LAVA KRITEERISTÖRAPORTTI valtakunnallinen pilotointi. Vaihe 3 LAVA- KRITEERIEN TÄSMENTÄMI NEN 2010. Vaihe 4 KASTELLI ENNAKKO 2010

Samankaltaiset tiedostot
LIIKKUVA KOULU JA OPS 2016

päiväkoti Taikapolku toimintasuunnitelma

Hyvinvointi ja liikkuminen

Nurmijärven kuntastrategia Asukastyöpaja II: palvelut ja osallisuus Nurmijärvellä. Valtuustosali

Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen Hanna Markkula-Kivisilta

AJANKOHTAISTA ASUNTOSUUNNITTELUSTA

MAAILMAN PARAS KOULU LAADUKASTA ARKKITEHTUURIA ARKEEN EDUCA 2013

OSALLISUUS LUO HYVINVOINTIA. Maarita Mannelin

Oppimisympäristöstä toimintaympäristöön Oppimisympäristö tukemaan oppimista. Kaisa Nuikkinen

Liikkuva koulu hyvinvoinnin tukena. Antti Blom, Liikkuva koulu ohjelma, OKM

Oppimisympäristöt perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa 2014

Kangasalan kunta/ Varhaiskasvatus Sääntökirja päivähoidon palvelusetelipalvelujen tuottamisesta Sääntökirjan erityinen osa Liite 1

Sammontalo. Koululaiset

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen

Tilat ja opetussuunnitelmien perusteet

Tyrnävän kunnan laaja hyvinvointikertomus Toimenpiteet ja suunnitelma

Kommenttipuheenvuoro Musiikinopetuksen oppimisympäristön kehittämishanke

Saarelan päiväkodin toimintasuunnitelma

Iidesranta-Järvensivun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Koulujen tilatehokkuutta metsästämässä

Voit lisätä tähän oman yksikkösi kuvan! Värtön päiväkodin toimintasuunnitelma

SEURA. Mihin Sinettiseurassa kiinnitetään huomiota? RYHMÄ YKSILÖ YHTEISÖLLISYYS HARJOITTELEMINEN YKSILÖLLISYYS KILPAILEMINEN OHJAAMINEN VIESTINTÄ

Mitä pidetään tärkeänä? Oppimisen monet tavat ja oppilaan hyvinvointi Koulun toimintakulttuurin avainsanat: Yhteisöllisyys, osallisuus ja kuulluksi

Kampus. tulevaisuuden ajatuksia. rehtori Lasse Tiilikka rehtori Arto Sikiö rehtori Minna Rovio

Varhaiskasvatuspalvelujen laatukyselyn tulokset. Kevät 2014

Simppulankartanon Avoimen päiväkodin toimintasuunnitelma

Sammontalo. Koulun henkilökunta

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa

OmaLahti tilaisuus Nastolan alueen asukkaille. Kukkasen koulu

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Ympäristöön säilötty muisti auttaa selviytymään arjessa. Kouvolan seudun Muisti ry Dos. Erja Rappe

Perusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus oppilaiden näkemyksiä RJ Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi

Joutsa, Luhanka ja Toivakka elinvoimapaja

Pyykösjärven päiväkodin toimintasuunnitelma

Tunti liikuntaa päivässä. Liikkuva koulu -ohjelma valtakunnalliseksi

Tutkimus ja seuranta Liikkuva koulu ohjelman kehittämisen tukena Tampere Tuija Tammelin, tutkimusjohtaja LIKES tutkimuskeskus

Palveluverkkoselvitys ja lapsivaikutusten arviointi - case Huittinen - Sivistysjohtaja Eija Mattila Huittisten kaupunki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki lapsen oikeuksien näkökulmasta

YHTEISTYÖTÄ LASTEN JA NUORTEN PARHAAKSI. Tervetuloa mukaan vanhempaintoimintaan! Suomen Vanhempainliitto 1

Miten sulla menee? Oulussa halutaan kuulla lapsia ja nuoria. Susanna Hellsten Arto Willman

Palokan koulukeskuskysely

LAPSIVAIKUTUSTEN ARVIOINTI HAASTAA KUNTIEN PÄÄTÖKSENTEON

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia. Erja Vitikka

Tähän alle/taakse voi listata huomioita aiheesta Leikki ja vapaa aika.

