Tulevaisuuden liikennejärjestelmä visiota, haasteita ja mahdollisuuksia Vastuullinen liikenne Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi 3.10. 2012 Principal Scientist Anu Tuominen, VTT
2 Esityksen sisältö 1. Liikennejärjestelmän tulevaisuuteen vaikuttavia globaaleja megatrendejä 2. Erilaisia liikenteen visiota 3. Liikennejärjestelmän systeemisyyden haaste 4. Yksityiskohtaisempia tulevaisuuden näkymiä ja esimerkkejä Käyttäjät Liikennevälineet Infrastruktuuri
3 MEGATRENDEJÄ
4 Kasvavat kaupunkiseudut ja asumisen/ liikkumisen korridoorit Uusiutuva energia & yhdyskuntasuunnittelu & ICT (GREEN and SMART cities) Tekes: Älykäs rakennettu ympäristö ohjelma Kestävän liikkumisen suunnitelmat VTT: Smart mobility & Low carbon Energy
5 Äly tulee kaikkialle: ajoneuvoihin liikennejärjestelmään sähköverkkoon rakennuksiin ja yleiseen infrastruktuuriin Lähde: Arai/Honda 2011
6
7 Y sukupolvi (15-35v.) Asenteet, arvot, käsitykset, käyttäytyminen, elämäntapa Vaikutukset tuotteiden ja palveluiden kehitykseen, markkinointiin ja kulutukseen
8 GALILEO & tulevaisuuden satelliitit Esim. paikkasidonnaiset kommunikaatio-, navigointipalvelut, yms. palvelut (LBS) http://www.yout ube.com/watch?v=zfbmzb1h9 m4
9 Lisää megatrendejä Uudet liiketoimintamallit Personointi Omistus vs. (yhteis)käyttö Automaatio Teollisuudessa Liikenteessä Jne. Äärimmäisten sääolosuhteiden lisääntyminen
10 Tietoyhteiskunnasta elämysyhteiskunnan kautta merkitysyhteiskuntaan Teknologia mahdollistaa ihmisen osallistamisen kehittämiseen Yhteiskunnallisiin ongelmiin otetaan kantaa yksilötasolla Monipaikkaisuus monien merkityksellisten paikkojen ja niiden välillä tapahtuvan toistuvan liikkumisen kokonaisuus ihmisten elinympäristössä uudenlaisten paikkaidentiteettien ja yhteisöllisten roolien syntyminen virtuaalisten ympäristöjen merkitys kasvaa voi liittyä asumiseen, työhön, vapaa-aikaan ja sosiaalisiin suhteisiin Liikenteen uudet roolit Slow travel käyttökokemus Transport as valued activity
11 Laajat testialueet (Living labs) Horizon 2020 European Large Scale bridging Actions (ELSA) in the area of Transport Goal: providing innovative ICT solutions for Carbon and Accident Free Transport The work will be based around three axes Research Challenges European-Wide Service Platform and Large-Scale Test Beds (essential for the take-up of innovative new ICT technologies in transport, and they build the bridge between research and full-scale deployment)
12 SYSTEEMINEN LIIKENNEJÄRJESTELMÄ
13 Liikennejärjestelmä on laaja sosiotekninen järjestelmä koostuu toisiinsa linkittyneistä elementeistä, joita ovat mm. tuotteet, palvelut, tieto, markkinat, lainsäädäntö, infrastruktuuri, kunnossapidon ja tuotannon verkostot, arvot ja asenteet, jne.
