Hallitus 208 24.09.2014. Ketterästi asiakkaan kanssa 2020 -hankkeeseen osallistuminen 923/00.01.05.01.00/2014 EKSTPHAL 208



Samankaltaiset tiedostot
Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman ( ) valmistelu

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn ( )

Järjestöjen aluetyön kokous. Kuopio

Asiakas- ja palveluohjauksen erikoistumiskoulutus 30 op

Sosiaali- ja terveyskeskuksen osallistuminen STM:n Kaste II -ohjelmaan valmisteltavaan lasten ja nuorten palveluja kehittävään hankkeeseen

POIS SYRJÄSTÄ Lasten ja nuorten syrjäytymisen ja ylisukupolvisten ongelmien ehkäiseminen -hanke

Toimintakyky ja arjen sujuvuus

Toimintasuunnitelma 2012

Johdatus teemaan. Ylilääkäri Arto Vehviläinen, STM. Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma

HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla. Hankesuunnitelma

Hankkeet kehittämisen tukena Mikkelin palvelutuotantoyksikön lautakunnan koulutus

Mitä Suomessa tapahtuu lasten ja perheiden hyvinvoinnin kehittämisen alueella?

Suunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi

kehitä johtamista Iso-Syöte Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja Kuusankoskitalo

Etelä-Suomen mielenterveysja päihdepalvelujen kehittämishanke

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy

Iäkkäiden palvelujen johtaminen tulevaisuudessa

Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

JÄRJESTÖT JA KASTE. Järjestöjen liittymäpintoja Sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliseen kehittämisohjelmaan

RISTO Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn

SATAOSAA OMAN ORGANISAATION NIMI Porin kaupunki/ Satakunta

Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen

KASTE-OHJELMAN ALUEKIERROS POHJOIS- SUOMEN TILAISUUS Kaste-ohjelman tavoitteet ja keinot niiden saavuttamiseksi

Uuden soten kulmakivet

ITÄ- JA KESKI-SUOMEN ALUEELLISEN JOHTORYHMÄN KASTE-OHJELMAN ( ) TOIMEENPANOSUUNNITELMAN LUONNOS. pr io ri s oi nt i*

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu Merja Söderholm, STM

Asiakasohjauksen työpajan ryhmätöiden yhteenveto

Arjen turvaa kunnissa

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin valmistelutyö. Vammaistyö osana piirin valmistelutyötä

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi

Kohti maakunnallisia integroituja palvelukokonaisuuksia muutosagentin toimintamallia Eksotesta. Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT

Väkivaltatyön osaamisen kehittäminen ja verkostointi LAPE:n perhekeskushankkeissa. THL:n toimintamallit, koordinaatio ja tuki

Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena. Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE)

PALJON TUKEA TARVITSEVAT PALJON PALVELUITA KÄYTTÄVÄT Kaste kehittämishanke

Mistä on hyvät päihde- ja mielenterveyspalvelut tehty?

Terveys ja sosiaalinen turvallisuus - palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita

SOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON. KEHITTÄMISOHJELMA (Kaste)

Onnistunut työ tekee hyvää: Akaan kaupungin lasten, nuorten ja perheiden palvelujen sekä henkilöstön työhyvinvoinnin kehittämishanke

HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Hopealuuppi. Tornion etsivän Seniorityön toimintamalli

RISTO - Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn

Asiakkaan valinnanvapaus laajenee alkaen

Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena. Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE)

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste Ajankohtaista Väli-Suomessa

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste-ohjelma

Uuden sukupolven organisaatio ja johtaminen. Vaikuttava organisaatio eri tasoisia prosesseja johtamalla

Mihin tarpeeseen ASSI-hankkeella haetaan ratkaisua?

Mukava Kainuu. Muutosta, kasvua ja vahvistusta perhekeskuksiin Kainuussa Marja-Liisa Ruokolainen, sosiaalialan erikoissuunnittelija

Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa

Kehrä II -kehittämishanke. Myyrmäen ja KivA:n varhaiskasvatuksen laajennettu johtoryhmä

Innovaatioyhteisö Innokylä

KESKI-SUOMEN SOTE 2020 KASTE-HANKESUUNNITELMA JA - HAKEMUS. Silja Ässämäki

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma

Parempi Arki Väli-Suomen Kastehanke

Lapsuuden hyvinvoinnin kehittämisyksikkö - hanke Länsi- ja Keski-Uudellamaalla barndomen projekt i Västra och Mellersta Nyland

POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Terveyden edistäminen

Saamelaiset Pohjois-Suomen kasteohjelmassa Sakaste päätösseminaari

Henkilökohtainen budjetointi. Johanna Perälä

Keskitetyn asiakas- ja palveluohjauksen johtaminen ja organisointi - Case Varsinais-Suomen KomPAssi

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU Tomi Timonen

Uusi Päijät-Häme / maakuntavalmistelu Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

TENONLAAKSON SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN KEHITTÄMISHANKKEEN LOPPUSEMINAARI POHJOIS-SUOMEN KASTE-TEOT

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

HAKEMUS VALTIONAVUSTUKSEN SAAMISEKSI KASTE-OHJELMAA TOTEUTTAVAAN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON KEHITTÄMISHANKKEESEEN.

