätalouteen tai muihin elinkeinoihin kohdistuvia merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia. Tärkeänä kaavan tavoitteena pidetään myös sitä, ettei uusi maankäyttö aseta merkittäviä rajoitteita osayleiskaava-alueen lähiympäristön kehittämiselle tulevaisuudessa. Osayleiskaavan laadinta sovitetaan soveltuvin osin yhteen samanaikaisesti alueella meneillään olevan YVA lain mukaisen ympäristövaikutusten arviointimenettelyn kanssa.

ALAJÄRVEN KAUPUNKI, LOUHUKANKAAN TUULIVOIMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVAN KAAVASELOSTUS 28.8.2014 8 1.4.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (Valtioneuvoston päätös 30.11.2000) ovat saaneet lainvoiman 26.11.2001 ja niiden muutokset ovat tulleet voi-maan 1.3.2009. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on ryhmitelty asiasisällön perusteella seuraaviin kokonaisuuksiin, jotka viidettä lukuun ottamatta koskevat suunnittelualuetta: 1. Toimiva aluerakenne 2. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu 3. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat 4. Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto 5. Helsingin seudun erityiskysymykset 6. Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden kohdan neljä, Toimivat yhteysverkot ja energiahuolto, yleistavoitteissa todetaan: "Alueidenkäytössä turvataan energiahuollon valtakunnalliset tarpeet ja edistetään uusiutuvien energialähteiden hyödyntämismahdollisuuksia". Erityistavoitteiden mukaan: "Maakuntakaavoituksessa on osoitettava tuulivoiman hyödyntämiseen parhaiten soveltuvat alueet. Tuulivoimalat on sijoitettava ensisijaisesti keskitetysti useamman voimalan yksiköihin." Tuulivoimahanke osaltaan tukee alueidenkäyttötavoitteiden toteutumista (kohta 5.3). 2. KAAVA-ALUEEN NYKYTILA 2.1 Ympäristön nykytila 2.1.1 Aluerakenne, maankäyttö ja elinkeinot Aluerakenteellisesti Louhukankaan (jäljempänä Louhun tai Louhukankaan) suunnittelualue sijoittuu Etelä-Pohjanmaalle Alajärven ja Kyyjärven kuntakeskusten väliselle alueelle. Aluerakenteellinen keskusverkosto muodostuu kuntakeskusten taajama-alueista, joista Järvi-Pohjanmaan (Alajärvi, Soini ja Vimpeli) keskuspaikka Alajärvi on selvästi suurin, sekä maaseudun kyläalueista. Maakuntakeskukseen Seinäjoelle on Alajärveltä matkaa noin 70 km. Palvelut ja työpaikat ovat keskittyneet suurimpiin taajamiin ja taajamien välillä myös pendelöidään. Aluerakenteessa suunnittelualue sijoittuu pääasiassa asumattomalle seudulle, mutta kuitenkin lähelle valta/ kantateitä tai alueille, joista alempiasteisella tieverkostolla on hyvä yhteydet ylempiasteiseen tieverkostoon. Suunnittelualue on valtatie 16 etelänpuolella ja koko aluetta ympäröi alempiasteinen tieverkko. Alueen pohjoisosassa suunnittelualueen ulkopuolella on Alajärven sähköasema. Suunnittelualue on asumatonta osittain soistunutta maa- ja metsätalousaluetta, alueella on myös maa-ainesten ottoaluetta (alueella ei ole voimassa olevia ottolupia). Kaava-aluetta lähimpänä on Kuoleman kylä, joka sijoittuu valtatie 16 varrelle noin kilometrin päähän suunnittelualueesta sen pohjoispuolelle. Muita lähialueen kyliä (etäisyys n. 2 km) ovat kaava-alueen itäpuolella Lehdonperänkylä, kaakossa Marjonperä, pohjoisessa Uusikylä sekä lännessä Myllynperä ja Aitasaari. Taulukossa 1 on esitetty lähialueen rakennusten lukumääriä, kuvassa 3 on kartta asuin- ja lomarakennusten sijoittumisesta. Pääasiassa Louhukankaan suunnittelualueen ulkopuolella, idässä kulkee Fingrid Oyj:n Alajärvi- Petäjävesi 220 kv voimajohto sekä Alajärvi-Kangasala 400 kv voimajohto. Louhukankaan alue rajautuu pohjoisosaltaan Fingrid Oyj:n Alajärvi-Seinäjoki 400 kv sekä Alajärvi- Ventusneva 220 kv voimajohtoihin. Alueella kulkee myös Sähkö- Virkeät Oy:n omistama 110kV voimajohto. Taulukko 1. Asuin- ja lomarakennukset suunnittelualueen läheisyydessä. Etäisyys lähimmästä voimalasta Vakituiset asuinrakennukset kpl Vapaa-ajan rakennukset kpl 1 km 2 km 3 km 0 37 130 0 12 21

ALAJÄRVEN KAUPUNKI, LOUHUKANKAAN TUULIVOIMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVAN KAAVASELOSTUS 28.8.2014 9 Kuva 3. Asuinrakennukset (punainen) ja lomarakennukset (sininen) suunnittelualueen läheisyydessä. Kuvassa 4 on esitetty yhdyskuntarakenteen seurantajärjestelmän (YKR) tietoja suunnittelualueen läheisyydestä. Yhdyskuntarakenteen kuvaamista ja muutoksen seurantaa varten on tehty YKR-aluejaot yhdistelemällä ja lajittelemalla 250x250 metrin ruutuja rakennustehokkuuden, rakennusten käyttötarkoituksen ja väestömäärän mukaan. YKR-aluejaot: Taajama on vähintään 200 asukkaan taajaan rakennettu alue. Kylät ovat yli 39 asukkaan taajamien ulkopuolisen haja-asutusalueen rakennus- ja asutustihentymät. Pienkylät ovat 20 39 asukkaan taajamien ulkopuolisen haja-asutusalueen rakennus- ja asutustihentymät. Maaseutuasutusta on taajamiin, kyliin ja pienkyliin kuulumattomat alueet, joissa on vähintään yksi asuttu rakennus kilometrin säteellä. Louhukankaan alue on lähes täysin YKR-aluejaon ulkopuolelle jäävää aluetta.

ALAJÄRVEN KAUPUNKI, LOUHUKANKAAN TUULIVOIMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVAN KAAVASELOSTUS 28.8.2014 10 Kuva 4. YKR-rekisterin tiedot suunnittelualueen läheisyydestä. Vasemmalla punaisella rajauksella on kuvattu Louhukankaan alue ja oikealla Möksyn alue. Sinisellä värillä on esitetty maaseutuasutus, oranssilla pienkylät ja vihreällä kylät. Kuva 5. Kartalla muuntoasema sekä voimajohdot ovat korostettuna, suunnittelualueen rajaus katkoviivalla. Pohjakartta Maanmittauslaitos.

ALAJÄRVEN KAUPUNKI, LOUHUKANKAAN TUULIVOIMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVAN KAAVASELOSTUS 28.8.2014 11 2.1.2 Liikenne ja kuljetusreitistöt Suunnittelualueen pohjoisosassa on Pohjanmaan rannikolta Ylistarosta Lapuan ja Alajärven kautta Keski-Suomen Kyyjärvelle johtava valtatie 16. Alueen itäpuolella on Möksyntie, joka yhdistyy pohjoisessa valatie 16 ja etelässä Karstulantiehen ja länsipuolella Aitasaarentie, joka yhdistyy pohjoisessa valtatie 16 ja lännessä Soinintiehen. Suunnittelualuetta lähinnä oleva lentokenttä on Menkijärven (EFME) lentokenttä Alajärven Menkijärven kylässä suunnittelualueelta n. 30 km länteen. Suunnittelualue sijoittuu pääosin lentoesterajoitusten ulkopuolelle. Kuva 6. Alueen tiestö. Pohjakartta Metsähallitus, Maanmittauslaitos, Logica 2013. Tuulivoimaloiden erikoiskuljetuksia varten todennäköisimmin käytettävä reitti on esitetty osiossa 6.5. 2.1.3 Virkistyskäyttö ja matkailu Alueella ei ole virkistyskohteita tai reittejä vaan sitä käytetään lähinnä marjastukseen ja yleiseen ulkoiluun. Lähimmät Metsähallituksen hallinnoimat metsästyskohteet sijaitsevat koillisessa n. 7 km päässä suunnittelualueesta. Viehekalastusta voi harrastaa n. 7 km päässä Latvalammella, n. 8 km päässä Päijänteellä, n. 11 km päässä Valkeisjärvellä, sekä n. 11 km päässä Ahvenanlammella, jonka alueella on myös laavu sekä kesäretkeilyreitti. Tiedot on saatu Metsähallituksen, Maanmittauslaitoksen ja Logica 2013 ylläpitämästä retkikartasta (http://www.retkikartta.fi/). Alajärven metsästysseuran alue ulottuu Louhun alueen keski- ja eteläosiin. Seuralla oli vuonna 2013 yhteensä 18 hirven, yksi metsäpeuran ja viisi kauriin kaatolupaa. Lisäksi henkilökohtaisiin saaliskiintiöihin oli määritelty yksi fasaani, 1 metso, kaksi teertä ja viisi metsäjänistä jäsentä kohden. Rauhoitetuista riistalajeista metsästysalueella on havaittu muutamia riekkoja ja peltopyitä. Suurpedoista metsästysseuran alueella on runsaasti havaintoja karhuista ja ilveksistä, mutta havainnot susista ja ahmoista ovat olleet satunnaisia. Metsästysseuran mukaan Louhun alueella käy suurehkoja määriä metsäpeuroja ruokailemassa.

ALAJÄRVEN KAUPUNKI, LOUHUKANKAAN TUULIVOIMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVAN KAAVASELOSTUS 28.8.2014 12 Kuva 7. Lähimmät virkistysmahdollisuudet. Metsähallituksen hallinnoimat hirvenmetsästysalueet kattavat myös pienriista-alueet. Hirvenmetsästystä harjoitetaan myös yksityisen mailla vuokrasopimuksiin perustuen. Pohjakartta Metsähallitus, Maanmittauslaitos, Logica 2013. 2.1.4 Luonnonympäristö ja kasvillisuus Suunnittelualueen luonnonympäristö on suurelta osin kosteaa kangasmetsäaluetta, alueella on vain pieniä soistumia. Suunnittelualueen kallioperä on tonaliittia. Alueella kallioperää peittää pääosin moreeni, lisäksi alueella on joitakin kalliopaljastumia ja keskiosassa sijaitsee avoin, melko laaja-alainen louhikko. Turvemaita esiintyy vain paikallisesti maaston painanteissa. Topografialtaan maasto on loivasti kumpuilevaa ja maanpinnan korkeus vaihtelee korkeimpien kivennäismaa-alueiden +170 metristä +140 metriin merenpinnan yläpuolelle. Louhukankaan alue sijoittuu Ähtävänjoen vesistöalueelle. Louhukankaan alueen pintavedet valuvat ojituksia myöten Hämeenjokeen ja edelleen Kuninkaanjokeen. Suunnittelualueen uomat ovat perattuja ja luonnontilaltaan muuttuneita tai ojituksia. Moukariharjun vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue (I-luokka) (1000514) sijaitsee Louhun alueen koillisosassa. Alueelle on laadittu suojelusuunnitelma (Lindsberg 2011). Pohjavesialue muodostuu kalliokohouman länsirinteellä olevasta hiekkamoreenimuodostumasta, johon liittyy rantakerrostuma. Muodostuma rajoittuu länsi- ja eteläosissa suoalueisiin ja on luonteeltaan vettä ympäristöönsä purkava. Pohjavesialueen länsireunassa sijaitsee Nygård-Niskakangas vesihuollon omistama Nygårdin vedenottamo. Ottamoon on liittynyt runsas 20 taloutta. Autiokankaan vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue (I-luokka) (1000505 A) sijaitsee runsaan kahden kilometrin etäisyydellä Louhun alueesta länteen. Lautakankaan vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue (II-luokka) (1075903) sijaitsee runsaan kilometrin etäisyydellä Louhun alueesta etelään. Pohjavesialueet suunnittelualueen ympäristössä on esitetty kuvassa 9.

ALAJÄRVEN KAUPUNKI, LOUHUKANKAAN TUULIVOIMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVAN KAAVASELOSTUS 28.8.2014 13 Kuva 8. Karttaan on korostettu suunnittelualueen topografiaa mustalla rajauksella, kallioalueet ruskealla ja pohjavesialue sinisellä. Pohjakartta Metsähallitus, Maanmittauslaitos, Logica 2013. Kuva 9. Pohjavesialueet suunnittelualueen ympäristössä. Suunnittelualueen rajaus on punaisella, pohjavesialueen rajaus harmaalla ja pohjaveden muodostumisalueen rajaus mustalla.