14 Strategisen liikennesuunnittelun kenttä on murroksessa Laajat, systeemiset haasteet edellyttävät uusia ajattelun, toiminnan ja päätöksenteon tapoja liikennejärjestelmien kehittämisessä Haasteisiin vastaaminen edellyttää systeemisiä muutoksia liikennejärjestelmässä siirtymiä vanhasta järjestelmästä uuteen (muutoksia mm. talouden, lainsäädännön, infrastruktuurin, asenteiden ja kulttuurin alueilla) Yhteiskunnallisena riskinä on lukkiutuminen valittuun järjestelmään
15 Sähköinen liikenne Ajoneuvotekniikka Infrastruktuurit Kuluttajien asenteet ja preferenssit Lainsäädäntö Muun autokannan kehitys Standardit (mm. lataus) Huolto, korjaus Sähkön tuotanto ja jakelu Moottori- ja akkuteknologia Poltto- ja voiteluaineiden kehitys
16 LIIKENTEEN VISIOITA
17 Liikennejärjestelmän pitkän aikavälin visiointi Yksi mahdollisuus käsitellä sosio-teknistä järjestelmää ja vastata tulevaisuuden haasteisiin Visiot eivät pyri ennustamaan, että liikennejärjestelmä olisi vuonna X tietynlainen Tavoitteena hälventää epävarmuutta, auttaa uhkiin varautumisessa ja mahdollisuuksien tunnistamisessa pitkäkestoiset investoinnit regulaatioiden vahva rooli liikennejärjestelmän systeeminen luonne Strategisen päätöksenteon apuväline, joka auttaa organisaatiota tai yhteiskunnan sektoria vastaamaan kysymykseen, miten pärjäämme muuttuvassa maailmassa?
18 Kaksi Visiotyötä Turvallinen liikennejärjestelmä 2100. Visio. (VTT Technology 5) http://www.vtt.fi/inf/pdf/technology/2012/t5.pdf Liikennejärjestelmän visiot 2100 Esiselvitys (VTT Tiedotteita 2555) http://www.vtt.fi/inf/pdf/tiedotteet/2010/t2555.pdf Liikennepolitiikan ilmasto. Baseline-kehitys sekä asiantuntijoiden ja nuorten visiot liikenteen hiilidioksidipäästöistä vuoteen 2050. Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja 19/2011. Ilmastonmuutoksen hillinnän toimenpidekokonaisuudet liikennesektorilla vuoteen 2050. Baseline-kehitys, Urbaani syke vai Runsaudensarvi? Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja 15/2012.
19 8 Liikennejärjestelmän CO2-visiota Kehittyvä kohtuutalous: Talouden kasvu pysähtyy, tieliikennesuorite kääntyy jyrkkään laskuun, teknologia kehittyy nopeasti, päästöt nollaan Urbaani syke: Tietoliikennevetoinen kompaktikaupunkivisio; Talous kasvaa voimakkaasti, kulkutapajakauma muuttuu tieliikenteestä raideliikenteeseen, päästöt romahtavat Transito-Suomi: Paluu perinteiseen kohtuutalouteen Suomessa, mutta (transito)kuljetukset erityisesti raiteilla kasvavat Ekomoderni: Liikenteen kasvu joukkoliikenteeseen ja kuljetuksissa raiteille; Talous kasvaa liikennesuoritetta nopeammin, päästöt kääntyvät kohtalaiseen laskuun Pienet askeleet: Pitää kiinni nykyhetkestä; Talous kasvaa hitaasti, liikenne hyvin hitaasti, päästöt pienenevät hieman Business as usual: Ominaispäästöt pienenevät vähitellen; Suoritteen kasvu voimakkaampaa ja päästöjen lasku hitaampaa kuin Ekomodernissa Materian kasvu: Talous ja suorite kasvavat voimakkaasti eikä päästöjä saada alas Runsaudensarvi: Talous ja liikenne kasvavat voimakkaasti, mutta tieliikenteen teknologiahyppy vähäpäästöisyyteen ratkaisee päästöongelmat
20 Toimenpidekokonaisuudet visioiden saavuttamiseksi URBAANI SYKE RUNSAUDENSARVI Maankäytön toimet Kaupunkiseutujen joukkoliikenteen kehittäminen Energiatehokkaat pitkät matkat Hinnoittelu (tiemaksu) Vähäpäästöiset ajoneuvot Raskaan liikenteen uudet kuljetuskonseptit Raideinfrastruktuurin tehokas kehittäminen ja kunnossapito Vähäpäästöiset ajoneuvot Raskaan liikenteen älykkäät ja kompaktit kuljetuskonseptit Tieinfrastruktuurin tehokas kehittäminen ja kunnossapito Uudet teknologiat ja palvelut
