TOIMINTAKERTOMUS ja tilinpäätös vuodelta 2013

TOIMINTAKERTOMUS ja tilinpäätös vuodelta 2013

TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2013 Sisällysluettelo 1 Kuntayhtymän johtajan katsaus... 1 2 Kuntayhtymän hallinto... 2 2.1 Yhtymähallitus... 2 2.1.1 Yksilöjaosto... 3 2.1.2 Henkilöstöjaosto... 3 2.2 Sopimustyöryhmä... 4 2.3 Tarkastuslautakunta ja tilintarkastus... 4 2.4 Organisaatio... 4 2.5 Sopimusohjaus... 5 2.6 Tilivelvolliset:... 5 3 Yleinen ja alueen taloudellinen kehitys... 7 4 Kuntayhtymän toiminnan ja talouden muutokset sekä asetettujen tavoitteiden toteutuminen... 11 4.1 Hyvinvointipalvelut... 11 4.2 Terveyspalvelut... 16 4.3 Hallinto- ja tukipalvelut... 19 5 Kuntayhtymän henkilöstö... 21 6 Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä... 22 7 Yhtymähallituksen selonteko sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä. 23 8 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus... 25 8.1 Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut... 26 8.2 Rahoituslaskelma... 27 8.3 Tase... 28 8.4 Kokonaistulot ja -menot... 29 8.5 Tilikauden tuloksen käsittely... 30 9 Talousarvion toteutuminen... 30 9.1 Hallinto- ja tukipalvelut... 33 9.2 Hyvinvointipalvelut... 34 9.2.1 Varhaiskasvatuspalvelut... 34 9.2.2 Perheiden palvelut... 35 9.2.3 Hoito- ja hoivapalvelut... 36 9.2.4 Vammaisten ja erityisryhmien palvelut... 38 9.3 Terveyspalvelut... 39 9.3.1 Vastaanottopalvelut... 39 9.3.2 Erikoissairaanhoito ja kuntoutus... 41 9.3.3 Aikuispsykososiaaliset palvelut... 41 9.3.4 Työterveyshuolto... 42 9.3.5 Suun terveydenhuolto... 42 9.3.6 Ympäristöterveydenhuolto... 43 9.4 Kuntayhtymän tuloslaskelman toteumavertailu... 44 9.5 Investointien toteuma... 45 9.6 Rahoitusosan toteutuminen... 45 10 Tilinpäätöslaskelmat... 46 11 Tilinpäätöksen liitetiedot... 50 11.1 Kuntayhtymän tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot... 50 11.2 Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot... 50 11.3 Tasetta koskevat liitetiedot... 52 11.4 Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot... 53 11.5 Henkilöstöä ja tilintarkastajan palkkiota koskevat liitetiedot... 53

LIITTEET OHEISMATERIAALIT Maisema-taulukoiden kokoomataulut Henkilöstökertomus Tuoteryhmäkohtaiset Maisema-toteutumataulukot Talousarvion toteutumavertailu

TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2013 1 Kuntayhtymän johtajan katsaus Strategiatyöllä on Kalliossa vahva asema sekä yhtymähallituksen päätöksenteossa että kuntayhtymän kehittämistyössä ja käytännön johtamisessa. Kuntayhtymän strategia perustuu yhtymähallituksen tietoisiin valintoihin asioista, jotka ovat keskeisiä tulevaisuuden menestyksen kannalta. Tietoiset valinnat ja yhteinen käsitys etenemissuunnasta antaa toimijoille edellytykset keskittyä olennaiseen kehittämistyössä ja toiminnassa. Käytännönläheisen strategian toteutumista on luonnollista seurata, ja siitä on helppo viestiä omalle henkilöstölle sekä erilaisille sidostyhmille. Huolimatta sekavasta sote-uudistustilanteesta Kalliossa on keskitytty oman toiminnan parantamiseen. Vuodelle 2013 asetetut tavoitteet pohjautuivat Kallion voimassa olevaan palvelustrategiaan (2012 2015), jossa keskeisinä strategisina painopisteinä ovat olleet Kallion palvelualueen yhtenäistäminen, terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen ja kotona asumisen tukeminen. Kuntayhtymälle ja sen toimialoille asetettujen taloudellisten ja toiminnallisten tavoitteiden toteuttaminen edellytti toimia palvelurakenteen kehittämiseksi ja optimoimiseksi, prosessien johtamisen parantamiseksi ja asiakas- ja kustannusvaikuttavuuden lisäämiseksi. Kuntayhtymän henkilöstö on ottanut toimintojen uudistamisen haasteen vastaan paneutuen määrätietoisesti yhteisten asiakasprosessien ja palvelusisältöjen sekä palvelurakenteen uudistamiseen. Tuloksia tästä on jo nähtävissä osalla tulosalueista kustannuskehityksen merkittävänä taittumisena. Uusissa toimitiloissa aloitettiin toiminta uudessa Omavieskassa Alavieskassa, Joukahaisen päiväkodissa Ylivieskassa sekä kehitysvammahuollossa autetun asumisen yksiköissä Kestinkartanossa Nivalassa ja Koskituvassa Ylivieskassa. Kallion talousarvio 2013 sisälsi yhdessä omistajakuntien kanssa tietoisesti otettuja palvelutuotannon määrään ja kustannuksiin liittyviä kuntakohtaisia riskejä muun muassa hoito- ja hoivapalveluissa ja erityisesti ostetussa erikoissairaanhoidossa. Pääosaan palvelutuotannon ja ostopalveluiden kysyntään varauduttiin vuoden 2012 tasoisesti. Vuoden 2013 alusta ensihoidon järjestäminen siirtyi Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirille. Ensihoidon järjestäjätahon ja palvelutason muutoksesta johtuen kuntayhtymälle koitui 1,2 milj. euron lisäkustannukset. Kallion vuoden 2013 tilinpäätöksessä käyttötalouden nettomenot olivat 121,4 milj. euroa, kasvua vuoteen 2012 oli 4 prosenttia. Oman toiminnan jäsenkuntalaskutus oli 88 milj. euroa, nousua edelliseen tilinpäätökseen 2,2 prosenttia. Ostetun erikoissairaanhoidon jäsenkuntalaskutus oli 33,45 milj. euroa, nousua edelliseen tilinpäätökseen 9,4 prosenttia. Peruspalvelukuntayhtymä Kallio on vakiinnuttanut asemansa alueellamme osaavana ja luotettavana sosiaali- ja terveydenhuollon toimijana. Menestys perustuu määrätietoiseen yhdessä tekemisen tahtoon, tästä kiitos Kallion poliittisille päätöksentekijöille ja omalle henkilöstölle. Kallio pystyi järjestämään pääsääntöisesti lakimääräiset palvelut hoitotakuu- ja palveluvelvoitteiden edellyttämällä tavalla. Velvoite tehdä lastensuojelutarpeen selvitykset kolmen kuukauden määräajassa ei täysin toteutunut. Vuoden 2013 aikana otettiin käyttöön uudistettuja tiloja Ylivieskan terveyskeskuksessa. Jarmo Kivimäki kuntayhtymän johtaja 1

2 Kuntayhtymän hallinto 2.1 Yhtymähallitus Perussopimuksen mukaan kuntayhtymän ylintä päätäntävaltaa käyttää yhtymäkokous, johon jäsenkunnat nimeävät edustajansa siten, että kutakin alkavaa 2500 asukasta kohden nimetään jokaisesta kunnasta yksi edustaja. Yhtymäkokous on kokoontunut vuonna 2013 kaksi kertaa ja käsitellyt 22 asiaa. Kuntayhtymän yhtymähallituksessa on 13 yhtymäkokouksen valitsemaa jäsentä. Toimikausi 2009 2012 Varsinainen jäsen Varajäsen Kunta Tuija Haikola, 2.varapuheenjohtaja Kaisa Savela Ylivieska Juha Autio Erkki Kangaskortet Ylivieska Karoliina Nevalainen Aune Nevala Ylivieska Maija-Liisa Kitinoja Juhani Löfbacka Ylivieska Veikko Kariniemi Irene Isokoski Ylivieska Eija-Riitta Niinikoski, puheenjohtaja Ritva Saviluoto Nivala Esko Kangas Jarmo Pihlajaniemi Nivala Tapio Uusitalo Henna-Maria Råman Nivala Mikko Päivärinta Ari Kukkurainen Nivala Antti Toivola Veijo Luostari Sievi Terhi Kangas Tarja Torvikoski Sievi Marja Isokääntä Eija Jutila Alavieska Tapio Mattila, 1.varapuheenjohtaja Sauli Nurkkala Matti Isomaa 24.10.2012 > Alavieska Yhtymäkokous valitsi kokouksessaan 10.4.2013 kuntayhtymän yhtymähallituksen toimikaudeksi 2013 2016 sekä nimesi jäsenistä puheenjohtajan ja varapuheenjohtajat. Varsinainen jäsen Varajäsen Kunta Jouko Hannula, puheenjohtaja Jani Palola Ylivieska Kaisa Haapakoski Sirkku Vinkka Ylivieska Pauli Korpi-Tassi Karoliina Nevalainen Ylivieska Alpo Löytynoja Auli Mustikkamaa Ylivieska Tea Ruha Juha Liukkonen Ylivieska Esko Kangas, 2. varapuheenjohtaja Jarmo Kivioja Nivala Eeva-Leena Ainasoja Eija-Riitta Niinikoski Nivala Satu Pirnes Henna-Maria Råman Nivala Eero Erkkilä Marjut Holappa Nivala Antti Toivola, 1.varapuheenjohtaja Kari Honkala Sievi Terhi Kangas Ari Ahola Sievi Risto Mäkelä, 3.varapuheenjohtaja Teijo Visuri Alavieska Marja Isokääntä Veijo Kauppila Alavieska Yhtymähallitus on kokoontunut vuonna 2013 15 kertaa ja käsitellyt 159 asiaa. Toimikauden 2009 2012 kokoonpanolla neljä (4) kertaa käsitellen 41 asiaa ja toimikauden 2013 2016 kokoonpanolla 11 kertaa käsitellen 118 asiaa. Esittelijänä on toiminut kuntayhtymän johtaja ja pöytäkirjanpitäjänä talousjohtaja. 2