ALAJÄRVEN KAUPUNKI, LOUHUKANKAAN TUULIVOIMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVAN KAAVASELOSTUS 28.8.2014 14 Kuva 10. Louhun alueen pintavesiolosuhteet ja Moukariharjun pohjavesialueen sijainti, sekä ja tuulivoimaloiden alustava sijoitussuunnitelma. Suunnittelualueen kasvillisuus koostuu ojitetuista rämeistä ja turvekankaista sekä laajoista kangasmaa-alueista. Kankaat ovat tyypiltään pääosin kuivan ja kuivahkonkankaan metsiä ja puustoltaan mäntyvaltaisia. Kuusi runsastuu kosteissa notkelmissa. Metsät ovat voimakkaasti metsätaloustoimin käsiteltyjä. Alueella on laajoja metsänuudistusalueita ja eri taimikkovaiheiden metsiä. Alueella esiintyy karua kivikkoa sekä keskiosan huomattavan laaja Louhukankaan louhikko, joka on täysin paljaaksi hakattu, kulotettu ja uudistuminen on monelta osin vasta alkanut. Suunnittelualueella ei sijaitse huomattavia METSO-ohjelman periaatteiden mukaisia kohteita. Suunnittelualueella sijaitsee kolme pienialaista vähäpuustoista suoaluetta, jotka luokitellaan metsälain 10 :n mukaisiin metsien monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeisiin elinympäristöihin (Metsäkeskus 2013; 2014). Muilta osin alueen vähäpuustoiset rahka- ja tupasvillarämelaikut ovat ojitusten ympäröimiä ja siten vesitaloudeltaan tai puustoltaan heikentyneitä. Alueen kalliomaista vain kolmella esiintyy metsätalouspuustosta eroavia varttuneen puuston piirteitä siten, että ne luokitellaan metsälain mukaisiksi kohteiksi. Muun muassa Taatinkallioilla ja Niemikankaalla sijaitsevat kallioalueet ovat puustoltaan pääosin tyypillistä kasvatusmännikköä, tai niillä on tehty runsaasti metsätaloustoimia, eikä niillä siten katsottu olevan erityisiä luontoarvoja. Moukariharjun seutuvilla sijaitsee ojitusten muokkaama lähteikkö. Louhukankaan liityntävoimajohdon alueella ei sijaitse arvokkaita luontokohteita. Louhukankaan alueelta laadittu luontoselvitys on kokonaisuudessaan liitteenä 2, liityntävoimajohdon luontoselvitys liitteenä 3, täydentävät luontoselvitykset liitteenä 13 ja rakentamisalueiden kuvaukset liitteenä 15.

ALAJÄRVEN KAUPUNKI, LOUHUKANKAAN TUULIVOIMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVAN KAAVASELOSTUS 28.8.2014 15 2.1.5 Linnusto ja muu eläimistö 2.1.5.1 Linnusto Louhukankaan suunnittelualuetta ja sen lähiseutua koskevat linnustollisesti merkittävien alueiden tiedot on koottu ympäristöhallinnon paikkatietoaineistosta. Näitä ovat kansainvälisesti merkittävät IBAalueet (Important Bird Area), niitä vastaavat kansalliset FINIBA-alueet sekä maakunnallisesti arvokkaat MAALI-alueet (maakunnallisesti arvokkaat lintualueet). Suunnittelualueen pesimälinnustoa kartoitettiin keväällä ja kesällä 2013 useita eri laskentamenetelmiä käyttäen. Linnustoselvitysten tavoitteena oli kartoittaa huomionarvoisten lajien esiintymistä suunnittelualueella. Näitä ovat luonnonsuojelulain 46 ja 47 nojalla uhanalaisiksi tai erityisesti suojeltaviksi määritellyt lait, Suomen lajien uhanalaisuustarkastelussa valtakunnallisesti tai alueellisesti uhanalaisiksi määritellyt lajit (Rassi ym. 2010, BirdLife Suomi 2011) sekä EU:n lintudirektiivin (79/409/ETY) liitteen I mukaiset lajit, joiden elinympäristöjä jäsenvaltioiden tulisi suojella erityistoimin. Pesimälinnustolaskentoihin sisältyivät myös erilliset metsäkanalintujen soidinpaikkoja koskeva selvitys huhti-toukokuussa sekä päiväpetolintuseuranta. Laskentoja täydennettiin vielä kesällä 2014 yhtenä päivänä tehdyllä petolintujen lentoseurannalla. Alueella tai sen läheisyydessä ei sijaitse yhtään kansainvälisesti merkittävää linnustoaluetta (IBA). Suunnittelualueen kunnassa ei sijaitse yhtään kansallisesti merkittäväksi luokiteltua linnustoaluetta (FINIBA). Lähimmät alueet ovat: Salamajärvi (710107), joka sijoittuu Kivijärven, Kinnulan ja Perhon alueelle, Saarijärven Pyhä-Häkki (610139), Lappajärven Vanhaneva (710100), Evijärven kosteikot (710109), Vetelin Haapajärvi (740098) ja Kaustisen ja Vetelin Pilvineva (740089). Läheisellä Möksyn alueella sijaitseva Savonjärvi on määritelty maakunnallisesti arvokkaaksi lintukohteeksi (MAALI). Lähiseudulla sijaitsee myös muita maakunnallisesti arvokkaita kohteita. Kohteita on esitetty kuvassa 11. Louhun alueen pesimälinnusto koostuu pääosin yleisistä boreaalisten metsien lajeista kuten pajulinnuista, peipoista, metsäkirvisistä, kirjo- ja harmaasiepoista sekä rastaista. Pesimälinnuston keskitiheys on kerätyn linjalaskenta-aineiston perusteella 148 paria/km2. Tiheys vastaa seudun keskitiheyttä ollen hieman alhaisempi, johtuen todennäköisesti alueen paikoin voimakkaasta metsätalouskäytöstä sekä elinympäristöjen yksipuolisuudesta. Mäntymetsiin erikoistuneita, alueella pesiviä lajeja ovat muun muassa kulorastas, isokäpylintu ja leppälintu. Kanalinnuista etenkin teeri esiintyy paikoin runsaana, mutta myös metsoa ja pyytä esiintyy alueella. Kosteammissa metsäsaarekkeissa, joissa esiintyy sekapuuna kuusta sekä paikoin myös lehtipuita, havaittiin muita suunnittelualueen metsiä monipuolisempi lajisto muun muassa hippiäisiä, vihervarpusia ja tiaisia. Louhun alueen linnusto muodostuu pääosin mäntykankaille tyypillisistä lajeista ja ainoa huomionarvoinen havaittu laji on leppälintu, joka kuuluu EU:n lintudirektiivin liitteen I lajeihin samoin kuin metso, joka on suomen uhanalaisuusluokituksessa silmälläpidettävä (NT) sekä alueellisesti uhanalainen Pohjanmaan vyöhykkeellä. Yhteenvetona voidaan todeta, että vaikutusalueella havaittiin vain kaksi huomionarvoista lajia, leppälintu ja kurki, joita ei ole Suomessa luokiteltu uhanalaisiksi ja havaintoja oli vain muutama. Lisäksi täydennysselvityksessä kesällä 2014 petolintujen lentoseurannan yhteydessä alueella havaittiin Suomessa vaarantuneeksi luokitellun hiirihaukan lentopoikue. Suunnittelualueen muuttolinnustoa selvitettiin vuonna 2013 yhteistyössä Järvi-Pohjanmaan kuntien, Alajärven, Soinin ja Vimpelin, toteutettaman tuulivoimayleissuunnitelman yhteydessä. Louhun ja Möksyn tuulivoima-alueiden lisäksi selvityksissä oli mukana viisi muuta tuulivoima-aluetta. Muuttolintuselvitykset toteutti Suomenselän lintutieteellinen yhdistys. Selvitykset perustuivat sekä vuoden 2013 maastokartoituksiin että yhdistykselle vuosien saatossa kertyneeseen havaintoarkistoon. Selvitysten perusteella Louhun suunnittelualue ei sijoitu suurten vesistöjen tai muiden maastomuotojen muodostamille muuttolintureiteille. Tästä syystä muutto tapahtuu alueella hajanaisesti laajana rintamana. Merkittävimpänä muuttoesiintymänä on pidettävä kurjen syksyistä Muhoksen kerääntymäalueelta etelälounaaseen suuntautuvaa (20 000 25 000 yksilön) päämuuttoreittiä, joka voi osin ajautua suunnitellulle tuulivoima-alueelle mm. koillistuulen vallitessa. Keväällä suunnittelualueen läheisyydessä Alajärven Moukariharjulla havainnoitiin välillä 18.4. 7.5.2013 yhteensä 9 päivänä 54 tuntia. Havainnointi keskittyi vilkkaimpiin kookkaiden lintulajien muuttopäiviin. Tänä aikana havaittiin muuttavina mm. 200 hanhea, 230 kurkea, 50 joutsenta ja 30 petolintua. Syksyllä lintuja havainnoitiin kahtena vilkkaimpana muuttopäivänä (23. 24.9.) Soinin Matosuolla, joka sijaitsee noin 20 km suunnittelualueelta etelään. Etäisyydestä huolimatta sieltä voidaan havainnoida suunnittelualueen ylittäviä etelän suuntaan muuttavia lintuja. Matosuolta havaittiin noin muuttavia kurkia noin 7000 ja metsähanhia noin 150. Selkeitä kevät- tai syysmuutonaikaisia ruokailu- ja levähdysalueita ei havaintojen mukaan hankkeen vaikutuspiirissä ole.

ALAJÄRVEN KAUPUNKI, LOUHUKANKAAN TUULIVOIMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVAN KAAVASELOSTUS 28.8.2014 16 Kaikista tehdyistä linnustoselvityksistä on laadittu erillisraportit, joissa on kuvattu yksityiskohtaisemmin menetelmät ja tulokset. Pesimälinnustoselvitys on liitteenä 6, metsäkanalintuselvitys liitteenä 7 ja syysmuutonseurantaraportti liitteenä 8. Lisäksi viranomaiskäyttöön toimitetaan Kevätmuutonseuranta ja petolintutarkkailu, SSLTY sekä Petolintutarkkailu, SSLTY. Kuva 11. Arvokkaat linnustoalueet Louhukankaan ympäristössä (vasemmanpuoleinen punainen rajaus). 2.1.5.2 Lepakot Lepakoiden esiintymistä suunnittelualueella selvitettiin kahdella maastokäyntikerralla yhteensä kuutena yönä kesällä 2013 (29. - 31.5.2013 ja 28. - 30.7.2013). Lepakkoselvitys on esitetty kokonaisuudessaan liitteenä 5. Lepakkoselvityksessä käytettiin sekä aktiivista että passiivista havainnointia. Aktiivisessa kartoituksessa suunnittelualuetta ja sen lähiympäristöä kierrettiin lepakkodetektorin kanssa kulkien. Aktiivinen kartoitusreitti suunniteltiin ilmakuvien ja peruskarttatarkastelun perusteella siten, että suunnittelualueella ja sen läheisyydessä sijaitsevat lepakoiden kannalta potentiaaliset alueet tulivat kartoitetuksi. Aktiivinen kartoitus suoritettiin pyöräilemällä hitaasti selvitysalueen teitä pitkin ja se aloitettiin auringonlaskun jälkeen ja lopetettiin hieman ennen auringonnousua. Kartoitusta suoritettiin kohtuullisen poutaisina ja tyyninä öinä, sillä voimakas sade tai tuuli voi vähentää lepakoiden saalistusaktiivisuutta. Asutuksen kohdalla edettiin hitaasti mahdollisten lisääntymis- ja levähdyspaikkojen havaitsemiseksi, mutta asuttujen talojen pihapiirissä kartoitusta ei tehty häiriön kotirauhan rikkomisen välttämiseksi.

ALAJÄRVEN KAUPUNKI, LOUHUKANKAAN TUULIVOIMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVAN KAAVASELOSTUS 28.8.2014 17 Passiivisessa kartoituksessa maastoon jätettiin detektoreita äänittämään lepakoiden ääniä noin 1,5-2 metrin korkeuteen lepakoiden kannalta potentiaalisiin elinympäristöihin. Tällä tavoin pystyttiin havaitsemaan esiintyykö alueella lepakoita. Jokaisena selvitysyönä oli käytössä kolme detektoria, jotka sijaitsivat kunakin yönä eri paikoissa. Suunnittelualuetta ja sen ympäristöä hallitsevat eri-ikäiset kalliomaiden sekä kuivien ja kuivahkojen kankaiden männiköt. Näiden välissä esiintyy voimakkaasti ojitettuja ja karuleimaisia suoaloja. suunnittelualueen luonnonympäristö ei ole lepakoille soveliasta päiväpiiloiksi sopivien luonnonkolojen sekä lentävien hyönteisten vähäisen määrän vuoksi. Louhukankaan alueella lepakot kuitenkin käyttävät jossain määrin alueen metsäautotieverkostoa siirtymiseen. Aktiivisissa kartoituksissa tehtiin yhteensä 45 pohjanlepakkohavaintoa, joista 28 havaintoa kertyi toukokuulle ja 17 heinäkuulle. Aktiivisessa kartoituksessa ei havaittu muita lajeja. Passiivisissa kartoituksissa tehtiin yhteensä 419 pohjanlepakkohavaintoa ja 46 havaintoa viiksi-isoviiksisiipasta. Valtaosa havainnoista tehtiin toukokuun maastokäynnillä. Kaikkiaan havaintoja kertyi yhteensä 510 kolmesta lepakkolajista; pohjanlepakosta ja viiksi- /isoviiksisiipasta (viiksi-/isoviiksisiippa on laskettu kahdeksi lajiksi). Valtaosa havainnoista kertyi suunnittelualueen pohjoispuolelta pellon laitaan sijoitetusta passiividetektorista (nro 5), jonka äänittämät 267 ääntä määritettiin pohjanlepakolle. Lisäksi suunnittelualueen eteläosassa tieosuuksilla tehtiin aktiivikartoituksissa havaintoja useammasta pohjanlepakosta. Yksittäisiä havaintoja tehtiin suunnittelualueen keskiosissa sekä alueen ulkopuolella. Kaikkiaan lepakoiden määrä suunnittelualueella todettiin varsin pieneksi. Suunnittelualueen ei todettu olevan lepakoille merkityksellistä johtuen alueen nykyisestä maankäytöstä. Kuva 12. Lepakkohavainnot suunnittelualueella ja sen lähiympäristössä. 2.1.5.3 Liito-orava Hankkeen liito-oraviin kohdistuvat vaikutukset arvioitiin olemassa olevan tiedon ja maastokäyntien perusteella, joissa käytössä olivat sekä ilmakuvat että peruskarttapohjat. Liito-oravaselvitys on esitetty liitteessä 4. Aikaisempia havaintoja liito-oravista selvitettiin Suomen ympäristökeskuksen Eliölajit - tietojärjestelmästä. Liito-oravien esiintymistä suunnittelualueella selvitettiin 9.-12.5. ja 29.5.2013, sekä 17.-18.3.2014. Kartoituksissa liito-oravien ulostepapanoita etsittiin lajille soveltuvista varttuneista