Paljon tukea tarvitsevat paljon palveluja käyttävät -hanke

KASPERI II hankekatsaus 6/2012

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi

Palveluohjaus ja vastuutyöntekijämalli

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman (LAPE) tilaisuus Etelä-Karjala: Johtamisen rooli laajassa muutostyössä

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II

IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki

Ihmisen ääni kuuluviin osallisuushanke Salli osallisuuden edistäjänä

Sosiaali ja terveysministeriön kärkihankkeet ja muutosagentit

Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Palvelutarpeen arviointi prosessi KKE ohjausryhmälle Tarja Viitikko

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi

Kehittämistoiminnan organisointi

Varsinais-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelma. Varsinais-Suomen LAPE-Akatemia Pasi Oksanen

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste STM

Palvelustrategia Helsingissä

Väkivaltatyön osaamisen kehittäminen ja verkostointi maakuntien perhekeskushankkeissa. THL:n toimintamallit, koordinaatio ja tuki

PAINOPISTEALUE TAVOITTEET TOIMENPITEET VASTUUTOIMIJAT AIKATAULU MITTARIT

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste

OMAHOIDON TUKI JA SÄHKÖISET PALVELUT -HÄMEENLINNAN TARINA- Palvelupäällikkö Suna Saadetdin, TtM, MBA

LAPE Osaamis- ja tukikeskusten valtakunnallinen rakenne

Arjen turvaa kunnissa -hanke

Kehittämistoiminnan rakenteet muutoksessa?

Transkriptio:

Hallitus 208 24.09.2014 Ketterästi asiakkaan kanssa 2020 -hankkeeseen osallistuminen 923/00.01.05.01.00/2014 EKSTPHAL 208 Ketterästi asiakkaan kanssa 2020 -hankkeelle haetaan rahoitusta sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisesta kehittämisohjelmasta (Kasteesta). Se toteuttaa Kaste-ohjelman keskeisiä tavoitteita ja seuraavia osaohjelmia: I. Riskiryhmien mahdollisuutta osallisuuteen, hyvinvointiin ja terveyteen panostetaan, jossa keskitytään etenkin riskiryhmien tukemiseen ja osallisuusmuotojen kehittämiseen sekä matalan kynnyksen ja kohdennettujen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palvelujen lisäämiseen. IV. Palvelurakennetta ja peruspalveluja uudistetaan tukee varsinkin asiakaslähtöisten palvelukokonaisuuksien ja tarpeenmukaisten palvelujen saatavuutta. VI. Johtamisella tuetaan palvelurakenteen uudistamista ja työhyvinvointia, jossa keskitytään vahvistamaan johtamista asiakaslähtöisissä rakenteissa sekä edistetään henkilöstön osallisuutta. Hankeaika on 1.3.2015 31.10.2017. Hanketta hallinnoi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri. Eksoten lisäksi hankkeeseen osallistuvat Lohja, Nurmijärvi, peruskuntayhtymä Karviainen (Vihti ja Karkkila), Imatra, Joensuu ja Ilomantsi. Hanketta on valmisteltu yhdessä toimijoiden kanssa ja se on esitelty Etelä-Suomen Kaste-alueen johtoryhmälle 5.9.2014. Johtoryhmä on puoltanut hanketta. Lisäksi hanke esitellään Itä-Suomen aluejohtoryhmälle 25.9.2014. Muut hankkeeseen osallistuvat toteuttaja- ja asiantuntijatahot ovat Länsi- ja Keski-Uudenmaan sosiaalialan osaamiskeskus (Sosiaalitaito), Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus (Socom) ja Innokylä (hyvinvointi- ja terveysalan innovaatioympäristö). Tärkeitä yhteistyökumppaneita kehittämistyön toteuttamisessa ovat alueella toimivat kolmannen sektorin toimijat, yritykset ja oppilaitokset. Tavoitteet ja toteuttaminen Hankkeen päätavoitteena on asiakasohjauksen ratkaiseminen asiakkaan tarpeita vastaavasti. Päätavoitetta tukevia osatavoitteita on kolme. 1. Vahvistetaan asiakkaan omatoimijuutta, omahoitoa sekä