2.1.1 Yksilöjaosto Toimikausi 2009 2012 Varsinainen jäsen Varajäsen Kunta Juha Autio, puheenjohtaja Karoliina Nevalainen Ylivieska Marja Isokääntä, varapuheenjohtaja Tapio Mattila Alavieska Terhi Kangas Veijo Luostari Sievi Esko Kangas Henna-Maria Råman Nivala Toimikausi 2013 2016 Yhtymähallitus valitsi kokouksessaan 26.4.2013 yksilöjaostoon neljä jäsentä ja jokaiselle jäsennelle henkilökohtaisen varajäsenen sekä jaoston jäsenten keskuudesta puheenjohtajan ja yhden varapuheenjohtajan. Varsinainen jäsen Varajäsen Kunta Risto Mäkelä, puheenjohtaja Marja Isokääntä Alavieska Alpo Löytynoja, varapuheenjohtaja Auli Mustikkamaa Ylivieska Eeva-Leena Ainasoja Jarmo Kivioja Nivala Terhi Kangas Antti Toivola Sievi Yksilöjaosto on kokoontunut kuusi (6) kertaa ja käsitellyt 46 asiaa. Toimikauden 2009 2012 kokoonpanolla kaksi (2) kertaa käsitellen 16 asiaa ja toimikauden 2013 2016 kokoonpanolla neljä (4) kertaa käsitellen 30 asiaa. Esittelijänä on toiminut hyvinvointipalvelujohtaja ja sihteerinä hallintopalvelupäällikkö. 2.1.2 Henkilöstöjaosto Toimikausi 2009 2012 Varsinainen jäsen Varajäsen Kunta Tapio Mattila, puheenjohtaja Marja Isokääntä Alavieska Antti Toivola, varapuheenjohtaja Tarja Torvikoski Sievi Maija-Liisa Kitinoja Erkki Kangaskortet Ylivieska Ritva Saviluoto Ari Kukkurainen Nivala Toimikausi 2013 2016 Yhtymähallitus valitsi kokouksessaan 26.4.2013 henkilöstöjaostoon neljä jäsentä ja jokaiselle jäsenelle henkilökohtaisen varajäsenen sekä jaoston jäsenten keskuudesta jaoston puheenjohtajan ja yhden varapuheenjohtajan. Varsinainen jäsen Varajäsen Kunta Antti Toivola, puheenjohtaja Terhi Kangas Sievi Esko Kangas, varapuheenjohtaja Satu Pirnes Nivala Marja Isokääntä Risto Mäkelä Alavieska Kaisa Haapakoski Jani Palola Ylivieska Henkilöstöjaosto on kokoontunut seitsemän (7) kertaa ja käsitellyt 40 asiaa. Toimikauden 2009 2012 kokoonpanolla neljä (4) kertaa käsitellen 22 asiaa ja toimikauden 2013 2016 kokoonpanolla kolme (3) kertaa käsitellen 18 asiaa. Esittelijänä on toiminut henkilöstöpäällikkö ja sihteerinä kehittämispäällikkö. 3

2.2 Sopimustyöryhmä Varsinainen jäsen Vierimaa Tapani Ojanperä Terho Valtanen Kari Koski Markku Alavieskan kunta Ylivieskan kaupunki Nivalan kaupunki Sievin kunta 2.3 Tarkastuslautakunta ja tilintarkastus Yhtymäkokous suoritti 10.4.2013 kuntayhtymän tarkastuslautakunnan vaalin toimikaudeksi 2013 2016 ja nimesi jäsenistä puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Varsinainen jäsen Varajäsen Kunta Maarit Jutila, puheenjohtaja Juhani Isotalus Alavieska Heikki Häyrynen, varapuheenjohtaja Ritva Saviluoto Nivala Ahti Hannula Maarit Silver Sievi Terttu Alanen Eero Myllykangas Ylivieska Tilintarkastusyhteisönä toimii 2013 2016 BDO Audiator Oy. 2.4 Organisaatio Toimintaorganisaatio: 4

2.5 Sopimusohjaus Kuntayhtymän vuoden 2012 alusta voimaan tulleiden uudistetun perussopimuksen ja hallintosäännön lähtökohtia ovat sopimusohjaus ja omistajaohjauksen kanavointi jäsenkunnista kuntayhtymään kuntajohtajien välityksellä. Sopimusohjaus on prosessi, jossa määritellään väestön palvelujen tarve sekä sovitaan palvelujen määrästä ja laadusta. Talousarvion valmistelussa tulosaluekohtaiset palvelukuvaukset, väestön palvelutarpeen ennakointi sekä sovittu palvelujen taso ja määrä ovat määrärahavarausten perustana. Jäsenkuntien mahdollisuus rahoittaa lakisääteisiä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita on heikentynyt mm. valtionosuusjärjestelmässä tapahtuneiden leikkausten vuoksi. Vuoden 2013 talousarviota laadittaessa omistajaohjaus neuvotteluissa sovittiin, että ensihoidon kustannuksiksi budjetoidaan vuoden 2012 kustannustaso. Kuntakohtaista riskinottoa oli myös ostetun erikoissairaanhoidon määrärahoissa. Oman toiminnan osalta hoito- ja hoivapalveluihin sovittiin myös kuntakohtainen riskinotto. Ensihoidon kustannukset toteutuivat 1.200.000 suurempina kuin vuoden 2012 kustannustaso toiminnan siirryttyä sairaanhoitopiirin järjestämisvastuulle. Hoito- ja hoivapalveluiden kuntakohtainen riski toteutui 300.000 määräisenä. Myös osa ostetun erikoissairaanhoidon riskeistä toteutui kuntakohtaisesti. Toteutuneiden kustannusriskien vuoksi vuoden 2013 talousarvioon hyväksyttiin 2,9 M lisätalousarvio. Jäsenkuntien maksuosuudet määräytyvät aiheuttamisperiaatteen mukaisesti vahvistetun toiminta- ja taloussuunnitelman pohjalta. Kunnittaisen kustannustenjaon välineenä on Maisema-laskentatyökalu, jonka avulla lasketaan kullekin jäsenkunnalle tulosalueittaiset kustannukset tuoteryhmäkohtaisina suursuoritteina suunniteltujen/ käytettävien palvelusuoritteiden mukaisessa suhteessa. Maisema-mallin suunnitelma- ja kustannustenjakotaulukot toimivat kuntayhtymän ohjausjärjestelmänä, talousarvion pohjana ja sekä seurannan että tilinpäätöksen työkaluina. Taulukoissa palveluita on käsitelty tuoteryhmittäin suursuoritteina (ks. liite 1). Maisema-taulukot ovat tilinpäätöksen oheismateriaalina. 2.6 Tilivelvolliset: Tilivelvollinen toimielin: Yhtymähallitus Tilivelvolliset viranhaltijat: Kuntayhtymän johtaja Jarmo Kivimäki Toimialajohtajat: Terveyspalvelut Hyvinvointipalvelut Hallinto- ja tukipalvelut Terveyspalvelujohtaja Risto Olli, 1.1. 28.2.2013 Päivi Peltokorpi, 1.3.2013 Hyvinvointipalvelujohtaja Pirjo Matikainen Talousjohtaja Urho Möller 5

Tulosaluejohtajat: Varhaiskasvatuspalvelut palvelujohtaja Perheiden palvelut palvelujohtaja Hoito- ja hoivapalvelut palvelujohtaja Vammaisten ja erityisryhmien palvelut palvelujohtaja Marja Ranta-Nilkku Leena Iisakkila Terttuirmeli Haapakoski Raija Eskola-Valli Vastaanottopalvelut ylilääkäri Mikko Suni hoitotyön johtaja Päivi Peltokorpi, 1.1. 30.11.2013 Reetta Hjelm 1.12.2013 Erikoissairaanhoito ja kuntoutus ylilääkäri Aikuispsykososiaaliset palvelut psykiatri-ylilääkäri Työterveyshuolto ylilääkäri Risto Olli Tuija Päivärinta Osmo Konu Suun terveydenhuolto ylihammaslääkäri Matti Lahdenperä, 1.1. 30.9.2013 Marja-Liisa Laitala, 1.10.2013 Ympäristöterveydenhuolto ympäristöterveydenhuollon johtaja Meeri Rinta-Jouppi Palvelupäälliköt: Varhaiskasvatuspalvelut palvelupäällikkö, päiväkotihoito palvelupäällikkö, perhepäivähoito + ostopalvelut Perheiden palvelut palvelujohtaja, aikuissosiaalityö johtava sosiaalityöntekijä, lastensuojelu Hoito- ja hoivapalvelut palvelupäällikkö, hoiva- ja asumispalvelut palvelupäällikkö, kotihoito Avosairaanhoito osastonhoitaja, vastaanottotoiminta Avoterveydenhuolto osastonhoitaja, avoterveydenhuolto Sari Suhonen Ulla-Maija Miettilä Leena Iisakkila Kaija Jokela Riitta-Liisa Kujala Virpi Kamunen Janne Nikula Pirjo Jääskelä 6

3 Yleinen ja alueen taloudellinen kehitys Kuntaliiton kuntataloustiedotteen 3/2013 mukaan talouden epävarmuus jatkuu edelleen. Suomen kansantalous on ollut taantumassa. Viennin väheneminen, investointien alamäki ja yksityisen kulutuksen kasvun hidastuminen ovat vaikuttaneet siihen, että kansantuotteen kasvu jää vuonna 2013 nollan tuntumaan ja vuonna 2014 BKT ennusteet vaihtelevat yhden ja kahden prosentin haarukassa. Edessä on mitä todennäköisimmin pitkä hitaan kasvun aika. Julkisen sektorin sopeutustoimet nakertavat talouskasvua ja parhaimmillaankin rakenteelliset uudistukset tuovat hyötyä vasta usean vuoden kuluttua. Palvelutarpeet terveyspalveluissa ja ikäihmisten palveluissa kasvavat nopeasti alkavalla vuosikymmenellä. Huolestuttavaa on myös lastensuojelun tarpeen kasvu. Väestön ikääntyessä ja väestömäärän kasvaessa terveyspalvelujen tarve nousee lähivuosina vähintään puolentoista prosentin vuosivauhtia, jos terveyspalvelujen ikäryhmittäinen käyttö pysyy nykytasolla. Väestökehitykseen perustuvan arvion mukaan kuntasektorin menot kasvavat nopeimmin vanhusten pitkäaikaishoidon palveluissa sekä 2010- että 2020-luvuilla. Peruspalvelukuntayhtymä Kallion jäsenkuntien taloudellinen tilanne on maan keskitasoa heikompi. Tilastokeskuksen tilastoaineiston mukaan jäsenkuntien taseisiin kertynyt alijäämä osaltaan ja taseiden mukainen omavaraisuusaste konkretisoivat tilanteen: Kertynyt yli- /alijäämä eur/as Omavaraisuusaste % 2009 2010 2011 2012 2009 2010 2011 2012 Alavieska -770-741 -666-851 40 36 37 34 Nivala 76 12-1 40 47 46 43 40 Sievi -375-189 21-163 29 29 32 29 Ylivieska -628-546 -450-522 16 17 19 17 Alueen kuntatalouden taustatekijät huomioon ottaen Kallion järjestämien palvelujen kustannuskehityksen hallintaan kohdistuu erityisiä odotuksia huolimatta siitä, että asukaslukuun suhteutetut kustannukset eivät palvelujen tarvetekijät huomioon ottaen merkittävästi poikkea valtakunnan keskiarvosta. 7

