TOIMENPIDEOHJELMA 2011-2020 1(16) Tyt / projektit / T.Hokkanen 27.2.2011 ESPOON KESKUKSEN KAUPUNKIUUDISTUKSEN TOIMENPIDEOHJELMA 2011 2020 ESPOON KAUPUNKI ESPOON KESKUKSEN KEHITTÄMISPROJEKTI PL 49 02070 ESPOON KAUPUNKI WWW.ESPOO.FI ESBO STAD ESBO CENTRUM UTVECKLINGSPROJEKT PB 49 02070 Esbo stad WWW.ESBO.FI
2(16) ESPOON KESKUKSEN KAUPUNKIUUDISTUKSEN TOIMENPIDEOHJELMA 2011 2020 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO 2. TAUSTA 3. KAUPUNKIUUDISTUKSEN PERUSTELUT 4. OHJELMAN OSAHANKKEET 1) Suviniitty 2) Suvela 3) Espoontori - Entresse -kauppakeskushanke 4) Lommilan kauppakeskushanke 5) Aseman matka- ja palvelukeskus 6) Virastokeskuksen kaupunkirakenteen ja palveluiden uudistaminen 7) Omnian kampushanke 8) Suvela - asema - Lommila -akseli 9) Kirkkojärven ja Espoonjoen ympäristö 10) Keskuksen kaupunkirakenteen eheyttäminen 5. KUSTANNUKSET JA TULOT 6. JATKOTOIMET Liite: 1) Kartta toimenpideohjelman osahankkeista 2) Aikataulu
3(16) 1. JOHDANTO Tämä toimenpideohjelmaluonnos on esitys siitä, miten Espoon keskuksen keskeisen kehittämisalueen uudistaminen ohjelmoidaan seuraaviksi noin kymmeneksi vuodeksi. Esitykseen on koottu päätöksenteon pohjaksi alueen keskeiset 10 hanketta, jotka yhdessä muodostavat aluekehittämisen rungon. Samalla perustellaan, miksi Espoon keskuksen uudistaminen vaatii kaupungin ohjaavaa roolia ja riittävää käynnistymisvaiheen resursointia. Uudistustyö vaatii useissa kohdissa yhteistyötä alueen muiden toimijoiden kanssa, kuten esimerkiksi Omnian, seurakunnan ja alueen kaupallisten toimijoiden (Kesko, HOK-Elanto, Citycon, Capman) kanssa. Lisäksi uudistamisen suuntaviivoista tulee päättää kaupungin luottamuselimissä (EKYJ, kaupunkisuunnittelulautakunta), jotta hankkeiden oikea-aikaiselle etenemiselle mm. kaavoituksessa luodaan edellytykset. Ohjelma on vähitellen tarkentuvan suunnitelman runko, joka on tarkoitus esitellä Elinkeino- ja kilpailukykyjaoksessa 14.3.2011. Hankkeista osa kytkeytyy ns. RYM / RIE -työpakettiin, jonka virallinen nimi on Alueellinen innovaatioekosysteemi (Regional Innovation Ecosystem RIE). Espoo toimii työpaketin pääomistajana eli veturina. Kokonaisuudella kaupunki toteuttaa valtuuston päättämän strategian kohtaa 5 Elinvoimainen ja kilpailukykyinen kestävän kehityksen kaupunki. 2. TAUSTA Vuonna 2003 kaupunginhallituksessa hyväksyttiin Espoon keskuksen kehittämisohjelma, joka sisälsi 14 kehittämistavoitetta. Tavoitteista suuri osa on toteutunut tai toteutumassa lähiaikoina. Nyt esitettävä toimenpideohjelma tarkentaa ja päivittää vuoden 2003 kehittämisohjelmaa tämän päivän tilanteeseen. Espoon keskuksen ja Vanha Espoon suuralueen väestö kasvaa voimakkaasti tulevina vuosina. Lähivuosina rakenteille lähtevä kaupunkiradan jatke on alueen vetovoimaisuuden kannalta merkittävä hanke ja tuonee mukanaan kasvavaa kiinnostusta alueeseen. Espoon keskuksessa on tällä hetkellä ja tulevaisuudessa yhä suurempi vaje kaupallisista palveluista. Siksi onkin tärkeää, että Espoontorin ja Entressen yhdistämisen sekä Lommilan kaupallisen keskuksen asemakaavat saadaan hyväksytyiksi ja niiden toteuttamisesta voidaan päättää. Kevään 2010 kaupungintalopäätöksen jälkeen voidaan aloittaa virastokeskusalueen kokonaisvaltainen uudistaminen. Asemanseudun, virastokeskuksen sekä Suvela-Lommila -akselin kaupunkirakenteelliseen sekä ennen kaikkea sisällölliseen kehittämiseen on saatava alueen toimijat mukaan. Omnian koulutuskuntayhtymän ja kaupallisten toimijoiden rooli alueen moottoreina on tärkeä. Yhteistyön nivominen yhteen kokonaisuudeksi edellyttää kaupungin voimakasta osallistumista ja ohjausta. Uusia toimintatapoja haetaan yhteistyössä kaupungin, Aaltoyliopiston ja alueen toimijoiden kesken RYM / RIE -yhteistyöhankkeessa seuraavien neljän vuoden ajan. Tässä toimenpideohjelmassa kuvataan runkohankkeet, joihin aluekokonaisuuden uudistustyö keskittyy seuraavien 10 vuoden aikana.
