LOVIISAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 7/2015 192 Kaupunginvaltuusto AIKA 09.09.2015 klo 18:00-22:50 PAIKKA Harjurinteen koulu, Ratakatu 1 LÄSNÄ Isotalo Arja puheenjohtaja Liljestrand Tom I varapuheenjohtaja Erämaja Elias II varapuheenjohtaja 79-86 Heijnsbroek-Wirén Mia Alm Agneta Lindfors Leena Paakkanen Petra Stenvall Patrik Björkman-Nystén Nina Rosenberg Thomas Ekebom-Jönsas Benita Andersson Otto Anton 81-94 Turku Roger Björklöf Johan Bäcklund Lars Björkell Jan-Eric Skog Kim Hansson Kenneth Lönnfors Torbjörn Hydén Pia Willner Stefan Mether Cosmo Lindholm Glenn Meriheinä Thérèse Grönberg Merja Lappalainen Kalevi Tähtinen Keijo 79-86 Lohenoja Pertti Eriksson Mats Kekkonen Jari Holmström Eeva Laitinen Åke 79-86 Wilenius Yvonne Hämäläinen Satu Lepola Janne Karvonen Juha Hagfors Kari Melamies Päivi Haverinen Katri Pekkola Janne Heikkilä Pekka Väkevä Antti 79-86
LOVIISAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 7/2015 193 Fellman Atte Lång Saara Peltoluhta Vesa Järvinen Paula Ilvetsalo-Koskinen Sonja Noroviita Timo Eloranta Kimmo Lindell Armi Träskelin Jerry Sihvonen Jarmo Lindlöf Mona M Karlssonin vara Schauman Berndt-Gustaf Grundströmin vara Hovi Karolina Hanssonin vara 81 Söderholm Li-Lo H Karlssonin vara Viklund Raija Ekströmin vara Laiho Pasi Lappalaisen vara 86 Huuhtanen Tapani Peren vara Stenberg Immo Kouvon vara Lindfors Bo Erikssonin vara 79-86 MUUT Kaleva Olavi kaupunginjohtaja Lönnfors Kristina hallintojohtaja Frondén Sten kehittämisjohtaja Grönholm Thomas sivistysjohtaja Blomberg Ulf tekninen johtaja Klawér Carola perusturvajohtaja Jansson Per-Mikael kielenkääntäjä Gustafsson Siv vs. talousjohtaja Mäntysaari Maaria kaupunginarkkitehti POISSA Karlsson Mikael Grundström Maria Karlsson Håkan Ekström Veikko Pere Nina Kouvo Katja Eriksson Sari
LOVIISAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 7/2015 194 ALLEKIRJOITUKSET Puheenjohtaja Sihteeri Arja Isotalo Tom Liljestrand 86 Kristina Lönnfors KÄSITELLYT ASIAT 79-94 PÖYTÄKIRJAN Loviisassa syyskuuta 2015. TARKASTUS Kim Skog Keijo Tähtinen 79-86 Jari Kekkonen 87-94 PÖYTÄKIRJA YLEI- Loviisassa, kaupunginkansliassa 16. syyskuuta 2015 SESTI NÄHTÄVILLÄ Pöytäkirjanotteen oikeaksi todistaa Loviisa
LOVIISAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 7/2015 195 Kaupunginvaltuusto LUETTELO KÄSITELLYISTÄ ASIOISTA Sivu 79 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 196 80 Pöytäkirjantarkastajat 197 81 Sahaniemen alueen myynti ja kehittäminen, Optirak Oy 198 82 Almintalon vuokraaminen 205 83 Jätehuollon alueellisten jätelautakuntien yhdistyminen 209 84 Henkilöliikenneasiat, määrärahan siirto 211 85 Osavuosikatsaus 1-4/2015 212 86 Vuokratontin nro 212 myynti osoitteesta Ranta-Aitantie 21 214 87 Loviisan kaupungin ja Lapinjärven kunnan ehkäisevän päihdeja mielenterveystyön ohjelma 218 88 Itäisen Uudenmaan turvallisuusohjelma 2015 2017 220 89 Jäsenet poliisin neuvottelukuntaan 223 90 Selvitys hyväksyttyjen ponsien johdosta suoritetuista toimenpiteistä 91 Kuntalaisinformaation parantaminen sähköisen kyselymahdollisuuden avulla, valtuustoaloite 92 Konsernitietojen julkistaminen osavuosikatsausten yhteydessä, valtuustoaloite 225 226 229 93 Pakolaisten vastaanottokeskus Loviisaan, valtuustoaloite 230 94 Kokouksen päättäminen 231
LOVIISAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 7/2015 196 Kaupunginvaltuusto 79 09.09.2015 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus KV 79 Kokous todettiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi.
LOVIISAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 7/2015 197 Kaupunginvaltuusto 80 09.09.2015 Pöytäkirjantarkastajat KV 80 Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin valtuutetut Kim Skog ja Keijo Tähtinen. Keijo Tähtisen poistuttua kokouksesta valittiin Jari Kekkonen pöytäkirjantarkastajaksi esityslistan jäljellä olevien kohtien 9-15 osalta ( 87-94).
LOVIISAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 7/2015 198 Kaupunginhallitus 196 31.08.2015 Kaupunginvaltuusto 81 09.09.2015 Sahaniemen alueen myynti ja kehittäminen, Optirak Oy 108/10.00.00/2015 KH 196 Valmistelija: kehittämisjohtaja Sten Frondén, puh. 040 559 5525 Sahaniemi on ollut merkittävä ja monivaiheinen alue Loviisan kehityksessä. Arseni Terechoff perusti ensimmäisen höyrysahan alueelle 1882. Saha rakennettiin muutamalle saarelle (nimiltään Koholmen, myös Gåsgrundetiksi kutsuttu, ja Kobben) Kuismoniemen eteläpuolelle. Täyttötöiden jälkeen alue vastasi ulkomuodoltaan uutta nimeään, Sahaniemeä. (Lainaus teoksesta Loviisan kaupungin historia 1745 1995, Olle Sirén s. 127.) Nordström-konserni lopetti sahatoiminnan 1967. Loviisan kaupunki ja rakennusliike YIT sopivat 1985 Bella Loviisa -matkailu- ja vapaa-ajankeskuksen kehittämisestä. Hanketta ei toteutettu. Vuonna 1989 kaupunki teki aluekehittämissopimuksen Soficon Oy:n ja Rinvest Oy:n kanssa. Tästä sopimuksesta todetaan vuonna 1992, että hanke ei ole lähtenyt liikkeelle, koska tulevia asukkaita ei ainakaan käytetyllä markkinoinnilla saatu riittävästi kokoon. Kaupunginhallituksen kehotuksesta on vuodesta 2012 alkaen haettu uutta ratkaisua Sahaniemen alueen kehittämiseksi. Neuvotteluja on käyty sekä suurempien rakennusliikkeiden että pienemmän aluekehittäjän kanssa. Neuvottelujen tulos on nyt ehdotettu Sahaniemen myynti Optirak Oy:lle. Kaupan toteuttaminen edellyttää kuitenkin laajoja muita valmisteluja. Kaupan kohteena oleva alue Loviisan kaupungin Eteläharjun kaupunginosassa sijaitseva noin 11 hehtaarin suuruinen alue, joka koostuu seuraavista määräaloista: 1. Loviisan kaupungin Degerbyn kylässä sijaitseva kiinteistö 434-405-4-0 Lovisa såg; myytävä maapinta-ala noin 10,5 hehtaaria ja vesipinta-ala noin 4,9 hehtaaria 2. Loviisan kaupungin Loviisanlahdella sijaitseva yhteinen vesialue 434-876-2-0; myytävä pinta-ala noin 3,4 hehtaaria.
LOVIISAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 7/2015 199 Alue on merkitty liitteenä olevaan karttaan. Kaavoitushistoria Ns. Bella Loviisa II -asemakaava vuodelta 1990 on edelleen voimassa. Alue on siinä kaavoitettu kerros- ja rivitalojen (ARK), asuin-, liike- ja toimistorakennusten (AL) sekä liikerakennusten (KL) korttelialueeksi. Lisäksi alueella on lähivirkistys- (VL), venesatama- (LV) ja puistoalueita (VP). Rakennusoikeutta alueella on noin 32 000 k-m 2. Kaavaa ei voida vanhentumissäännösten perusteella sellaisenaan toteuttaa (maankäyttö- ja rakennuslaki). Vuonna 2004 alueelle laadittiin Meri-Bellan asemakaavan muutos. Siinä esitettiin suuri osa kaava-alueesta varattavaksi omarantaisten erillispientalojen ja rivitalojen korttelialueeksi. Myös venesatamaa ja liikerakentamista varten oli varattu alueita. Tästä asemakaavasta valitettiin korkeimpaan hallinto-oikeuteen, joka kumosi Meri-Bellan asemakaavamuutoksen 2.3.2007. Alueella on ollut rakennus- ja toimenpidekielto 5.5.2013 asti. Kehittämistavoitteet ja laaditut selvitykset Kaupunkisuunnitteluosasto on kaupunginhallituksen 16.5.2011 tekemän päätöksen mukaisesti teettänyt vaihtoehtoisia ideasuunnitelmia (WSP Finland Oy 15.2.2013). Vaihtoehtojen ääripäinä ovat olleet kelluvat talot sekä terassi- ja rivitalot. Rakennusoikeus on vaihdellut 3 800 k-m 2 :n ja 37 000 k-m 2 :n välillä ja esirakentamisen hintavaihteluväli on ollut 2,8 11 miljoonaa euroa. Ramboll Finland Oy on laatinut Loviisan Sahaniemen pilaantuneen maan kunnostuksen kustannusarvion (Ramboll Finland Oy 18.12.2012, viite 1510002293). Alueen kunnostuksesta ja täytöstä pilaantuneita maita koskevan asetuksen 214/2007 mukaisesti aiheutuvien kustannusten arvioidaan tässä selvityksessä nousevan 4,6 miljoonaan euroon. Tämä kustannusarvio ei sisällä kunnallisteknillisiä töitä. Selvitykset on käsitelty teknisessä lautakunnassa 26.2.2013, 28. Asia on edelleen käsitelty kaupunginhallituksessa 25.3.2013, 72. Kaupunginhallitus päätti selvittää vuoden 2013 aikana suurempien rakennusliikkeiden ja vastaavien toimijoiden kiinnostusta toteuttaa Sahaniemen alue asuntoalueena. Ratkaisun tuli olla sellainen kokonaisratkaisu, jossa kaupungille ei koidu maanpuhdistuskustannuksia eikä muita kustannuksia. Kaupunki kävi neuvotteluja suurempien rakennusliikkeiden kanssa, mutta sitoutumista hankkeeseen ei löytynyt.
LOVIISAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 7/2015 200 Lokakuussa 2013 Optirak Oy -niminen kehittäjäyhtiö otti yhteyttä kaupunkiin ja halusi esitellä omat kehittämissuunnitelmansa. Optirak Oy:n Sahaniemeä koskevat suunnitelmat Optirak Oy suunnittelee alueelle asuinkerrostaloja, rivitaloja ja kylpylärakennuksen. Tavoitteena on kehittää monipuolinen ja vetovoimainen asuntoalue, jolle on tunnusomaista merellisyys, omat laituripaikat ja innovatiiviset asumisratkaisut. Optirak Oy:n vuonna 2013 tekemän alustavan suunnitelman mukaan alueelle ehdotetaan pääasiallisesti asuntorakentamiseen ja lisäksi kaupunkilaisten virkistykseen suunnattuja rakennelmia ja toimenpiteitä, kuten rantaviivan kunnostus, valaistut rantapolut, liikunta- ja leikkipaikat, päiväkoti, veneilypaviljonki ja laiturit sekä puistikot kulkureitteineen ja istutuksineen. Suunnitelmaan kuuluu myös kylpylähotelli ja matkailuelinkeinoon liittyviä muita tiloja. Alueen laajuus huomioon ottaen tulee varautua siihen, että asuntojen myyntiaika on pitkä. Yhtiön tavoitteena on, että koko alueen rakentamisesta on toteutunut vähintään 30 % viiden vuoden ja 70 % kahdeksan vuoden kuluessa laadittavan asemakaavan lainvoimaiseksi tulosta. Kehittämissopimus Kaupunginvaltuuston myyntipäätöksen jälkeen laaditaan kaupungin ja ostajan kesken erillinen kehittämissopimus, jossa sovitaan alueen kaavoituksen käynnistämisestä sekä osapuolten välisistä oikeuksista ja velvoitteista. Kaavaluonnoksen tai kaavaehdotuksen oltua julkisesti nähtävillä solmitaan osapuolten välillä maankäyttö ja rakennuslain 91 b :n mukainen maankäyttösopimus. Kehittämissopimuksen hyväksyy kaupunginhallitus. Alustavasti kehittämissopimukseen on sovittu sisällytettävän osapuolten seuraavat velvollisuudet: Ostajan velvoitteet Ostajan, tai kehittämissopimuksen mukaisesti kehittäjän, tehtävänä on osallistua asemakaavan laadinnasta aiheutuviin kustannuksiin asemakaavan aloittamissopimuksen mukaisesti markkinoida aluetta sijoittajille, rakentajille ja toimitilaa tarvitseville vastata alueen konseptin kehittämisestä (master plan ja yleissuunnitelma) ja rakentamisen kokonaistoteutuksesta vastata alueelle syntyvien hankkeiden suunnittelusta ja niiden
LOVIISAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 7/2015 201 ohjauksesta laatia ja vastata hankkeen rahoitukseen liittyvistä selvityksistä ja rahoituksen hankkimisesta tehdä kortteli- ja käyttösuunnitelmat suunnitella ja rakentaa alueen sisäpuoliset kunnallistekniset rakenteet mukaan lukien kadut, viheralueet, vesi- ja viemärijärjestelmät sekä rantarakenteet suorittaa rakennushankkeiden edellyttämät tarkemmat maaperätutkimukset sekä vastata rakennusten vaatimista rakenteellisista pohja- ja rakenneratkaisuista ja maaperän puhdistustöistä varata kaavassa vahvistettujen rakennustonttien ulkopuoliset alueet (puistot, tiet sekä viher- ja virkistysalueet) luovutettavaksi osapuolten yhteisesti hyväksymien suunnitelmien mukaan toteutettuina kaupungille. Kaupungin velvoitteet Kaupunki sitoutuu puolestaan käynnistämään asemakaavan laadinnan asemakaavan aloittamissopimuksen mukaisesti yhteistyössä kehittäjän kanssa saattamaan alueen juridisesti rakennuskelpoiseksi tämän sopimuksen mukaiseen käyttötarkoitukseen, mikä tarkoittaa tonttien rekisteröintiä sekä tarvittavan kunnallistekniikan suunnittelua ja rakentamista alueen rajalle markkinoimaan aluetta mahdollisuuksiensa mukaan osallistumaan hankkeen suunnittelun ohjaukseen ja toteutuksen valvontaan sekä alueelle sijoittuvien eri toimintojen ja toimijoiden valintaan yhteistyössä kehittäjän kanssa. Yhteiset velvoitteet Alueen kehitystä tukevien toimenpiteiden toteuttamiseksi osapuolten tehtävänä on kustannukset keskenään jakaen suunnitella ja rakentaa osittain uusi yhteys Valkontieltä Sahanniemelle. Tämän yhteyden rakentaminen hyödyttää sekä rakennettavaa aluetta että myös muuta liikennöintiä. Kustannusjako noudattaa arvioitua hyötynäkökulmaa ja jakautuu niin, että kaupungin osuus on 33 % ja kehittäjän 67 %. Hinnanmuodostus Alueen rakentamista ja kehittämistä rasittavat saastunut maaperä, heikko kantavuus ja koko alueen mataluus. Jotta neuvottelujen pohjaksi saatiin ulkopuolinen hinta-arvio, pyydettiin kahdelta kiinteistönvälittäjältä aluetta koskevat hinta-arviot 15.1.2015:
LOVIISAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 7/2015 202 Habita, aluejohtaja Tom Lindfors Itä-Uudenmaan Kiinteistövälitys Oy, Kenneth Hansson 4 600 000 euroa 4 000 000 euroa Näiden arvioiden pohjalta neuvotteluissa Optirak Oy:n kanssa on päädytty 1 315 000 euro:n kauppahintaan. Kauppahinta perustuu nykykaavan mukaiseen rakennusoikeuteen 32 612 k-m 2. Luovutushintaa alentavina kustannuksina on huomioitu alueen puhdistus ja massojen vaihto. Ramboll Oy:n kustannusarvio näistä on 4,6 miljoonaa euroa. Lisäksi kehittäjä sitoutuu osallistumaan tieyhteyden rakentamiseen Valkontielle saakka 67 %:n osuudella tieyhteyden rakentamiskuluista. Myös kaavoituksen valmistelusta vastaa kehittäjä. Kehittämissopimuksessa sovitaan erikseen ehdoista, joiden perusteella suoritetaan korvaus rakennusoikeuden lisäämisestä tai vähentämisestä. EU-kilpailusäännökset (97/C 209/03 kohta 2, riippumaton asiantuntija-arvio kiinteistön arvosta) estävät kaupunkia myymästä maaomaisuutta subventoituun hintaan. Lähtökohtaisesti myynnin tulee pohjautua avoimeen kilpailuun. Ellei kilpailutusta tehdä, tulee kauppahinnan vastata käypää hintaa. EU:n säädös koskee kiinteistön luovutusta ilman kilpailutusta. Jos kiinteistö myydään alle käyvän arvon ilman kilpailutusta, tulee myyjän ilmoittaa kaupan ehdoista yllämainitun ohjeen luvun 3 mukaisesti. On todettava, että neuvotteluja Sahaniemen myynnistä/kehittämisestä on aikaisemmin käyty usean rakennusliikkeen kanssa. Kukaan näistä ei ollut halukas ottamaan aluetta kehitettäväkseen. Huomioiden aikaisemmat neuvottelut ja alueen erityispiirteet hankkeen kilpailutus ei ole ollut tarkoituksenmukaista. Täyttääkseen EU-säännöksen vaatimukset riippumattoman asiantuntijan arviosta kiinteistön markkina-arvosta Maanomistajien Arviointikeskus Oy:tä pyydettiin arvioimaan myytävän alueen markkinahintaa nimenomaan EU:n kilpailuneutraliteettia koskevia säännöksiä silmälläpitäen. Maanomistajien Arviointikeskus Oy:n (Antti Orama DI, AKA, 17.8.2015) arvio maa-alueen hinnasta on 1,0 1,5 miljoonaa euroa, missä on huomioitu maapohjan kunnostuskustannukset (noin 5 miljoonaa euroa), ja vesialueen hinnasta 30 000 euroa. Ehdotettu myyntihinta 1 315 000 euroa on siten alueen markkina-arvon mukainen. Liite nro 80. Esittelijä: kaupunginjohtaja Olavi Kaleva Ehdotus: Kaupunginhallitus ehdottaa, että kaupunginvaltuusto päättää
LOVIISAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 7/2015 203 hintaan 1 315 000 euroa myydä Optirak Oy:lle Loviisan kaupungin Eteläharjun kaupunginosassa sijaitsevan noin 11 hehtaarin suuruisen alueen, joka koostuu seuraavista määräaloista: 1. Loviisan kaupungin Degerbyn kylässä sijaitseva kiinteistö 434-405-4-0 Lovisa såg; myytävä maapinta-ala noin 10,5 hehtaaria ja vesipinta-ala noin 4,9 hehtaaria. 2. Loviisan kaupungin Loviisanlahdella sijaitseva yhteinen vesialue 434-876-2-0; myytävä pinta-ala noin 3,4 hehtaaria. Lisäksi kaupunginhallitus ehdottaa, että kaupunginvaltuusto päättää valtuuttaa teknisen johtajan allekirjoittamaan päätöksen liitteenä olevan, kiinteistöä koskevan kauppakirjan. Pykälä tarkastetaan välittömästi. Kokouksessa jaettiin korjattu valmisteluteksti. Kaupunginjohtaja lisäsi päätösehdotukseensa toiseksi viimeiseksi kappaleeksi: Kauppakirja allekirjoitetaan vasta kun kauppakirjaan kuuluvat asiakirjat (Sahaniemen alueen kehittämissopimus, Sahaniemen alueen kaavoituksen käynnistämissopimus, Sahaniemen alueen maankäyttösopimus) on hyväksytty kaupunginhallituksessa. Tauko klo 19.45 20.05. Jäsen Pekka Heikkilä ehdotti, että Sahaniemen aluetta ei myydä. Ehdotusta ei kannatettu. Päätös ehdotuksen mukainen yllämainittu lisäys huomioiden. Jäsen Pekka Heikkilä ilmoitti eriävän mielipiteen pöytäkirjaan. Pykälä tarkastettiin välittömästi. KV 81 Liite nro 45. Ehdotus: Kaupunginvaltuusto päättää hintaan 1 315 000 euroa myydä Optirak Oy:lle Loviisan kaupungin Eteläharjun kaupunginosassa sijaitsevan noin 11 hehtaarin suuruisen alueen, joka koostuu seuraavista määräaloista: 1. Loviisan kaupungin Degerbyn kylässä sijaitseva kiinteistö
LOVIISAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 7/2015 204 434-405-4-0 Lovisa såg; myytävä maapinta-ala noin 10,5 hehtaaria ja vesipinta-ala noin 4,9 hehtaaria. 2. Loviisan kaupungin Loviisanlahdella sijaitseva yhteinen vesialue 434-876-2-0; myytävä pinta-ala noin 3,4 hehtaaria Kauppakirja allekirjoitetaan vasta kun kauppakirjaan kuuluvat asiakirjat (Sahaniemen alueen kehittämissopimus, Sahaniemen alueen kaavoituksen käynnistämissopimus, Sahaniemen alueen maankäyttösopimus) on hyväksytty kaupunginhallituksessa. Kaupunginvaltuusto päättää valtuuttaa teknisen johtajan allekirjoittamaan päätöksen liitteenä olevan, kiinteistöä koskevan kauppakirjan. Tauko klo 18.13 18.48. Valtuutettu Kenneth Hansson ilmoitti jääviydestä. Vara Karolina Hovi tuli Kenneth Hanssonin tilalle. SDP:n valtuustoryhmä ehdotti, että asia palautetaan valmisteluun siten, että kauppakirjaan sisältyvät sopimukset olisivat kaupunginvaltuuston käytettävissä päätöksenteon yhteydessä. Valtuutetut Eeva Holmström, Timo Noroviita ja Kari Hagfors sekä Perussuomalaisten valtuustoryhmä kannattivat asian palautusta. Äänestys Asian jatkokäsittely JAA 34 ääntä. Asian palautus EI 25 ääntä. Käsittelyä jatkettiin. Valtuutettu Pekka Heikkilä ehdotti, että aluetta ei tulisi myydä. Valtuutetut Saara Lång ja Kari Hagfors kannattivat valtuutettu Pekka Heikkilän ehdotusta. Äänestys Pohjaehdotus JAA 44 ääntä. Valtuutettu Pekka Heikkilän vastaehdotus EI 12 ääntä. TYHJÄ 3 ääntä. Pohjaehdotus jäi voimaan. Päätös pohjaehdotuksen mukainen.
LOVIISAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 7/2015 205 Kaupunginhallitus 198 31.08.2015 Kaupunginvaltuusto 82 09.09.2015 Almintalon vuokraaminen 522/10.04.02/2015 KH 198 Valmistelija ja esittelijä: kaupunginjohtaja Olavi Kaleva Almintalo, joka sijaitsee Harjurinteen koulun välittömässä läheisyydessä, on toiminut kulttuuritalona vuodesta 2013 lähtien. Talo on kaksikerroksinen hirsitalo käsittäen kaikkiaan n. 580 m2 tiloja, joita voidaan hyödyntää monipuolisesti. Talossa on menestyksekkäästi järjestetty erilaisia konsertteja, taidenäyttelyitä ja muita taiteellisia tapahtumia. Almintalon vuokralaisena on aikaisemmin toiminut Loviisan Taidekeskuksen Tukiyhdistys ry Stödföreningen för Lovisa Konstcentrum rf, joka on sittemmin siirtynyt toisiin vuokratiloihin. Almintalolle, jonka yksityinen omistaja on kunnostanut erityisesti kulttuuria palvelevaan toimintaan, on haettu pysyvää toimintamallia yhteistyössä kaupungin ja eri toimijoiden kanssa. Almintalo on osoittanut tarpeellisuutensa kulttuuria palvelevana keskuksena. Talo soveltuu hyvin erityyppisten tapahtumien ja näyttelyiden pitopaikaksi, lisäksi taloon voitaisiin sijoittaa toimintoja, jotka palvelevat kulttuuri- ja vapaa-aikatoimen kehittämistä. Esimerkiksi kaupungin kulttuuri- ja vapaa-ajan palveluksessa olevat työntekijät voisivat sijoittua taloon. Talossa voitaisiin lisäksi pitää kaupungin järjestämiä kalendaarisia tilaisuuksia ja juhlia sekä seminaareja ja koulutustilaisuuksia. Koulut voisivat lisäksi hyödyntää tiloja monipuolisesti esimerkiksi taideopinnoissa. Loviisan kaupungin kulttuuri-imagoa voitaisiin hyvin vahvistaa luomalla edellytyksiä monipuolisen kulttuurin edistämiseen. Yhtenä keskeisenä tekijänä ovat puitteet, joita täytyy löytyä, jotta kulttuuria voidaan toteuttaa ja edistää parhaalla mahdollisella tavalla. Lisäksi täytyy toiminnalla olla pitkäjänteisyyttä ja järjestelmällisyyttä, jota kaupunki voi omalla toiminnallaan tuoda talon toimintaan. Tässä mielessä kaupungin mukaantulo Almintalossa tapahtuvan toiminnan turvaamiseksi on hyvin tärkeätä. Almintalo on osoittautunut käytännössä hyvin sopivaksi erityyppisten kulttuuritapahtuminen ja näyttelyiden pitopaikaksi. Almintalon vuokraaminen antaa mahdollisuuden kulttuurialalla toimiville yhdistyksille vuokrata tiloja ja täyttää kulttuuritalo
LOVIISAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 7/2015 206 toiminnalla. Yhdistyksillä on mahdollisuudet anoa yleishyödyllisiä varoja ja näitä hyödyntämällä taloudellinen lisäarvo on suuri. Almintalon vuokraaminen on nähtävä kulttuuritoimintaan panostamisena. Se on kaupungin kannalta eräänlainen sijoitus ja linjaus siitä, miten monipuolisesti kaupunki voi olla edistämässä kulttuurialan kehittämistä. Monipuoliset kulttuuritapahtumat luovat kaupungista elinvoimaista kuvaa ja voivat omalta osaltaan myös houkutella uusia asukkaita paikkakunnalle. Tässäkään mielessä ei kohteen vuokraaminen ole kustannuksiltaan kohtuuton. Kulttuuriin panostamisella on myös selkeä yhteys kansalaisten hyvinvointiin; se on osatekijä hyvinvoinnin rakentamisessa ja ennaltaehkäisevässä terveydenhoidossa, mutta myös elinkeinoelämän kehittymisessä. Kaupunkimarkkinointi helpottuu myös kun on enemmän tarjottavaa esimerkiksi kulttuuripuolelta. Tämä taas luo edellytyksiä muuttoliikkeen kehittymiselle positiiviseen suuntaan. Kaiken kaikkiaan kohteen vuokraamisessa on nähtävissä enemmän positiivisia kuin kielteisiä vaikutuksia alueellisen kehittämisen kannalta. Talon omistajan Kari Markkulan kanssa neuvoteltiin 4.8.2015 mahdollisuudesta vuokrata talo kaupungille. Markkulan kanssa on päästy neuvottelutulokseen, jossa kaupunginhallitukselle esitetään talon vuokraamista 2 800 euron kuukausivuokraa vastaan. Lisäksi tulevat vuokralaiselle maksettavaksi vesi, sähkö- ja lämmityskustannukset, jotka tulevat arviolta olemaan noin 500 700 euroa kuukaudessa. Koska talo tulee yhteiseen käyttöön kulttuurialan toimijoiden kanssa, saisi kaupunki käytännössä myös vuokratuloa kohteesta. Arvio kaupungin saamasta vuokratulosta voisi olla käytännössä maksimissaan puolet kaupungin vuokrakustannuksista. Mikäli tähän päästään, olisivat kaupungin vuokrakustannukset vain noin 1 400 1 750 euroa kuukaudessa. Lisäksi kulttuurialan toimijat voivat palkata ulkopuolisen projektirahoituksen turvin esimerkiksi pitkäaikaistyöttömiä eri kulttuuria palvelevaan toimintaan, mikä omalta osaltaan vähentää kaupungin taloudellista panostusta pitkäaikaistyöttömyyden hoidossa. Koska Almintalon vuokraaminen on poliittisesti vaikea kysymys ja tärkeä linjaus, olisi kaupunginhallituksen syytä viedä vuokrausasia lopullisesti kaupunginvaltuuston päätettäväksi.
LOVIISAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 7/2015 207 Ehdotus: Kaupunginhallitus päättää esittää kaupunginvaltuustolle, että 1) kaupunki vuokraa Almintalon viiden (5) vuoden määräaikaisella vuokrasopimuksella Kari Markkulalta, alkaen 1.10.2015 2) vuokrauksesta laaditaan tavanomainen vuokrasopimus kaupungin ja Kari Markkulan välillä 3) Almintalosta muodostetaan kaupungin ylläpitämä kulttuurikeskus, jonka toiminnasta vastaa Loviisan kaupungin kulttuuri- ja vapaa-aikatoimi 4) kulttuuri- ja vapaa-aikatoimi laativat ohjeet ja menettelytavat miten kulttuurialan toimijat voivat vuokrata talosta tiloja esimerkiksi näyttelyitä varten. Pykälä tarkastetaan välittömästi. Merkittiin tiedoksi, että kaupunginhallitukselle on jätetty Almin talon vuokraamista vastustava adressi. Jäsen Merja Grönberg esitti, että ei ole ehdotuksen kannalla. Jäsen Jerry Träskelin ehdotti, että kaupunginhallitus päättäisi ehdottaa kaupunginvaltuustolle, että Almin taloa ei vuokrata. Jäsen Vesa Peltoluhta kannatti Jerry Träskelinin ehdotusta. Äänestys: Pohjaehdotus JAA 5 ääntä (Heikkilä, Alm, Björklöf, Lindfors, Heijnsbroek-Wirén) Jäsen Jerry Träskelinin vastaehdotus EI 4 ääntä (Grönberg, Pere, Peltoluhta, Träskelin) 1 tyhjä (Karlsson) 1 poissa Pohjaehdotus jäi voimaan. Päätös ehdotuksen mukainen. Pykälä tarkastettiin välittömästi.
LOVIISAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 7/2015 208 KV 82 Ehdotus: Kaupunginvaltuusto päättää, että 1) kaupunki vuokraa Almintalon viiden (5) vuoden määräaikaisella vuokrasopimuksella Kari Markkulalta, alkaen 1.10.2015 2) vuokrauksesta laaditaan tavanomainen vuokrasopimus kaupungin ja Kari Markkulan välillä 3) Almintalosta muodostetaan kaupungin ylläpitämä kulttuurikeskus, jonka toiminnasta vastaa Loviisan kaupungin kulttuuri- ja vapaa-aikatoimi 4) kulttuuri- ja vapaa-aikatoimi laativat ohjeet ja menettelytavat miten kulttuurialan toimijat voivat vuokrata talosta tiloja esimerkiksi näyttelyitä varten. SDP:n valtuustoryhmä ehdotti, että Almin taloa ei vuokrata. Valtuutetut Eeva Holmström, Armi Lindell, Kimmo Eloranta ja Jerry Träskelin kannattivat SDP:n valtuustoryhmän ehdotusta. Valtuutettu Kari Hagfors ehdotti asian palauttamista tarkempien laskelmien saamiseksi päätöksenteon tueksi. Ehdotusta ei kannatettu. Äänestys Pohjaehdotus JAA 34 ääntä. SDP:n valtuustoryhmän vastaehdotus EI 24 ääntä. TYHJÄ 1 ääni. Pohjaehdotus jäi voimaan. Päätös pohjaehdotuksen mukainen.
LOVIISAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 7/2015 209 Kaupunginhallitus 189 17.08.2015 Kaupunginvaltuusto 83 09.09.2015 Jätehuollon alueellisten jätelautakuntien yhdistyminen 501/11.03.02/2015 KH 189 Valmistelija: yhdyskuntatekniikan päällikkö Markus Lindroos, puh 050 382 7550. Rosk n Roll Oy Ab:n ja Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy:n osakaskunnat (Askolan kunta, Hangon kaupunki, Inkoon kunta, Karkkilan kaupunki, Lohjan kaupunki, Loviisan kaupunki, Pornaisten kunta, Porvoon kaupunki, Raaseporin kaupunki, Sipoon kunta, Siuntion kunta ja Vihdin kunta) allekirjoittivat 17.10.2012 jäteyhtiöiden yhdistämissopimuksen. Sopimuksessa sovitaan, että Länsi-Uudenmaan jätelautakunta ja Porvoon alueellinen jätelautakunta yhdistyvät sen jälkeen kun Rosk n Roll Oy Ab:n ja Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy:n fuusio on toteutunut. Jätelain 23 :n mukaan kunnalle kuuluvista tämän lain mukaisista jätehuollon viranomaistehtävistä huolehtii kunnan määräämä kuntalaissa (365/1995) tarkoitettu toimielin (kunnan jätehuoltoviranomainen). Jos kunta on siirtänyt 43 :n mukaisesti kunnan jätehuollon järjestämiseen liittyvän palvelutehtävän hoidettavaksi kuntien omistamassa yhtiössä, kunnan jätehuoltoviranomaisena toimii yhteistoiminta-alueen kuntien yhteinen toimielin tai näiden perustama kuntayhtymä siten kuin kuntalaissa säädetään. Osakaskunnat sopivat jäteyhtiöiden yhdistämisneuvottelujen yhteydessä elokuussa 2012, että jokainen sopijakunta nimeää jätelautakuntaan yhden en sekä tälle henkilökohtaisen varaen samasta kunnasta. Kunnat ovat myös sopineet, että Raaseporin kaupunki toimii uuden jätelautakunnan vastuukuntana ja että lautakunnan puheenjohtajana toimii joka toinen valtuustokausi Porvoon kaupungin nimeämä ja joka toinen valtuustokausi Raaseporin kaupungin nimeämä. Edustajat Raaseporin kaupungista ja Porvoon kaupungista ovat laatineet yhdessä sopimusluonnoksen uudesta Uudenmaan jätelautakunnasta. Raaseporin kaupunki pyytää tulevana lautakunnan vastuukuntana, että liitteenä oleva sopimusluonnos hyväksytään jokaisessa kunnassa, jotta lautakunnan toiminta voi alkaa jäteyhtiöiden yhdistymisen toteuduttua.
LOVIISAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 7/2015 210 Liite nro 79. Esittelijä: kaupunginjohtaja Olavi Kaleva Ehdotus: Kaupunginhallitus päättää esittää kaupunginvaltuustolle, että liitteenä oleva luonnos Porvoon alueellisen jätelautakunnan ja Länsi-Uudenmaan jätelautakunnan yhdistämissopimuksesta hyväksytään. Lautakunta toimii sopijakuntien yhteisenä jätelain 23 :n mukaisena kunnan jätehuoltoviranomaisena ja hoitaa sille kuuluvat viranomaistehtävät kuntien yhteisenä toimielimenä siten kuin liitteenä olevassa sopimusluonnoksessa määrätään. Ehdotuksen mukainen. KV 83 Liite nro 46. Ehdotus: Kaupunginvaltuusto päättää, että liitteenä oleva luonnos Porvoon alueellisen jätelautakunnan ja Länsi-Uudenmaan jätelautakunnan yhdistämissopimuksesta hyväksytään. Lautakunta toimii sopijakuntien yhteisenä jätelain 23 :n mukaisena kunnan jätehuoltoviranomaisena ja hoitaa sille kuuluvat viranomaistehtävät kuntien yhteisenä toimielimenä siten kuin liitteenä olevassa sopimusluonnoksessa määrätään. Ehdotuksen mukainen.
LOVIISAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 7/2015 211 Kaupunginhallitus 183 17.08.2015 Kaupunginvaltuusto 84 09.09.2015 Henkilöliikenneasiat, määrärahan siirto 409/02.02.00/2015 KH 183 Valmistelija: kehittämisjohtaja Sten Frondén Henkilöliikenteen hoito siirrettiin kehittämisyksiköltä tekniselle toimelle keväällä 2015. Siirto liittyy tehtävien laajempaan uudelleenorganisointiin, jossa mm. työllisyysasiat siirrettiin vuoden alusta kehittämisosastolle. Kustannuspaikka 21125002 sisältää seuraavat tuotot ja kulut: 330 Tuet ja avustukset 34 000 430 Palvelujen ostot 205 000 Netto: 171 000 Vastuu-alueelle ei ole talousarviossa vahvistettu tavoitteita. Esittelijä: kaupunginjohtaja Olavi Kaleva Ehdotus: Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että kustannuspaikan 21125002 määrärahat siirretään tekniselle toimelle. Ehdotuksen mukainen. KV 84 Ehdotus: Kaupunginvaltuusto päättää, että kustannuspaikan 21125002 määrärahat siirretään tekniselle toimelle. Ehdotuksen mukainen.
LOVIISAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 7/2015 212 Kaupunginhallitus 168 15.06.2015 Kaupunginvaltuusto 85 09.09.2015 Osavuosikatsaus 1-4/2015 393/02.02.02/2015 KH 168 Valmistelija: talousjohtaja Kirsi Kettunen Loviisan kaupungin osavuosikatsaus tammi huhtikuulta 2015 on ensimmäinen uuden taloushallintojärjestelmän kautta toimitettava raportti. Ensimmäisessä vaiheessa raportoimme vain ulkoiset kulut ilman investointeja ja ennuste on laadittu koko kaupungin tasolla. Osavuosikatsauksessa 1-8 on tavoitteena, että kaikki osiot ovat valmiina ja raportoitavissa. Huomioitavaa on, että muiden palvelujen ostojen ja muiden toimintakulujen ryhmässä on toteumatiedoissa n. 725 000 euroa investointimenoja, jotka tullaan purkamaan tuloksesta investoinneiksi käyttöomaisuuskirjanpidon käyttöönoton yhteydessä. Korjaus on huomioitu kaupungin tulosennusteessa. Kaiken kaikkiaan, investointipoikkeama huomioiden, toimintakulut ovat kokonaisuutena toteutuneet 33,9 %:sti talousarvioon nähden, eli kulujen osalta olemme budjetin mukaisessa linjassa. Maksutuottojen kertyminen alkuvuodesta on n. 7 % jäljessä alkuvuoden laskutuksen viivästymisten vuoksi, mutta tullee tasaantumaan vuoden toisen kvartaalin aikana. Merkittävimmät menojen kasvupaineet ovat työttömyyden hoidon kustannuksissa ja erikoissairaanhoidon menojen kasvussa. Ennusteessa varaudumme tässä vaiheessa ylitykseen molemmissa kuluryhmissä. Muun kulukehityksen osalta tullaan alkuvuoden toteuman perusteella pysymään talousarviossa. Vesiliikelaitoksen osalta talousarvion ennustetaan toteutuvan budjetoidun mukaisesti. Verotulojen ja valtionosuuksien alkuvuoden toteuma on budjetin mukainen, ja tarkempaa tietoa verotuksen toteumasta saadaan syksyllä. Lopullinen verotus valmistuu vuoden viimeisen kvartaalin aikana. Toimintatuottojen ennustetaan toteutuvan talousarvion mukaisina. Loviisan kaupungin ja Vesiliikelaitoksen tulosennuste vuodelle 2015 on siten -2,4 miljoonaa euroa alijäämäinen. Talousarvio 2015-1,9 miljoonaa euroa alijäämäinen.
LOVIISAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 7/2015 213 Liite nro 68. Osavuosikatsaus Loviisan kaupunki yhteensä, keskukset, sekä Vesiliikelaitos ja niihin liittyvät kommentit esitetään tarkemmin liitteessä. Esittelijä: kaupunginjohtaja Olavi Kaleva Ehdotus: Kaupunginhallitus merkitsee osavuosikatsauksen 1 4 2015 tiedoksi ja esittää sen edelleen valtuustolle tiedoksi. Ehdotuksen mukainen. Tauko klo 19.30-19.45. KV 85 Liite nro 47. Ehdotus: Kaupunginvaltuusto merkitsee osavuosikatsauksen 1 4 2015 tiedoksi. Ehdotuksen mukainen.
LOVIISAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 7/2015 214 Kaupunginhallitus 164 15.06.2015 Kaupunginvaltuusto 86 09.09.2015 Vuokratontin nro 212 myynti osoitteesta Ranta-Aitantie 21 279/10.00.01/2015 KH 164 Valmistelijat: tekninen johtaja Ulf Blomberg, puh. 0440 555 405 ja vs. kaupungingeodeetti Aki Härmä, puh. 0440 555 237 Bengt ja Anja Renlund, asiamiehenään Rita Lundberg-Andersson, ovat 8.4.2015 päivätyllä kirjeellään (liitteenä) pyytäneet saada lunastaa Loviisan kaupungilta vuokraamansa loma-asuntontin nro 212 (tunnus 434-410-1-48-V301) osoitteessa Ranta-Aitantie 21, LOVIISA. Renlundien näkemys käyvästä hinnasta on 46 000 euroa. Loviisan kaupunki vuokrasi kaupunginvaltuuston päätöksen 12.4.1995 45 mukaisesti noin 2000 m 2 :n suuruisen määräalan tilasta 434-410-1-48 Tomten N:o 9 Vedplan Renlundeille ajalle 1.1.1998 31.12.2022. Loppuosa tilasta (noin 1300 m 2 ) jäi edelleen kaupungin omistukseen. Loviisan kaupunki myi kaupunginvaltuuston päätöksellä 18.2.2009 41 tilasta Tomten N:o 9 Vedplan 1:48 noin 574 m 2 :n suuruisen määräalan Laxi Viljaselle liitettäväksi tämän ennestään omistamaan tilaan Lisäpoukama 2:290. Tarkennuksena todettakoon, että sen enempää myyntipäätöksen käsittelyssä (KH 26.1.2009 52 sekä KVO 18.2.2009 41) kuin 4.9.2009 allekirjoitetussa ja vahvistetussa kauppakirjassa ei ole minkäänlaista mainintaa ko. alueella sijaitsevista vuokramiehen rakennuksista/rakennelmista, joihin Renlundit viittaavat 8.4.2015 päivätyssä kirjelmässään. Todettakoon niin ikään, että Renlundeilta on koko ajan peritty vuokraa vain 2 000 m 2 :stä, jonka suuruiseen alueeseen heillä myös on hallintaoikeus. Koska vuokraa ei ole peritty koko tilan Tomten N:o 9 Vedplan 1:48 osalta, ei heillä koskaan ole ollutkaan hallintaoikeutta loppuosaan tontin alueesta. Tila 434-410-1-48 Tomten N:o 9 Vedplan muodostaa 24.2.2003 hyväksytyn oikeusvaikutteisen Kulla-Lappom rantaosayleiskaavan (liite) mukaisen jakamattoman ja rakennetun AP rantarakennuspaikan (pientalovaltainen asuinalue, jossa ympärivuotinen asuminen on sallittu). Tilan edustalla on myös vesijättömaata. Lunastettavaksi tarjotaan vaihtoehtoisesti joko tila Tomten N:o 9 Vedplan kokonaan sekä sen edustalla oleva, tilaan 434-410-1-66 Lappom kuuluva, pinta-alaltaan noin 200 m 2 :n
LOVIISAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 7/2015 215 suuruinen vesijättömaa, jolloin myytävän kokonaisuuden pinta-alaksi tulee noin 2900 m 2 tai sitten vaihtoehtoisesti liitekartan B mukainen kokonaisuus, jossa erona vaihtoehto A:han myydään vain noin 1800 m 2 tilasta Tomten N:o 9 Vedplan 1:48. Teknisen johtajan ja kaupungingeodeetin näkemyksen mukaan kohteen käyvän arvon määrittämisessä voidaan soveltuvin osin noudattaa kaupunginvaltuuston 10.12.2014 154 päättämiä nk. rantatonttien hinnoitteluperiaatteita. Vaikka tämä päätös koski käytännössä vain yleiskaavan mukaisia rantarakennuspaikkoja (RA) jotka on tarkoitettu ei-ympärivuotiseen loma-asumiseen, ja nyt kysymyksessä on ympärivuotisen asumisen salliva omakotitalon rakennuspaikka, ei vallitsevan arviointikäytännön mukaan tällä ole käytännön vaikutusta hintaan, koska eroa ei ole luovuttajan eli tässä tapauksessa kaupungin näkökulmasta olemassa. Mitä tulee Renlundien hintanäkemykseen, voidaan sen perustellusti todeta olevan ristiriidassa kaupunginvaltuuston rantatonttien myyntipäätöksen 10.12.2014 kanssa ja siten samalla selkeästi käypää hintaa alempi. Vertailukohteena ei myöskään voida käyttää kaupungin vahvistamien omakotitalotonttien hintoja. Nämä tontit sijaitsevat asemakaavoitetulla alueella ja ovat nk. kuivanmaan tontteja, ja käyvältä arvoltaan huomattavasti alempia kuin rantatontit. Kohteen tarkempien ominaisuuksien selvittämiseksi tekninen johtaja ja kaupungingeodeetti ovat suorittaneet kohteella maastokatselmuksen 16.4.2015. Tontti on kallioinen, osin hiekkapohjainen, tyypiltään kangasmaista kanervikkoa. Ranta-alue on osin luonnontilainen, mutta silti varsin hyväkuntoinen ja laadultaan keskimääräistä parempaa. Tontti sijaitsee muiden tonttien edessä ja avautumissuunta on laajahko lounas-kaakko. Tältä pohjalta arvoa nostaviksi kertoimiksi voidaan katsoa erityinen tekijä muoto ja sijainti (1,1) sekä avautumissuunta lounas-kaakko (1,15). Tontti sijaitsee kuitenkin kokonaisuudessaan alle + 2,8 metrin korkeudella. Tontista sijoittuu alle + 1,0 metrin korkeudelle noin 31 % ja + 1,0 2,0 metrin korkeudelle noin 51 %. Yli 2 metrin korkeudelle tontista sijoittuu vain noin 7 %. Tältä pohjalta kohtuulliseksi ja oikeudenmukaiseksi arvoa alentavaksi tekijäksi voidaan katsoa kriteerin rakennettavuus tontin korkeuden ja pinta-alan mukaan pohjalta kerroin 0,85. Edellä esitettyyn nojautuen perushinnaksi sekä 2 000 m 2 :n että 2 900 m 2 :n suuruiselle rantatontille saadaan 35 euroa/m 2.
LOVIISAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 7/2015 216 Lopulliseksi neliöhinnaksi tulisi 1,1 x 1,15 x 0,85 x 35 euroa/m 2 = 37,63 /m 2. Tältä pohjalta saadaan 2 000 m 2 :n suuruisen määräalan hinnaksi 75 260,00 euroa ja 2 900 m 2 :n suuruisen määräalan hinnaksi 109 127,00 euroa. Ostaja vastaa kiinteistönmuodostamiskustannuksista sekä kaupanvahvistajan palkkiosta. Myytävä kohde on merkitty oheiseen karttaliitteeseen (vaihtoehdot A ja B). Liite nro 64. Esittelijä: kaupunginjohtaja Olavi Kaleva Ehdotus: Kumpaakaan perustetta, kaupunginvaltuuston 10.12.2014 154 vahvistamaa arvonmääritystä rantatonttien hinnanasetannaksi tai kaupunginvaltuuston 11.4.2012 43 vahvistamaa rakennuspaikkojen hintaa ei voida pitää nyt esillä olevan vuokratontin ostoasiassa täysin käyttökelpoisena. Tämän johdosta kaupunginhallitus päättää, että asia siirretään kaupunginvaltuuston käsiteltäväksi kyseisen tontin hinnanasetannan määrittelemiseksi. Asia käsitellään kaupunginvaltuuston syyskuun kokouksessa. Jäsenet Agneta Alm ja Mikael Karlsson sekä kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Arja Isotalo ilmoittivat jääviydestä ja poistuivat salista asian käsittelyn ajaksi. Esittelijä muutti ehdotuksensa seuraavaksi: Kaupunginhallitus ehdottaa kaupunginvaltuustolle päätettäväksi, että vuokratontin nro 212 myynnin osalta sovelletaan rantatonttien hinnoitteluperustetta. Lopullisesta kaupasta päättää kaupunginhallitus. Muutettu ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. KV 86 Liite nro 48. Ehdotus: Kaupunginvaltuusto päättää, että vuokratontin nro 212 myynnin osalta sovelletaan rantatonttien hinnoitteluperustetta. Lopullisesta kaupasta päättää kaupunginhallitus. Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Arja Isotalo ilmoitti jääviydestä. Puheenjohtajaksi tuli kaupunginvaltuuston 1. varapuheenjohtaja Tom Liljestrand.
LOVIISAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 7/2015 217 Valtuutetut Agneta Alm, Åke Laitinen, Antti Väkevä, Yvonne Wilenius ja Kalevi Lappalainen ilmoittivat jääviydestä. Varavaltuutettu Pasi Laiho tuli Kalevi Lappalaisen tilalle. Päätös ehdotuksen mukainen. Tauko klo 22.11 22. 17. Tauon aikana kokouksesta poistuivat valtuutetut Keijo Tähtinen, Åke Laitinen, Antti Väkevä, Elias Erämaja ja Bo Lindfors. Keijo Tähtisen poistuttua kokouksesta valittiin Jari Kekkonen pöytäkirjantarkastajaksi esityslistan jäljellä olevien pykälien 87-94 osalta.
LOVIISAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 7/2015 218 Perusturvalautakunta 55 16.06.2015 Kaupunginhallitus 188 17.08.2015 Kaupunginvaltuusto 87 09.09.2015 Loviisan kaupungin ja Lapinjärven kunnan ehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön ohjelma 422/00.01.05/2015 PL 16.06.2015 55 Valmistelijat: hyvinvointikoordinaattori Päivi Heikkilä, puh. 0440 555 822 ja perusturvajohtaja Carola Klawér, puh 0440 555 360. Ehkäisevä päihdetyö on kuntien lakisääteistä toimintaa, jota on ohjannut raittiustyölaki (19.11.1982/828) Ehkäisevää raittiustyötä säätelevät myös monet muut lait ja säädökset. Raittiustyölaki korvataan uudella ehkäisevän päihdetyön lailla, joka tulee voimaan 1.12.2015. Lain tarkoituksena on ehkäistä ja vähentää alkoholista, huumeista, tupakasta ja rahapelaamisesta aiheutuvia haittoja. Lain tavoitteena on lisätä terveyden ja hyvinvoinnin tasa-arvoa alueellisesti ja paikallisesti. Samalla pyritään lisäämään ihmisten mahdollisuuksia vaikuttaa omaan elinympäristöönsä ja elintapoihinsa. Uudistuksen myötä huomiota kiinnitetään myös muille kuin päihteiden käyttäjille aiheutuviin haittoihin. Kunta vastaa jatkossakin omalla alueellaan ehkäisevän päihdetyön organisoinnista. Ehkäisevän päihdetyön tehtävänä on huolehtia päihdehaittojen vähentämistyöstä laaja-alaisesti sekä yhteistyössä esim. poliisin, alkoholi- ja tupakkalain valvontaviranomaisten ja elinkeinoelämän kanssa. Kaupungin hyvinvointiryhmä päätti 5.6.2014 kokouksessaan, että ehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön ohjelman valmistelu tehdään elämänkaarimallin mukaisissa pienryhmissä. Monien muiden kuntien tapaan ohjelmaan liitettiin ehkäisevä mielenterveystyö, jota käytännössä tehdään ehkäisevän päihdetyön kanssa. Nyt valmistunut ohjelma on ensimmäinen kaikkia kuntalaisia huomioiva työmalli ja sitä arvioidaan sekä kehitetään vuosittain. Tässä ohjelmassa painotetaan ennaltaehkäisyä ja poikkihallinnollista yhteistyötä. Tuleva Sipilän hallitusohjelma nostaa yhdeksi kärkihankkeeksi korjaavan päihde- ja mielenterveystyön kehittämisen.
LOVIISAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 7/2015 219 Liite 10 Esittelijä: perusturvajohtaja Carola Klawér. Ehdotus: Perusturvalautakunta päättää ehdottaa, että kaupunginhallitus ja kaupunginvaltuusto hyväksyvät Loviisan kaupungin ja Lapinjärven kunnan ehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön ohjelman. Ehdotuksen mukainen. KH 188 Liite nro 78. Esittelijä: kaupunginjohtaja Olavi Kaleva Ehdotus: Kaupunginhallitus ehdottaa kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto hyväksyy Loviisan kaupungin ja Lapinjärven kunnan ehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön ohjelman. Ehdotuksen mukainen. KV 87 Liite nro 49. Ehdotus: Kaupunginvaltuusto hyväksyy Loviisan kaupungin ja Lapinjärven kunnan ehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön ohjelman. Ehdotuksen mukainen.
LOVIISAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 7/2015 220 Kaupunginhallitus 202 31.08.2015 Kaupunginvaltuusto 88 09.09.2015 Itäisen Uudenmaan turvallisuusohjelma 2015 2017 519/00.01.01/2015 KH 202 Valmistelija: palvelupäällikkö Jaana Iivonen, puh. 0440 555 471 Turvallisuus on laaja kokonaisuus, jossa kansalaisten hyvinvointi, vahva sosiaalinen yhteisöllisyys, taloudellinen vakaus sekä yhteiskunnallinen elinvoimaisuus yhdistyvät. Se on oleellinen osa kaikenikäisten ihmisten arjen hyvinvointia ja yhteiskunnan häiriötöntä toimintaa. Turvallisuussuunnittelutyö pohjautuu sisäasianministeriön koko maata koskeviin linjauksiin kunnallisesta turvallisuussuunnittelusta, jossa painopistealueiksi on nostettu asukkaiden osallistaminen turvallisuussuunnitteluun, väkivallan vähentäminen, alkoholihaittojen torjuminen, ikääntyneiden turvallisuuden parantaminen ja nuorten syrjäytymisen ehkäiseminen. Valtioneuvoston periaatepäätös sisäisen turvallisuuden ohjelmasta korostaa arjen turvallisuutta. Tähän viitaten Etelä-Suomen aluehallintovirasto on nostanut alueellisen toimenpidesuunnittelun painopistealueiksi arjen ja asumisen turvallisuus, nuorten turvallisuus, alkoholin ja muiden päihteiden vaikutus turvallisuuteen sekä rikoksen uhrin aseman parantaminen ja rikoksen tekijän ohjaaminen avun piiriin. Itäisen Uudenmaan turvallisuussuunnittelua johtaa poliisin, pelastuslaitoksen ja kuntien johto. Nämä tahot nimesivät ohjelman laadintaa varten moniammatillisen työryhmän, jossa on kuntien edustajien lisäksi edustajat poliisista ja pelastuslaitoksesta. Itäisen Uudenmaan kunnille Askola, Lapinjärvi, Loviisa, Myrskylä, Porvoo, Pukkila ja Sipoo laadittiin yhteinen turvallisuusohjelma vuosille 2015 2017. Itäisen Uudenmaan turvallisuusohjelmalla luodaan kehys alueen kuntalaisten jokapäiväisen turvallisuuden kehittämiselle ja ylläpidolle sekä asukkaiden osallistamiselle turvallisuustyöhön. Itä-Uudenmaan alue on sekä pinta-alaltaan suuri että rakenteeltaan monimuotoinen, minkä vuoksi kuntien tarpeet ja tavoitteet ovat erilaisia. Tämän vuoksi painopisteet ja tavoitteet on määritelty sellaiselle tasolle, että kunnat voivat omissa toimenpideohjelmissaan suunnitella yksityiskohdat omaan ympäristöönsä ja asukkaiden tarpeisiin sopiviksi. Alueen asukkailla oli mahdollisuus osallistua turvallisuussuunnitteluun avoimen turvallisuuskyselyn kautta.
LOVIISAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 7/2015 221 Kysely toteutettiin maaliskuussa 2014. Kyselyllä haluttiin selvittää asukkaiden kokemaa turvallisuuden tunnetta ja löytää turvallisuuden tunteeseen vaikuttavia seikkoja sekä herättää keskustelua siitä millä keinoin kukin itse voi vaikuttaa omaan ja läheistensä turvallisuuteen. Koko itäisellä Uudellamaalla vastaajista 86 % ja Loviisassa 89,5 % tunsi olonsa turvalliseksi tai melko turvalliseksi. Turvallisuuden tunnetta heikensivät eniten yleinen liikennekäyttäytyminen, seuraavina tulivat talous ja toimeentulo sekä rikollisuus. Turvallisuuden tunnetta vahvistivat ihmissuhteet, kodin olosuhteet sekä asuinympäristö. Turvallisuusohjelma laadittiin elämänkaarimallin mukaisesti, kohderyhminä lapset ja nuoret, työikäiset ja ikäihmiset. Ohjelmatyössä otettiin huomioon sisäasianministeriön linjaamat painopistealueet ja indikaattorit, jotka mittaavat ohjelman toteutumista. Lisäksi ohjelmatyöhön vaikuttivat valtakunnallisen sisäisen turvallisuuden ohjelma sekä aluehallintoviraston toimeenpanosuunnitelma, joista valittiin olennaisiksi katsotut aihealueet Itäisen Uudenmaan turvallisuusohjelmaan. Ohjelman tavoitteena on: lisätä kuntalaisten turvallisuuden tunnetta ennalta ehkäistä turvallisuusongelmia nostaa esille eri toimijoiden yhteistyötä vaativia turvallisuuteen liittyviä ongelmia vahvistaa kuntalaisten osallistumista turvallisuussuunnitelman valmistelussa turvallisuusohjelman mukaisen paikallisen toimenpideohjelman laadinta kaikissa itäisen Uudenmaan kunnissa. Ohjelmaan on koottu kohderyhmittäin (kunnan asukkaat, lapset ja nuoret, työikäiset, ikäihmiset) keskeisimmät ja ajankohtaisimmat tavoitteet ja toimenpidesuositukset. Loviisan kaupungin hyvinvointikatsauksen 2014 toimenpideohjelman mukaisesti turvallisuussuunnittelu on osa hyvinvointia. Kunnallisen toimenpideohjelman valmistelu voisi siten kuulua hyvinvointiohjausryhmän ja -työryhmän tehtäviin. Liite nro 84. Itäisen Uudenmaan turvallisuusohjelma 2015 2017 Esittelijä: kaupunginjohtaja Olavi Kaleva
LOVIISAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 7/2015 222 Ehdotus: Kaupunginhallitus päättää esittää kaupunginvaltuustolle Itäisen Uudenmaan turvallisuusohjelman 2015 2017 hyväksymistä. Paikallisen toimenpideohjelman valmistelu annetaan hyvinvointiohjausryhmän ja -työryhmän tehtäväksi. Pykälä tarkastetaan välittömästi. Ehdotuksen mukainen. Pykälä tarkastettiin välittömästi. KV 88 Liite nro 50. Ehdotus: Kaupunginvaltuusto hyväksyy Itäisen Uudenmaan turvallisuusohjelman 2015-2017. Paikallisen toimenpideohjelman valmistelu annetaan hyvinvointiohjausryhmän ja -työryhmän tehtäväksi. Ehdotuksen mukainen.
LOVIISAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 7/2015 223 Kaupunginhallitus 200 31.08.2015 Kaupunginvaltuusto 89 09.09.2015 Jäsenet poliisin neuvottelukuntaan 523/00.00.01/2015 KH 200 Valmistelija: hallintojohtaja Kristina Lönnfors Poliisin hallinnosta annetun lain 3. :n mukaan poliisilaitoksen yhteydessä toimii poliisin neuvottelukunta. Poliisin hallinnosta annetun asetuksen 13. :n mukaan kullakin ellä on henkilökohtainen vara. Lisäksi neuvottelukuntaan kuuluu poliisilaitoksen päällikkö. Itä-Uudenmaan poliisilaitos on kutsumassa koolle poliisin neuvottelukuntaa ja on tätä tarkoitusta varten pyytänyt saada sekä varsinaisten ten että varaten päivitetyt yhteystiedot, eli osoitteet ja sähköpostiosoitteet. Etelä-Suomen lääninhallitus on 19.12.2008 tekemällään päätöksellä määritellyt, että Loviisalla on neuvottelukunnassa kaksi tä. Kaupunginvaltuusto on 6.3.2013, 43, valinnut et poliisin edelliseen neuvottelukuntaan vuodeksi 2013. Esittelijä: kaupunginjohtaja Olavi Kaleva Ehdotus: Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle kahden en ja heidän henkilökohtaisten varatensä valitsemista poliisin neuvottelukuntaan. Pykälä tarkastetaan välittömästi. Ehdotuksen mukainen. Pykälä tarkastettiin välittömästi. KV 89 Ehdotus: Kaupunginvaltuusto valitsee poliisin neuvottelukuntaan kaksi tä ja henkilökohtaiset varaet. RKP:n valtuustoryhmä ehdotti varsinaiseksi eksi Kim Skogia ja hänen varaekseen Lars Bäcklundia.
LOVIISAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 7/2015 224 SDP:n valtuustoryhmä ehdotti varsinaiseksi eksi Kalevi Lappalaista. Kokoomuksen valtuustoryhmä ehdotti varsinaiseksi eksi Tapani Huuhtasta. Päätettiin yksimielisesti valita varsinaiseksi eksi Kim Skog ja hänen varaekseen Lars Bäcklund. Päätettiin yksimielisesti valita varsinaiseksi eksi ehdotetuista valtuutetuista Kalevi Lappalaisesta ja Tapani Huuhtasesta toinen eksi ja toinen varaeksi suljetulla lippuvaalilla siten, että eniten ääniä saanut ehdokas valitaan varsinaiseksi eksi ja toiseksi eniten ääniä saanut varaeksi. Vaalissa annettiin 54 ääntä (läsnä 54, poissa 5). Tapani Huuhtanen sai 27 ääntä ja Kalevi Lappalainen 23 ääntä. Vaalissa annettiin kolme tyhjää ääntä sekä yksi ääni valtuutettu Kim Skogille. Vaalituloksen perusteella Tapani Huuhtanen valittiin poliisin neuvottelukuntaan toiseksi varsinaiseksi eksi ja Kalevi Lappalainen hänen varaekseen.
LOVIISAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 7/2015 225 Kaupunginhallitus 201 31.08.2015 Kaupunginvaltuusto 90 09.09.2015 Selvitys hyväksyttyjen ponsien johdosta suoritetuista toimenpiteistä 525/00.02.00/2015 KH 201 Valmistelija: hallintojohtaja Kristina Lönnfors Kaupunginvaltuuston 12.12.2012 hyväksymän työjärjestyksen 22 :n mukaan kaupunginhallituksen on hyväksytystä toivomusponnesta toimitettava viimeistään vuoden sisällä selvitys ponnen johdosta suoritetuista toimenpiteistä. Selvitys on toimitettava erikseen tiedoksi valtuutetuille. Ajalla 12.12.2012 30.8.2015 kaupunginvaltuusto on hyväksynyt kuusi (6) ponsiesitystä. Hyväksytyt ponsiesitykset ja niiden johdosta suoritetut toimenpiteet ilmenevät liitteenä olevasta selvityksestä. Liite nro 83. Esittelijä: kaupunginjohtaja Olavi Kaleva Ehdotus: Kaupunginhallitus toimittaa liitteenä olevan selvityksen hyväksyttyjen ponsien johdosta suoritetuista toimenpiteistä kaupunginvaltuustolle ja valtuutetuille tiedoksi. Pykälä tarkastetaan välittömästi. Ehdotuksen mukainen. Pykälä tarkastettiin välittömästi. KV 90 Liite nro 51. Ehdotus: Kaupunginvaltuusto merkitsee tiedoksi liitteenä olevan selvityksen hyväksyttyjen ponsien johdosta suoritetuista toimenpiteistä. Ehdotuksen mukainen.
LOVIISAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 7/2015 226 Kaupunginvaltuusto 158 10.12.2014 Kaupunginhallitus 176 15.06.2015 Kaupunginvaltuusto 91 09.09.2015 Kuntalaisinformaation parantaminen sähköisen kyselymahdollisuuden avulla, valtuustoaloite 831/07.00.00/2014 KV 158 Puheenjohtaja ilmoitti, että allekirjoittaneet valtuutetut olivat ennen kokousta ilmoittaneet haluavansa jättää seuraavan aloitteen: Liite nro 93. Kun aloite oli jätetty, lähetettiin se kaupunginhallitukselle valmisteltavaksi kaupunginvaltuuston työjärjestyksen 23 :n mukaisesti. KH 176 Valmistelija: viestintäpäällikkö Lilian Andergård-Stenstrand Kaupunginvaltuuston kokouksessa 10.12.2014 tehtiin aloite, jossa ehdotettiin, että ryhdytään selvittämään kyselykanavan avaamista ja käyttöönottoa johtavien viranhaltijoiden ja kuntalaisten välillä. Uuden Loviisan aikana tavoitteena on ollut monikanavainen ja vuorovaikutteinen viestintä. Viestinnässä on käytetty sekä sähköisiä kanavia että paperiin perustuvia viestintävälineitä. Kaupungin viestinnällä on monia kohderyhmiä, ja niihin sisältyvät kaikki ikäluokat vauvasta vaariin, mikä pitää huomioida viestintäkanavien valinnassa. Sähköisten kyselyjen käyttäminen kuntalaisten, henkilöstön ja erilaisten sidosryhmien mielipiteiden kartoittamiseksi on lisääntynyt ja muodostunut vakiintuneeksi käytännöksi niin ulkoisessa kuin sisäisessäkin viestinnässä. Esimerkkeinä sähköisistä kyselyistä voidaan mainita esimerkiksi strategialuonnoksen kommentointimahdollisuus, yhdistymisselvitysprosessin eri vaiheissa tehdyt kyselyt ja kysely valtuustokokousten suorista lähetyksistä. Lisäksi on järjestetty sähköisiä äänestyksiä, viimeksi Länsiportin alueen nimikilpailu toukokuussa. Kaupungin verkkosivustolla on vuoden 2010 alusta lähtien ollut sähköinen palautelomake, jonka kautta voi lähettää palautetta kaupungille aihepiireittäin. Jokaisen aiheen osalta on nimetty vastuuhenkilö, ja palauteviesti menee suoraan tämän henkilön