ALAJÄRVEN KAUPUNKI, LOUHUKANKAAN TUULIVOIMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVAN KAAVASELOSTUS 28.8.2014 18 kuusivaltaisista sekametsiköistä suurten kuusten ja haapojen tyviltä. Havainnot papanoista sekä mahdollisista kolopuista ja risupesistä merkittiin kartalle ja liito-oravien kulkureitit ja elinalueet rajattiin havaintojen perusteella. Suunnittelualueella sijaitsevat liito-oravalle soveltuvat kuusivaltaiset varttuneet metsiköt ovat pääasiassa melko pienialaisia ja sijaitsevat erillään toisistaan. Maastokäynneillä havaittiin kolme liito-oravan asuttamaa aluetta, joista ensimmäinen sijaitsee suunnittelualueen länsilaidalla (kohde 1) ja toinen suunnittelualueen ulkopuolella, sen pohjoispuolella noin puolen kilometrin päässä (kohde 2) (YVAselostus). Kolmas liito-oravan asuttama metsä sijaitsee suunnittelualueen luoteisosassa (kohde 3) (liite 3 voimajohdon ympäristöselvitys). Kohteet ovat luonnonsuojelulain 49 :n mukaisia liito-oravan lisääntymis- ja levähdysalueita. Alueen länsilaidalla sijaitsevassa varttuneessa kuusivaltaisessa sekametsässä (kohde 1) havaittiin useita potentiaalisia pesäpuita sekä muutamia puita, joiden tyviltä tehtiin papanahavaintoja. Alueen pohjoispuolella sijaitsevassa liito-oravan asuttamassa metsikössä (kohde 2) papanoita havaittiin pieneltä alueelta useiden kuusien tyviltä muutamista kymmenistä satoihin. Uudenniitynnevan ojan pohjoispuolelta (kohde 3) havaittiin 14 papanapuuta, joista kaksi sijoittuivat nykyisen voimajohdon itäpuolelle ja loput 12 mukaan lukien todennäköinen pesäpuu voimajohdon länsipuolelle varttuneeseen kuusikkoon. Kohteelta 1 ei ole todennäköistä kulkuyhteyttä suunnittelualueen pohjois- ja koillisosan elinalueisiin etäisyyden ja maastohavaintojen perusteella, vaan kohteet ovat osa eri reviiriä. Koillisosan elinalueen (kohde 3) vähäisestä pinta-alasta johtuen alueelta voi olla kulkuyhteys suunnittelualueen pohjoispuolella sijaitsevalle elinalueelle. Kuva 13. Liito-oravan elinympäristöt suunnittelualueella ja sen lähiympäristössä.

ALAJÄRVEN KAUPUNKI, LOUHUKANKAAN TUULIVOIMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVAN KAAVASELOSTUS 28.8.2014 19 2.1.5.4 Viitasammakko Viitasammakon esiintymistä selvitettiin Louhukankaan suunnittelualueella 28.4 30.4.2014 (liitteenä 14). Maastotyöt suoritettiin ilta-aikaan suurimpien ojien varsilla kulkien ja välillä pysähtyen kuuntelemaan. Havainnot lajista tehtiin lajin ainutlaatuisen soidinääntelyn perusteella eikä näköhavaintoihin sen vuoksi ollut tarvetta. Soidinääntelyn perusteella arvioitiin lisäksi viitasammakoiden yksilömääriä. Louhukankaan alueelta ei tehty havaintoja viitasammakoista tai viitasammakoille hyvin soveltuvista elinympäristöistä. Suunnittelualueen ojat ovat alueelle tyypillisiä pienehköjä metsäojia, jotka kuivuvat melko helposti. Viitasammakkoselvitysten yhteydessä tehtiin kuitenkin melko runsaasti havaintoja tavallisesta sammakosta (Rana temporaria). 2.1.5.5 Uhanalaiset lajit Uhanalaisten eliölajien tilanne on tarkastettu Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämästä Eliölajittietojärjestelmästä (rekisteripoiminta 2.5.2013). Suunnittelualueelta tai voimajohtolinjalta ei tehty havaintoja uhanalaisista eliölajeista. 2.1.5.6 Rämeristihämähäkki Suunnittelualueen ympäristössä sijaitsevilla suoalueilla on tehty aikaisempia havaintoja vaarantuneesta (VU) rämeristihämähäkistä (Suomen ympäristökeskuksen Eliölajit-tietojärjestelmä). Aikaisemmat havainnot painottuvat luonnontilaisille suoalueille Möksyntien ja valtatie 16 ympäristöön. Louhukankaan suunnittelualueella sijaitsevat suot ovat pääosin ojitettuja tai puustoisia soita, eivätkä ne siten lähtökohtaisesti sovellu rämeristihämähäkin elinympäristöksi. Suunnittelualueella sijaitsevat pienialaiset vähäpuustoiset suot ovat kuitenkin alueita, joilla voi esiintyä lajille soveliaita avoimia ja varpuisia osuuksia. Näillä rakentamiseen suunnitelluilla tai rakentamisalueiden välittömään läheisyyteen sijoittuvilla potentiaalisilla alueilla kartoitettiin lajin esiintymistä keväällä 2014 (liitteenä 14). Kartoitusalueilta ei tehty havaintoja rämeristihämähäkistä. Alueilta ei myöskään tehty havaintoja seittipesistä, joiden suuaukko on ylöspäin. Yleisesti ottaen havaintoja kaikista seiteistä tehtiin hyvin vähän. Myös seuralaislajiston yksilömäärät jäivät hyvin vähäisiksi. Kuva 14. Suunnittelualueella kartoitetut rämeristihämähäkin potentiaaliset elinympäristöt.

ALAJÄRVEN KAUPUNKI, LOUHUKANKAAN TUULIVOIMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVAN KAAVASELOSTUS 28.8.2014 20 2.1.5.7 Muu eläimistö Suunnittelualueen muuta eläimistöä havainnoitiin metsojen soidinpaikka-, linnusto- ja kasvillisuusselvitysten yhteydessä huhtikuun - lokakuun välisenä aikana 2013, mutta erillistä systemaattisiin havaintoihin perustuvaa selvitystä ei tehty. Havainnointi perustuu maastokäynneillä tehtyihin lumijälkiin, jätöshavaintoihin sekä näköhavaintoihin. Lisäksi kysyttiin tietoja alueen riistaeläimistä paikallisilta metsästysseuroilta, sekä RKTL:n riistakannoista. Tuulivoimapuiston vaikutuksia muuhun eläimistöön, erityisesti riistaeläimiin, arvioitiin olemassa olevan tiedon sekä maastokäynneillä tehtyjen havaintojen perusteella. Arvioinnissa hyödynnettiin muualla pohjoismaissa sekä Pohjois-Amerikassa laadittuja tutkimuksia. Suunnittelualueen ja sen ympäristön eläimistö on Keski-Pohjanmaan alueelle tyypillistä talousmetsien lajistoa. Nisäkkäiden osalta alueella liikkuvat mm. metsäjänis, kettu ja metsäpeura. Myös hirviä esiintyy alueella säännöllisesti ja paikoitellen kanta jopa tiheä. Suunnittelualueella on taimikoita ja nuoria metsiköitä, joita hirvieläimet ja metsäjänikset käyttävät ruokailualueinaan. Tiheät kasvatusmetsiköt tarjoavat myös suojaa erityisesti synnyttäville naaraille sekä naaraille, joilla on pieniä poikasia/vasoja. Suunnittelualueella on tehty havaintoja kaikista suurpedoista, joista karhuhavainnot ovat olleet yleisimpiä. Ahmahavainnot vaikuttavat olevan sekä suunnittelualueella että sen lähiympäristössä satunnaisia. Myös susihavainnot ovat harvinaisia. Ilveksistä ja karhuista havaintoja on enemmän, erityisesti karhuhavaintoja sijoittuu suunnittelualueelle sekä sen ympäristöön melko runsaasti. Metsästysseurojen antamien tietojen mukaan karhut liikkuvat suunnittelualueella ja sen läheisyydessä säännöllisesti ja myös karhun talvipesiä sijaitsee suunnittelualueen lähellä. Karhu, ilves ja susi on mainittu luontodirektiivin liitteissä II ja IV, mutta Suomella on varauma liitteestä II poikkeamisesta lajien osalta. Se tarkoittaa, ettei kyseisille lajeille tarvitse perustaa erityistoimien suojelualueita (Natura 2000-alueverkosto). Ahma on luontodirektiivin liitteen II laji ja se lukeutuu myös erityisesti suojeltaviin lajeihin. Kaikki suurpedot ovat uhanalaisuustarkastelussa luokiteltu uhanalaisiksi. Suunnittelualueella ja sen läheisyydessä liikkuu metsäpeuroja. Metsäpeura (Rangifer tarandus fennicus) on peurasuvun alalaji ja kuuluu poron kanssa samaan lajiin. Aikaisemmin jo Suomesta hävinnyt metsäpeura levisi uudelleen Suomeen idästä ja nykyisin Suomessa elää kolme osakantaa: Suomenselällä, Kainuussa ja Ruunaalla, joista Suomenselän osakanta on vuoden 2013 laskentojen mukaan yksilömäärältään suurin. Metsäpeura lukeutuu luontodirektiivin liitteen II lajiksi ja uhanalaisuustarkastelussa laji on luokiteltu silmälläpidettäväksi (NT). Metsäpeuroja on havaittu vuonna 2013 tehdyssä metsäpeurakannan arvioinnissa pääasiassa Lappajärven pohjois- ja koillispuolella, mutta niitä oli havaittu myös Vimpeli Alajärvi-alueilta. Kaukaisimmat metsäpeurahavainnot oli tehty Soini Karstula väliltä. Yhteensä Suomenselän metsäpeurakannan kooksi oli laskettu 1065 yksilöä. Vuoden 2011 laskennoissa peurojen talvilaitumet sijaitsivat Vimpeli Alajärvi seudulla Iiruunjärven ympäristössä, joka sijaitsee suunnittelualueesta vajaa 3,5 km luoteeseen (www.rktl.fi). Maastokäynneillä metsäpeuroista ei tehty havaintoja, mutta metsäpeuran syömiä jäkälikköjä havaittiin mm. Louhun alueen koillisosassa sekä Ojakankaan seudulla Louhun alueen länsiosissa. Louhun alueella esiintyy metsäpeuralle soveltuvia jäkälikköjä avokallioalueilla ja niiden tuntumassa eri puolilla aluetta sekä Louhukankaalla. 2.1.6 Natura-alueet ja muut suojelualueet Suunnittelualueella ei ole suojelualueita. Lähimmät suojelualueet sijaitsevat n. 5-7 km etäisyydellä. Kuvaan 15 on numeroitu lähialueen Natura-alueet: 1. Saarisuo-Valleussuo-Löytösuo-Hirvilammen Natura-alue ja sen lajisto (FI090043) (SPA/SCI). 2. Haukisuo-Härkäsuo-Kukkonevan Natura-alue ja sen lajisto (FI090093) (SCI, SPA) 3. Mäntykangas (FI0800100) (SCI) 4. Pohjoisneva (FI0800012) (SCI)