Asukaslukuun suhteutetut nettomenot 2012 So-Te yht. Sosiaalitoimi Terveydenhuolto Alavieska Nivala Sievi Ylivieska Manner-Suomi pl. Kainuu 1 978 1 900 1 853 1 795 1 857 1 902 1 697 1 596 1 700 1 753 3 878 3 648 3 759 3 293 3 453 Lähde: Kuntaliitto, Kuntien ja kuntayhtymien talous- ja Jäsenkuntien tuloveroprosentit ovat oleellisesti maan keskiarvoa korkeammat: Veroprosentit 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Alavieska 20,00 20,00 21,00 21,00 21,50 21,50 21,50 Nivala 19,75 20,50 20,50 20,50 21,00 21,00 21,50 Sievi 20,50 20,50 21,00 21,00 21,25 21,75 21,75 Ylivieska 20,25 20,50 21,00 21,00 21,00 21,50 21,50 Koko maan ka. 18,50 18,50 19,00 19,25 19,25 19,25 19,75 Lähde: Verohallinto Jäsenkuntien vuoden vaihteen yhteenlaskettu väestömäärä on kehittynyt seuraavasti: Väkiluku 31.12.2013 Miehiä Naisia Yhteensä 31.12.2012 Muutos Alavieska 1 416 1 324 2 740 2 761-21 Nivala 5 607 5 335 10 942 10 985-43 Sievi 2 653 2 545 5 198 5 241-43 Ylivieska 7 395 7 353 14 748 14 533 215 Kallio yhteensä 17 071 16 557 33 628 33 520 108 Väkiluku 31.12.2012 17 007 16 513 33 520 Muutos 64 44 108 Lähde: Tilastokeskus, väestörakenne 8

Väestön ikärakenne vuoden 2013 alussa ilmenee seuraavasta kuviosta: Väestön ikäjakauma 31.12.2012 0-6 7-14 15-17 18-64 65-74 75-84 85 ja yli Ylivieska 1479 1555 543 8659 1239 758300 Sievi 673 746 285 2712 420 283 122 Nivala 1300 1309 502 5928 982 678 286 Alavieska 255 298 130 1522 247 241 68 Lähde: Tilastokeskus, väestörakenne Jäsenkuntien väestön ikärakenteen muutoksesta seuraa myös väestön huoltosuhteen muutos, johon ikääntymisen lisäksi vaikuttaa alueen syntyvyys. Seuraavassa taulukossa on esitetty alle 15-vuotiaiden ja yli 65 vuotta täyttäneiden määrän suhde 15 64-vuotiaiden määrään: Huoltosuhde 2013 2015 2020 2025 2030 2035 2040 Alavieska 68,3 74,4 85,9 95,1 100,6 100,4 98,1 Nivala 72,7 77 84,7 87 87,3 87 85,8 Sievi 76,2 77,8 87,6 93,7 97,4 98,4 97,4 Ylivieska 59,7 62,9 70 75,1 76,6 75,8 74,3 Pohjois-Pohjanmaan maakunta 58,2 61,1 67,5 71,5 74,5 75,3 74,9 KOKO MAA 55,8 58,6 64,4 68,2 71,2 72,1 71,2 Lähde Tilastokeskus: Lopullinen tieto 2013, Väestöennuste 2015 - Työssäkäyvän väestön määrän vähenemä asettaa tulevaisuudessa uudenalaisia paineita palvelujärjestelmän kehittämiseen ja rahoituspohjaan samalla, kun ikääntyvän väestön palvelutarpeet kasvavat. Laskennallisiin kustannuksiin valtionosuuden määräytymisessä vaikuttaa jäsenkuntien sairastavuus- ja vammaisuuskertoimet, jotka kuvaavat Kallion alueen väestön palvelutarpeet maan keskimääräistä suuremmiksi: 9

Alavieska Nivala Sievi Ylivieska Pohjois-Pohjanmaa Koko maa Sairastavuus- ja vammaiskertoimet 2013 Sairastavuuskerroin Vammaiskerroin Alavieska 1,41 1,42 Nivala 1,26 1,40 Sievi 1,33 1,52 Ylivieska 1,13 1,26 Lähde: Kuntaliitto Kelan terveyspuntarin vuoden 2012 kansantauti-indeksien yhteiskuva osaltaan kertoo jäsenkuntien palvelutarpeisiin liittyvistä haasteista: 180,0 Kansantauti-indeksi 2012, vakioitu 160,0 140,0 120,0 151,9 164,8 161,2 139,1 138,4 100,0 80,0 100,0 60,0 40,0 20,0 0,0 Lähde: Kela, Terveyspuntari 10

4 Kuntayhtymän toiminnan ja talouden muutokset sekä asetettujen tavoitteiden toteutuminen Vuoden 2013 talousarvion ja suunnitelmakauden 2014 2015 toiminnalliset tavoitteet pohjautuvat Kallion strategian painopistealueisiin sekä palvelustrategiassa valittuihin kehittämiskohteisiin. Strategian painopistealueet ovat mm. Kallion palvelualueen yhtenäistäminen, terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen ja kotona asumisen tukeminen. Toimialat tehostavat tulosalueidensa yhteistyötä sekä uudistavat palvelutuotantoa ja - prosesseja tukemaan kuntalaisten itsenäistä suoriutumista. 4.1 Hyvinvointipalvelut Hyvinvointipalveluissa edistettiin vuoden aikana alueen asiakkaiden elämänhallintaa, terveyttä ja hyvinvointia sekä omatoimisuutta. Kaikilla tulosalueilla korostui tavoite toimia ennaltaehkäisevästi, tukea asiakkaiden kotona selviytymistä ja kehittää asiakas- ja kustannusvaikuttavaa toimintaa. Tulosalueille asetetut toiminnalliset tavoitteet saavutettiin. Vuoden 2013 toiminnassa näkyi toimialat ja tulosalueet läpäisevien asiakasprosessien läpikäyminen ja mallintaminen. Tätä työtä tehtiin prosessikohtaisissa työryhmissä, joihin osallistettiin myös henkilökuntaa. 4.1.1 Hyvinvointipalveluiden yhtymäkokoukseen nähden sitovat tavoitteet Varhaiskasvatus Tavoite 1 Vakiinnutetaan ja juurrutetaan Peruspalvelukuntayhtymä Kallion varhaiskasvatussuunnitelman mukaiset yhtenäiset toimintatavat ja -periaatteet perhepäivähoitoon ja päiväkoteihin, jolloin tavoitteena on vaikuttaa lasten ja perheiden hyvinvointiin ennaltaehkäisevästi ja varhaisesti tukien. Tähän tavoitteeseen pääsemiseksi laaditaan lisäksi varhaiserityiskasvatuksen kehittämissuunnitelma ja moniammatillinen perhekeskuksen toteuttamissuunnitelma. Mittarit: 1. Peruspalvelukuntayhtymä Kallion varhaiskasvatussuunnitelman mukaiset yhtenäiset toimintatavat ja -periaatteet toteutuvat perhepäivähoidossa ja päiväkodeissa. 2. Varhaiserityiskasvatuksen kehittämissuunnitelma on laadittu. 3. Perhekeskuksen toteuttamissuunnitelma on laadittu moniammatillisesti. Varhaiskasvatussuunnitelman ja siihen liittyvän Arjen käytäntöjen oppaan mukaiset toimintatavat ovat käytössä perhepäivähoidossa ja päiväkodeissa. Näistä esimerkkeinä ovat vanhempien ja henkilöstön välistä kasvatuskumppanuutta vahvistavat käytännöt mm. kotikäynti lapsen kotiin, varhaiskasvatussuunnitelman laatiminen yhteistyössä lapsen vanhempien kanssa sekä pienryhmätoiminta päiväkodeissa. Yhtenäisten toimintatapojen juurtumista edistettiin mm. mentorointitoiminnalla. Varhaiserityiskasvatuksen selvitys ja siihen sisältyvä kehittämissuunnitelma on laadittu. Useita esille nousseita kehittämisen kohteita on jo edistetty tai viety käytäntöön. Varhaiserityiskasvatuksen selvityksen keskeisiä asioita kootaan lisäksi arjen käytäntöjen oppaaseen. Perhekeskuksen toteuttamissuunnitelma laadittiin moniammatillisesti. Yhteistyössä muiden lasten ja perheiden palveluiden toimijoiden kanssa kehitettiin verkostomaisen perhekeskuksen toimintamallia työstämällä perhekeskuksen prosesseja ja eri toimijoiden välisiä rajapintoja kolmessa moniammatillisessa työryhmässä (yleinen tuki, varhainen tuki ja erityinen tuki). 11

Tavoite 2 Varhaiskasvatuspalvelut järjestetään monituottajamallilla siten, että kasvavaan kysyntään vastataan ensisijaisesti palvelusetelillä, mikäli perheet valitsevat yksityisen palvelun. Kuntayhtymän tasolla tavoitteena on yksityisten palveluiden prosenttiosuuden toteutuminen 12 % varhaiskasvatuspalveluiden budjetista. Yksityisten varhaiskasvatuspalveluiden laadun toteutumista valvotaan ohjaus- ja valvontasuunnitelman mukaisesti. Mittarit: 1. Yksityisten palveluiden prosenttiosuus varhaiskasvatuspalveluiden budjetista lukuunottamatta lasten kotihoidon tukea 2. Peruspalvelukuntayhtymä Kallion varhaiskasvatussuunnitelman mukaiset yhtenäiset toimintatavat ja -periaatteet toteutuvat myös yksityisissä varhaiskasvatuspalveluissa 3. Yksityisten varhaiskasvatuspalveluiden ohjaus ja valvontasuunnitelman päivittäminen Yksityisten palveluiden prosenttiosuus (palvelusetelit, yksityisen hoidon tuki ja yksityisen hoidon tuen kuntalisä) oli varhaiskasvatuspalveluiden budjetista lukuun ottamatta lasten kotihoidon tukea: Kallio yhteensä 13 %, Alavieska 4 %, Nivala 9 %, Sievi 4 %, Ylivieska 19 %. Yksityisen päivähoidon valvontakäynneillä todettiin, että varhaiskasvatussuunnitelman mukaiset toimintatavat ja -periaatteet toteutuvat myös yksityisissä palveluissa. Yksityisille palveluntuottajille järjestettiin keväällä 2013 koulutusilta varhaiskasvatussuunnitelmaan liittyen. Kuntayhtymän yksityisten palveluiden valvontasuunnitelman varhaiskasvatuksen osio valmistui vuoden 2013 aikana. Siihen sisältyvät yksityisten palveluntuottajien omavalvontasuunnitelmat varhaiskasvatuspalveluissa valmistuivat kevään 2013 aikana. Perheiden palvelut Tavoite 1 Perhepalveluiden ja aikuissosiaalityön palvelut järjestetään yhtenäisten sovittujen toimintatapojen mukaisesti. Palveluissa painopisteenä on kotona asumisen tukeminen ja siihen liittyen lastensuojelussa tehdään avohuollon kehittämissuunnitelma. Uuden lastensuojeluyksikön kanssa laaditaan yhteistyö- ja valvontasuunnitelma avohuollon ja sijaishuollon kehittämiseksi. Yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa toteutetaan: - perhekeskuksen toteuttamissuunnitelman laatiminen moniammatillisesti - aikuissosiaalityössä päihdeasiakkaan palveluprosessien mallintaminen - perheneuvolassa nuorten 13 18-vuotiaiden psykiatrisen hoitopolun selvittäminen Mittarit: 1. Perhekeskuksen toteuttamissuunnitelma on laadittu moniammatillisesti 2. Yhteistyö- ja valvontasuunnitelma uuden lastensuojeluyksikön kanssa on tehty 3. Päihdeasiakkaan hoitopolku on mallinnettu 4. Selvitys nuorten psykiatrisesta hoitopolusta on tehty Perhekeskuksen toteuttamissuunnitelma laadittiin moniammatillisesti. Yhteistyössä muiden lasten ja perheiden palveluiden toimijoiden kanssa kehitettiin verkostomaisen perhekeskuksen toimintamallia työstämällä perhekeskuksen prosesseja ja eri toimijoiden välisiä rajapintoja kolmessa moniammatillisessa työryhmässä (yleinen tuki, varhainen tuki ja erityinen tuki). 12

