Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry. 19.2.2014 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Sosiaali- ja terveyspolitiikan toimintaympäristö on kiihtyvässä muutoksessa ja tulevien vuosien suuntaa leimaa epävarmuus. Hyvinvoinnin jakautuminen, sen tuottamisen uudet muodot, väestörakenteen muutokset, ikääntyminen ja eläköityminen, kuntien yhdistyminen sekä kunta- ja palvelurakenteen uudistuminen vaikuttavat kaikkien Suomessa asuvien ihmisten elämään. Pohjois-Karjalassa rakenteellinen työttömyys, erityisesti pitkäaikaistyöttömyys, epäedullinen huoltosuhde, korkea sairastavuus sekä demografiset muutokset ovat haaste hyvinvointipalveluiden turvaamiselle ja niiden kehittämiselle. Pienituloisten suuri määrä on yksi pohjoiskarjalainen erityispiirre. Tuloerojen kasvaessa huono-osaisten tilanne kurjistuu. Itä-Suomessa työllisyystilanne on vaikein Pohjois-Karjalan maakunnassa. Hyvinvointikysymykset nähdään edelleen usein vain sosiaali- ja terveydenhuollon kysymyksinä. Hyvinvoinnin edistämisen ja ongelmien syntymisen ehkäisemisen kannalta on välttämätöntä, että eri hallinnonalat kantavat omalta osaltaan hyvinvointivastuuta. Erityisesti paikallistasolla eri toimijoiden yhteinen hyvinvointivastuu ja yhteistyö on tärkeää. Tämä koskee kunnan eri sektoreita, valtionhallinnon paikallistoimijoita, järjestöjä ja yrityksiä. Laajan hyvinvointivastuun rakentaminen merkitsee myös sitä, että kunnallista, alueellista, valtakunnallista ja kansainvälistä sosiaali- ja terveyspolitiikkaa vahvistetaan ja hyvinvointinäkökulma tulee osaksi kaikkea yhteiskunnallista päätöksentekoa. Käynnissä oleva kuntarakenteen muutos tarjoaa sekä haasteita että mahdollisuuksia hyvinvointialan kehittymiselle. Keskeinen ja ajankohtainen kysymys on miten yhteistyö ja laajempi sosiaali- ja terveyspoliittinen näkökulma rakentuvat osaksi uutta kuntarakennetta. Yhteistyön rakentaminen peruskuntiin ja mm. järjestöihin sekä kansalaisnäkökulman turvaaminen kehittämisessä on erityisen tärkeää tilanteessa missä kuntien ja sotepalveluiden tulevaisuudessa on runsaasti epävarmuutta Yhteiskunnan jakaantuminen hyvä- ja huono-osaisiin on suuri yhteiskunnallinen ja sosiaalipoliittinen ongelma. Terveyserot nähdään usein yksilöiden ongelmana ja niihin puuttumiseen etsitään keinoja yksilöiden terveyskäyttäytymisestä. Tärkeää onkin saada sosiaalipoliittiselle näkökulmalle ja sosiaaliturvan kysymyksille riittävä painoarvo terveyden rinnalle, jotta toimenpiteet osataan kohdentaa oikein. Kansalaisten hyvinvoinnin turvaamiseksi ja sosiaali- ja terveyspolitiikan kehittämiseksi Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry on tehnyt määrätietoisesti ja pitkäjänteisesti 1
yhteistyötä maakunnan alueella. Keskeisiä kumppaneita ovat olleet yhteistyösopimukseen perustuen Joensuun kaupunki ja Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto. Pitkä yhteistyö ja alueellisen ja valtakunnallisen toimiva vuoropuhelu ovat luoneet synergiaympäristön, jossa yhdistyksen hankkeita on kehitetty vuoropuhelussa valtakunnallisen vaikuttamistoiminnan kanssa. Yhdistys on nykyisin, STKL:n toiminnan lakattua, SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:n varsinainen jäsen. Yhdistys onkin uusinut sääntönsä ja toimintaperiaatteensa ja rakentaa alueellisen ja valtakunnallisen vuoropuhelua uudelta yhteistyöpohjalta. Toiminnan vahvistamista ja pitkäjänteisyyttä tukee Ray:n myöntämä Ak-rahoitus, jonka avulla yhdistys kykenee toimimaan vahvempana vaikuttajana ja kehittäjänä