ILO OPPIA! Uuden koulun monikäyttöisyys ja toiminnallisuus

Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki

Viihtyisä ja turvallinen koti ympäristö. Ulla-Kirsikka Ekman Arkkitehtikonttori Vainio & Ekman Oy

Puolalan koulun peruskorjaus. Opettajien, oppilaiden ja huoltajien toiveita

Saarelan päiväkodin toimintasuunnitelma

päiväkoti Taikapolku toimintasuunnitelma

Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö

Saloilan päiväkodin toimintasuunnitelma

Liikkuva koulu -ohjelman pilottivaihe seuranta ja tutkimus päähavainnot Tuija Tammelin ja Kaarlo Laine LIKES-tutkimuskeskus

Liikkuva koulu tilannekatsaus sekä oppilaan osallisuus. Janne Kulmala, Mittauskoordinaattori

Mukana ihmisten arjessa

Osallisuussuunnitelma

Tunti liikuntaa koulupäivään! Lisää liikettä organisoimalla rehtori Ville Laivamaa

Martinniemen päiväkodin toimintasuunnitelma

YHTEENVETO KODIN JA KOULUN VÄLISESTÄ YHTEISTYÖ -KYSELYSTÄ

Viestintä vaikuttamisen välineenä Liikkuva koulu -edistämistyössä. Noora Moilanen, viestintäkoordinaattori

Mäntyrinteen päiväkodin toimintasuunnitelma

Lapsiasiavaltuutetun näkökulma perusopetuksen tulevaisuudesta. Maria Kaisa Aula Helsinki

Perusopetuksen maakunnallinen arviointi Koulun toiminta. Möysän koulun tulokset. Vastaajamäärät lk oppilasta

Kysely asukkaiden läheisille 2-3/2017

Liikkuva koulu nykytilan arviointi

Riekonmarjan päiväkodin toimintasuunnitelma

MEIDÄN VESANNON KOULU

PYHTÄÄN KUNTA ILTAPÄIVÄTOIMINTA TOIMINTASUUNNITELMA LUKUVUONNA

Liikkuvan koulun johtaminen -rehtorin näkökulma. Antti Blom, Varkaus,

Rajakylän päiväkodin toimintasuunnitelma

Lasten ja nuorten osallisuus seurakunnassa Lapsivaikutusten arviointi , Helsinki Kaisa Rantala

Oulunlahden päiväkodin toimintasuunnitelma

Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa harvoin

Kouluympäristön terveellisyys ja turvallisuus sekä kouluyhteisön hyvinvointi. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Oulu 2.10 ja Kajaani 3.10.

Ikääntyvä väestö Asuinalueiden kehittämisohjelmassa

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

Kysely Wilhelmiinan asukkaiden läheisille Taavetti Laitisen katu 4, Helsinki

Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulun Kestävän kehityksen kysely

PYHTÄÄN KUNTA AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINTA TOIMINTASUUNNITELMA LUKUVUODELLE

LIIKKUVA KOULU NYKYTILAN ARVIOINTI TAUSTATIEDOT

Yksikön toimintasuunnitelma

Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta

Merikotkan päiväkodin toimintasuunnitelma

Koulujen tilatehokkuutta metsästämässä

Vaskitien päiväkodin toimintasuunnitelma

Alueelliset nuorisotyöpäivät Monialainen yhteistyö - opetustoimi

Hoitokodin asukkaan haastattelulomake (CHResidentINT3)

Vesalan päiväkodin toimintasuunnitelma

Move! Miten meidän yhteisössä? Valtakunnallinen Move- kiertue 2015 Liikuntakasvatuksen laitos