Lastensuojelun avohuollon kehittämissuunnitelma valmistui. Uuden lastensuojeluyksikön kanssa tehtiin kehittämissuunnitelma. Päihdeasiakkaan hoitopolkua mallinnettiin ja kehittämistä jatketaan tarkentamalla eri yksiköiden vastuita. Selvitys lasten ja nuorten psykiatrisesta hoitopolusta valmistui. Tavoite 2 Perhepalveluissa ja aikuissosiaalityössä vaikutetaan asiakkaiden terveys- ja hyvinvointieroihin ennaltaehkäisevillä toimenpiteillä ja varhaisella tuella. Palvelu-/asiakassuunnitelmat tehdään asiakkuuden alkuvaiheessa ja tarvittaessa moniammatillisesti. Palvelu-/asiakassuunnitelman mukaisilla palveluilla tuetaan perheen itsenäistä selviytymistä sekä ehkäistään pitkäaikaisia tai kustannuksiltaan kalliita palveluita. Mittari: Palvelu-/asiakassuunnitelmien kattavuus Aikuissosiaalityössä suuresta asiakasmäärästä johtuen asiakassuunnitelmien laadintaa kohdennettiin lähinnä asiakkaille, joilla oli pitkäaikainen asiakkuus myös muissa palveluissa. Asiakassuunnitelmia laadittiin 164 (37 %) pitkäaikaisasiakkaalle. Lastensuojelussa asiakassuunnitelmia laadittiin noin 70 %:lle avohuollontukitoimissa asiakkaana olevista lapsista ja nuorista. Lastensuojelun perhetyössä ja jälkihuollossa suunnitelma laadittiin kaikille asiakkaana oleville asiakkaille. Ennaltaehkäisevässä perhetyössä laadittiin perhetyön suunnitelma, tehtiin loppuarviointi ja pyydettiin palaute kaikilta asiakkaana olleilta perheiltä. Perheneuvolassa suunnitelma tehtiin kaikille asiakkaille. Hoito- ja hoivapalvelut Tavoite 1 Monipuoliset eri toimijoiden tuottamat palvelut tukevat asiakkaiden hyvinvointia, osallisuutta ja mahdollisuutta asua kotona tai kodinomaisessa ympäristössä. Tavoitteena on laatia suunnitelma ikääntyvien palveluiden järjestämisestä vuoteen 2015 mennessä sekä luoda yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa yhteiset toimintakäytännöt seuraaville palveluprosesseille: - tehostettu kotihoito ja SAS-prosessi - muistisairaan palvelupolku - mielenterveyskuntoutujan palvelupolku (asumispalveluun siirtyminen) - päihdekuntoutujan palvelupolku (asumispalveluun siirtyminen) - vaikeavammaisen palvelupolku (asumispalveluun siirtyminen) Mittarit: 1. Hoito- ja palvelusuunnitelmien ajantasaisuus 2. Ikääntyvien palveluiden järjestämissuunnitelma vuoteen 2015 on valmis 3. Palveluiden piirissä olevien 75 vuotta täyttäneiden suhteellinen osuus kaikista 75 vuotta täyttäneistä (peittävyys) 4. Yhteiset palveluprosessit on kuvattu ja arviointimittarit laadittu Hoito- ja hoivapalvelut järjestettiin tavoitteiden mukaisesti omana toimintana, palvelusetelillä ja ostopalveluina. Asiakkaiden osallisuus toteutui palvelutarpeen arvioinnin ja hoito- ja palvelusuunnitelmien laatimisen yhteydessä sekä asukas- ja omaistilaisuuksissa. Hoito- ja palvelusuunnitelmat tarkistettiin kaksi kertaa vuodessa ja palvelutarpeen muuttuessa. 13

Ikääntyvän väestön palveluiden suunnitelma vuosille 2014 2016 valmistui tammikuussa 2014. Suunnitelman valmistelussa kuultiin laajasti ikäihmisiä, vanhusneuvostoja, kuntien toimialoja, yksityisiä palveluntuottajia ja muita yhteistyötahoja. Vuoden lopussa kotona asui 87,4 % ja kodinomaisissa olosuhteissa asuvat mukaan luettuina lähes 99 % 75 vuotta täyttäneistä henkilöistä. Palveluprosessien mallintamistyöt saatiin lähes valmiiksi toimialojen ja tulosalueiden yhteistyönä. Kotihoitoprosessin ja muistisairaan palvelupolun kuvaamista tarkennetaan vielä vuonna 2014. Kaikkien palveluprosessien tavoitteiden ja vastuiden selkiinnyttämisen jälkeen tehty työ viedään käytäntöön. Tavoite 2 Palvelut järjestetään yhdenmukaisesti ja kustannustehokkaasti. Hoito- ja hoivapalveluiden johtamiskäytännöt uudistetaan. Mittarit: 1. Palveluun pääsykriteerit on uusittu (RAI -toimintakykymittari) 2. Palveluun pääsykriteerit täyttävien palveluun jonottavien asiakkaiden määrä 3. Johtamiskäytännöt on kuvattu Palveluun pääsykriteerejä valmisteltiin vuoden aikana. Ne viedään hyväksyttäviksi helmikuussa 2014. Koti- ja omaishoidon palvelut järjestettiin kaikille palvelukriteerit täyttäneille asiakkaille ja muut ohjattiin käyttämään vaihtoehtoisia palveluja. Myös palveluasuntopaikka voitiin järjestää vanhuspalvelulain edellyttämässä määräajassa 1.7.2013 alkaen kahta henkilöä lukuun ottamatta. Vuoden 2013 lopussa kotihoidon palveluissa odotti palveluasuntopaikkaa 15 henkilöä ja tilapäishoidossa 13 eli yhteensä 28 henkilöä. Odotusajat sosiaalipalveluihin ajalta 1.7. 31.12.2013 julkaistiin tammikuussa 2014. Kotihoidon johtamiskäytäntöjä uudistettiin ja kuvattiin Kotihoito 2020 -hankkeessa sekä hoiva- ja asumispalveluissa toiminnan sisäisen kehittämistyön yhteydessä. Palveluasumisyksiköitä yhdistettiin yhden esimiehen alaisuuteen ja samalla vähennettiin esimiesten määrää. Myös palveluprosesseja kehitettäessä johtamis- ja kehittämistyön vastuita selkiytettiin. Suunnitelmakausi: Tavoite 1 Palveluita kehitetään asiakkaiden ja palveluntuottajien keskinäisen kumppanuuden ja verkostoitumisen pohjalta asiakkaan henkilökohtaisen budjetti -mallin suuntaan. epalvelutori-hanke ja yksityisten palveluntuottajien kanssa tehtävä yhteistyö ja valvonta tukevat tavoitetta. Palveluseteliportaali Aputori.fi on avattu. Ikääntyvän väestön palvelujen suunnitelman valmistelun yhteydessä oli myös tavoitteen suuntaista kehittämistyötä. Valtakunnallisesti ei ole linjattu henkilökohtaista budjetti -mallia. Tavoite 2 Hoito- ja hoivapalveluiden palvelurakennemuutosta jatketaan siten, että sosiaalihuoltolain mukainen laitoshoito muutetaan palveluasumiseksi ja muut peittävyystavoitteet saavutetaan sekä erityistä asiantuntemusta vaativien asiakkaiden hoito- ja hoivapalvelujen keskittämisestä tehdään selvitys vuoden 2015 loppuun mennessä. Peittävyystavoitteet vuoteen 2015 mennessä 14

- omaishoito enintään 7 % - säännöllinen kotihoito enintään 15 % - tehostettu palveluasuminen enintään 10 % Ikääntyvän väestön palvelujen suunnitelmassa määriteltiin peittävyystavoitteet vuoden 2016 loppuun mennessä ja linjattiin erityistä asiantuntemusta vaativien asiakkaiden palvelujen selvitystyö. Suunnitelma hyväksytään kevään 2014 aikana. Vammaisten ja erityisryhmien palvelut Tavoite 1 Vammaispalveluissa vastataan kasvavaan palvelukysyntään mahdollisimman avohoitopainotteisesti ja kotona asumista tukevasti huomioiden vaikuttavuus ja kustannustehokkuus. Erityistä huomiota kiinnitetään perheiden tukemiseen ja suunnitelmalliseen palveluun, joilla voidaan ehkäistä kustannuksiltaan kalliita palveluita. Avohoidon kehittämiseksi tehdään suunnitelma, joka sisältää omassa toiminnassa kehitettävät palvelut, kuten tilapäishoidon, lyhytaikaishoidon ja asumisen ohjaajan palvelut. Mittarit: 1. Eri asumismuodoissa asuvien kehitysvammaisten määrä suhteessa 18 vuotta täyttäneiden kehitysvammaisten määrään 2. Kehitysvammaisten asumisen ohjaajan asiakkaiden määrä 3. Tilapäishoidon ja lyhytaikaishoidon käyttöpäivät 4. Kotona palveluasumisen piirissä olevat asiakkaat (VPL) suhteessa 18 vuotta täyttäneiden vaikeavammaisten määrään, jotka palveluiden piirissä Eri asumismuodoissa asuvien 18 vuotta täyttäneiden kehitysvammaisten määrä vaihtelee Kallion kunnissa. Asumispalveluiden tai laitoshoidossa asuvien määrä on suhteellisesti suurinta Nivalassa ja Alavieskassa. Nivalan ja Sievin pitkäaikainen laitoshoito saatiin purettua vuoden lopussa. Alavieskassa, Nivalassa ja Ylivieskassa asumispalveluihin on tullut uusia asiakkaita. Yli 18-vuotiaiden kehitysvammaisten henkilöiden asumismuoto: Kunta 18 v - Asumisessa tai laitoshoidossa asiakasmäärä % Omaisten kanssa tai yksin asiakasmäärä Alavieska 22 13 59,1 9 40,9 Nivala 85 51 60,0 34 40,0 Sievi 53 28 52,8 25 47,2 Ylivieska 79 37 46,8 43 54,4 Yhteensä 239 128 53,6 111 46,4 % Avohoidon toteutumista tuki se, että tarkastelujakson aikana elokuussa Ylivieskassa aloitti ammattiopisto Luovin 8-paikkainen opetusyksikkö Ylivieskan Rauhanyhdistys ry:ltä vuokratuissa tiloissa. Yksikössä on opiskelijoita kaikista muista Kallion kunnista paitsi Alavieskasta. Kehitysvammaisten asumisen ohjaaja työskentelee asumisen ohjaajana kolmena päivänä viikossa ja kaksi päivää ohjaajana toimintakeskuksessa. Itsenäisesti asuvia kehitysvammaisia Kallion alueella on yhteensä 30, joista asumisen ohjaajan palveluiden piirissä on 14. 15