sosiaali- ja terveyspolitiikan kentällä maakunnassa. Yhdistys pyrkii tulevina vuosina vahvistamaan perustoimintaansa nykyisen projektirahoitteisen toiminnan pohjaksi. Yhdistys toimii aloitteellisena Itä-Suomen sosiaaliturvayhdistysten sekä sosiaaliturvayhdistysten valtakunnallisen yhteistyön vahvistamiseksi. Yhdistys hakee Ak-rahoitukseensa Rahaautomaattiyhdistykseltä laajennusta kyetäkseen vastaaman laajalta alueelta tulleisiin kehittämistoiveisiin ja tarpeisiin. Yhdistys käynnistää strategiatyön toiminnan pitkäjänteisyyden vahvistamiseksi. Tässä toimintasuunnitelmassa käsitellään yhdistyksen toimintaa toimintavuonna suhteessa seuraaviin strategisiin tavoitteisiin: 1. Alueellisen sosiaali- ja terveyspolitiikan kehittäminen paikallisen, maakunnallisen ja valtakunnallisen dialogissa 2. Järjestöjen toiminta- ja työllistämisedellytysten ja järjestöjen ja julkisen vuoropuhelun kehittäminen 3. Kansalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien kehittäminen Yhdistyksen projekteilla KAJO-keskus, Polkuja yrityksiin, Salli (osallisuushanke), Kathy (järjestöjen ja kansalaisten toimintaedellytysten tukeminen) monijake (järjestöjen toimintaedellytysten kehittäminen), Kotovalmennuksen kehittämishanke, Social services on both sides of the boarder, Kirnu (nuoren työllistäminen Ray:n nuoriin kohdistuvan ohjelman mukaisesti) VersoMo, Vanhusten ääni (yhteistyöhanke Karelia amk:n kanssa) ja osallisuushanke (yhteistyö Joensuun kaupungin kanssa) on lisäksi omat suunnitelmansa. Yhdistys voi käynnistää uusien hankkeiden suunnittelun toimintasuunnitelmakaudella sikäli kun ne kiinnittyvät strategisiin tavoitteisiin ja ovat tarkoituksenmukaisia tavoitteiden toteutumiseksi. 2
1. Alueellisen sosiaali- ja terveyspolitiikan kehittäminen paikallisen, maakunnallisen ja valtakunnallisen dialogissa Yhdistyksen toiminnan tavoitteena on vaikuttaa siihen, että ihmisten hyvinvoinnin näkökulma on osana päätöksentekoa. Sosiaalisen näkökulma tarvitaan elinkeinopolitiikan rinnalle. Keskeistä on yhteistyö muiden järjestöjen, kuntien, aluekehitysviranomaisten, sosiaalialan osaamiskeskusten ja eri oppilaitosten kanssa. Alueellista sosiaali- ja terveyspolitiikkaa kehitetään paikallisen, maakunnallisen ja valtakunnallisen vuoropuhelussa. Keskeistä on tehdä näkyväksi terveyseroja ja niihin johtavia syitä. Sosiaalipolitiikan ulottuvuutta ja sosiaaliturvan kysymyksiä on nostettava terveyden edistämisen rinnalle osaksi hyvinvoinnin kokonaisuutta. Yhdistys on aloitteellinen ja osallistuu maakunnan keskeisten hyvinvointia kehittävien työryhmien työskentelyyn. Tässä tehdään yhteistyötä SOSTEn aluetyön kanssa. Lisäksi yhdistys osallistuu ja herättelee pahoinvoinnista ja hyvinvoinnista käytävää keskustelua alueella. Keskustelun herättämiseksi etsitään uusia, rohkeita avauksia. Yhdistys vahvistaa rooliaan monikulttuurisuutta edistävänä toimijana. Alueellisen sosiaali- ja terveyspolitiikan kehittämiseksi etsitään kansalaisten hyvinvointia palvelevia ratkaisumalleja, rakennetaan alueellisia foorumeja ja toimivaa keskusteluyhteyttä eri tahojen välille. Kehittämistyön tueksi tarvitaan paikallisesta ja alueellisesta toiminnasta sekä ihmisten arjesta nousevaa tietoa. Luottamushenkilöiden rooli ja osaaminen paikallisessa ja alueellisessa kehittämisessä on keskeinen. Toimintamuodot vuonna 2014: Organisoidaan foorumeja ja vuoropuhelun areenoita: o Yhteistyössä Sosiaalipoliittisen yhdistyksen Joensuun osaston ja Itä- Suomen yliopiston kanssa järjestetään