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä

Liikkuva koulu - nykytilan arviointi Lappeenrannassa

Espoon Avoimen osallisuuden malli

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

varhaiskasvatukseen ja kouluihin

Maikkulan päiväkodin toimintasuunnitelma

Iloa, leikkiä ja yhdessä tekemistä, varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suositukset käytäntöön

Hintan päiväkodin toimintasuunnitelma

Transkriptio:

LAVA KRITEERISTÖRAPORTTI valtakunnallinen pilotointi Vaihe 1 ARKKITEHTI- KILPAILUN KRITEERISTÖ 2009 Vaihe 2 KAAKKURIN VERTAILU- ARVIOINTI 2009 Vaihe 3 LAVA- KRITEERIEN TÄSMENTÄMI NEN 2010 Vaihe 4 KASTELLI ENNAKKO 2010 Vaihe 5 KASTELLI PROSESSI Vaihe 6 KASTELLI JÄLKIKÄTEIS OSALLISUUTTA LISÄÄVÄ JA VUOROVAIKUTTEINEN SUUNNITTELUKULTTUURI - lapset, nuoret ja perheet sekä alueen asukkaat ja muut kuntalaiset KASTELLIN SUUNNITTELU JA TOTEUTUS ARKKITEHTIKILPAILU toimintamalli HALLINTOKUNTIEN SUUNNITELMAT Arvioinnin vaiheet: - ensimmäinen vuosi on kattanut arviointiasetelman kaksi ensimmäistä vaihetta -toinen vuosi on kattanut vaiheet kolme ja neljä -vaiheista 5 ja 6 ei ole arvioinnin osalta sopimusta

LAPSIIN KOHDISTUVIEN VAIKUTUSTEN NÄKÖKULMIEN HUOMIOINTI KASTELLIN MONITOIMITALOHANKETTA KOSKEVAN ARKKITEHTIKILPAILUN SUUNNITELMAKOHTAINEN ARVIOINTI FYYSINEN YMPÄRISTÖ (RAKENNUSSUUNNITTELU JA LIIKENNE) tilojen ja materiaalien turvallisuus ja ympäristön viihtyisyys lasten iän ja kehitystason huomiointi leikin, virkistyksen ja vertaissuhteiden merkitys sisä- ja ulkotiloissa erilaisten toimintojen mahdollistuminen ja esteettömyys luonto- ja rakennetun ympäristön monimuotoisuus ympäristön liikennejärjestelyt ja niiden vaikutus, turvalliset kulkureitit toimijoiden osallisuuden mahdollistuminen suunnittelussa PSYYKKINEN JA SOSIAALINEN YMPÄRISTÖ psyykkisen ja sosiaalisen turvallisuuden ulkoiset toimintaedellytykset eri ikäiset lapset ja nuoret sekä heidän kehitysvaiheensa huomioivat sekä hyvinvointia ja kasvua tukevat toimintaympäristöt mahdollisuudet yhteisöllisyyteen ja yksityisyyteen palvelujen saa(vutet)tavuus lapsille, nuorille ja perheille suunnitteluprosessin vuorovaikutteisuus PEDAGOGINEN JA KULTTUURINEN YMPÄRISTÖ tilasuunnittelun pohjana olleet ja suunnitellut ryhmä/luokkakoot luokka/lapsiryhmätilojen toimivuus ja tilojen muunneltavuus talon sisäisen sekä vanhempien ja muiden kanssa tehtävän yhteistyön tilat erilaisten tapahtumien (esim. kilpailut ja juhlat) vaikutukset ja tilatarve esteettisyys, kulttuuriympäristö ja paikan identiteetti lasten oman kulttuurin tuottamisen edellytysten vahvistaminen

Kaakkurin monitoimitalon vertailuarviointi Uloskäynnit 6 % Vaaralliset paikat sisällä Liikuntasali 6 % Teknisen työn tilat 6 % Ruokala 12 % Portaikot 35 % Portaikot Käytävät Ruokala Teknisen työn tilat Liikuntasali Uloskäynnit Käytävät 35 %