Kehitysvammaisten lasten lyhytaikaishoitoa Tarhin toimintakeskuksessa on kehitetty lisäämällä palvelua kahdesta viikonlopusta kolmeen viikonloppuun kuukaudessa. Tällä tavoin palveluun on voitu ottaa uusia asiakkaita ja vähentää kalliiden ostopalveluiden käyttöä. Tarhin tilapäishoitoa on tarkastelujakson aikana käyttänyt 15 asiakasta (408 hoitopäivää) ja tilapäisessä perhehoidossa on ollut 35 asiakasta (666 hoitopäivää). Kallion alueella olevissa omissa ryhmäkodeissa tilapäishoidossa on ollut 28 asiakasta (523 hoitopäivää). Tilapäishoitoa on ostettu Kallion alueen ulkopuolelta ryhmäkodeista ja laitoshoidosta 12 asiakkaalle. Tilapäishoitoa on ostettu vuoden 2013 aikana 365 päivää. Vuonna 2013 palveluasumisen piirissä oli 29 vaikeavammaista asiakasta, joista omassa kodissaan palveluasumisessa oli yhdeksän asiakasta eli 31 prosenttia. Palveluja ostettiin kahdeksalle asiakkaalle ja Kallion omissa yksiköissä oli kaikkiaan yksitoista asiakasta. Omassa kodissa palveluasumisen piirissä olevista asiakkaista suurin osa on ylivieskalaisia. Tavoite 2 Vammaisten ja erityisryhmien palveluissa kehitetään yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa ja luodaan yhteiset toimintakäytännöt seuraaville palveluprosesseille - vaikeavammaisten palvelupolku yhdessä hoito- ja hoivapalveluiden kanssa - mielenterveyskuntoutujan palvelupolku asumispalveluissa Vaikeavammaisten palvelupolkuprosessi on laadittu yhteistyössä hoito- ja hoivapalveluiden kanssa. Mielenterveyskuntoutujien asumispalveluiden palveluprosessi on valmis. 4.2 Terveyspalvelut Terveyspalveluissa on yhtenäistetty toimintoja sekä otettu palveluissa huomioon ennaltaehkäisevän työn merkitys ja kotona asumisen tukeminen. Tulosalueille asetetut toiminnalliset tavoitteet saavutettiin pääosin. Toimialojen ylittävää yhteistyötä on kehitetty yhdessä hyvinvointipalveluiden kanssa. Vuoden aikana yhteisiä prosesseja on kuvattu niin, että myös henkilökuntaa on osallistettu kehittämistoimintaan. 4.2.1 Terveyspalveluiden yhtymäkokoukseen nähden sitovat tavoitteet Vastaanottopalvelut Tavoite 1 Terveyden edistämisen suunnitelman toteuttaminen Vuoden 2012 tavoitteena oli luoda ensimmäinen konkreettinen toimintasuunnitelma väestötasoiseen tärkeimpien kansansairauksien primaaripreventioon. V. 2013 suunnitelma toteutetaan ja suunnitelmaa laajennetaan. Mittari: Suunnitelma on toteutettu ja suunnitelmaa on laajennettu Suunnitelman laadinta on aloitettu. Terveyden edistämisen suunnittelutyöryhmän vetäjä ja kansantautihoitajat ovat osana suunnitelmaa laatineet erillisen suunnitelman painonhallintaryhmien aloittamiseksi. 16

Tavoite 2 Tehostetun kotihoidon toimintamalli on luotu Tavoitteena on luoda toimialarajat ylittävä toimintamalli, jossa kotisairaanhoidon, palvelutalojen, akuutti-vuodeosastojen, vastaanoton ja päivystyksen sekä kuntoutushenkilökunnan yhteistyönä aikaisemmin vuodeosastolla hoitamia potilaita hoidetaan kodeissaan. Tällöin akuuttipaikkoja voidaan käyttää tehokkaammin muiden akuuttipotilaiden ja erikoissairaanhoidosta jatkohoitoon tulevien potilaiden hoitamiseen. Mittari: Toiminta on käynnistynyt ja prosessi on kuvattu. Tehostetun kotihoidon toimintamalliin tehtiin nimimuutos kotisairaala toimintamalliksi. Kotisairaalan toteuttamismallin suunnittelu aloitettiin toimialat ylittävän moniammatillisen yhteistyöryhmän toimesta. Toiminnan aloittaminen aikataulutettiin ja prosessikuvaus on meneillään. Tavoite 3 Lasten, nuorten ja heidän perheidensä hyvinvoinnin kehittäminen moniammatillista toimialat ylittävää yhteistyötä kehittämällä Neuvola-, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon tavoitteena on edistää lasten nuorten ja heidän perheidensä terveyttä ja hyvinvointia sekä ehkäistä syrjäytymistä ja terveyserojen syntymistä kehittämällä monialaista hallinnonalat ylittävää yhteistyötä sekä tuen tarpeen tunnistamisessa että sen järjestämisessä. Mittari: Seurataan lakisääteisten määräaikaistarkastusten toteutumista ja yksilöllisten tarpeiden pohjalta syntyneiden lisäkäyntien % -osuutta kaikista käynneistä. Kuvataan, miten neuvolan näkökulmasta asiakkaiden saama palvelu ja yhteistyö etenevät toteutettuna verkostotyyppisessä perhekeskuksessa. Lakisääteiset määräaikaistarkastukset on toteutettu lukuun ottamatta lastenneuvolan 8:kk ikäisten lääkärintarkastusta sekä opiskeluterveydenhuollon lääkärintarkastuksia Sievissä (lukio) ja Ylivieskassa (lukiot, Amk. Yso). Avo-Hilmo tilastojen mukaan lastenneuvolakäynneistä yksilöllisen tarpeen mukaisia lisäkäyntejä oli 9.9 %, muutos vuodesta 2012 oli +1.8 %. Kouluterveydenhuollossa yksilöllisen tarpeen mukaisia lisäkäyntejä oli 8.1 %, muutos vuodesta 2012-3.5 %. Kouluterveydenhuollossa shkäyntien osuus kaikista käynneistä on ka 19 %. Laajojen tarkastusten toteutuminen kouluterveydenhuollossa (kts. taulukko). Vanhempien osallistumisessa tarkastuksiin on kuntakohtaista vaihtelua. Äitiys- ja lastenneuvolan sisältösuunnitelmiin tehtiin suositusten mukaiset muutokset, jotka otetaan käyttöön vuoden 2014 alusta. Taulukko: Laajat tarkastukset lv 2012-2013 (vanhempi osallistunut joko th:n tai lääkärin tarkastukseen ja perheen hyvinvointiarvio tehty) 1 lk 5 lk 8 lk keskiarvo Alavieska 81,0 % (29/36) 74,0 % (28/38) 44,0 % (16/36) 66,4 % Nivala 45,4 % (80/176) 8,4 % (13/155) 43,0 % (63/146) 32,7 % Sievi 84,5 % (82/97) 59,5 % (47/79) 49,5 % (47/95) 64,9 % Ylivieska 87,2 % (191/219) 86,9 % (159/183) 70,1 % (129/184) 80,6 % Moniammatillinen yhteistyö on edennyt verkostomaisessa perhekeskuksessa vuonna 2013 merkittävästi. Neuvolasta on osallistuttu yleisen, varhaisen ja erityisen tuen moniammatillisiin työryhmiin, joissa on kuvattu lapsille/perheille tarjottavan tuen eri prosessit, joiden pohjalta toimintaa kehitetään. Lapsiasiainneuvostossa on laaja- 17

alaisessa yhteistyössä arvioitu tuotettuja palveluita suhteessa asiakastarpeisiin. Perhepalveluohjaajan aloittaminen 1.4.2013 Nivalan neuvolassa mahdollistaa entistä varhaisemman tuen lapsiperheille Erikoissairaanhoito ja kuntoutus Tavoite Erikoissairaanhoidon ostoja pyritään suuntaamaan kokonaistaloudellisesti edullisempiin sairaaloihin, lähinnä Keski-Pohjanmaan keskussairaalaan Palvelustrategiassa asetettiin tavoitteeksi nostaa Keskipohjanmaan keskussairaalan osuus erikoissairaanhoidon kustannuksista 15 %:iin vuoteen 2015 mennessä. V. 2012 ennusteen mukaan sairaalan osuus v. 2012 on 8 %. Mittari: Vuoden 2013 loppuun mennessä Keski-Pohjanmaan keskussairaalan osuus ostetun erikoissairaanhoidon kokonaiskustannuksista on vähintään 10 %. Keski-Pohjanmaan keskussairaalan osuus ostetun erikoissairaanhoidon kokonaiskustannuksista on 9,2 %. Aikuispsykososiaaliset palvelut Tavoite Pitkäaikaisasiakkaiden hoitoprosessin kehittäminen Pitkäaikaisasiakkaiden hoito- ja palveluprosessia kehitetään yhdessä hyvinvointipalveluiden kanssa. Palveluasumisen ja kotihoidon suhteen palveluprosessia selkeytetään, mallinnetaan ja vahvistetaan. Terapiakeskuksessa kehitetään myös omia pitkäaikaisasiakkaiden hoitomalleja. Mittari: Prosessikuvaukset valmiina vuoden 2013 aikana pitkäaikaisasiakkaiden keskeisistä palveluprosesseista (kotona asumisen tukeminen, tuetun työn toiminnan järjestäminen, palvelukotiasumisen järjestäminen, yhteistyö kotihoidon kanssa ja tarpeenmukaisen hoitomuodon valitseminen) Hoito- ja palveluprosessin kehittäminen on aloitettu yhteistyössä kotihoidon kanssa. Prosessikuvaukset ovat vielä kesken. Työterveyshuolto Tavoite Työterveyshuollon hallinnollinen organisointimalli on ratkaistu Palvelustrategian yhteydessä linjattiin, että eri vaihtoehdot työterveyshuollon hallinnolliseksi organisointitavaksi arvioidaan. Tavoitteena on, että tapa ratkaistaan v. 2013 aikana. Mittari: Päätös työterveyshuollon hallinnollisesta organisoinnista on tehty. Päätöstä hallinnollisesta organisoinnista ei ole vielä tehty. Työterveyshuolto jatkaa tässä vaiheessa Kallion yhtenä tulosalueena. Suun terveydenhuolto Tavoite 1 Tuotannolliset ja taloudelliset tavoitteet Taloudellisuutta kuvaavana tavoitteena on kattaa oman toiminnan kuluista maksutuloilla 31 %. Tuotantotavoitteena on tuottaa 48.100 asiakaskäyntiä. 18