Jäidenlähtöseminaari Joensuussa toukokuussa teemalla Velka o Osallistutaan valtakunnallisten Sosiaalipolitiikan päivien suunnitteluun ja toteutukseen lokakuussa o Tuodaan aktiivisesti yhdistyksen hankkeiden sisältöjä eri foorumeille. Osallistutaan ja vaikutetaan alueellisten ja seudullisten hyvinvointistrategioiden sekä hyvinvointipoliittisten ja sektorikohtaisten ohjelmien laatimiseen sekä maakunnan hyvinvointiklusterin kehittämistyöhön: o Osallistutaan maakunnan hyvinvointia kehittävien työryhmien toimintaan (MYR, maakuntaliiton yhteistyöryhmä) 3
o Osallistutaan Itä-Suomen sosiaalialan kehittämiseen osaamiskeskuksen toiminnan kautta; yhdistyksen edustaja ISO:n hallituksessa, yhteistyö ISO:n kanssa o Osallistutaan Sisäisen turvallisuuden ohjelman toimeenpanosuunnitelman toteuttamiseen erillisten pilottien sekä koordinaatioryhmän kautta o Edistetään kansalaisten ja järjestöjen osallisuutta hyvinvointistrategiatyössä mm. Järjestöasiain neuvottelukunnan kautta sekä osallistumalla maakunnan hyvinvointiohjelman sisältöjen toteuttamiseen. o Koordinoidaan järjestöjen monikulttuurisuustyötä ja tiedotusta sekä aktivoidaan Pohjois-Karjalassa rasismin vastaista työtä. o Vaikutetaan maakuntasuunnitelman ja ohjelman sisältöihin. o Tehdään tarpeen mukaan lausuntoja ja kannanottoja hyvinvointiteemoista Toimitaan terveyserojen vähentämiseksi o Käynnistetään uuden Eu-rakennerahastokauden puitteissa hanke sosiaalisen ulottuvuuden kokonaisuudesta terveyserojen vähentämiseksi alueelliset näkökohdat huomioiden o Tehdään näkyväksi terveyseroihin liittyvää problematiikka yhdistyksen viestinnässä ja koulutuksessa o Rakennetaan Salli-hankeen jatkoksi huono-osaisten ihmisten tilannetta parantava osallisuuden näkökulmasta Vahvistetaan yhdistystä maakunnallisena toimijana o Luodaan yhteys alueen kuntiin ja keskeisiin toimijoihin o Vahvistetaan viestintää ja medianäkyvyyttä: Toteutetaan yhdistyksen viestintäsuunnitelmaa Hyödynnetään aktiivisesti sosiaalista mediaa Kehitetään yhdistyksen www-sivuja ajankohtaisiksi ja kiinnostaviksi Päivitetään ahkerasti www-sivujen blogia Toimitaan aktiivisesti keskustelun herättäjänä hyvinvointikysymyksissä luottamushenkilöiden osalta: o Luodaan yhteys maakunnan sotealan luottamushenkilöihin o Järjestetään koulutusta yhteistyökumppanien kanssa o Vaikutetaan tuomalla sosiaali- ja terveyspoliittisia kysymyksiä keskusteluun eri foorumeille Kehitetään alueellisen ja valtakunnallisen dialogia o Toimitaan aloitteellisena ja aktiivisena strategisen vuoropuhelun rakentamisessa Sosten suuntaan 4
o Toimitaan aktiivisesti sosiaaliturvayhdistysten neuvottelukunnassa sekä Itä- Suomen sosiaaliturvayhdistysten yhteistyössä alueellisen näkökulman esille tuomiseksi ja sosiaaliturvayhdistysten painoarvon vahvistamiseksi o Jatketaan sopimusyhteistyötä ja käydään vuosittaiset sopimusneuvottelut yhteistyöstä SOSTEn ja Joensuun kaupungin kanssa o Osallistutaan Lapin sosiaali- ja terveysturvan syyspäiville o Osallistutaan SOSTEn laivaseminaariin lokakuussa ja rakennetaan yhdistyksen hankkeiden vaikuttamissisällöistä toimivat kokonaisuudet työpajoihin tai muuten esille 2. Järjestöjen toiminta- ja työllistämisedellytysten kehittäminen ja järjestöjulkinen vuoropuhelun edistäminen Järjestöjen toiminnan tukemisen kautta luodaan edellytyksiä järjestöjen osallistumiselle paikalliseen kumppanuuteen ja hyvinvoinnin tuottamiseen. Kumppanuuden kehittämisessä tarvitaan uutta yhteistyötä järjestöjen välille sekä järjestöjen ja aluekehitysviranomaisten