ALAJÄRVEN KAUPUNKI, LOUHUKANKAAN TUULIVOIMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVAN KAAVASELOSTUS 28.8.2014 21 Kuva 15. Suojelualueet (Natura-alueiden numerointi edellä olevassa luettelossa). Saarisuon-Valleussuon-Löytösuon-Hirvilammen Natura-alue (FI0900043) sijaitsee 11 km etäisyydellä suunnittelualueesta itään. Alue on sisällytetty suojeluverkostoon sekä luonto-, että lintudirektiivin mukaisena alueena. Alue kuuluu osin soidensuojelun perusohjelmaan (SSO090250) ja osia siitä on suojeltu soidensuojelualueena (SSA090040) ja yksityisenä luonnonsuojelualueena (YSA097378). Alueella esiintyviä luontodirektiivin liitteen luontotyyppejä ovat humuspitoiset lammet ja järvet, vaihettumissuot ja rantasuot sekä ensisijaisesti suojeltavat aapasuot ja puustoiset suot. Lintudirektiivin liitteen lajeista alueella esiintyy ampuhaukka, helmipöllö, kapustarinta, kurki, laulujoutsen, liro, metso, pyy, suopöllö, teeri ja uhanalainen laji. Haukisuo Härkäsuo Kukkonevan Natura-alue (FI0900093) sijaitsee suunnittelualueesta kaakkoon noin 10 km etäisyydellä. Alue on sisällytetty Natura-verkostoon sekä luonto- että lintudirektiivin mukaisena alueena (SCI, SPA). Natura-alue on merkittäviä suo- ja pienvesiarvoja sisältävä luontokokonaisuus, joka koostuu pitkälti kangasmetsäsaarekkeiden ja pienvesien kirjavoittamasta aapasuoluonnosta. Alueella esiintyviä luontodirektiivin mukaisia luontotyyppejä ovat hiekkamaiden niukkamineraaliset niukkaravinteiset vedet, humuspitoiset lammet ja järvet, Fennoskandian luonnontilaiset jokireitit ja vuorten alapuoliset tasankojoet. Lisäksi alueella esiintyy ensisijaisesti suojeltavista luontotyypeistä keidassoita, aapasoita, boreaalisia luonnonmetsiä ja puustoisia soita. Alueella ei ole tehty havaintoja luontodirektiivin liitteen II lajeista. Lintudirektiivin liitteen I mukaisia lajeja alueella ovat mm. helmipöllö, hiiripöllö, huuhkaja, kaakkuri, kalatiira, kuikka, kurki, laulujoutsen, liro, metso, palokärki, pikkulepinkäinen, pohjantikka, pyy, suopöllö ja uivelo. Lisäksi alueella esiintyy kaksi uhanalaista lajia. Pohjoisnevan Natura-alue (FI0800012, SCI) sijaitsee 8 km etäisyydellä Louhukankaan alueesta koilliseen. Alue on sisällytetty Natura-verkostoon luontodirektiivin perusteella. Pohjoisneva ja Haapineva kuuluvat Pohjanmaan aapasuovyöhykkeen Suomenselän aapasoihin. Alue kuuluu osin soidensuojelun perusohjelmaan (SSO100309, SSO090255, SSO100324, SSO100323) ja harjujensuojeluohjelmaan (HSO100088). Alueita on rauhoitettu perustamalla alueelle soidensuojelualueita (SSA100049, SSA090042, SSA100056, SSA100055) ja yksityisiä luonnonsuojelualueita (YSA202976, YSA201671, YSA107233, YSA207284). Luontodirektiivin liitteen luontotyyppejä alueella ovat Atlantisen, kontinentaalisen ja boreaalisen alueen metsäiset dyynit, humuspitoiset lammet ja järvet, vuorten alapuoliset tasankojoet, vaihettumissuot ja rantasuot, harjumuodostumien havumetsäiset luontotyypit, sekä ensisijaisesti suojeltavat keidassuot, aapasuot, luonnontilaiset tai niiden kaltaiset kuusivaltaiset vanhat metsät, luonnontilaiset tai niiden kaltaiset mäntyvaltaiset vanhat metsät, ja puustoiset suot. Luontodirektiivin liitteen lajeista alueella esiintyy mm. saukko, ilves, karhu, susi ja metsäpeura.

ALAJÄRVEN KAUPUNKI, LOUHUKANKAAN TUULIVOIMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVAN KAAVASELOSTUS 28.8.2014 22 Mäntykankaan Natura-alue (FI0800100, SCI) sijaitsee noin 5 km suunnittelualueesta kaakkoon. Alue kuuluu vanhojen metsien suojeluohjelmaan. Mäntykangas on kuusivaltainen tuoreen kankaan metsäalue, jonka luoteisreunassa on aapasuo. Alueella esiintyviä ensisijaisesti suojeltavia luontotyyppejä ovat aapasuot, boreaaliset luonnonmetsät ja puustoiset suot. Luontodirektiivin liitteen II lajeista alueella esiintyy liito-oravaa ja lintudirektiivin liitteen I lajeista palokärkeä, pikkusieppoa, pohjantikkaa ja metsoa. Yksityisiin luonnonsuojelualueisiin kuuluva Torisaari (YSA091852) sijaitsee noin 10 km suunnittelualueesta kaakkoon. Torisaaren luonnonsuojelualueen yhteydessä on Torisaari Kelkkasuon luonnonsuojelualuevaraus. Kelkkasuo on Torisaaren luonnonsuojelualuetta ympäröivä suoalue. 23 hehtaarin laajuisella alueella esiintyy rahkanevaa ja rahkarämettä ja suoalaa on paikoitellen kuivattanut aluetta ympäröivät turvetuotantoalueen ojitukset. Kelkkasuo on Metsähallituksen hallinnassa oleva suojelumetsä, josta ei ole tehty luonnonsuojelualueen perustamispäätöstä. Yli viiden kilometrin etäisyydellä Louhun alueesta luoteeseen sijaitsevat Käärmekalliot-Naturaalue (FI0800091, SCI) ja Huosianmaankallion Natura-alue (FI0800071, SCI). Käärmekallioiden alueella esiintyy ensisijaisesti suojeltavista luontotyypeistä boreaalisia luonnonmetsiä sekä silikaattikallioita. Huosianmaankallion alueella esiintyy boreaalisia lehtoja, puustoisia soita ja lettoja. Pitkämännikönnevan Natura-alue (FI0800047, SCI) sijaitsee lähimmilläänkin yli kahdeksan kilometrin etäisyydellä. Kohde koostuu kolmesta erillisestä osa-alueesta, joissa kaikissa esiintyy reheviä suotyyppejä. Lisäksi alueella tavataan lehtoaloja. Alueella kasvaa runsaasti alueellisesti harvinaisia tai muita huomionarvoisia kasvilajeja. Alueen ensisijaisesti suojeltavia luontotyyppejä ovat aapa- ja keidassuot. 2.1.7 Tuulisuusolosuhteet ja muut tekniset edellytykset Tuuliatlaksen mukaan koko suunnittelualueella sadan metrin korkeudella tuuliolosuhteet ovat melko hyvät keskituulennopeuden ollessa 6,1 m/s tai enemmän. 2.1.8 Maisema ja kulttuuriympäristö Suunnittelualue sijoittuu maisemallisessa maakuntajaossa Suomenselän alueelle. Pohjanmaan ja Järvisuomen välillä sijaitseva Suomenselkä on karu ja laakea vedenjakajaseutu. Suomenselän maasto on joko suhteellisen tasaista, kuten suunnittelualueilla, tai korkeussuhteiltaan vaihtelevaa ja kumpuilevaa. Suunnittelualueet sijaitsevat soisilla alueilla, joka on tyypillistä Suomenselän alueelle. Suomenselällä keskimäärin puolet maa-alasta on soita. Suomenselän alueella laajimmat savikkomaat ovat sijoittuneet suurimpien rannikolle suuntautuvien jokilaaksojen latvavesille, muutoin peltoalaa on suunnittelualueen ympäristössä niukalti. Alueella ei ole kulttuurihistoriallisesti tai maisemallisesti arvokkaita kohteita. Lähin arvokas kohde on valtakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö Pesolan mäen taloryhmä, joka sijaitsee n. 8 km suunnittelualueelta kaakkoon. Lähin valtakunnallisesti arvokas maisema-alue, Lehtimäen mäkiasutus (MAO100107), sijaitsee lähimmillään 17 kilometrin etäisyydellä suunnittelualueesta lounaaseen. Lisäksi noin 9 km etäisyydellä, Karstulan, Kyyjärven ja Soinin rajalla on kiinteä muinaismuisto. Suunnittelualueen eteläpuolella sijaitsevan Keisalan kylän Totonkallion ja Vuorenmaan alueet (vajaan 4 km etäisyydellä) sekä Pesolan mäen taloryhmä ympäristöineen on osoitettu Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavassa kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeiksi alueiksi. Etelä-Pohjanmaan liitto täydentää inventointeja maakunnallisten maisema-alueiden osalta vuonna 2014. Louhun suunnittelualueen tuulivoimalat sijoittuvat pääasiassa suoalueista nousevien loivien metsäisten kivennäismaakankaiden päälle. Maasto on paikoin kivikkoista. Suurin osa Louhuun suunniteltavista tuulivoimaloista sijaitsee yli 160 metriä meren pinnan yläpuolella. Suunnittelualueen lähialueen maanpinnan muodot ovat hyvin loivasti nousevat siirryttäessä länsipuolelta itäpuolelle. Suunnittelualueelta luoteeseen sijaitsee Iiruunjärvi. Louhun suunnittelualueen maisemakuvaa hallitsevat puustoiset suoalueet ja kivennäismaakankaat. Suunnittelualueella on useita hakkuuaukkoja. Aluetta halkovat voimajohdot ja koillispuolella sijaitseva Alajärven sähköasema muodostavat maisemassa paikoin näkyviä rakenteita. Suunnittelualueella sijaitsee melko runsaasti metsäautoteitä. Suunnittelualueelta pohjoiseen sijaitsee pohjoinen-etelä - suuntainen viljelyalue, josta avautuu näkymiä suunnittelualueen suuntaan. Alue muodostuu Karstape-

ALAJÄRVEN KAUPUNKI, LOUHUKANKAAN TUULIVOIMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVAN KAAVASELOSTUS 28.8.2014 23 rän, Uusikylän ja Kuoleman kylistä. Toinen yhtenäinen viljelyalue sijaitsee Kuninkaanjokilaaksossa Louhun suunnittelualueelta lounaaseen ja länteen. Myös tältä asutulta viljelyalueelta avautuu näkymiä Louhun suunnittelualueen suuntaan. Luoteeseen sijoittuu luode-kaakko suuntainen kapea Iiruunjärvi, jonka suuntaisesti avautuu näkymiä Louhun suunnittelualueen suuntaan. Iiruunjärven rannoilla on loma-asutusta. Suunnittelualueen ympäristössä sijaitseva tihein asutus on keskittynyt Louhun alueen lounaispuolelle Kuninkaanjokilaaksoon ja pohjoispuolella sijaitsevaan Uusikylään sekä pääteiden varsille. Lehdonperän, Marjoperän, Vehkaperän ja Möksyn kyläasutus on rakentunut löyhästi mäkimaille suunnittelualueen ympäristössä kulkevien teiden varsille. Kuva 16. Maisema-analyysi. Kuvassa on käsitelty myös Möksyn tuulivoima-aluetta. Tässä kaavaprosessissa on selvitetty tuulivoima-alueen lähiympäristön rakennuskannan kulttuurihistoriallisia arvoja vertailemalla maanmittauslaitoksen peruskarttaa vuodelta 1963 alueen nykyiseen rakennuskantaan. Selvityksen tavoitteena oli tunnistaa mahdollisia paikallisesti merkittäviä aluekokonaisuuksia vaikutusarvioinnin tueksi. Karttatarkastelun tuloksena alueelta löytyi 17 tarkasteltavaa pihapiriä, joita on arvioitu tarkemmin ja lisäksi alueelta otetuista valokuvista on arvioitu yleisesti alueen muuta rakennuskantaa. Louhukankaan suunnittelualueen lähipiirin kulttuurihistorialliset arvot liittyvät 1950-luvun rakennuskantaan, joka on sijoittunut nauhamaisesti teiden varsille ja useimmiten pienten peltojen laidalle. Pihapiirien kulttuurihistoriallisesti paikallisesti huomionarvoiset rakennukset ovat rakennusperinteisesti arvokkaita tyypillisiä oman aikakautensa edustajia. Alueen uudempi rakennuskanta on n. 1970 90-luvuilta. Pihapiirit ovat useimmiten vanhoja maatiloja ja alueella onkin säilynyt joitakin käytöstä poistuneita maatalousrakennuksia, jotka ovat osittain huonokuntoisia. Kulttuurihistoriallisesti paikallisesti huomionarvoisia aluekokonaisuuksia on kaksi.

ALAJÄRVEN KAUPUNKI, LOUHUKANKAAN TUULIVOIMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVAN KAAVASELOSTUS 28.8.2014 24 Kuva 17. Kuvassa on esitetty sinisellä tarkastelualueen raja ja magentalla tarkastellut pihapiirit. Kuva 18. Kuvassa on esitetty viivarasterilla kulttuurihistoriallisesti paikallisesti huomionarvoiset aluekokonaisuudet. Kohde 1: Kuoleman kylän 1950-luvun pihapiirejä Alueella on yhdeksän n. 1940 50-luvun pihapiiriä, joissa on säilynyt aikakaudelle tyypillisiä asuin- ja piharakennuksia, osassa pihoja on myös vanhoja maatalousrakennuksia. Pihapiirit ovat sijoittuneet Kyyjärventien varteen nauhamaisesti siten, että pihapiireistä kolme muodostaa ryhmän ja yksi on erikseen tien eteläpuolella. Nämä neljä pihapiiriä ovat metsän ympäröimiä. Kuusi pihapiiriä on sijoittunut pellon laitamille tien pohjoispuolella. Rakennukset ovat yleisesti hyvin säilyneitä, vain yksi rakennus on huonokuntoinen; osaa rakennuksista on laajennettu ja ikkunoita uusittu. Alueen muu rakennuskanta on vaihtelevaa; tien pohjoispuolella on kaksi pihapiiriä, joissa on n. 1990- luvulla rakennetut päärakennukset, toinen pihapiireistä on maatila. Kyyjärventien eteläpuolella on kauppa, yksi noin 2000-luvun pihapiiri sekä yksi 1900-luvun alun arvonsa menettänyt pihapiiri 1, jossa on säilynyt huonokuntoisia maatalousrakennuksia. Seuraavat kuvat esittävät Kuoleman kylän paikallisesti huomionarvoisia pihapiirejä. 1 Päärakennukseen on kohdistunut mittavia muutostöitä ja piharakennukset ovat huonokuntoisia.