Taloustavoite alittui hieman; tulot kattoivat oman toiminnan menoista 27 %. Myös asiakaskäyntitavoite alittui, käyntejä oli yhteensä 44 394 (92 % tavoitteesta). Tavoite 2 Terveysmittarit Mittari Tavoite Toteutunut Kommentit 5-vuotiaiden d-indeksi (reikiintyneiden hampaiden lukumäärä, keskiarvo) 0,6 0,5 Mitä pienempi luku, sitä parempi hampaiden 12-vuotiaiden DMF-indeksi (reikiintyneiden, 1,7 1,5 terveys paikattujen ja poistettujen hampaiden lukumäärä, keskiarvo) 15-vuotiaiden tervehampaisten osuus ikäluokasta 24 % 30 % Mitä suurempi luku, sitä parempi hampaiden terveys Ikäluokkakohtaiset terveystavoitteet saavutettiin. Ympäristöterveydenhuolto Tavoite Elintarvikevalvonnan tarkastusten yhdenmukaistaminen Elintarvikemyymälöiden ja tarjoilupaikkojen suunnitelmanmukaisten tarkastusten yhtenäistäminen 1.5.2013 lähtien käyttäen valtakunnallista OIVA -kriteeristöä. Mittari: OIVA -kriteeristöllä tarkastettujen vähittäismyymälöiden ja tarjoilupaikkojen tarkastusten %-osuus kaikista ko. kohteiden tarkastuksista 1.5.2013 jälkeen. OIVA -järjestelmän käyttöönotto on lisännyt koulutustarvetta sekä tietojärjestelmäongelmia. Niukkoja tarkastajaresursseja verotti entisestään kesän 2013 vesiepidemia, joten suunnitelmallisen valvonnan tavoitteista jäätiin. Suunnitelmallisen valvonnan toteutumisprosentti elintarvikemyymälöiden ja tarjoilupaikkojen osalta oli kaikkiaan 43 eli alle puolet suunnitelluista tarkastuksista toteutui. 4.3 Hallinto- ja tukipalvelut Yleishallinto Yhtymähallitus vastaa kuntayhtymän hallinnosta ja taloudenhoidosta soveltuvin osin kuntalain (365/1995) 23 :n tarkoittamalla tavalla. Kuntayhtymässä otettiin käyttöön uudistettu toimintamalli vuoden 2012 alussa kun uudistettu perussopimus ja hallintosääntö astui voimaan. Uudistuksen myötä luovuttiin tilaaja - tuottaja -mallista. Uuden toimintamallin myötä on pystytty selkiyttämään kuntayhtymän johtamismallia ja vahvistamaan yhtymähallituksen strategisen johtamisen roolia. Myös kuntien omistajaohjausta on vahvistettu sopimustyöryhmän toiminnan ja palvelukuvausprosessin yhdistämisellä talousarvion laadintaprosessiin. Kuntayhtymän johtaja Kuntayhtymän organisaation kokonaisuuden johtamisesta vastaa kuntayhtymän johtaja. Hän vastaa kuntayhtymän strategisesta johtamisesta ja taloudellisuudesta ja kuntayhtymälle asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta. Kuntayhtymän johtaja huolehtii kuntayhtymän palvelutuotannon järjestämisvastuun toteutumisesta sekä huolehtii kuntayhtymän hallinnosta ja taloudesta yhtymähallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. 19

Hallintokeskus Talousjohtajan alaisuudessa toimii kuntayhtymän hallintokeskus, joka palvelee kuntayhtymän kaikkia toimielimiä ja tulosalueita. Hallintokeskus tukee muutosta, joka toimialat ylittävänä on organisaation toiminnan tehokkuuden, taloudellisuuden ja tuottavuuden parantamiseksi välttämätöntä väestön palveluiden saatavuuden varmistamiseksi rajallisten voimavarojen ja palvelutarpeiden kasvun viitekehyksessä. Tarpeellisten muutosten läpiviemisessä huolehditaan henkilöstön työhyvinvoinnista sekä luotettavan ulkoisen ja sisäisen viestinnän järjestämisestä. Toiminnan kehittämiseksi koordinoidaan, hallinnoidaan ja toteutetaan alueellisia kehittämishankkeita. 4.3.1 Hallinto- ja tukipalveluiden yhtymäkokoukseen nähden sitovat tavoitteet Tavoite 1 Kuntayhtymän strategian päivittäminen Mittari: Kuntayhtymän strategian on päivitetty Yhtymähallitus on käynnistänyt strategian päivitystyön pohjautuen palvelustrategian linjauksiin. Strategian päivitys valmistuu vuoden 2014 kevään aikana. Tavoite 2 Viestintästrategian päivittäminen Mittari: Strategia ja toimintaohjeet on laadittu ja otettu käyttöön Yhtymähallitus on hyväksynyt päivitetyn viestintästrategian. Viestintästrategian toimeenpano on käynnistetty. Tavoite 3 Toimintolaskennan ja tuotteistamisen kehittäminen, sisäinen laskutus Mittari: Toimintolaskennan käyttöä on laajennettu tukemaan sisäisen laskutuksen toteutusta Mittari: Sisäinen laskutus on käyttöönotettu soveltuvin osin ja sen käytön laajentaminen vuodelle 2014 on suunniteltu Sisäisten palveluiden laskutus on otettu käyttöön vuoden 2014 talousarvion yhteydessä ja käytännön toteutusta tarkennetaan vuoden 2014 aikana. Laboratorion ja röntgenin osalta on toteutettu toimintolaskentaan perustuva tuotehinnoittelu. Toimintolaskennan käyttöä tullaan jatkossa laajentamaan. Saadut kokemukset ovat olleet positiivisia ja antavat pohjaa operatiivisen johtamisen ja päätöksenteon pohjaksi. Tavoite 4 Sähköisen asioinnin laajentaminen ja tietojärjestelmien käytettävyyden parantaminen Mittari: Asiakkaiden omahoito kokonaisuuden käyttöönotto on suunniteltu ja aikataulutettu Mittari: kertakirjautumisen ja vahvan tunnistautumisen käyttöönottoprojektin käynnistäminen 20

Asiakkaiden omahoidon käyttöönotto on suunniteltu vuodelle 2014. Lopullinen käyttöönottopäätös tehdään, kun saadaan tarkempi arvio ohjelmiston käytettävyydestä ja sillä saavutettavista hyödyistä. Vahvan tunnistautumisen mahdollistava varmennekorttien käyttö on aloitettu sähköisen reseptin käyttöönoton yhteydessä. Vahvojen tunnisteiden käyttö laajenee kansallisen e-arkiston käyttöönoton yhteydessä vuonna 2014. Kertakirjautuminen käyttöönotosta päätetään e-arkisto projektin päätyttyä. Tavoite 5 Sisäisen valvonnan prosessien ja raportoinnin kehittäminen Mittari: Sisäisen valvonnan prosessikuvaus on päivitetty ja käyttö ohjeistettu. Sisäisen valvonnan prosessia on kehitetty. Vuoden 2013 aikana otettiin käyttöön säännölliset tilivelvollisten palaverit, missä kiinnitetään erityistä huomiota asetettujen toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumiseen. Sisäistä valvontaa osana esimiestehtäviä on korostettu ja normaalin johtoryhmätyön lisäksi on raportointia sisäisen valvonnan toteutuksesta lisätty osavuosikatsauksien yhteydessä. Tavoite 6 Kuntayhtymän tilakustannukset määritellään uudelleen lähemmäksi aiheuttamisperiaatteen mukaisia kustannuksia. Mittari: Vuoden 2013 tilavuokriin sovelletaan uusia 30.3.2013 mennessä vahvistettuja vuokranmääräytymisperiaatteita, jotka astuvat takautuvasti voimaan 1.1.2013 lukien. Jäsenkuntien kanssa sovittiin uusista vuokranmääräytymisperiaatteista. Budjettiteknisistä syistä uudistus sovittiin otettavaksi käyttöön vuoden 2014 talousarviossa. Uudet vuokrat tulivat voimaan 1.1.2014. 5 Kuntayhtymän henkilöstö Vuoden lopussa kuntayhtymän palveluksessa oli 1034 vakinaisessa palvelussuhteessa olevaa henkilöä. Avoimia tai määräaikaisesti täytettyjä toimia ja virkoja oli yhteensä 50. Henkilöstön työhyvinvointiin panostusta jatkettiin perustamalla työhyvinvointityöryhmä, joka toimii esimiesten tukena. Työergonomiaan on kiinnitetty huomiota ja tulokset ovat näkyneet koko organisaatiotasolla. Tule- sairauksien sairauspoissaolot vähenivät ensimmäisestä neljänneksestä viimeiseen n. 29,5 % eli 850 päivää. Vuoden aikana koko henkilöstön sairauspoissaoloja kertyi yhteensä 24 645 päivää eli n. 67,5 bruttohenkilötyövuotta, mikä on 3,5 bruttohenkilötyövuotta vähemmän kuin vuonna 2012. Koko henkilöstön sairauspoissaolojen keskipituus kalenteripäivinä laski vuodesta 2012, jolloin se oli 21 kalenteripäivää ja oli nyt 18,5 työpäivä yhtä henkilötyövuotta kohti. Eniten nousi 4 29 päivän sairauspoissaolojen määrä (4,6 %). Henkilökuntaa on saatu palaamaan työhön hyvinkin pitkien sairauspoissaolojen jälkeen Kevan tuella. Sillä on tuettu myös uudelleenkouluttautumista. Vuoden 2013 henkilöstömenot yhteensä olivat 51,9 milj. euroa. Menot kasvoivat 2,4 % edellisestä vuodesta. Palkkausmenojen muutosta vuodesta 2009 esittää seuraava kuvio: 21

Henkilöstökulut 2009-2013 60 000 000 50 000 000 40 000 000 Palkat ja palkkiot Muut henkilösivukulut 43 762 707 44 849 636 36 296 613 37 640 867 Eläkekulut Henkilöstökulut yhteensä 50 736 262 51 950 887 48 560 368 41 939 658 42 856 985 40 414 326 30 000 000 20 000 000 10 000 000 0 5 973 683 6 197 535 6 937 825 7 330 932 7 154 898 1 492 411 1 011 234 1 208 217 1 465 673 1 939 004 2009 2010 2011 2012 2013 Kuntayhtymän erillinen henkilöstötilinpäätös esitetään tilinpäätösaineiston oheismateriaalina. 6 Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä Merkittävin riski lähitulevaisuudessa on edelleen ammattitaitoisen, kokeneen henkilökunnan saatavuus. Toimialan henkilöstön nopea eläköityminen ja sen myötä syntyvä vaje ammattitaitoisesta työvoimasta kaikissa ammattiryhmissä luo erityisiä haasteita rekrytointitoimenpiteiden onnistumiselle. Lakisääteisten velvoitteiden täyttämismahdollisuuksiin liittyy edelleen epävarmuutta, erityisesti ongelma konkretisoituu mm. lääkäreiden, sosiaalityöntekijöiden virkojen täyttöasteena. Rekrytointitoimenpiteistä huolimatta kaikkia asiantuntijatehtäviä ei ole saatu täytettyä. Huomioiden jäsenkuntien edelleen kiristyvä taloudellinen tilanne ja palvelutarpeiden / -kysynnän samanaikainen kasvu väestön ikääntymisen ja väestöpohjan kasvun seurauksena, on palveluiden saatavuuden turvaaminen käytettävissä olevilla voimavaroilla haasteellista. Käynnissä oleva SoTe- ja kuntarakenneuudistuksen keskeneräisyys ja epäselvyys. Epävarmuus tulevista muutoksista vaikeuttaa toiminnan pitkäjännitteistä suunnittelua ja kehittämistyötä. Jäsenkuntien on hankala sitoutua välttämättömiin toiminnan kehittämishankkeisiin kun ei ole tiedossa tulevan toiminnan organisointi tai kuntajako. 22