välille. Yhdistyksen toiminnan kautta edistetään järjestöjen ja julkisen sektorin vuoropuhelua. Yhdistyksen projektien kautta kehitetään uusia vuoropuhelun tapoja ja keinoja. Toimitaan aktiivisesti monikulttuurisuuden edistämiseksi maakunnan järjestökentällä. Tietoverkkojen ja viestinnän mahdollisuuksia hyödynnetään kehittämistyössä. Tuetaan ja kehitetään järjestöjen tiedottamistoimintaa, viestintäosaamista, yhteiskunnallista näkyvyyttä sekä järjestöjen ja julkisen sektorin vuoropuhelua koulutuksen, neuvonnan, tiedottamisen sekä tietopalvelujen kehittämisen kautta. Tavoitteena on edistää verkkoviestinnän ja tiedottamisen keinoin yhteyttä myös kansalaisten tarpeiden ja hyvinvoinnin välille. Edistetään vuorovaikutteisten ja kansalaisten osallisuutta tukevien tietoteknisten välineiden käyttöönottoa sekä ihmisten tiedonsaantimahdollisuuksia hyvinvointia ja osallisuutta tukevista toiminnoista ja tukimuodoista. Yhdistyksestä on kehittynyt viime vuosina merkittävä toimija pitkäaikaistyöttömien työllistämisen kentällä ja työllistämiseen liittyvän osaamisen kehittäjänä. Yhdistyksen projektien kautta tuetaan järjestöjen työllistämistoimintaa ja kehitetään työllistävien järjestöjen yhteistyötä sekä pitkäaikaistyöttömien työllistymistä yrityksiin. Osallistutaan välityömarkkinoiden kehittämiseen ja siitä käytävään keskusteluun. Sosiaaliturvayhdistykset ovat alueellisia foorumeja, jotka kokoavat yhteen alan työntekijöitä, järjestötoimijoita ja luottamushenkilöitä. Kehitetään Itä-Suomen yhdistysten yhteistyötä ja vaikuttamistoimintaa. Käynnistetään Itä-Suomen yhdistysten strategiatyö sekä toimitaan aloitteellisena valtakunnallisten yhteistyön edistämiseksi. 5
Toimintamuodot v. 2014: Osallistutaan välityömarkkinoiden kehittämiseen o KAJO-keskuksen kautta mahdollistetaan ja kehitetään järjestöjen työllistämistoimintaa sekä työllistämisen vaikuttavuutta tarjoamalla työnantajuuden tukipalveluja. tarjoamalla yksilövalmennusta sekä pilotoimalla uusia toimintamalleja. tiivistämällä yhteistyötä kuntien kanssa järjestämällä neuvontaa ja opastusta sekä koulutusta järjestöille mm. talouteen, työnantajana toimimiseen ja työllistymisen tukemiseen liittyen sekä koulutuspäiviä järjestöihin palkkatuella työllistyneille. o Tuetaan nuorten työllistymismahdollisuuksia hakemalla Ray:lta Kajokeskukseen liittyvää hanketta nuoren työllistämiseksi o Käynnistetään Polkuja Yrityksiin projektin jatkohanke vuosille 2014-2016, jossa tuetaan työllistymistä avoimille työmarkkinoille kehitetään avoimille työmarkkinoille työpaikkoja etsivien projektien yhteistyömuodon, työnetsijäringin toimintaa, tuetaan työllisyyshankkeiden omaa yrityspolutusta sekä tehdään yhteistyötä yrittäjäjärjestöjen kanssa. tehostetaan toimintaa nuorten työttömien kanssa ja tiivistetään yhteistyötä oppisopimuskeskuksen kanssa Edistetään sosiaali- ja terveysjärjestöjen toimintaa ja viestinnällistä osaamista tiedotuksen ja tietoteknisen tuen avulla o Kathy-toiminnan kautta tuetaan järjestöjen tietoteknistä ja viestinnällistä osaamista sekä yhteiskunnallista näkyvyyttä, aktiivisuutta ja osallisuutta koulutuksen, neuvonnan ja tietoteknisen tuen avulla Edistetään järjestöjen yhteistyötä sekä järjestöjen ja julkisen sektorin vuoropuhelua kehittämällä yhteistä viestinnällistä ja verkkoosaamista, siihen liittyviä tietopalveluja sekä kansalaisten mahdollisuutta käyttää järjestöjen ja julkisen sektorin tarjoamia palveluja ja toimintamahdollisuuksia. Kehitetään järjestötietopalvelu JELLIä yhteisen tiedottamisen välineenä yhteistyössä maakunnan Järjestöasiain neuvottelukunnan kanssa. Kehitetään maakunnan järjestöjen toimintaedellytyksiä ja yhteistyötä o Jake-hankkeen kautta (monijake osana kumppanuushanketta) Toimitaan aloitteellisena järjestöjen monikulttuurisuusverkoston (Move) toiminnassa 6