ALAJÄRVEN KAUPUNKI, LOUHUKANKAAN TUULIVOIMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVAN KAAVASELOSTUS 28.8.2014 25 Kuva 19. Kuvakooste: paikallisesti huomionarvoisia pihapiirejä Kuoleman kylässä. Kohde 2: Aitasaarentien 1950-luvun pihapiirejä Aitasaarentien varrella on säilynyt neljä n. 1950-luvun pihapiiriä, joissa on aikakaudelle tyypillisiä asuin- ja piharakennuksia. Osassa pihoista on vanhoja maatalousrakennuksia. Pihapiirit ovat sijoittuneet alueelle tyypillisesti nauhamaisesti Aitasaarentien varteen pienten viljelyspeltojen laidalle. Kaikkia rakennuksia on laajennettu; kolmessa rakennuksista on vuosikymmenelle tyypilliset pienet neliönmuotoiset ikkunat. Alueella on lisäksi kaksi n. 1990-luvun pihapiiriä. Seuraavat kuvat esittävät Aitasaarentien 1950-luvun paikallisesti huomionarvoisia pihapiirejä.

ALAJÄRVEN KAUPUNKI, LOUHUKANKAAN TUULIVOIMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVAN KAAVASELOSTUS 28.8.2014 26 Kuva 20. Kuvakooste: alueen pihapiirejä.

28 Kuva 21. Arvokkaat maisema- ja kulttuuriympäristöalueet. Kuvassa on esitetty myös Möksyn tuulivoimalat. 2.1.9 Muinaisjäännökset Louhun-Möksyn tuulipuiston muinaisjäännösinventoinnissa (Mikroliitti 2013, liite 9) tarkastettiin suunnitellut voimalapaikat ja uudet tielinjat. Lisäksi tutkimusalueeseen kuului uusi kv 110 voimajohtolinjauksen reitti Alajärven sähköasemalta. Inventoinnin mukaan Louhukankaan suunnittelualueella sijaitsee 5 kiinteää muinaisjäännöstä. Voimajohtoalueelta ei tehty havaintoja kiinteistä muinaisjäännöksistä.

29 Taulukko 2. Tunnetut kiinteät muinaisjäännökset suunnittelualueella. Kuva 22. Louhukankaan alueen kiinteät muinaisjäännökset.

30 2.2 Maa-alueiden omistus Alue on kokonaisuudessaan yksityisten maanomistajien omistuksessa. 2.3 Suunnittelutilanne 2.3.1 Etelä-Pohjanmaan maakuntakaava Alajärven kaupunki kuuluu Etelä-Pohjanmaan liiton alueeseen ja alueen maakuntakaava on ympäristöministeriön vahvistama 23.5.2005. Vahvistettuun maakuntakaavaan on tehty muutos Lapuan Honkimäelle (vahvistettu 5.12.2006). Muutos ei koske Louhukankaan aluetta. Kuva 23. Ote Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavasta. Louhukankaan ja Möksyn suunnittelualueiden rajaukset näkyvät kuvassa punaisena, Louhukangas lännempänä. Osayleiskaavan suunnitteluun vaikuttavat seuraavat maakuntakaavan merkinnät: Louhun alue kuuluu tt-3 vyöhykkeelle jonka suunnittelumääräyksen mukaan osalla alueen vesistöalueista on turvetuotannon suunnittelussa huomioitava set vesistövaikutukset siten, että kokonaiskuormitus pysyy nykyisellä tasolla. Kuninkaanjokilaaksossa on merkintä ohjeellisesta virkistysreitistä.

31 Louhukankaan suunnittelualueen halki kulkee lisäksi useita maakuntakaavaan merkittyjä voimajohtoja (110 kv, 400 kv), joilla on voimassa MRL:n 33 :n mukainen ehdollinen rakentamisrajoitus. Louhukankaan alueen eteläinen osa sijoittuu erityissuojelua vaativan vesistön (Kuninkaanjoki) alueelle. Merkinnällä osoitetaan sellaisen vesistön koko valuma-alue, joka on todettu vesistön monimuotoisuuden kannalta arvokkaaksi. Kuninkaanjoen osalta erityissuojelun tavoitteena on pitää joen veden laatu ja uoma purotaimenkannalle sopivana. Louhukankaan alueen eteläosassa on merkintä kalliokiviainesten ottamisalueesta (Niemikangas). Myös suunnittelualueen ulkopuolella, Alajärven sähköaseman koillispuolella on merkintä kalliokiviaineksen ottamisalueesta (Kotakangas). Merkinnällä osoitetaan maakunnallisesti merkittävät kalliokiviaineksen ottamisalueet. Louhukankaan alueen itäosassa on merkintä pohjavesialueesta (Moukarinharju). 2.3.2 Etelä-Pohjanmaan vaihemaakuntakaavat Tuulivoimaa käsittelevän I vaihekaavan luonnos on päivätty 28.5.2012 ja se on ollut nähtävillä 11.6. 23.8.2012. Vaihekaavan aikataulullisena tavoitteena on saattaa se maakuntavaltuuston hyväksyttäväksi loppuvuonna 2014. Vaihekaavan lähtökohta-aineistoksi on laadittu seuraavat: Etelä-Pohjanmaan tuulivoimaselvitys (2012) ja sen täydennykset Natura-arvioinnin tarveharkinta (2013) Raportti tuulivoiman 3D-analyysista Etelä-Pohjanmaan pienten tuulivoimapuistojen selvitys Lintujen kevätmuuton seuranta osalla maakuntakaavan tuulivoima-alueita Tuulivoimakaavan linnustovaikutusten arviointi (luonnos)

32 Kuva 24. Ote Etelä-Pohjanmaan I vaihemaakuntakaavasta. Louhukankaan ja Möksyn suunnittelualueiden rajaukset näkyvät kuvassa punaisena, Louhukangas lännempänä. Osayleiskaavan suunnitteluun vaikuttavat seuraavat vaihemaakuntakaavan merkinnät: Möksyn suunnittelualue on osoitettu vaihemaakuntakaavaluonnoksessa pääosin tuulivoimapuiston alueeksi (tv 11, Savonneva). Maakuntakaavaehdotuksen laatimisen yhteydessä tutkitaan myös tuulipuistoalueen osoittaminen Louhukankaan alueelle johtuen vireillä olevasta yleiskaavoituksesta. I vaihemaakuntakaavoituksen lisäksi Etelä-Pohjanmaan maakunnassa on käynnissä kaupan, liikenteen ja maisema-alueiden sijoittumista käsittelevä II vaihemaakaavan, sekä turvetuotantoa, suoluontoa ja bioenergiaa käsittelevästi III vaihemaakuntakaavan laatiminen. Toisen ja kolmannen vaiheen maakuntakaavat eivät koske suunnittelualuetta. 2.3.3 Voimassa olevat yleiskaavat Louhukankaan suunnittelualueella ei ole voimassa olevaa yleiskaavaa. Lähimmät voimassa olevat yleiskaavat ovat Soinin koko kunnan ranta-alueet kattava oikeusvaikutteinen rantayleiskaava, joka on vahvistettu 17.8.2000. Lisäksi Soinissa on voimassa Soinin ja Lehtimäen rajavesistöjen rantayleiskaava, joka vahvistettiin 17.8.2000 sekä Jokijärven alueen rantaosayleiskaavan tarkistus, joka puolestaan vahvistettiin 15.6.2009. Alajärven keskustaan laaditut yleiskaavat ovat vanhentuneita. Alajärven Ydinkeskustan osayleiskaava on hyväksytty vuonna 1994 ja kirkonseudun osayleiskaava 1984.

33 Ku va 25. Ote Alueella voimassa olevat yleis- (punainen rajaus + vinorasteri) ja asemakaavat (musta rajaus + ruuturasteri). Louhukankaan ja Möksyn vireillä olevat osayleiskaava-alueet ovat kuvassa keskellä rajattuna punaisella viivalla, Louhukangas lännempänä. 2.3.4 Vireillä olevat yleiskaavat 2.3.4.1 Alajärven kaupunki Alajärvellä on suunnitteilla keskustan yleiskaavan laatimisen käynnistäminen. Matkaa Louhun suunnittelualueelle Alajärven keskustasta on noin 14 km. 2.3.4.2 Kyyjärven kunta Kyyjärven kunnanhallitus on tehnyt kokouksessaan 20.1.2014 kaavoituspäätöksen tuulivoiman rakentamista koskevan oikeusvaikutteisen yleiskaavan laatimisesta Peuralinnan alueelle. Suunnittelun tavoitteena on rakentaa Peuralinnan alueelle 6-9 tuulivoimalaitosyksikköä, joiden yhteisteho on 20-30 MW. Keski-Suomen ELY -keskus on 28.11.2013 päättänyt, että Peuralinnan tuulivoimahankkeeseen ei sovelleta ympäristövaikutusten arvioinnista annetun lain 468/1994 mukaista arviointimenettelyä. Matkaa Peuranlinnan osayleiskaavan alueelta Lounun-Möksyn alueelle on noin kymmenen kilometriä.

34 Kuva 26. Peuranlinnan osayleiskaavan sijainti merkittynä mustalla ympyrällä. Louhukankaan ja Möksyn suunnittelualueet on osoitettu punaisella rajauksella. Kyyjärven Harsunkankaan tuulivoimahankkeesta ei ole kunnassa tehty yleiskaavoituspäätöstä, mutta sille on ELY-keskuksen päätös YVA:n laadintatarpeesta. Hanketta ei ole myöskään vielä kunnassa käsitelty mitenkään. Tästä syystä Harsunkangasta ei ole tarkasteltu tarkemmin tässä kaavaselostuksessa tai otettu mukaan vaikutustenarviointiin. 2.3.4.3 Soinin kunta Soinin kunnassa on vireillä kaksi tuulivoimatuotantoon tähtäävää osayleiskaavaa. Möksyn suunnittelualueeseen rajautuvalle Pesolan osayleiskaavan alueelle on suunnitteilla 23 voimalaa ja sen lounaan puolelle suunnitteilla olevalle Korkeamaan osayleiskaavan alueelle on suunnitteilla 21 voimalaa. Alueilla on käynnissä yhteinen ympäristövaikutusten arviointi. Kuva 27. Louhun-Möksyn suunnittelualueen osayleiskaavarajaukset on esitetty kuvassa punaisella, Pesolan ja Korkeamaan osayleiskaavarajaukset sinisellä, Peuranlinnan osayleiskaavarajaus kirkkaan sinisellä, Kyyjärven pienvesistöihin kuuluvat vesistöt vihreällä renkaalla ja Kyyjärven keskustan osayleiskaavarajaus violetilla värillä. 2.3.5 Asemakaava ja ranta-asemakaava Alueella ei ole voimassa tai vireillä olevaa asemakaavaa. Lähimmät asemakaavoitetut alueet ovat Alajärven Paalijärvellä (jätehuolto ja turkistarhaus) noin kymmenen kilometriä suunnittelualueesta. Sekä Alajärven että Kyyjärven kuntakeskuksissa on asemakaavoitetut alueet, muutoksia ja laajennuksia asemakaavoihin tehdään tarpeen mukaan. Louhukankaalta luoteeseen olevalla Ii-

35 runjärvellä on voimassa ranta-asemakaava, joka on pitkälti rakentunut ja huomioitu suunnittelussa lähialueen loma-asutuksena. 2.3.6 Pohjakartta Suunnittelun pohjana käytetään maastotietokanta-aineistoa ja tarpeen mukaan muuta karttamateriaalia. 3. SELVITYKSET Etelä-Pohjanmaan liiton tekemät selvitykset: Etelä-Pohjanmaan maakuntakaava Vaihekaava I luonnos Tuulivoima: osallistumis- ja arviointisuunnitelma, kaavaluonnos, kaavaselostus, teemakartta (28.5.2012) Etelä-Pohjanmaan tuulivoimaselvitys (2012) Natura-arvioinnin tarveharkinta luonnos (11.6.2012) Etelä-Pohjanmaan tuulivoimaselvityksen täydennys -Kauhajoen Säärenkanaan-Eteläkankaan ja Kurikan Kukkoonkallion-Möhkäleenmaan alueet (18.10.2012) Etelä-Pohjanmaan pääteiden logistiikka- ja maankäyttöselvitys (2011) Etelä- ja Keski-Pohjanmaan tuulivoima ja erikoiskuljetukset (2013) Ympäristövaikutusten arvioinnin (YVA) yhteydessä on laadittu seuraavat selvitykset, jotka palvelevat myös osayleiskaavan laadintaa ja täyttävät kaavoituksen edellytykset: Luontoselvitykset: Kasvillisuus- ja luontotyyppi-inventoinnit (liitteet 2, 3 ja 15) Liito-orava-, lepakko- ja rämeristihämähäkkiselvitykset (liitteet 4, 5 ja 14) Pesimälinnustokartoitus, petolintuseuranta ja muuttolintuselvitykset (liite 6 ja 8, sekä erillisliitteet viranomaisille) Metsäkanalintujen soidinpaikkaselvitys (liite 7) Melu- ja välkemallinnukset (liitteet 10 ja 11) Maisemaselvitys (havainnekuvat liitteenä 16, muuten tuloksia osioissa 2.1.8 ja 6.6) Muinaisjäännösinventointi (Mikroliitti 2013, liite 9) Lähdeaineistona on myös käytetty YVA-selostusta kokonaisuudessaan (liite 12).Lisäksi aineistona on käytetty kaavaprosessin kanssa samanaikaisesti laadittua tuulivoiman yleissuunnitelmaa, joka käsitti viisi osayleiskaava-aluetta Alajärvellä, Soinissa ja Vimpelissä. Yleissuunnitelmassa on laajennettu maakuntakaavoituksessa tehtyjä selvityksiä. YVA:n luontoselvitykset on tehty YVA-ohjelman mukaiselta alueelta ja Louhukankaan eteläosan osalta selvityksiä on täydennetty keväällä/kesällä 2014 (liite 13): Luontoselvitykset: o Metsäkanalintujen soidinpaikkaselvitys o Liito-oravaselvitys o Pesimälinnustoselvitys o Lepakkoselvitys o Kasvillisuus- ja luontotyyppiselvitys, Lisäksi koko suunnittelualueelta on laadittu maastokauden 2014 aikana viitasammakko- ja rämeristihämähäkkiselvitys (liite 14).