7 Yhtymähallituksen selonteko sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä Kuvaus sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä Peruspalvelukuntayhtymä Kallion sisäisen valvonnan järjestämisestä vastaa yhtymähallitus. Kuntayhtymän johtaja vastaa sisäisen valvonnan järjestämisestä ja organisoimisesta kuntayhtymän organisaatiossa. Toimialajohtajat; talousjohtaja, terveyspalvelujohtaja ja hyvinvointipalvelujohtaja vastaavat sisäisen valvonnan ja vastuiden järjestämisestä omalla toimialallaan. Esimiehet vastaavat oman yksikkönsä sisäisestä tarkkailusta. Yhtymähallitus on hyväksynyt Peruspalvelukuntayhtymä Kallion sisäisen valvonnan ohjeen. Yhtymähallitus vastaa riskienhallinnan toimivuudesta koko kuntayhtymän tasolla sekä asettaa sen tavoitteet. Kuntayhtymän johtajalla on riskienhallinnan toteuttamis- ja valvontavastuu. Toimialajohtajat vastaavat oman toimialansa riskienhallinnasta. Kuvaus sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan seuranta- ja arviointitoimenpiteistä Toiminnan seurantaa ja itsearviointia ovat suorittaneet mm. kuntayhtymän johtaja, toimialajohtajat, tulosalueiden johtajat, tulosyksiköiden esimiehet, tietohallinnon asiantuntijat ja työsuojelu/työhyvinvointi organisaatio. Pääsääntöisesti seuranta- ja arviointityö on tehty osana normaalia esimiestyötä. Lisäksi määräajoin teteutetaan myös auditointeja tietosuojan ja tietoturvan osalta. Arviointi on ollut pääasiassa toimintoihin ja talouteen liittyvää ajankohtais- ja jälkikäteisvalvontaa, joka on kohdistunut mm. seuraaviin osa-alueisiin: - talouden seuranta - toimintojen ja prosessien arviointi - toimintaan ja talouteen liittyvät täsmäytykset - toiminnan sisäiset ja ulkoiset auditoinnit (AVI) - asiakaspalaute - hyvä hallintotapa ja johtamiskäytännöt, kuntayhtymän sääntöjen noudattaminen Lisäksi johtamiseen sekä talous- ja tietohallintoon sisältyvinä ennaltaehkäisevinä toimenpiteinä on tarkkailtu muun muassa: - on käynnistetty tilivelvollisten säännölliset kokoukset - hyväksymis- ja vahvistusmenettelyjä - viranhaltijapäätökset ja hankintaprosessit - tietojärjestelmien käyttöoikeuksia ja niiden myöntämisperiaatteita - terveydenhuollon sähköisten ammattikorttien käyttöönotto ja vahva tunnistautuminen - sisäisen valvonnan raportointia on lisätty osavuosikatsausten yhteydessä. Erikseen voidaan todeta mm. seuraavat toimialoilla tehdyt toimenpiteet: - toimipistekohtaista riskienarviointia on jatkettu - asiakirjahallinnon ja arkistoimen toimintaohje on päivitetty ja hyväksytty yhty- 23

mähallituksessa - tietosuojan ja tietoturvan ohjeistuksen toteutumisen seuranta - koko henkilöstölle suunnatun tietosuojan ja tietoturvan Tietus - oppimisympäristön käytön edistäminen - potilasturvallisuutta edistävä, vaaratilanteiden ja läheltä piti tilanteiden seurannassa käytettävä HaiPro järjestelmää on laajennettu myös työsuojeluun liittyvien poikkeama ja vahinkotilanteiden tilanteiden systemaattiseen keräämiseen ja raportointiin Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan systemaattista raportointia on kehitetty mm. osana osavuosikatsauksia ja tilinpäätöstä. Tilivelvollisten säännöllisissä kokouksissa arvioidaan toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden sekä sisäisen valvonnan toteutumista. Kuntayhtymän vahinko- ja omaisuusvakuuttaminen ajantasaistetaan säännöllisesti vuosittain. Olennaisimmat toimintaan ja talouteen liittyvät riskit 1. täyttämättömät asiantuntijoiden virat ja toimet 2. kasvavat paineet talouden kehityksen heikkenemiselle ja organisaation toimintakyky talouden tasapainottamistyössä ja toimintoja uudelleen arvioitaessa 3. palvelukysynnän muutokset esim. varhaiskasvatuksen, lastensuojelun tai toimeentulotuen osalta 4. merkittävimpien tietojärjestelmien ja puhe-/datayhteyksien toimintavarmuus esim. sähköhuollon häiriötilanteissa Tunnistetut keskeiset sisäisen valvonnan osa-alueiden kehittämisalueet (puutteet) 1. Kuntayhtymän uudistetussa toimintamallissa sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan juurruttaminen osaksi kuntayhtymän arjen johtamis- ja esimiestyötä. 2. Tietojärjestelmien käyttöoikeushallinnan ja kansallisen varmennepalvelun käyttöönotto ja systematisointi. Vahvan tunnistautumisen käyttöönotto perusjärjestelmissä. 3. Kulunvalvonnan ohjeistuksen ja käytänteiden päivittäminen Suunnitellut kehittämistoimet 1. Riskienhallinnan koulutuksen toteutus 2. Sisäisen valvonnan tiedonkeruun edelleen tehostaminen 3. Kulunvalvonnan ohjeistusten ja käytänteiden päivittäminen Kannanotto sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan asianmukaisuudesta ja riittävyydestä Sisäinen valvonta tuottaa keskeisiltä osin riittävän varmuuden toiminnan tuloksellisuudesta, lain- ja hyvän hallintotavan noudattamisesta, varojen ja omaisuuden turvaamisesta sekä johtamisen edellyttämän luotettavan toiminnallisen ja taloudellisen informaation riittävyydestä. Voimassa olevasta ohjeistuksesta huolimatta sisäisen valvonnan vastuuttamiseen ja koulutukseen tulee kiinnittää edelleen huomiota. 24

8 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Jäsenkuntien välinen kustannustenjako määräytyy kuntakohtaisten Maisematilaustaulukoiden kautta. Kuntayhtymän rahoituksen järjestämiseksi jäsenkunnat ovat maksaneet kuukausittain 1/12 talousarviossa hyväksytystä talousarviostaan etukäteen kahtena eränä. Sairaaloiden laskuttama erikoissairaanhoito laskutettiin sellaisenaan edelleen jäsenkunnilta. Jäsenkunnittain kustannusosuuksien ennakoitiin määräytyvän hyväksytyn talousarvion ja siihen tehtyjen muutosten perusteella seuraavasti vuonna 2013: Peruspalvelukuntayhtymä Kallio Alavieska Nivala Sievi Ylivieska Kallio Talousarvio 2013 eur eur eur eur eur Vastaanottopalvelut 931 281 3 457 811 2 027 078 3 990 282 10 406 452 Suun terveydenhuolto 332 581 980 024 655 618 1 573 853 3 542 077 Erikoissairaanhoito 2 864 076 12 474 778 5 161 362 14 836 629 35 336 844 - josta ostettu erikoissairaanhoito 2 800 000 12 006 000 5 000 000 14 406 000 34 212 000 Aikuisten psykososiaaliset palvelut 357 766 1 258 501 586 171 1 536 338 3 738 777 Hoito- ja hoivapalvelut 3 396 748 10 539 966 5 210 272 12 097 606 31 244 592 Kuntoutuspalvelut 136 935 542 499 295 139 823 173 1 797 747 Perhepalvelut 738 355 2 020 117 994 245 2 685 062 6 437 779 Vammaispalvelut 898 312 2 773 598 1 899 906 2 694 553 8 266 368 Ympäristöterveydenhuolto 107 882 417 408 198 434 349 814 1 073 538 Työterveyshuolto -552-2 028-1 201-2 365-6 146 Varhaiskasvatus 1 197 288 6 144 154 2 450 968 7 910 201 17 702 610 Toimeentulotuki ja työllistäminen 234 831 1 032 449 445 954 1 828 824 3 542 057 Projektit 2 515 10 108 4 834 13 049 30 506 Kallio 11 198 019 41 649 384 19 928 780 50 337 019 123 113 200 Peruspalvelukuntayhtymä Kallio Talousarvio 2013, muutettu Tilinpäätös 2013 Kulut Tuotot Netto Kulut Tuotot Netto Vastaanottopalvelut 13 266 864 2 860 413 10 406 452 13 657 339 2 658 243 10 999 096 Suun terveydenhuolto 4 846 777 1 304 700 3 542 077 4 644 358 1 241 300 3 403 058 Erikoissairaanhoito 35 776 844 440 000 35 336 844 34 935 004 451 082 34 483 922 - josta ostettu erikoissairaanhoito 34 652 000 440 000 34 212 000 33 900 693 451 082 33 449 613 Aikuispsykososiaaliset palvelut 4 081 341 342 564 3 738 777 3 726 756 363 616 3 363 140 Hoito- ja hoivapalvelut 37 551 742 6 307 150 31 244 592 38 391 324 6 688 112 31 703 214 Kuntoutuspalvelut 1 825 447 27 700 1 797 747 1 740 849 31 804 1 709 045 Perhepalvelut 6 575 479 137 700 6 437 779 6 096 547 155 199 5 941 348 Vammaispalvelut 8 971 498 705 130 8 266 368 8 824 753 549 658 8 275 095 Ympäristöterveydenhuolto 1 212 538 139 000 1 073 538 1 230 140 146 969 1 083 171 Työterveyshuolto 2 015 854 2 022 000-6 146 2 021 407 2 065 400-43 994 Varhaiskasvatus 19 631 610 1 929 000 17 702 610 19 190 906 2 144 811 17 046 095 Toimeentulotuki ja työllistäminen 5 074 557 1 532 500 3 542 057 4 941 197 1 488 920 3 452 277 Projektit 290 006 259 500 30 506 4 395 717 4 381 023 14 694 Yhteensä 141 120 556 18 007 357 123 113 200 143 796 295 22 366 135 121 430 161 25

