Kaupungin taloudelliset haasteet 213-216 Kaupunginvaltuuston strategiaseminaari 31.1.213 Rahoitusjohtaja Tapio Korhonen
Maailmantalouden näkymät
BKT:n kasvu eri puolilla maailmaa vaatimatonta lähivuosina (Lähde: VM 2.12.212) Ei ole näköpiirissä kasvumahdollisuuksia Suomen vientiteollisuudelle
Euroalue tyhjäkäynnillä Kokonaistuotanto neljänneksittäin, indeksi (28/2=1) (Lähde: ETLA 16.1.213)
Maailmantalouden kasvu tulee nykyään muualta kuin perinteisistä teollisuusmaista
Teollisuuden ja maailmankaupan indikaattorit edelleen heikkoja (Lähde: Suomen Pankki 12/212) Teollisuuden ostopäällikköindeksit Kiina Yhdysvallat Euroalue Japani 65 Indeksi 6 55 5 45 4 Epävarmuus on kaikkialla suurta 35 3 25 27 28 29 21 211 212
Suomen kansantalouden kehitys
Suomessa talouskasvu on pysähtynyt Bruttokansantuotteen volyymi 115 Indeksi, 25 = 1 11 15 1 95 9 85 22 24 26 28 21 212 Lähde: Tilastokeskus.
Kansantalouden ennustelukuja vuodelle 213 ja 214 Laitos Julkaisu- ajankohta BKT muutos 213 BKT muutos 214 VM joulukuu,5 % 1,7 % Handelsbanken joulukuu 1,7 % Danske Bank joulukuu,5 % Suomen Pankki joulukuu,4 % 1,5 % POP Pankki joulukuu,3 % LähiTapiola joulukuu, % Aktia lokakuu,7 % ETLA syyskuu 1, % PTT syyskuu,8 % VM syyskuu 1, % Sampo-Pankki syyskuu 1, % Nordea syyskuu 1,2 % PT syyskuu 2, % VM kesäkuu 1,2 % Suomen Pankki kesäkuu 1,2 % Sampo Pankki kesäkuu 1,5 % Nordea kesäkuu 1,6 % VM huhtikuu 1,5% Nordea maaliskuu 2,% ETLA maaliskuu 2,6% Sampo-Pankki maaliskuu 2,% VM joulukuu 1,7% Viime kuukausina kasvuennuste on tullut alaspäin kevään tasoista
Suomenkin vaihtotase on poikkeuksellisen heikolla tasolla 16 Mrd. euroa, liukuva vuosisumma 16 14 12 Kauppatase 14 12 1 1 8 8 6 6 4 2 Vaihtotase 4 2-2 -2-4 -6 Muut erät -4-6 -8 76 78 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4 6 8 1 12-8 Source: Reuters EcoW in
Helsingin sataman yksiköity tavaraliikenne Milj. tonnia 15 1 5 28 29 21 211 212 Tuonti Vienti
Suomen keskeiset vientialat supistuneet (Lähde: Suomen Pankki 12/212) 6 Paperiteollisuus Osuus bruttokansantuotteesta, % Elektroniikkateollisuus 5 4 3 2 1 1975 198 1985 199 1995 2 25 21
Esimerkki nykyisistä verojen optimointimahdollisuuksista? Lähde: Talouselämä 8.6.212
Esimerkki nykyisistä verojen optimointimahdollisuuksista? Lähde: Yle 9.12.212
Väestöpohja talouskasvulle Seuraavan 1 vuoden aikana Suomen työikäinen väestö vähenee noin 1-15 henkilöllä vuodessa Tämä pitää talouskasvun väistämättä matalana Verotulojen kasvuvauhti hidastuu vastaavasti Suomen työikäinen väestö (15-64 -vuotiaat)
Tänä keväänä on odotettavissa julkiseen talouteen lisäleikkauksia
Valtion rahoitustarve kasvaa uudelleen (Lähde: VM 2.12.212) Valtiontalouden tasapaino, kassaperusteinen Menot ilman sijoituksia Tulot ilman sijoituksia 55 Mrd. euroa 5 45 4 35 3 26 27 28 29 21 211 212 12 kuukauden liukuva summa Lähde: Valtiokonttori.