osallisuutta aktiivisena kansalaisena hyödyntäen digitaalisuutta. 2. Syvennetään sosiaali- ja terveydenhuollon integraatiota sekä kumppanuutta yrittäjien ja 3. sektorin toimijoiden kanssa. 3. Uudistetaan menetelmiä ja työtapoja hyödyntäen digitaalisuutta. Hanke toteutetaan kolmena työpakettina: Työpaketti 1. Sähköinen aikuissosiaalityö kohtaamisia verkossa, jonka pääpaino on asiakkaalle annettavan ajan lisäämisessä digitaalisissa toimintaympäristöissä sekä aikuissosiaalityön kehittämisessä asiakkaan kanssa. Työpaketti 2. Sosiaalityö ja palveluohjaus integroituvissa sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteissa, jossa keskitytään hyvinvointiasema-toimintamallin yhteistoiminnalliseen kehittämiseen siten, että asiakas saa palvelu-/hoidontarpeen mukaisesti avun tässä ja nyt. Asiakasta kannustetaan aktiivisuuteen ja osallisuuteen. Työpaketti 3. Ehkäisevä päihdetyö integroituvissa sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteissa, jossa luodaan yhdessä kansalaisten ja elinkeinoelämän kanssa vaikuttava toimintamalli sekä madalletaan ennaltaehkäisevän päihdetyön kynnystä. Kehittämistyö on vastuutettu hanketoimijoiden kesken seuraavasti: Lohja, Nurmijärvi ja peruskuntayhtymä Karviainen vastaavat sosiaalityön toiminnan ja menetelmien kehittämisestä digitaalisessa toimintaympäristössä. Eksote vastaa sosiaali- ja terveydenhuollon integraation kehittämisestä hyvinvointi- ja terveysasemilla sekä kansalaisten kanssa tehtävästä osallisuudesta. Joensuu ja Ilomantsi vastaavat moniammatillisen palveluohjauksen ja palvelutarpeen arvioinnin mallin kehittämisestä ja johtamismallin pilotoinnista. Eksote ja Imatra vastaavat ehkäisevän päihdetyön integraation kehittämisestä. Hankkeen vaikutukset Hankkeen vaikutuksia tarkastellaan kolmesta näkökulmasta, joita ovat asiakas, henkilöstö ja palvelujärjestelmä. Työpakettien työllä asiakas vaikuttuu entistäkin ketterämmäksi mm.: Asiakkaan palvelutarve arvioidaan kokonaisvaltaisesti ja asiakkaan kohtaamiselle on riittävästi aikaa. Asiakas saa yhdenvertaista ja laadukasta palvelua riippumatta siitä missä asuu. Asiakasta ei käännytetä pois, vaan hän saa yhdestä paikasta

enemmän. Hallintorajojen sujuvalla ylittämisellä varmistetaan se, että asiakas saa palvelua oikea-aikaisesti ja tarpeeseen, ilman että asiakkaan tulee tietää mitä back-officessa tapahtuu. Asiakas saa yhteyden viranomaisiin erilaisten asiointikanavien kautta entistä luotettavammin ja hänelle on tarpeeksi tietoa tarjolla olevista palveluista. Asiakas pääsee vaikuttamaan toimintamallien kehittämiseen ja antamaan niiden onnistumisesta palautetta. Asiakkaalla on mahdollisuudet aktiivisesti vaikuttaa saamansa palvelun toteuttamiseen/toteutumiseen. Omahoito ja omatoimisuus lisääntyvät, kun asiakkaan tyytyväisyys ja luottamus kasvavat. Päihdeasioissa varhaisella tuella asiakkaan elämänlaatu paranee ja terveyshaitat vähenevät. Vaikutus näkyy myös lähipiirissä, jolloin perheiden elämänlaatu ja hyvinvointi paranevat. Kehittämistyöllä vaikutetaan ketterään henkilöstöön esimerkiksi näin: Asiakasvolyymi jakautuu entistä tasaisemmin ja asiakastyö on sisällöllisesti suunnitelmallisempaa. Henkilöstöllä on laaja osaaminen ja tuntemus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista sekä palvelujärjestelmästä, järjestöjen toiminnasta ja yritysten palveluista. Henkilöstö osaa asiakasohjauksessa hyödyntää mm. yritysten, 3. sektorin ja oppilaitosten osaamista, vapaaehtoistyötä ja palveluja. Työvälineet monipuolistuvat ja uudenlaiset työtavat tukevat osaamisen kehittymistä esim. henkilöstön työajan suunnittelussa varataan aikaa sähköiseen asiakaspalveluun. Asiakkaiden antama palaute ja kehittämistyöhön osallistuminen tarjoavat myös henkilöstölle uutta. Ammattiryhmien välinen työnjako on uudistunut ja tukee asiakkaan oikea-aikaista palvelua. Työtyytyväisyys on kasvanut ja koko henkilöstö on osallistunut kehittämistyöhön. Henkilöstön osaamista on vahvistettu ja Hyvinvointiasemien henkilöstö toimii kokonaisvaltaisen arvioinnin mukaisesti. Hyvinvointiaseman palvelutuotannosta vastaa yksi esimies, jonka tehtävät on määritelty. Henkilöstö on omaksunut ehkäisevän päihdetyön osaksi omaa työtään, jolloin riskit tunnistetaan aikaisemmassa vaiheessa ja henkilöstöllä on rohkeutta ottaa asia puheeksi. Palvelujärjestelmän ketteryys vahvistuu esimerkiksi näin: Palvelujen tehokkuus ja vaikuttavuus lisääntyvät, kun asiakas ohjautuu oikeisiin ja tarpeen mukaisiin palveluihin. Hyvinvointiasemien toiminnan tehokkuus paranee. Uudesta toimintamallista rakennetaan aidosti asiakaskeskeinen ja