Kaakkurin monitoimitalon vertailuarviointi Vaaralliset paikat ulkona 10 % 10 % Kulkuväylät Liikenne 21 % Parkkialue 30 % Piha-alue 17 % 12 % Aidat, istutukset ja materiaalit Valvonta

Johtopäätökset Kaakkurin kyselyistä Kaakkurin monitoimitalon tiloja pidetään sekä yleisesti, että lapsivaikutusten näkökulmasta varsin onnistuneina ja mahdollistavan hyvin toteutuvan yhteisöllisyyden. Monitoimitalon katsotaan sopivan hyvin Kaakkurin ympäristöön ja sen tiloja pidetään turvallisina, toimivina, valoisina ja muunneltavina. Esteettömyyden ja eri käyttäjäryhmien yhteisen toiminnan katsotaan mahdollistuvan tiloissa hyvin. Tilojen sisustuksessa kuullaan lapsia ja nuoria vain välttävästi tai heikosti. Lasten ja nuorten kannalta vaarallisia paikkoja olivat ennen kaikkea kulkuväylät ja liikenne.

Johtopäätökset Kaakkurin kyselyistä Itse rakennuksissa vaarallisia paikkoja olivat portaikot ja käytävät, sekä ulkona piha-alue ja sen materiaalit. Sisätilojen suunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota portaikkojen, käytävätilojen ja uloskäyntien sekä joidenkin yksittäisten tilojen (kuten ruokailu, liikuntatilat ja tekninen työ) toimivuuteen ja turvallisuuteen. Ulkotilojen fyysinen ympäristö vaatii erityistä paneutumista kulkureittien, piha- ja parkkialueiden sommittelun sekä materiaalivalintojen suunnitteluun Suunnittelun edetessä ja toiminnan aikana on tärkeää muistaa ja huomioida lasten ja nuorten oma näkökulma.

Kastellin monitoimitalon ennakkoarviointi

Vastaajien mielestä uudessa Kastellin monitoimitalon koulussa olisivat parasta: uudet tilat itsessään (etenkin puhtaus, siisteys ja ilmanlaatu) viihtyisät sisustusratkaisut ja ulkoalueet sisätiloissa värit, materiaalit, kalusteet luokissa ja yhteisissä tiloissa (sohvat ym.), paikkoja välituntioleskeluun ulkona leikkipaikat ja pelikentät paremmat toiminnalliset ratkaisut hyvät tilaratkaisut, isot luokat, uusi välineistö, säilytystilaa ihmiset ja asiat: paljon porukkaa, uudet kaverit, kirjasto

Mihin asioihin toivoisit koulun uusissa tiloissa ja toiminnassa kiinnitettävän huomiota? Viihtyisyyteen kunnon oleskelutilat, siistit vessat isot käytävät jossa mahtuu kaikki istumaan, viihtyisä piha, isot luokkahuoneet Turvallisuuteen Päiväkotilaiset turvallisesti eristyksiin muusta koulusta Valvontakamerat, enemmän kuin yksi välituntivalvoja Ilmastointiin Hyvä sisäilma Välineistöön Atk-välineet, leikkipaikat, pyöräpaikat Toiminnallisuuteen hyvät urheilu mahdollisuudet, kaikenikäisille jotain tekemistä, myös rauhallisia oleskelutiloja Hajamainintoja: ympäristöystävällisyys, oppilaiden osallisuus

Odotuksia Kastellin monitoimitalon nuorisotiloja kohtaan Lasten ja nuorten toiveiden kärkikolmikon muodostavat oleskelutilat, bänditilat ja kahvila. Oleskelutiloilta odotetaan ennen kaikkea mahdollisuutta viettää aikaa kavereiden kanssa; toiveissa on paikkoja kavereiden kanssa istuskeluun, biljardi, pingis, nörttinurkka. Lisäksi tiloihin toivotaan bänditiloja ja kahvilaa. Odotukset kohdistuivat kolmeen pääluokkaan: talon toimintaan sinänsä, tilojen toimivuuteen sekä käyttäjien osallisuuteen.