Innostetaan maahanmuuttajia osallistumaan järjestöjen toimintaan ja järjestöjä ottamaan maahanmuuttajia toimintaansa. Kehitetään maakunnan järjestöjen vapaaehtoistoimintaa ja toimitaan Janen työntekijäresurssina o Toimitaan partnerina Social services on both sides of the border - hankkeessa (Enpi-ohjelma), jossa yhdistyksen roolina on erityisesti järjestöjen roolin vahvistaminen Venäjä yhteistyössä, opetussuunnitelmissa ja matalan kynnyksen toimintaidean levittäminen Toimitaan vuoropuhelussa Itä-Suomen sosiaaliturvayhdistysten kesken o Vahvistetaan Itä- ja Keski-Suomen yhdistysten yhteistyötä, kumppanuutta ja vuoropuhelua osallisuus-hanke Sallin kautta sekä käynnistämällä yhteinen strategiatyö o Jatketaan I-Suomen sosiaaliturvayhdistysten puheenjohtajien palavereja o Tehdään mahdollisuuksien mukaan yhteisiä lausuntoja ja kannanottoja sosiaaliturvan asioista o Toteutetaan Sosiaaliturvayhdistysten hvk keväällä 2014 yhteistyöhankkeen toiminta-alueille: Suojärvelle, Aunukseen ja Prääsään 3. Kansalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien kehittäminen Kansalaisten osallisuuden ja äänen kuulumisen merkitys on kokenut uuden renesanssin ja löytyy tavoitteena useimmista keskeisistä ohjelmista. Kansalaisten ääni ja näkökulma välittyvät kuitenkin edelleen heikosti poliittiseen päätöksentekoon ja suunnitteluun. Kansalaisten oma osaaminen on tärkeä voimavara, joka tulee saada käyttöön ja esille. Kansalaiskyselyjen mukaan kansalaisilla on vahva kokemus siitä, että heillä itsellään ei ole riittävästi vaikuttamisen mahdollisuuksia omaan lähiympäristöönsä ja palveluihin. Vaikuttamismahdollisuudet ja toimivat palvelut ovat työmahdollisuuksien lisäksi keskeisiä tekijöitä kansalaisten kannalta alueelle kiinnittymiseen. Keskeistä on kiinnittää huomiota kansalaisuuteen monikulttuurisena ja monikielisenä ulottuvuutena. Erityisenä painopistealueena yhdistyksen toiminnassa on edistää erityisesti haavoittuvien ja huono-osaisuutta kokevien ihmisryhmien osallisuutta. Kansalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien kehittäminen on toiminnan läpäisevä toimintaperiaate. Julkisen, järjestöjen ja kansalaistoiminnan dialogi edellyttää toiminnallisia areenoita, kohtaamispaikkoja, jotka luovat edellytyksiä yhteiselle ymmärrykselle sekä uusien toimintamuotojen syntymiselle. Joensuun kansalaistalo on kohtaamispaikka, joka tukee järjestöjä ja vapaaehtoistoimintaa, järjestöjen välistä yhteistyötä, julkisen sektorin ja järjestöjen dialogia, kansalaisten aktivoitumis- ja osallistumismahdollisuuksia sekä erilaisia kehittämisprojekteja. Kansalaistoiminnan kokemuksia mallinnetaan ja levitetään Salli hankkeen ja Enpi ohjelmaan kuuluvan Social services on both sides of the border-hankkeen avulla. 7