36 4. OSAYLEISKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Suunnittelun vaiheet Kuulutus osayleiskaavan vireilletulosta 15.8.2013. Osayleiskaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma julkisesti nähtävillä 5.9. 4.10.2013 (OAS lähetettiin tiedoksi useille osallistahoille ja lisäksi viranomaisilta pyydettiin lausunnot). Yleisötilaisuus Uusikylän koululla 28.8.2013 (YVA-ohjelma ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma). Osayleiskaavaluonnos 20.1.2014. 1. viranomaisneuvottelu 18.2.2014 Yleisötilaisuus Uusikylän koululla 10.3.2014 (YVA-selostus ja kaavaluonnosasiakirjat) Valmisteluvaiheen kuuleminen 20.3. 22.4.2014 Työneuvottelu 3.9.2014 (ELY-keskus) Ehdotusvaiheen kuuleminen Lisäksi kaavoitustilannetta ja kaavaluonnosta on esitelty yleissuunnitelman ohjausryhmän kokouksessa 16.12.2013 sekä YVA-ohjausryhmän kokouksessa 31.1.2014. 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö 4.2.1 Aloitusvaihe Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta pyydettiin lausuntoja viranomaisilta osayleiskaavan tultua vireille. Lausuntoja saatiin seuraavilta: Etelä-Pohjanmaan liitto Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitos Fingrid Oyj Lausunnoissa keskeiseksi nousivat kysymykset luontoselvitystarpeista (lintujen syysmuutto ja viitasammakko) nykyisten toimintojen turvaamisesta alueella (Alajärven sähköasema sekä sähkölinjastot) sekä ihmisiin kohdistuvista riskeistä (tulipalot ja jäätämisongelmat). Ensimmäinen viranomaisneuvottelu pidettiin 18.2.2014. Kokoukseen osallistuivat edustajat seuraavilta viranomaistahoilta: Etelä-Pohjanmaan liitto Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitos Järvi-Pohjanmaa (Alajärvi, Soini, Vimpeli) Kyyjärven kunta Neuvottelussa nousi esille kaavoitusprosessin aikataulun suhde YVA-prosessiin, aluerajauksen laajentumisen (kaavarajaus YVA rajausta laajempi) vaikutukset, lisäselvitystarpeet sekä vaaran arviointi osuuden lisääminen selostukseen. 4.2.2 Valmisteluvaiheen kuuleminen Osayleiskaavaluonnos on ollut yleisesti nähtävillä 20.3. 22.3.2014 välisen ajan valmisteluvaiheen kuulemisessa. Kaavaluonnosasiakirjoista saatiin kymmenen lausuntoa ja seitsemän mielipidettä. Seuraavassa on kuvattu miten kaavaluonnoksesta saatuja lausuntoja ja mielipiteitä on huomioitu ehdotusvaiheessa. Asiakohtia on osittain käsitelty myös edellisessä osiossa. YVA:n suhdetta kaavaan tarkennettu, mm. se että YVAssa Möksyn vaihtoehtoon kuuluvat Kyyjärven puolella olevat kolme tuulivoimalaa on käsiteltävä omalla yleiskaavallaan Selvityksiä ja vaikutustenarviointia on täydennetty (mm. maakotka, naurulokki, muu linnusto, viitasammakko, saukko, lepakot, rämeristihämähäkki, metsäpeura, metsäiset elinympäristökohteet, rakennusinventointi, melu ja välke) Etäisyyksiä voimaloista asutukseen on tarkennettu Maanteiden tieluokat ja etäisyydet voimaloista niihin on yksilöity

37 Vaikutuksia metsästykseen on täydennetty Seurantaosio on täydennetty selostukseen Riski- ja häiriötilanteet osio on lisätty selostukseen Pelastussuunnitelma laaditaan jatkosuunnittelussa Vaikutuksia turkistarhaukseen on täydennetty Pohjavesitekstiä ja -vaikutuksia on täydennetty Kurvinkankaan tervahaudalle johtavaa tietä on siirretty niin, että suojaetäisyys täyttyy. 4.2.3 Kaavaehdotus Kaavaehdotus päivämäärällä 28.8.2014 on tarkoitus asettaa julkisesti nähteille syys-lokakuussa. Kaavaehdotusasiakirjoista pyydetään lausunnot viranomaisilta ja kaavasta on mahdollista jättää kirjallinen muistutus sen nähteilläolo aikana. 4.2.4 Muu osallistuminen Tuulivoimatoimija on järjestänyt seuraavat tilaisuudet: 17.3. infotilaisuus Alajärven virkamiehille ja luottamushenkilöille, paikalla n. 25 hlöä 24.5. tutustumismatka Honkajoen tuulipuistoon, mukana n. 35 lähiseudun asukasta. 16.6. ylimääräinen infotilaisuus lähiseutujen/kylien asukkaille, n. 30 henkeä paikalla Uusikylän koululla. Digitalta esiintyjä myös. 17.6. ylimääräinen infotilaisuus Möksyn hankealueen maanomistajille (20 hlöä) 18.6. ylimääräinen infotilaisuus Louhukankaan hankealueen maanomistajille (30 hlöä) 5.8. ylimääräinen infotilaisuus seutukunnan yrittäjille Nuorisoseurantalolla (30 hlöä) 6.8. hankealueiden esittely seutukunnan maanrakennusurakoitsijoille (20 hlöä) 4.3 Osalliset Osallisilla on oikeus ottaa osaa kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia sekä lausua kaavasta mielipiteitä ja antaa lausuntoja. Osalliset on määritelty MRL 62. Kaavan osallisia ovat maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Osallisille ja kunnan jäsenille varataan mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavan vaikutusta sekä lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta. Osayleiskaavasta tiedotetaan seuraavia osapuolia: Kaikki kuntalaiset, joita asia koskee maanomistajat ja asukkaat alueen tuulivoimatoimija Ilmatar Alajärvi-Louhukangas Oy Alajärven kaupungin eri hallintokunnat ja luottamuselimet Järvi-Pohjanmaan yhteistoiminta-alue (Alajärvi, Soini ja Vimpeli) Etelä-Pohjanmaan liitto Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Ilmatieteenlaitos Museovirasto Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseo Metsähallitus Suomen riistakeskus Suomen metsäkeskus (Etelä- ja Keski-Pohjanmaa) Liikennevirasto Fingrid Oyj Sähkövirkeät Oy Finavia TraFi Liikenteen Turvallisuusvirasto Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitos Puolustusvoimat (Pohjanmaan aluetoimisto) Puolustusvoimat, ilmavoimien esikunta

38 Riista-ja kalatalouden tutkimuslaitos (Helsinki) Energiateollisuus ry Suomen Tuulivoimayhdistys ry Metsänhoidonyhdistys Alajärvi Metsänomistajien liitto Järvi-Suomi Alajärven Metsästysseura r.y. Järviseudun ympäristöyhdistys Kotikontu ry Suomenselän Lintutieteellinen Yhdistys ry. Alajärven kyläyhdistykset Fortum Oyj Alajärven Sähkö Oy Anvia Elisa TeliaSonera Datame DNA Oy Erillisverkot Oy (Virve) Elenia 4.4 YVA-lausunnon huomioiminen Seuraavaan taulukkoon on koottu yhteysviranomaisen lausunnossaan esille nostamien, jatkosuunnittelua koskevien näkökohtien, huomioimistavat kaavaehdotuksen valmistelussa. Lausunto on esitetty liitteenä 1. YHTEYSVIRANOMAISEN LAUSUNTO Karttoihin yhtenevät merkinnät (lyhenteet) voimaloille. Perustelu sille, miksi Möksyn alueelle on lisätty voimaloita. Moukarinharjun pv-alueen ylitys voimalinjalla on tehtävä huolellisuutta noudattaen. Hankkeesta pyydettävä lausunto Niskakangas-Nygård vesihuoltoyhtymältä Luonnontilainen uoma ja turvetuotannon vesienkäsittelyrakenteet huomioitava Möksyn alueella. Liito-oravan kulkuyhteyden säilyttämisestä tehtävä suunnitelma ja toimitettava se Elykeskukseen. Vaikutukset metsäpeuraan on lisättävä seurantaan ja vaikutuksia ruokailualueisiin on tarkennettava. Savonjärven linnuston osalta laadittava seurantasuunnitelma ja toimitettava se Elykeskukseen. Viitasammakko- ja ristirämehämähäkkiselvitykset on tehtävä jatkosuunnittelussa YVAssa kuvatusti. Jatkosuunnittelussa lisättävä petolintuseu- TOIMENPIDE Numerointia on korjattu kaavaselostukseen ja karttoihin. Kaavaselostusta on täydennetty: Layoutoptimoinnin kautta on saatu maa-alue tehokkaammin käytettyä ohjelmavaiheen jälkeen, mikä on myös valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaista. Kaavaselostusta on täydennetty: Ylitys tehdään huolellisuutta noudattaen ja soveltuvilla materiaaleilla. Lausunto pyydetään ehdotusvaiheessa. Kaavaselostusta on täydennetty: Rakentaminen tehdään siten, että ei vaikuteta Vapon rakenteisiin, neuvotellaan toimijoiden välillä. Huomioidaan erityisesti voimalan 3 kohdalla. Suunnitelma laaditaan jatkosuunnittelussa, kun voimajohdon suunnittelu etenee. Tähän ei kaavoitus puutu. Seurantaa on lisätty kaava-asiakirjoihin ja vaikutuksia tarkennettu selostukseen. Suunnitelma laaditaan jatkosuunnittelussa, rakennusluvituksen yhteydessä. Joka toinen vuosi seurataan laskennoin 5-8 vuotta käyttöönoton jälkeen. On tehty ja kuvattu selostukseen. Maakotkan ja muiden petolintujen seurantaa

39 rantaa Möksyn alueelle. YKR-rekisteriä hyödynnettävä ja vaikutuksia asutukseen ja loma-asutukseen täydennettävä. On tarkasteltava rakentamisen rajoituksia ja tonttivarauksia sekä yhteisvaikutuksia. Turvetuotannolle varattu alue huomioitava, ettei sen toimintaa haitata. Kyyjärven alueella sijaitsevat kolme voimalaa on yleiskaavoitettava, koska niiden ympäristövaikutukset on merkittävät Lentoestevaloista tulee valita haitattomimmat. Pelastusviranomaisen ohjeet tulipaloriskin vähentämiseksi huomioitava. YKR-rekisterin mukaan hankealueen lähikylät eivät ole taajama-aluetta ja se tulee huomioida melumallinnuksia arvioitaessa. Uudet melumallinnukset; raportointi uuden ohjeen mukaisesti ja mahd. syksyllä 2014 annettavan asetuksen mukaisesti. Kaavassa tulee antaa määräyksiä, joilla meluhaittoja ehkäistään. Välkehaittaa tulee estää tai vähentää esim. pysäyttämällä voimala tiettyyn aikaan. Liikenteen lisäyksestä olisi hyvä kerätä yhteenvetotaulukko. Radiolinkkejä ja tv-lähetinverkkoa on tarvittaessa vahvistettava. Rajoituksia metsästykseen tulee käydä läpi metsästysseurojen kanssa. Yhteisvaikutuksissa olisi pitänyt huomioida Kyyjärven Harsunkankaan tuulipuistohanke. Lausuntojen perusteella eri vaihtoehtoja ei voida pitää samanveroisina. Linnuston osalta jatkosuunnittelussa tulee tarkastella kriittisesti Savonjärven läheisyyden tuulivoimaloiden määrää (eteläpuolisen voimalan poistoa harkittava linnustovaikutusten vuoksi). Haittojen lievennyskeinoissa ja jatkosuunnittelussa huomioitava: -melussa, välkkeessä voimaloiden pysäytys -Savonjärven ympäristön voimaloiden sijoitus -kanalintujen soidinpaikkojen ympäristön voimaloiden sijoitus -rakentamisen ajoitus pesimäajan ulkopuolelle -luonnontilainen uoma (Möksy) -luonnontilainen suo (Louhu) -liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikat (Louhu, Möksy voimajohto) + (Louhu voimajohto) on täydennetty Möksyn alueella. On täydennetty selostukseen. Yleiskaavoituksen tarve on lisätty kaavaselostukseen. On lähtökohtana valinnassa. On huomioitu selostuksessa. On huomioitu kaavaselostuksessa ja uudet mallinnukset on laadittu em. tavalla. Lausunnon tulkitaan tarkoittavan, että yksittäisille loma-asunnoille asutuksen seassa ei voida tulkita suunnitteluohjeen mukaista 40 db:n yöajan suunnitteluohjearvoa. On huomioitu suunnittelussa ja selostuksessa. On huomioitu kaavaselostuksessa. On huomioitu kaavaselostuksessa. Metsästysseuroille toimitetaan erilliskutsu yleisötilaisuuteen, jossa asiaa voidaan käsitellä. Metsästysrajoitteita on täydennetty selostukseen. Hanke ei ollut vielä vireillä YVAn arviointeja tehtäessä eikä se ole ollut edelleenkään kunnassa käsittelyssä. Tilanne kuvattu kaavaselostukseen. Savonjärven voimaloita tullaan tarkastelemaan tarkemmin esim. naurulokkiseurannan perusteella. On huomioitu kaavaselostuksessa, osittain mahdollisesti myös kaavamääräyksissä.