Kastellin ja Kaakkurin nuorten näkemysten vertailua Kaakkurin oppilaiden mielestä koulussa on paremmin paikkoja koulupäivien vaihteleviin toimintoihin, kuten soittamiseen, piirtämiseen ja maalaamiseen, liikkumiseen ja pallopeleihin, näyttelemiseen, käsitöihin ja teknisiin töihin, lasten töiden näyttelyihin, tietokonetyöhön, yleisesti leikkimiseen ja oleskeluun kavereiden kanssa.

Kastellin ja Kaakkurin nuorten näkemysten vertailua Toiveet hyvän koulun suhteen ovat hyvin samansuuntaisia molemmissa kouluissa. Vaarallisiksi koetut paikat sisällä ja ulkona olivat samoja: portaikot, käytävät, yhteiset piha-alueet ja lähellä olevat pyörä- ja autotiet. Oppilaat toivovat lisää viihtyisyyttä ja mahdollisuutta vain oleskella vapaasti.

Kastellin ja Kaakkurin nuorten näkemysten vertailua Nuorten toiveet olivat käytännöllisiä, kohtuullisia ja totutukseltaan vaatimattomia resursseja vaativia. Vastauksista voi havaita kuitenkin varsin laajaa epätietoisuutta siitä, miten oppilaana olisi mahdollista todella vaikuttaa koulun tilaratkaisuihin.

Kastellin ja Kaakkurin nuorten näkemysten vertailua Arvioinnin tuloksena voidaan havaita selkeästi, että nykyaikaisella monitoimitalolla on hyvät mahdollisuudet tarjota lapsille ja nuorille monipuoliset ja muunneltavat toimitilat. Monitoimitalo-mallin mukainen koulurakennus on viihtyisä ja turvallinen ja mukautuu hyvin toimintojen vaatimiin muutoksiin mm. tilaratkaisujen suhteen.

KITEYTYS Eri tarpeisiin joustavat ja yhteisölliset fyysiset tilat Monitoimitaloon luonteeseen sopiva toimintakulttuuri Lasten ja nuorten osallistuminen suunnitteluun ja toiminnan toteutukseen Vaikuttamiseen kannustaminen, aktiivinen kansalaisuus

Monitoimitalon suunnittelussa on olennaista, että rakennuksen fyysiset tilat tarjoavat joustavuutta ja mahdollisuuden tilojen avaamiseen yhteisöllistä toimintaa varten, sekä toisaalta ovien sulkemiseen kun tarvitaan rauhaa itsenäiseen työskentelyyn.

Samanaikaisesti on tärkeää kehittää monitoimitalon luonteeseen sopiva ja koko talon kattava toimintakulttuuri. Se on hallintokuntarajat ylittävää taloudellisesti ja toiminnallisesti riittävän itsenäistä ja joustavaa reagoimaan ja olemaan aktiivinen toimintaympäristössä tapahtuville muutoksille.

Lapsilla on selkeästi kiinnostus osallistua koulutilojen ja toiminnan suunnitteluun. Lasten tavoitteet ovat, toisin kuin useissa yhteyksissä turhaan oletetaan, varsin realistisia ja toteuttamiskelpoisia. On myös itseisarvoisen tärkeää, että jotkut koulun toiminnan kannalta keskeiset asiat ovat lasten itsensä ideoimia.

Niille oppilaille, jota ovat monitoimitalossa päiväkodista ylioppilaaksi, on opiskelu siellä koko lapsuusajan kestävä vaihe. Siksi juuri monitoimitalossa on erityisen tärkeää osallistumismahdollisuuksien kautta vahvistaa uskoa oman vaikuttamisen voimaan ja niiden tuomiin mahdollisuuksiin. Hyvä toimintaympäristö tuottaa onnistumisen kokemuksia ja näin osaltaan kannustaa tulevia aktiivisia kansalaisia.