Toimintamuodot v. 2014: Kehitetään kansalaisten tietoyhteiskuntaosallisuutta ja -osaamista o Tuetaan kansalaisten tietoyhteiskuntavalmiuksia tieto- ja viestintätekniikan käyttöön liittyvän neuvonnan ja koulutuksen avulla. o Tiedotetaan kansalaisille erityisesti JELLI järjestötietopalveluun koottavista osallisuutta ja osallistumista tukevista tuki-, palvelu- ja toimintamahdollisuuksista Kehitetään kansalaistalotoimintaa sekä muiden kohtaamispaikkojen toimintaa o Vastataan yhdistyksen Kathy-toiminnan puitteissa kansalaistalon tietotekniikkainfrastruktuurista; nettikahvila, ATK-luokka sekä talon toimijoiden mikrotuki sekä tarjotaan talon käyttäjille resurssien mukaan ohjausta, neuvontaa ja opastusta tietoyhteiskuntataitojen kehittymiseksi o Etsitään yhteistyössä alueen oppilaitosten kanssa tapoja tuottaa tietoa kansalaisten hyvinvoinnin vajeista mm. tutkimusten ja kartoitusten kautta. Hyödynnetään erityisesti osallistuvaa arviointia ja tuetaan opiskelijoita kartoitusten ja opinnäytetöiden tekemisessä o Rakennetaan kansalais- ja järjestönäkökulmaa Karelia amk:n opetussuunnitelmaan o Levitetään kansalaistalon matalan kynnyksen toimintamallin kokemuksia Enpi-ohjelman kautta Kehitetään kansalaisten, erityisesti palvelujärjestelmästä syrjäytyvien osallistumismahdollisuuksia o Levitetään osallisuus-hanke Sallissa paikannettuja ja kehitettyjä kansalaisten osallistumismahdollisuuksia ja osallisuuden kanavia erityisesti huonoosaisten näkökulmasta yhteistyössä Itä-Suomen ja Keski-Suomen sosiaaliturvayhdistysten ja SOSTEn kanssa. o Kehitetään kansalais- ja vapaaehtoistoimintaa monijake hankkeen kautta o Kehitetään maahanmuuttajien matalan kynnyksen neuvontapalvelua ESR lump sum hankkeella resurssoidun Koto-valmentajahankkeen kautta sekä haetaan yhteistyössä Joensuun monikulttuurisuusyhdistys JoMonin kanssa VersoMo hanketta, jossa vahvistetaan erityisesti omakielistä neuvontaa ja palvelua o Autetaan maahanmuuttajia ja heidän yhdistyksiään saamaan äänensä kuuluville ja lisätään maahanmuuttajille suunnattua tiedotusta. 8
o Toteutetaan mahdollisuuksien mukaan uusia foorumeja kansalaisnäkökulman esille nostamiseksi yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa o Haetaan ja käynnistetään yhteistyössä Joensuun kaupungin kanssa osallisuutta edistävä ESR hanke Rantakylän ja Utran asuinalueilla o Kehitetään ikäihmisten äänen kuulumista yhteistyössä Karelia amk:n kanssa haettavassa Vanhusten ääni hankkeessa YHDISTYKSEN HALLINTO JA TALOUS Yhdistyksen toiminnassa noudatetaan v 2013 hyväksyttyjä uusia sääntöjä, toiminta- ja taloussääntöä ja paikallista sopimusta. Otetaan käyttöön uusi viestintäsuunnitelma, henkilöstösuunnitelma ja noudatetaan uusittua työsuojeluohjelmaa. Yhdistyksen kokouskäytännössä noudatetaan sääntöjen mukaista yhden vuosikokouksen käytäntöä. Sääntömääräinen vuosikokous pidetään maaliskuussa. Ylimääräinen vuosikokous pidetään tarvittaessa. Hallitus kokoontuu vuoden aikana tarvittaessa. Edistetään vuoropuhelua jäsenistön kanssa. Käynnistetään sähköinen jäsenkirje, joka ilmestyy säännöllisesti ja jonka kautta tiedotetaan yhdistyksen asioista. Kehitetään jäsenten osallistumismahdollisuuksia yhdistyksen toiminnan suunnitteluun ja toteuttamiseen. Tehostetaan Some-tiedotusta ja kehitetään sitä vuorovaikutteiseksi. Kehitetään työntekijöiden osaamista ja tuetaan työssä jaksamista ja viihtymistä. Yhdistyksen työntekijät työskentelevät eri projekteissa määräaikaisilla työsopimuksilla. Säännöllisenä kehittämisrakenteena toimivien tiimien lisäksi järjestetään säännölliset projektien yhteiset päivät, Kamu-päivät. Kamu-päivien osana järjestetään työajalla tapahtuvia virkistystilaisuuksia, joiden kuluista huolehtii työnantaja. Tuetaan henkilöstön jaksamista liikunta- ja kulttuurisetelien muodossa. Kehitetään systemaattisesti yhdistyksen sisäistä arviointia ja tähän liittyviä työkaluja. Otetaan käyttö koko yhdistystä koskeva arviointikäytäntö vuoden 2014 alusta. 9