40 -Melumittaukset osaksi seurantaa (kaksi kertaa vuodessa kahden ensimmäisen toimintavuoden aikana). -Seurantaa myös petolinnustolle, riistakosteikolle, teeren soidinpaikalle 5-8 vuoden ajan toiminnan aloittamisen jälkeen. -Seuranta tulisi kytkeä luvitusprosessiin. Vaihtoehdoissa voimaloiden sijoittelu muodostaa linnuille selkeän esteen. Poikkeuksellisten sääolojen vallitessa linnuilla tulee olla reagointiaikaa riittävästi ja esteen tulee muodostaa selvästi havaittava kokonaisuus. Yhteisvaikutusten arviointia täydennettävä, jos uusia hankkeita ilmenee kaavoitusvaiheessa. Hankkeen toteuttamisvaihtoehdot ovat toteuttamiskelpoisia, jos arviointiselostuksessa ja tässä lausunnossa esitetyt haittojen ehkäisy- ja lievennyskeinot huomioidaan jatkosuunnittelussa. Seurantaosiota täydennetty kaavaselostukseen. On huomioitu kuten edellisissä asiaan liittyvissä kohdissa on esitetty. On huomioitu kaavaselostuksessa omalla osiolla ja mallinnuksia on täydennetty. Asia on huomioitu kaavaselostuksessa. 5. KAAVARATKAISU 5.1 Laaditut vaihtoehdot Alueelle on laadittu ympäristövaikutusten arvioinnissa (YVA) vaihtoehtoja, joissa tutkitaan rakentamisen kokonaismäärää, sen ympäristövaikutuksia ja sen sovittamista alueen maisemakuvaan. YVAssa on käsitelty yhdessä Louhukankaan alueen kanssa läheistä Möksyn aluetta, jolla on myös tällä hetkellä osayleiskaava vireillä. Niinpä myös YVAn hankevaihtoehdot ovat em. alueilla yhteisiä. Lisäksi YVAssa Möksyn alueeseen liittyen on tarkasteltu kolmea Kyyjärven puolelle sijoittuvaa tuulivoimalan sijoituspaikkaa, joita ei kuitenkaan käsitellä vireillä olevassa Möksyn tuulivoimaalueen yleiskaavassa. Yhteysviranomaisen lausunnon mukaan näiden voimaloiden toteuttaminen vaatii erillisen yleiskaavan laatimista. Seuraavia neljää hankevaihtoehtoa on tutkittu:

41 Vaihtoehto 1 Louhun ja Möksyn alueille rakennetaan 46 tuulivoimalan laajuinen tuulivoimapuisto. Kunkin tuulivoimalan nimellisteho on 2-5 MW. Arvioitavien tuulivoimaloiden napakorkeus on noin 140-150 metriä ja kokonaiskorkeus noin 200-220 metriä. Louhun alueella tuulivoimalat liitetään toisiinsa maakaapelein ja yhdistetään alueen kesiosaan rakennettavaan sähköasemaan. Keskiosassa sijaitseva sähköasema liitetään uudella noin kolmen kilometrin pituisella 110 kv voimajohdolla Möksyn sähköasemaan. Möksyn alueella tuulivoimalat liitetään toisiinsa maakaapelein ja yhdistetään alueen länsiosaan rakennettavaan sähköasemaan. Sähköasema liitetään Möksyn sähköasemaan uudella noin 5,5 kilometrin pituisella 110 kv voimajohdolla Vaihtoehto 2 Louhun alueelle rakennetaan 27 tuulivoimalan laajuinen tuulivoimapuisto. Kunkin tuulivoimalan nimellisteho on 2-5 MW. Arvioitavien tuulivoimaloiden napakorkeus on noin 140-150 metriä ja kokonaiskorkeus noin 200-220 metriä. Tuulivoimalat liitetään toisiinsa maakaapelein ja yhdistetään alueen länsiosaan rakennettavaan sähköasemaan. Keskiosassa sijaitseva sähköasema liitetään uudella noin kolmen kilometrin pituisella 110 kv voimajohdolla Möksyn sähköasemaan. Vaihtoehto 3 Möksyn alueelle rakennetaan 19 tuulivoimalan laajuinen tuulivoimapuisto. Kunkin tuulivoimalan nimellisteho on 2-5 MW. Arvioitavien tuulivoimaloiden napakorkeus on noin 140-150 metriä ja kokonaiskorkeus noin 200-220 metriä. Tuulivoimalat liitetään toisiinsa maakaapelein ja yhdistetään alueen länsiosaan rakennettavaan sähköasemaan. Sähköasema liitetään Möksyn (Alajärven) sähköasemaan uudella noin 5,5 kilometrin pituisella 110 kv voimajohdolla. Vaihtoehto 0 Tuulivoimapuistoa ei toteuteta. Vaihtoehto toimii arvioinnissa vertailuvaihtoehtona, jossa vastaava sähkömäärä tuotetaan jossain muualla joillain muilla sähköntuotantomenetelmillä Kaavaluonnoksen pohjana on vaihtoehto 2, johon on tehty muutoksia osallistumis- ja arviointimenettelyn myötä kaavaehdotukseen. YVA-prosessin aikana asutustietojen tarkennuttua ja maanomistajien suunnasta tulleen kiinnostuksen myötä kaavassa päädyttiin tarkastelemaan laajempaa kokonaisuutta (27 voimalaa). 5.2 Lentoestelupa Finavia on lausunnossaan yhden sijoituspaikan osalta Möksyn alueella todennut, että esteellä (tuulivoimalalla) ei ole vaikutusta lentoturvallisuuteen eli lentoasemien ilmailumääräys AGA M3-6 mukaisiin korkeusrajoituspintoihin. Se vaikuttaa kuitenkin lentoliikenteen sujuvuuteen, jolloin aiheutuu muutoksia Ilmailutiedotusjärjestelmässä julkaistaviin tietoihin ja ilmoitusmenettely ennen rakentamistöitä vaaditaan. Lisäksi Trafilta on haettava varsinainen lentoestelupa. Em. tilanne koskee myös Louhukankaan tuulivoimaloita. Jatkosuunnittelussa lentoestelausunnot on pyydettävä jokaiselta lopulliselta voimalanpaikalta erikseen ja tämän jälkeen on haettava voimalakohtaiset lentoesteluvat.

42 5.3 Kaavan yleisrakenne ja kaavamerkinnät Kaava-alue sijoittuu Louhukankaan metsäalueille, jolla myös aluevaraukset muodostuvat laajasta metsätalousalueesta ja pienestä maatalousalueesta sekä viidestä muinaismuistokohteesta/- alueesta. Lisäksi sähköasemalle on tehty vaihtoehtoisia aluevarauksia (yhdyskuntateknisen huollon alue, ET). Kaava-alueelle on myös merkitty luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeitä alueita, jotka perustuvat metsälakiin ja luonnonsuojelulakiin sekä pohjavesialue ja sillä sijaitseva vedenottamo (ET). Nykyiset 110, 220 ja 400 kv voimalinjat on osoitettu. Tuulivoimalat (27 kpl) ovat sijoittuneet tasaisesti kaava-alueelle ja niiden sijoituspaikat on osoitettu yhden tai kolmen tuulivoimalan alueina, joiden sisällä on rakennussuunnitteluvaiheessa vähäinen mahdollisuus siirtää voimalaa alueen sisällä. Tuulivoimaloille on lisäksi määrätty suurin kokonaiskorkeus. Voimaloille on myös osoitettu pääsytiet ja huoltotiet. Kaavamerkintöinä on käytetty yleiskaavamerkinnät ja määräykset -oppaan mukaista merkintä-tekniikkaa. Alueiden erityisominaisuuksia ilmaisevat merkinnät: TÄRKEÄN POHJAVESIALUEEN RAJA. Merkinnällä on osoitettu Moukarinharjun pohjavesialue. Alue kuuluu käyttökelpoisuutensa ja suojelutarpeensa mukaan pohjavesialueluokkaan I, vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue. LUONNON MONIMUOTOISUUDEN KANNALTA ERITYISEN TÄRKEÄ ALUE. - 1-2 Luonnonsuojelulain 49 :n mukainen liito-orava-alue. Metsälain 10 :n mukainen erityisen tärkeä elinympäristö. Merkinnällä on osoitettu suunnittelualueella sijaitsevat luonnonsuojelulain mukaiset liito-oravan lisääntymis- ja levähdysalueet sekä metsälain mukaiset vähäpuustoiset suot, jotka luokitellaan metsien monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeisiin elinympäristöihin. Merkinnät perustuvat alueelta laadittuihin luontoselvityksiin, liitteet 2 ja 4. Alueiden käyttötarkoituksia kuvaavat merkinnät: YHDYSKUNTATEKNISEN HUOLLON ALUE. Merkinnällä on osoitettu sähkönsiirtoa varten tarvittaville ja vaihtoehtoisille sähköasemille varatut alueet sekä Moukariharjun pohjavesialueen länsireunassa sijaitseva Nygårdin vedenottamo.

43 MAA- JA METSÄTALOUSVALTAINEN ALUE. Alue on varattu pääasiassa metsätaloutta varten. Alueelle saa sijoittaa tuulivoimaloita niille erikseen osoitetuille alueille sekä niitä varten huoltoteitä, teknisiä verkostoja ja kokoonpanoalueita. Alueella sallitaan maa- ja metsätalouteen liittyvä rakentaminen. Maa- ja metsätalouden osalta tarkoitetaan pienimuotoista rakentamista, kuten esim. konesuojat ja puiden kuivatukseen tarkoitetut rakennukset. MAATALOUSALUE. Merkinnällä on osoitettu maatalouskäytössä olevat alueet. SUOJELU- / MUINAISMUISTOKOHDE. (numerointi viittaa arkeologiseen selvitykseen sekä kaavaselostukseen) Alueella sijaitsee muinaismuistolailla (295/1963) rauhoitettu kiinteä muinaisjäännös. Alueella kaivaminen, peittäminen, muuttaminen ja muu siihen kajoaminen on muinaismuistolain nojalla kielletty. Aluetta koskevista toimenpiteistä ja suunnitelmista on pyydettävä museoviranomaisen lausunto. NUMERO 1 2 3 4 5 TUULIVOIMALAN ALUE. NIMI Taatinkallio 1 Taatinkallio 2 Kurvinkangas Koivikkokangas Uudenniitynneva KOHTEEN TYYPPI Historiallinen asuinpaikka, kiuas Historiallinen tervahauta ja kiuas Historiallinen tervahauta ja kiuas Historiallinen tervahauta ja kiuas Historiallinen tervahauta Merkinnällä osoitetaan alueet, joille on mahdollista sijoittaa tuulivoimala. Luku tv- merkinnän yhteydessä osoittaa kuinka monta tuulivoimalaa kullekin erilliselle pistekatkoviivalla rajatulle osa-alueelle saadaan enintään sijoittaa. Tuulivoimaloiden kokonaiskorkeus saa olla enintään 220 metriä maanpinnasta. Tuulivoimaloiden kaikki rakenteet, siipien pyörimisalue ja rakentamisessa tarpeelliset nostoalueet huoltotien tulosuunnassa mahdollisia levennyksiä lukuunottamatta on sijoitettava kokonaan alueen sisäpuolelle. Suunnittelussa ja rakentamisessa on säilytettävä luonnon- ja kulttuuriympäristön arvot. Tuulivoimaloiden runko tulee toteuttaa lieriörakenteisena. Tuulivoimaloiden värityksen on oltava yhtenäinen ja vaalea. Tuulivoimalan rakentamisessa on erityisesti huomioitava voimaloiden melun ja välkkeen vaikutus ympäristön loma- ja pysyvään asutukseen.