8.1 Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut TULOSLASKELMA 1.1. - 31.12. 2013 2012 Toimintatuotot Myyntituotot 124 811 734 119 847 829 Maksutuotot 9 792 500 9 549 469 Tuet ja avustukset 1 965 881 1 624 737 Muut toimintatuotot 800 520 758 613 137 370 635 131 780 648 Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot -42 856 985-41 939 658 Henkilösivukulut Eläkekulut -7 154 898-7 330 932 Muut henkilösivukulut -1 939 004-1 465 673 Palvelujen ostot -64 079 298-60 036 307 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -3 933 601-3 807 697 Avustukset -9 420 023-9 158 734 Muut toimintakulut -7 560 764-7 616 781-136 944 573-131 355 782 Toimintakate 426 062 424 866 Rahoitustuotot ja kulut Korkotuotot 4 106 6 511 Muut rahoitustuotot 76 921 60 260 Korkokulut 0 0 Muut rahoituskulut -72 088-30 664 Vuosikate 435 001 460 973 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot -426 061-424 866 Tilikauden tulos 8 940 36 107 Tilikauden ylijäämä 8 940 36 107 Toimintatuotot/ toimintakulut % 100,3 % 100,3 % Vuosikate/ poistot % 102,1 % 108,5 % Vuosikate euroa/asukas 12,94 13,75 Asukasmäärä 33 628 33 520 26

8.2 Rahoituslaskelma RAHOITUSLASKELMA 2013 2012 Peruspalvelukuntayhtymä Kallio Toiminnan rahavirta Vuosikate 435 001 460 973 Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot -1 028 551-420 424 Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta -593 550 40 549 Rahoituksen rahavirta Antolainojen muutokset Antolainasaamisten lisäys Antolainasaamisten vähennys Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset 44 677-37 243 Vaihto-omaisuuden muutokset 35 835-4 348 Saamisten muutos 3 036 985 1 312 438 Korottomien velkojen muutos 2 916 659 772 209 Rahoituksen rahavirta 6 034 156 2 043 056 Rahavarojen muutos 5 440 606 2 083 605 Rahavarojen muutos Rahavarat 31.12. 10 379 481 4 938 874 Rahavarat 1.1. 4 938 874 2 855 269 5 440 607 2 083 605 Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta -88 609 Investointien tulorahoitus % 42,29 % 109,64 % Pääomamenojen tulorahoitus % 42,29 % 109,64 % Lainanhoitokate >1 >1 Kassavarat 31.12. 10 379 481 4 938 874 Kassasta maksut 138 045 212 131 806 870 Kassan riittävyys pv 27 pv 14 pv Asukasmäärä 33 628 33 520 27

8.3 Tase T A S E 31.12.2013 31.12.2012 VASTAAVAA A PYSYVÄT VASTAAVAT I Aineettomat hyödykkeet 1. Aineettomat oikeudet 211 672 317 158 Aineettomat hyödykkeet yht. 211 672 317 158 II Aineelliset hyödykkeet 4. Koneet ja kalusto 1 667 223 959 247 Aineelliset hyödykkeet yht 1 667 223 959 247 III Sijoitukset 1. Osakkeet ja osuudet 1 1 Sijoitukset yht 1 1 PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ 1 878 896 1 276 406 B TOIMEKSIANTOJEN VARAT C VAIHTUVAT VASTAAVAT I Vaihto-omaisuus 1. Aineet ja tarvikkeet 294 022 329 857 Vaihto-omaisuus yhteensä 294 022 329 857 II Saamiset Lyhytaikaiset saamiset 1. Myyntisaamiset 5 103 224 5 252 568 3. Muut saamiset 1 011 304 896 837 4. Siirtosaamiset 1 361 385 4 363 494 Lyhytaikaiset saamiset yht. 7 475 913 10 512 899 Saamiset yhteensä 7 475 913 10 512 899 III Rahoitusarvopaperit Rahat ja pankkisaamiset yht. 10 379 481 4 938 874 VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ 18 149 416 15 781 630 VASTAAVAA YHTEENSÄ 20 028 312 17 058 036 28

31.12.2013 31.12.2012 VASTATTAVAA A OMA PÄÄOMA I Peruspääoma 2 712 803 2 712 802 IV Edellisten tilikausien yli/alijäämä 95 078 58 972 V Tilikauden yli/alijäämä 8 940 36 107 OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ 2 816 821 2 807 881 B POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET PAKOLLISET VARAUKSET D TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 2. Lahjoitusrahastojen pääoma 21 048 23 732 3. Muut toimeksiantojen pääoma 100 827 53 465 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT YHT. 121 875 77 197 E VIERAS PÄÄOMA I Pitkäaikainen II Lyhytaikainen 2. Lainat rahoitus- ja vak.lai 0 0 5. Saadut ennakot 362 0 6. Ostovelat 6 074 281 5 562 367 7. Muut velat 980 393 886 865 8. Siirtovelat 10 034 580 7 723 726 Lyhytaikainen vieras po. yht. 17 089 616 14 172 958 VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ 17 089 616 14 172 958 VASTATTAVAA 20 028 312 17 058 036 Omavaraisuusaste, % 14,1 % 16,5 % Suhteellinen velkaantuneisuus, % 12,4 % 10,8 % Kertynyt ylijäämä 104 019 95 078 Kertynyt ylijäämä, /asukas 3 3 Lainakanta 31.12. 0 0 8.4 Kokonaistulot ja -menot TULOT eur % MENOT eur % Varsinainen toiminta Varsinainen toiminta Toimintatuotot 137 370 635 100 Toimintakulut 136 944 573 99 Korkotuotot 4 106 0 Korkokulut 0 Muut rahoitustuotot 76 921 0 Muut rahoituskulut 72 088 0 Investoinnit Investoinnit Rahoitusosuudet inv.menoihin Käyttöomaisuusinvestoinnit 1 028 551 1 Käyttöomaisuuden myyntitulot Rahoitustoiminta Rahoitustoiminta Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen lisäys Lyhytaikaisten lainojen vähennys Oman pääoman lisäykset Oman pääoman vähennykset Kokonaistulot yhteensä 137 451 662 100 Kokonaismenot yhteensä 138 045 212 100 29

8.5 Tilikauden tuloksen käsittely Yhtymähallitus esittää yhtymäkokoukselle, että tilikaudelta 1.1. - 31.12.2013 muodostunut tulos 8 940,42 vahvistetaan ja kirjataan edellisten tilikausien yli- ja alijäämätilille. 9 Talousarvion toteutuminen Kuntayhtymän yhtymäkokouksen kertomusvuodelle vahvistaman talousarvion toteutuma muodostui seuraavaksi: TP 2012 TA2013 TA2013 TA2013 TP 2013 Ali/Yli Tot% Toimintatuotot alkuperäinen muutokset muutettu Myyntituotot -3 144 494-3 103 576-3 103 576-3 381 573 277 997 109,0 Maksutuotot -9 549 469-9 788 141-9 788 141-9 792 500 4 359 100,0 Tuet ja avustukset -1 624 737-1 973 300-1 973 300-1 965 881-7 419 99,6 Muut toimintatuotot -758 613-723 191-723 191-800 520 77 329 110,7 Toimintatuotot yhteensä -15 077 313-15 588 208 0-15 588 208-15 940 473 352 265 102,3 Toimintakulut Palkat ja palkkiot 41 939 658 43 229 537 130 837 43 360 374 42 856 985 503 389 98,8 Eläkekulut 7 330 932 7 793 403 21 523 7 814 926 7 154 898 660 029 91,6 Muut henkilösivukulut 1 465 673 2 089 877 7 640 2 097 517 1 939 004 158 513 92,4 Henkilöstökulut yhteensä 50 736 262 53 112 817 160 000 53 272 817 51 950 887 1 321 930 97,5 Palvelujen ostot 60 036 307 61 278 073 2 720 000 63 998 073 64 079 298-81 225 100,1 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 3 807 697 3 496 652 20 000 3 516 652 3 933 601-416 949 111,9 Avustukset 9 158 735 9 450 723 9 450 723 9 420 023 30 700 99,7 Muut toimintakulut 7 616 781 7 941 086 7 941 086 7 560 764 380 322 95,2 Toimintakulut yhteensä 131 355 782 135 279 351 2 900 000 138 179 351 136 944 573 1 234 778 99,1 Toimintakate 116 278 469 119 691 143 2 900 000 122 591 143 121 004 100 1 587 043 98,7 Suunn. mukaiset poistot 424 866 522 057 522 057 426 061 95 996 81,6 Kuntien maksuosuus 116 703 335 120 213 200 2 900 000 123 113 200 121 430 161 1 683 039 98,6 Alkuperäinen talousarvio 2013 sisältää sisäisiä eriä 973 894 euroa, joiden toteutuma oli 1 034 681,40 euroa. Yllä olevassa laskelmassa näitä sisäisiä eriä ei ole huomioitu. Verrattuna talousarvion mukaiseen jäsenkuntien maksuosuuteen (121.430.161 euroa) toteumaprosentiksi saadaan 98,6 %. Kallion kokonaiskustannukset kasvoivat edellisen vuoden tilinpäätökseen +4,0 %. Oman toiminnan kustannusten kasvu verrattuna vuoden TP2012 on +2,2 %, Ostetun erikoissairaanhoidon kustannusten kasvu verrattuna vuoden TP2012 on +9,4 % Ostetun erikoissairaanhoito alittaa vahvistetun talousarvion 762.387 euroa. Oman toiminnan talousarvio alittaa vahvistetun talousarvion 920.652 euroa. Kokonaisuutena kuntayhtymän talousarvio alittaa vahvistetun talousarvion 1.683.039 euroa. 30

Toimintatulot 2013 Maksutuotot Tuet ja avustukset 7,1 % 1,4 % Muut myyntitulot 2,5 % Vuokratuotot 0,4 % Muut toimintatuotot 0,2 % Jäsenkuntien osuudet esh:n ostoihin 24,3 % Jäsenkuntien maksuosuudet 64,0 % Kuva: Toimintatulot Toimintamenot 2013 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 2,9 % Avustukset 6,9 % Muiden palveluiden osto 22,4 % Vuokrakulut 5,2 % Muut toimintakulut 0,3 % Henkilöstökulut 37,9 % Erikoissairaanhoitopalvelut 24,4 % Kuva: Toimintamenojen jakauma Muiden palveluiden ostoihin suurimpina palveluostoryhminä sisältyvät: TP 2012 TP 2013 milj. - asiakaspalveluiden ostot (pois lukien esh) 10,8 10,8 - palvelusetelipalvelut 3,3 4,4 - ruokahuoltopalvelut 2,6 2,9 - puhtaanapitopalvelut 2,1 2,1 31

Tuoteryhmien nettomenot 2013 Työterveyshuolto (0,0 %) Projektit (0,0 %) Ympäristöterveydenhuolto (0,9 %) Kuntoutuspalvelut (1,4 %) Aikuispsykososiaaliset palvelut (2,8 %) Suun terveydenhuolto (2,8 %) Toimeentulotuki ja työllistäminen (2,8 %) Perhepalvelut (4,9 %) Vammaispalvelut (6,8 %) Vastaanottopalvelut (9,1 %) Varhaiskasvatus (14,0 %) Hoito- ja hoivapalvelut (26,1 %) Erikoissairaanhoito (28,4 %) -44 000 15 000 1 083 000 1 709 000 3 363 000 3 403 000 3 452 000 5 941 000 8 275 000 10 999 000 17 046 000 31 703 000 34 484 000 0 10 000 000 20 000 000 30 000 000 40 000 000 32