Tulojen ja menojen tasapainottaminen vaatii aina kipeitä päätöksiä (Lähde: HS 21.8.1995)
Julkisen sektorin velkaantuminen ei taitu (Lähde: VM 2.12.212) Hallitusohjelman perälauta on se, että valtion velan BKT-osuus ei kasva 215 jälkeen
Pitkällä aikavälillä Suomen talouskasvun arvioidaan hidastuvan (Lähde: Suomen Pankki 11.6.212) Vaatimaton kasvunäkymä ei mahdollista verotulojen nopeaa kasvua Painopisteen on oltava menojen kasvun hidastamisessa
Helsingin erityispiirteet kuntataloudessa
Helsingin verotulot ovat suhteellisesti heikentyneet 2-luvulla Helsingin ja koko maan verotulot 1988 29 euroa/asukas (1988=1, 211 rahanarvo)
Apuna on ollut Helsingin Energian tuloksentekokyky milj. euroa 34 32 3 28 26 24 22 2 18 16 14 12 1 8 6 4 2 1996 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 ylimääräiset tuloutukset perustamislainan lyhennykset perustamislainan korko peruspääoman tuotto
Helsingin vuosikate, /as. 1 2 1 8 6 4 2-2 -4 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 Vuosikate; /as. Vuosikate, ilman liikelaitoksia; /as. *ennuste 4/212
Helsingin verotulot, milj. euroa TP 21 TP 211 TP 212 TA 213 TS 214 TS 215 Kunnallisvero 2 64,2 2 218,1 2 38,1 2 359, 2 441, 2 527, Muutos ed. vuodesta 7,5 4,1 2,2 3,5 3,5 Yhteisövero 257,1 334,9 263,4 275, 283, 39, Muutos ed. vuodesta 3,3-21,3 4,4 2,9 9,2 Kiinteistövero 184,5 186,5 188,8 197, 22, 27, Muutos ed. vuodesta 1,1 1,2 4,3 2,5 2,5 Koiravero,5,5,5,8,8,8 Verotulot yhteensä 2 56,5 2 74, 2 76,8 2 831,8 2 926,8 3 43,8 Muutos ed. vuodesta 9,3,8 2,6 3,4 4, Valtionosuudet yhteensä 25,1 259,8 297,3 27, 262, 232, Muutos ed. vuodesta 3,9 14,4-9,2-3, -11,5 Verorahoitus yhteensä 2 756,6 2 999,8 3 55,1 3 11,8 3 188,8 3 275,8 Muutos ed. vuodesta 8,8 1,8 1,5 2,8 2,7
Helsingin Energiasta saatavat tuloutukset tulevat pienenemään 15-2 milj. euroa Ilman Helsingin Energian tuloutuksia Helsingin tulopohja ei ole parempi kuin Vantaalla
Helsingin toimintamenojen kasvu (sekä vastaavat kuntien ja kuntayhtymien toimintamenojen kasvut maassa keskimäärin) Helsingin luvut ilman liikelaitoksia Toimintamenojen kasvu, % 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1-1 -2-3 -4-5 8,6 7,9 7,2 7,3 4,9 5,1 4,5-3,4 5,8 6, 5,2 5,2 5,3 5, 4,6 6,5 5,7 5, 3,8 4, 4, 4,2 2,5-1,1 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 Helsinki Koko maa Vuoden 212 osalta ennuste 4/212 sekä koko maata koskeva arvio Peruspalveluohjelma 213-216
Investoinnit 696 milj. euroa vuonna 213 Liikelaitokset
Helsingin menot on mitoitettava tulojen tasolle strategiaohjelman vuosina 213-214 Vuodesta 211 vuoden 213 talousarvioon Helsingin toimintamenot kasvavat + 7,6 % Vastaavasti verotulot kasvavat vuodesta 211 vuoteen 213 vain + 3,3 % Näin ei voi jatkua
Tämän seurauksena strategiaohjelman taloustavoitteiksi: Velkaantumiskehitys pysäytetään: Pitämällä nettomenojen kasvu verorahoituksen kasvua hitaampana valtuustokaudella 213 216 Rahoittamalla nykyistä merkittävästi suurempi osuus investoinneista tulorahoituksella ja kiinteän omaisuuden myyntituloilla
Toimenpiteet edellä mainittujen saavuttamiseksi: Emokaupungin nettomenoille asetetaan vuosittain verorahoitusnäkymiin perustuva talousarvioraami Strategiakaudelle asetetaan alempi sitova investointien kokonaisraami, joka on vuosittain 4 milj. euroa Kaupungin henkilöstömäärä ei strategiakaudella kasva vuoden 212 lopun tasosta
Toimenpiteet edellä mainittujen saavuttamiseksi: Kaupungin omassa käytössä olevien toimitilojen kokonaispinta-alan määrä ei kasva strategiakaudella Jokaisen investointihankkeen yhteydessä on esitettävä selvitys onko hanke toteutettavissa sitovan investointi- ja toimintamenoraamin puitteissa sekä toteuttaako hanke henkilöstömäärälle ja tilatehokkuudelle strategiassa asetetut tavoitteet. Tonttien ja rakennusten myyntitavoitteita nostetaan velkaantumisen hillitsemiseksi
Investoinnit vuosina 1998 215 mukaan lukien liikelaitosten investoinnit Tavoitteellinen 4 Me:n taso *ennuste 2/212