44 Voimalat tulee olla teknisesti säädettävissä ja pysäytettävissä niin, että haitallisia vaikutuksia ei synny. MERKINNÄN KUVAUS: Osayleiskaavan alueelle on tavoitteena toteuttaa 27 yksikköteholtaan 2-5 MW tuulivoimalaa. Tuulivoimalan napakorkeus on 140 150 m, lavan pituus 60 70 m ja siten kokonaiskorkeus on noin 200 220 m (enintään 220m). Tuulivoimaloiden sijoituspaikat on osoitettu yhden tai kolmen tuulivoimalan alueina, joiden sisällä on rakennussuunnitteluvaiheessa mahdollisuus siirtää voimalaa rakennusalueen sisällä. Rakennuspaikkojen kuvakset ovat liitteessä 15. TUULIVOIMALAN OHJEELLINEN SIJAINTI JA SEN YKSILÖIVÄ NUMERO. NYKYINEN SÄHKÖLINJA, 400kV. NYKYINEN SÄHKÖLINJA, 200kV. NYKYINEN SÄHKÖLINJA, 110kV. NYKYINEN TAI PARANNETTAVA PÄÄSYTIE. OHJEELLINEN UUSI HUOLTOTIE. Merkinnällä on osoitettu tuulivoimaloille vievien uusien huoltoteiden sijainti ohjeellisena. 5.4 Mitoitus ja sen perusteet Kaava-alueen kokonaispinta-ala on 15,6 km 2, jolla on siis 27 tuulivoimalaa ja 25 tuulivoimalan aluetta. Mitoitusperusteiden pääasiallisina lähtökohtina on tuulivoimaloiden välisen etäisyyden säilyttäminen vähintään noin 560 600 metrissä, vähintään noin kilometrin minimietäisyys asutukseen ja loma-asutukseen sekä maisema-, luonto- ja linnustovaikutukset. 5.5 Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutuminen Hankkeen toteuttamisella edistetään valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutumista. Tuulivoimapuiston toteuttaminen lisää uusiutuvien energialähteiden hyödyntämismahdollisuuksia ja vähentää kasvihuonekaasujen päästöjä sähkön tuotannossa. Tuulivoimalat on suunniteltu rakennettavaksi useamman voimalan yksiköihin niin keskitetysti kuin se teknistaloudellisesti on mahdollista. Hyödyntämällä nykyisiä liikenneyhteyksiä ja olemassa olevaa suurjännitelinjaa uusien liikenne- ja energianhuoltoverkkojen tarve on pieni. Tuulivoimahanke ei muodosta estettä luonnon virkistyskäytön tai luonto- ja kulttuurimatkailun kehittämiselle. Valtakunnallisesti merkittävien kulttuuri- ja luonnonperinnön arvojen säilyminen ei vaarannu. Erityistä huomiota on kiinnitetty ihmisten terveydelle aiheutuvien haittojen ja riskien ennalta ehkäisemiseen ja olemassa olevien haittojen poistamiseen. Muihin valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa esitettyihin yleis- ja erityistavoitteisiin (esim. maisema, elinkeinot, kasvillisuus, eläimistö jne.) liittyviä vaikutuksia on käsitelty kunkin aihepiirin vaikutusarvioinnin yhteydessä. 5.6 Suhde maakuntakaavaan Etelä-Pohjanmaan tuulivoimavaihemaakuntakaavaehdotuksen laatimisen yhteydessä tutkitaan myös tuulipuistoalueen osoittaminen Louhukankaan alueelle johtuen vireillä olevasta yleiskaavoituksesta. I vaihemaakuntakaavoituksen lisäksi Etelä-Pohjanmaan maakunnassa on käynnissä kaupan, liikenteen ja maisema-alueiden sijoittumista käsittelevä II vaihemaakaavan, sekä turvetuotantoa, suoluontoa ja bioenergiaa käsittelevästi III vaihemaakuntakaavan laatiminen. Toisen ja kolmannen vaiheen maakuntakaavat eivät koske suunnittelualuetta.

45 Voimassa olevassa maakuntakaavassa Louhun alue kuuluu tt-3 vyöhykkeelle jonka suunnittelumääräyksen mukaan osalla alueen vesistöalueista on turvetuotannon suunnittelussa huomioitava set vesistövaikutukset siten, että kokonaiskuormitus pysyy nykyisellä tasolla. Kuninkaanjokilaaksossa Louhukankaan eteläpuolella on merkintä ohjeellisesta virkistysreitistä ja Louhun alueen eteläinen osa sijoittuu erityissuojelua vaativan vesistön (Kuninkaanjoki) alueelle. Merkinnällä osoitetaan sellaisen vesistön koko valuma-alue, joka on todettu vesistön monimuotoisuuden kannalta arvokkaaksi. Kuninkaanjoen osalta erityissuojelun tavoitteena on pitää joen veden laatu ja uoma purotaimenkannalle sopivana. Suunnittelualueen halki kulkee lisäksi useita maakuntakaavaan merkittyjä voimajohtoja, joilla on voimassa MRL:n 33 :n mukainen ehdollinen rakentamisrajoitus. Louhun alueen eteläosassa on merkintä kalliokiviainesten ottamisalueesta (Niemikangas). Myös suunnittelualueen ulkopuolella, Alajärven sähköaseman koillispuolella on merkintä kalliokiviaineksen ottamisalueesta (Kotakangas). Merkinnällä osoitetaan maakunnallisesti merkittävät kalliokiviaineksen ottamisalueet. Louhun alueen itäosassa on merkintä pohjavesialueesta (Moukariharju). Suunnittelussa voimalat on sijoiteltu siten, että ne eivät haittaa maakuntakaavassa osoitettujen toimintojen toteuttamista alueella tai sen lähiympäristössä. Louhun alueelle osoitetut maaainestenottoalueet voidaan hyödyntää edelleen hankkeen toteutuessakin. Hankesuunnittelussa huomioidaan myös Louhun alueella oleva pohjavesialue ja sitä koskeva pilaamiskielto. Sijoitussuunnitelmassa on huomioitu alueella olevat sähkölinjat jättämällä niihin riittävä etäisyys häiriöiden estämiseksi. Louhukankaan alue huomioidaan Etelä-Pohjanmaan vaihemaakuntakaava I tuulivoima kaavassa tuulivoima-alueena ehdotusvaiheessa. Muissa käynnissä olevissa vaihemaakuntakaavoissa ei ole osoitettu toimintoja suunnittelualueelle. 5.7 Kaavaehdotuksen suhde kaavaluonnokseen Tehdyt muutokset on kuvattu osiossa 4.2. 5.8 Liittyminen sähköverkkoon Sähkönsiirto tuulivoimalaitoksilta sähköasemalle tapahtuu 20 kv maakaapelein. Maakaapelit pyritään pääosin sijoittamaan huoltotierakenteiden yhteyteen. Kaapelit johdetaan ja kytketään tuulivoimapuistoalueen sisälle alueen länsiosaan rakennettavaan muuntoasemaan (sähköasemaan), jossa tuulivoimaloiden tuottama teho muunnetaan tarvittavaan 110 kv siirtojännitteeseen. Louhun alueella muuntoasema sijoitetaan alueen keskiosaan. Sähköasema liitetään noin kolmen kilometrin pituisella uudella 110 kv voimajohdolla Möksyn (Alajärven) sähköasemaan. Uusi voimajohto sijoitetaan nykyisen voimajohdon itäpuolelle. 6. VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Vaikutusten alkuperää, vaikutusaluetta sekä mahdollisia riski- ja häiriötilanteita on kuvattu tarkemmin ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa. Selostuksesta löytyy myös kuvaus voimalarakenteista ja tarvittavista luvista. 6.1 Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön Melumallinnus tehtiin Ympäristöministeriön hallinnon ohjeita 2/2014 Tuulivoimaloiden melun mallintaminen raportin mukaisilla laskentaparametreilla. Melumallinnukset on tehty SoundPlan 7.3 melulaskentaohjelmalla. Raportti on esitetty liitteenä 10. Koska kyseessä on kaavoitusta varten tehty selvitys, on meluvyöhykkeiden mallinnuksessa käytetty laskentamallia ISO 9613-2. Pientaajuisen melun tarkastelu tehtiin soveltaen DSO 1284 mukaista menetelmää YM:n ohjeen 2/2014 mukaisesti. Mallinnus tehtiin kahdella tuulivoimamallien variaatiolla, joista ensimmäisessä kaikki suunnitellut tuulivoimalat ovat mallia Nordex N131/3000 ja toisessa osa suunnitelluista laitoksista on Nordex N131/3000 ja osa Gamesa G128-5MW. Mallinnuksessa käytetty voimaloiden napakorkeus oli 150 metriä. Nordex on antanut Nordex N131/3000 laitoksen kokonaisäänitehotasolle takuun. Gamesan toimittaman teknisen selosteen mukaan lisäämällä 2 db mitattuun melupäästöarvoon LWA 108,3 db, saadaan ns. taattu arvo LWAd (declared value) 110,3 db. Valmistajan ilmoituksen Nordex N131/3000 mukaan voimalatyypin A-painotettu äänitehotaso LWA on 104,5 db, kun tuulennopeus on yli 7 m/s 10 metrin korkeudella maanpinnasta. Gamesa G128-

46 5MW ns. taattu A-painotettu äänitehotaso LWA on 110,3 db, kun tuulennopeus on 10 m/s 10 metrin korkeudella maanpinnasta. Suunnitellun tuulivoimalan ympäristöönsä aiheuttaman ns. vilkkuvan varjostuksen esiintymisalue ja esiintymistiheys laskettiin EMD WindPRO 2.9 -ohjelman Shadow -moduulilla, joka laskee kuinka usein ja minkälaisina jaksoina tietty kohde on tuulivoimaloiden luoman vilkkuvan varjostuksen alaisena. Välkevyöhykekartat on tehty ns. todellisessa laskentatilanteessa (real case). Real Case -laskennoissa huomioidaan alueen tuulisuus- ja auringonpaistetiedot. Worst case -tuloksista tehdään vähennykset auringonpaistetietoihin ja käyttötuntitietoihin (tuulensuunta sektoreittain) perustuen, josta saadaan Real case -tulos. Auringonpaisteisuustietona käytettiin Ilmatieteen laitoksen Seinäjoki Pelmaan sääaseman keskiarvoisia auringonpaisteisuustietoja ilmastolliselta vertailukaudelta 1981 2010. Tuulivoimaloiden vuotuiseksi toiminta-ajaksi määritettiin Suomen Tuuliatlaksen tiedoista 96 %. Toiminta-ajat laskettiin 12 suuntasektorille olettaen, että tuulivoimalat toimivat tuulennopeuden ollessa napakorkeudella yli 3 m/s, joka perustuu Windpro:n tuulivoimalakirjastosta löytyviin laitosten tehokäyriin. Tuulivoimaloiden napakorkeus on 150 metriä. Mallinnuksessa käytetyt tuulivoimalamallit olivat Nordex N131/3000 (maksimivälkesäde 1721 m) ja Gamesa G128-5MW (maksimivälkesäde 2500 m). Mallinnus tehtiin siten että kaikkien suunniteltujen tuulivoimaloiden roottorin halkaisija on 131 metriä sekä siten että osa tuulivoimaloiden roottoreista on 131 metriä ja osa 128 metriä. Suunnittelualue on pääasiassa metsätalouskäytössä, eikä alueella sijaitse toimintaa, josta aiheutuisi merkittävää ja jatkuvaa ihmisen toiminnoista aiheutuvaa ympäristömelua. Suunnittelualueen pohjoispuolella kulkee valtatie 16, jonka keskimääräinen liikennemäärä on vuodelta 2012 noin 1500 ajon./vrk. Tietä lähellä olevan asutuksen kohdalla liikennemelu voi olla ajoittain jatkuvaa, varsinkin päiväaikaan. Yöaikana liikenteestä aiheutuu yksittäisiä melutapahtumia, koska liikennevirta ei ole jatkuvaa. Lähin suojelualue sijaitsee noin 5 kilometrin päässä pohjoiseen. Lisää suojelualueita on yli 8 kilometrin etäisyydellä suunnittelualueesta. Suojelualueiden suojeluarvot eivät ole melulle erityisen herkkiä. Vaikutusalueella ei sijaitse hiljaisiksi alueiksi luokiteltuja alueita. Suunnittelualueen läheisyydessä on yksittäisiä asuin- ja lomarakennuksia. Tiheämpää asutusta sijaitsee pääasiassa valtatien varrella ja muiden pienempien teiden varsilla. Suunnittelualueen lähiympäristössä ei ole loma-asutusalueiksi luokiteltavia alueita. Rakentamisen aikana töistä aiheutuu jossain määrin melua. Rakentamisaika on kuitenkin suhteellisen lyhyt ja siten meluvaikutukset arvioidaan vähäisiksi. Toiminnan aikana pääasia hankkeen meluvaikutuksista aiheutuu tuulivoimaloista, mutta aivan ilmasähkölinjojen vieressä linjat voivat aiheuttaa lähiympäristöön ääntä. Sähkönsiirron meluvaikutukset arvioidaan vähäisiksi. Toiminnan lopettamisesta aiheutuu liikenteestä ja purkutöistä johtuvaa melua. Melumallinnuksen mukaan (kuvat xx ja xx) LAeq 40 45 db:n meluvyöhykkeelle ei jää yhtään asuin- tai lomarakennusta. Myöskään LAeq 35 40 db:n meluvyöhykkeellä ei ole asuintaloja tai loma-asuntoja. Melutaso on alle suunnitteluohjearvojen vakituisella asutuksella ja lomaasuntojen kohdalla (taul. 3). Suojelualueilla melutaso on alle suunnitteluohjearvojen. Pienitaajuista melua laskettiin kahteen reseptoripisteeseen. Sisätiloihin arvioidut keskiäänitasot 50 160 Hz terssikaistoilla (LLeq) alittavat selvästi ohjearvot. Meluvaikutukset ovat vähäisiä. On huomioitava, että sääolosuhteet vaikuttavat merkittävästi tuulivoimalaitosten melun tuottoon ja leviämiseen. Mitattujen melutasojen on todettu useissa vertailuissa jäävän useimmiten mallinnettuja melutasoja pienemmiksi. Joissain sääolosuhteissa todellinen melutaso saattaa kuitenkin ylittää edellä esitetyt mallinnustulokset, samoin sääolosuhteilla on ratkaiseva merkitys tuulivoimalaitosten melun häiritsevyyteen (mm. impulssimaisuuden ja amplitudimodulaation esiintymiseen).

47 Taulukko 3. Tuulivoimarakentamisen ulkomelutason suunnitteluohjearvot. Kuva 28. Melumallinnus, tuulivoimalana Nordex N131. Louhukankaan alue vasemmalla puolella.