21 CO 2 -päästömäärät vuonna 2050 - tavoitteet, visiot ja toimenpidekokonaisuudet
22 Turvallinen Liikennejärjestelmä 2100 Valtioneuvoston periaatepäätöksen pohjalta muotoillut vision lähtökohdat: Liikennejärjestelmästä ei aiheudu suuria henkilövahinkoja: kenenkään ei tarvitse kuolla eikä loukkaantua vakavasti liikenteessä Liikennejärjestelmässä ei tapahdu merkittäviin esine- tai ympäristövahinkoihin johtavia onnettomuuksia Myös turvallisuudentunne sekä tietoturvan taso ovat tärkeitä turvallisen liikkumisen ja kuljettamisen mittareita Työn tavoite: esittää yksi mahdollinen tulevaisuudentila, jossa asetetut liikenteen turvallisuustavoitteet toteutuvat
23 Visiotyöskentelyprosessi 3. Visioiden kuvaaminen 1. Muutosvoimien kartoitus ja jäsentäminen Kirjallisuuden taustakartoitus Asiantuntijatyöpaja PESTE-analyysi Muutosjohtamisen viitekehys 2. Tulevaisuustaulukon ja visioiden rakentaminen Tulevaisuustaulukon tulevaisuuskuvat Visioiden lähtöpisteiden valinnat Visioiden polut tulevaisuustaulukossa Asiantuntijatyöpaja Visioiden käsikirjoitukset Vaihtoehtoisten kehityskulkujen kuvaus hyödyntäen muutosjohtamisen viitekehystä
24 Turvallisen liikenteen visio 2100 Yhteiskunnallinen toimintaympäristö Energiajärjestelmä Liikennejärjestelmä Liikennejärjestelmään liittyvät teknologiat ja palvelut Liikenne ja ympäristö
25 Suomen liikennejärjestelmä 2100 Liikennejärjestelmän infrastruktuuri on metropoleissa (4kpl) ja soveltuvin osin myös pienemmissä urbaaneissa keskittymissä (15-20 kpl) pitkälti integroitunut muuhun kaupunki- ja tietoliikenneinfrastruktuuriin Liikenteen käyttövoimana on sähkö. Lataus suoraan raiteesta tai erillisistä latauspisteistä. Henkilöliikenne keskusten välinen ja Eurooppaan: nopea maanpäällinen raideliikenne, tunnelit Itämeren alitse pääasialliset kulkutavat kaupunkiympäristössä: sekä raide- että tieverkkoa hyödyntävä kaupunkimoduuli & kevyt liikenne; maaseudulla sähköajoneuvot lentoliikenne: kaukokohteet Tavaraliikenne oma nopea raiteistonsa runkokuljetukset Euroopassa raiteilla, kaukokohteisiin meriteitse jakeluliikenne kaupunkimoduuleilla ja sähköajoneuvoilla
26 Suomen liikennejärjestelmä 2100 Kaikki moottoroitu liikenne tapahtuu automaattiohjauksen piirissä, jota hallitaan ensisijaisesti paikallisen operaattorin toimesta. Asiointitili älykortteineen: palvelukokonaisuuksien hallinta, ml. liikkuminen, liikenteen palvelut ja liikenteen hinnoittelu. Toimitusketjun hallinnan ja terminaaliverkoston tehokkuus ja turvallisuus (globaalit integraattorit). Liikennepalveluiden tuotannossa sekä järjestelmän ylläpidossa ja toimivuudessa viranomaisten ja yritysten roolit ovat täydentyneet poikkitason yhteisöjen ja sosiaalisten verkostojen toiminnoilla. Liikenne on joustavaa, päästötöntä, melutonta ja hajutonta. Liikkuminen ja kuljettaminen on paitsi ruuhkatonta myös henkilövahinkojen, loukkaantumisten tai aineellisten vahinkojen suhteen riskitöntä. Kevyt ja muu liikenne toimivat ristiriidattomasti rinnakkain. Suurimmat haasteet: järjestelmähäiriöt ja vikaantumiset automatiikkajärjestelmissä ja älysovelluksissa.
27
Audi ur 4.10.2012 28
29 Kiitos! anu.tuominen@vtt.fi
30 VTT luo teknologiasta liiketoimintaa