kustannusvaikuttava. Sosiaali- ja terveydenhuollon hallintorajat on sujuvasti ylitetty, jonka seurauksena palveluiden kustannusvaikuttavuus, laatu ja asiakaslähtöisyys ovat parantuneet. Onnistuneilla kumppanuuksilla asiakaskuormitus vähenee. Työvälineet monipuolistuvat ja mahdollistavat osaamisen paremman hyödyntämisen. Vuoden 2018 alusta lähtien yhteydenotto asiakkaaseen toteutuu 2. arkipäivän kuluessa (palvelulupaus). Hyvinvointiaseman moniammatillinen johtaminen toteutuu. Talousarviota on muokattu tukemaan moniammatillista palvelutuotantoa ja kustannusten hallintaa. Ehkäisevän työn onnistuminen vähentää korjaavaa työn tarvetta. Ehkäisevän päihdetyön prosessi on kiinteämpi osa palvelujärjestelmää ja sen asiakasprosessit ovat yhtenäisen tehokkaita. Elinkeinoelämän vastuullisen anniskelun idea on omaksuttu, jolloin mm. pitkällä aikavälillä alkoholi- ja tupakkahaittojen määrä vähenee. Kustannukset Koko hankkeen kustannusarvio (sis. työpaketit ja hallinnointi) on n. 1 700 000, jossa haettava valtionavustus on n. 1 275 000 ja kuntien omarahoitusosuus n. 425 000. Eksoten kokonaiskustannukset (hanketyö ja hallinnoinnin osuus) ovat n. 667 000, josta haettava valtionavustus n. 500 250 ja omavastuuosuus n. 166 750 (Eksoten omavastuu muodostuu pääosin työpanoksen siirroista). Hallinnoinnin kustannuksiin (yht. n. 282 000 ) Eksote saa 75 % valtionavustusta ja 25 %:n omavastuuosuus laskutetaan osallistuvilta kunnilta. Eksoten kustannusarvioon tulee vielä huomioida tulorahoitus hallinnoinnista. Hankkeen koordinointi ostetaan Socomilta ja kirjanpito Saitalta. Tj Hallitus päättää osallistua Ketterästi asiakkaan kanssa 2020 -hankkeeseen edellyttäen, että hankkeelle myönnetään valtionavustusta edellä kuvatulla tavalla. Eksoten omarahoitusosuus, joka koostuu pääosin hankkeelle kohdistuvasta työpanoksesta, on noin 166 750 euroa. Kustannukset -otsikon alla olevan kappaleen toiseksi viimeinen lause poistetaan kokonaan. Hallitus Hyväksyttiin. Merkittiin, että kokous keskeytettiin klo 16.15-16.20 väliseksi ajaksi tämän asian käsittelyn jälkeen b-listan käsittelyä varten.

Valmistelija/lisätiedot: Marja Kosonen, perhe- ja sosiaalipalvelujen johtaja, p. 040 510 6975 Merja Tepponen, kehittämisjohtaja, p. 040 065 5197 etunimi.sukunimi@eksote.fi