Kaupungin investoinnit ( nykymeno jatkuu -taso) vuosina 2 222 (Helen ja Satama mukana v. 214 saakka) sekä investointien tulorahoitus ja lainapääoma 1 5 1 9 milj. euroa 1 5 3 Liikelaitosinvestoinnit (ilman Satamaa ja Heleniä 215 alkaen) 2 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 2 2 2 milj. euroa 8 7 6 5 4 3 2 1-1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 17 18 19 2 21 22 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 17 18 19 2 21 22 milj. euroa Muut investoinnit Helsinki, vuosikate (v. 215 alkaen ilman Satamaa ja Heleniä) Helsinki, lainapääoma (ilman Heleniä ja Satamaa)
Kaupungin investoinnit ( tavoitteellinen taso ) vuosina 2 222 (Helen ja Satama mukana v. 214 saakka) sekä investointien tulorahoitus ja lainapääoma 1 5 3 milj. euroa 1 5 milj. euroa 2 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 17 18 19 2 21 22 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 17 18 19 2 21 22 3 Liikelaitosinvestoinnit (ilman Satamaa ja Heleniä 215 alkaen) milj. euroa 2 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 2 2 2 Muut investoinnit Helsinki, vuosikate (v. 215 alkaen ilman Satamaa ja Heleniä) Helsinki, lainapääoma (ilman Heleniä ja Satamaa)
Investointiohjelma (ilman liikelaitoksia) vuosiksi 213 222 sekä ehdotettuja ohjelmien ulkopuolisia hankkeita / nykymeno jatkuu 9 8 7 6 Muita investointiohjelmiin kuulumattomia hankkeita Muut investoinnit (irtain (sis. tietojärj.), arvopaperit, lähiörahasto jne.) Muu rakentaminen (liikuntapaikat, Korkeasaari, väestönsuojat ja Tukkutori) Talonrakennus, korjausrakentaminen milj. euroa 5 4 3 2 1 213 214 215 216 217 218 219 22 221 222 Muu kuin palvelutuotanto, uudisrakentaminen Talonrakennus palvelutuotanto, uudisrakentaminen Muiden alueiden infrarakentaminen (maaperän kunnostus, kadut, puistot) Liikenneväylät (Liikenneviraston yhteishankkeet) Täydennysrakentamisalueet (rakent.kelp.saatt. kadut ja puistot) Nimetyt projektialueet (esirakentaminen, kadut ja puistot) Maanhankinta (täydennysrakentamiskorvaukset) Tavoitteellinen 4 Me:n taso
Taloudellisesti kestävä investointitaso edellyttää kaikkien hankkeiden uudelleenarviointia: Rakennus- ja liikennehankkeita: milj. euroa Keskustakirjaston kokonaisrahoitus (muiden tahojen osuus) 4 Finlandiatalo 9 Tekninen virasto (osa rahoituksesta nykyisten tilojen myynneillä) 11 Kaupunginmuseon ja taidemuseon kokoelma- ja konservointitilat 1 Hietalahden konepajahallin muuttaminen kulttuurikäyttöön 3 Korkeasaaren kehittämishankkeet 4 Kruunuvuorenrannan raitiotiesilta 2 Veturitie, Pasila 165 Sörnäisten liikennetunneli 14 Itäväylä / Linnanrakentajantie liikennejärjestelyt 13 Yhdysväylä Itäväylä/Viikintie - Kehä I 15 Raide-Jokeri 16 Östersundomin raideyhteys 18 Helikopterikenttä ja vesiurheilukeskus Jätkäsaareen 8 Hietalahden konepajahallin muuttaminen kulttuurikäyttöön 3 Tanssin talo 25 Tiederatikka 14 Metro tai pikaraitiotie Pasila - Töölö - Kamppi - Länsisatama 6 Koskelan varikko (useita vaiheita) 44
Taloudellisesti kestävä investointitaso edellyttää kaikkien hankkeiden uudelleenarviointia: milj. euroa Liikenneviraston väylähankkeet (arvioitu Helsingin kustannusosuus): Kehä I / Itäväylä eritasoliittymä 5 Länsiväylä / Koivusaaren eritasoliittymä 6 Kehä I / Myllypurontie eritasoliittymä 2 Hakamäentien jatkeet 6 Muita kaupungin rahoitettavia investointihankkeita: Olympiastadionin peruskorjaus 1 Bunkkeri 8 Ruokatehtaat 1 Tukkutorin pakastamo uudisrakennus 3 Metropolian Myllypuron kampus (7 Me:n rahoitus rakennusten myynneillä) 11
Suurten kaupunkien kunnallisveroprosentit
Suomessa ei ole vielä sitouduttu kestävyysvajeen umpeen kuromiseen
Kuinka kuroa kestävyysvaje umpeen? Subjektiiviset oikeudet Opetuksen tuntikehykset Palvelumaksut Vapaa hakeutuminen Palvelusetelit Sosiaalisen asuntotuotannon jakautuminen eri kuntiin Työurien pidentäminen Kansalaisten vastuu vanhuksistaan ja lapsistaan Kuntarakenneuudistus kuntakoon kasvattaminen, irtisanomissuoja kuntaliitostilanteissa,. Taloustilanne pakottaa miettimään julkisten palvelujen tabuja
Helsingin oman palvelutuotannon haasteet Palveluverkon sopeuttaminen Helsingissä muuta kuntakenttää tiheämpi palveluverkosto Ryhmäkoot päivähoidossa ja opetuksessa Mitoitukset Helsingissä monissa palveluissa omaa luokkaansa muihin kuntiin nähden Sosiaalisen asuntotuotannon määrä uusilla alueilla Rakentamisen hintataso ja laatu kaupungin hankkeissa Tuottavuuden nostaminen