4(16) 3. KAUPUNKIUUDISTUKSEN PERUSTELUT Espoon keskuksen kaupunkirakenne perustuu 60- ja 70-luvun ajatteluun ja lisäksi alkuperäinen keskuksen idea on jäänyt toteutumattomana keskeneräiseksi. Toimintojen erottaminen kansilla, radan jakava vaikutus, sisällöllisesti yksipuolinen virastoalue ja keskuksen hajanainen rakenne ovat heikkouksia, joita pyritään uudistuksella parantamaan. Nykyaikainen ekologinen kaupunkirakenne perustuu joukkoliikenteen laadukkaisiin solmupisteisiin sekä palvelujen ja asumisen tehostamiseen näiden solmujen ympärillä. Solmupisteisiin keskitetään riittävät arjen palvelut ja liikkuminen solmujen välillä mahdollistetaan hyvillä kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen yhteyksillä. Pysäköinti hoidetaan keskitetysti ja tehokkaasti joko maanalaisilla tai maanpäällisillä laitoksilla, mikä mahdollistaa autoille varatun tilan käyttämisen rakentamiseen tai ympäristön laatua parantavien tilojen luomiseen. Viheralueet ja keskeiset kaupunkitilat toteutetaan korkeatasoisesti myös eri vuodenajat huomioon ottaen ja osana alueen viherverkostoa. Kaupungin roolina on toimia osahankkeiden mahdollistajana, yhteistyökumppaneiden etsijänä ja hankkeiden käynnistymisen kannalta kriittisen alkuinvestoinnin toteuttajana. Ilman voimakasta alkuvaiheen kehitys- ja investointipanostusta ei vähemmän vetovoimaisten tai imagoltaan huonojen alueiden uudistuminen käynnisty. Uudistustyön kannalta keskeistä on palvelusisällön luominen yhdessä alueen toimijoiden kanssa. Espoon keskuksen rooli tulevaisuudessa voi tukeutua Omnian kampusalueeseen, palvelujen synnyttämiseen oppilaitoksen koulutuksellisista lähtökohdista yhdessä kaupungin ja alueen kaupallisten toimijoiden kanssa. Suvelan alueen integroiminen osaksi Suviniittyä ja aseman seutua sekä Suvelan sisäisen palvelurakenteen vahvistaminen on tärkeää alueen eriarvoistumisen lieventämiseksi. Täydennysrakentamisen mahdollistaminen ja palvelukeskuksen, "Suvelan sydämen", uudistaminen ovat alueidentiteetin kannalta oleellisen tärkeitä askeleita. Täydennysrakentamisen taloudellisen yhtälön onnistuminen edellyttää kaupungin taholta erityistoimia, jotka liittyvät mm. pysäköinnin järjestämiseen. Kaupunkiuudistuksen kannalta keskeisten tekijöiden kartoittaminen, tutkiminen ja perusteleminen taloudellisin laskelmin aluetalouden näkökulmasta ovat tärkeitä. Kaupungin investoinnit kunnallistekniikkaan, katuihin, pysäköintilaitoksiin, terminaaleihin, palvelurakennuksiin jne. ovat alkuvaiheessa huomattavia verrattuna hyötyihin ja tuloihin, jotka kertyvät vasta pidemmän ajan kuluessa. Siksi taloudellisen mekanismin tunteminen aluetalouden kannalta ja koko alueen "elinkaaren" ajalta on oleellista tehtävien ratkaisujen ja päätösten perustelemiseksi. Aikajänne alueen uudistamiseksi on pitkä; osahankkeet etenevät eri aikatauluissa ja ovat eri vaiheissa. Kaupallisen hankkeen toteutumista edeltää esisuunnittelu- ja kaavoitusvaihe, toteutussuunnittelu ja rakentaminen. Alkuhetkestä käyttöönottoon kuluu yleensä vähintään viisi vuotta. Siksi vireillä tulee olla useita toteutusohjelmaan kuuluvia hankkeita ja niitä tulee edistää ajallisesti rinnakkain.
5(16) 4. OHJELMAN OSAHANKKEET Ohessa kuvataan Espoon keskuksen uudistamisen kannalta 10 keskeisen hankkeen sisältö ja laajuus, vaihe, osapuolet, kustannukset ja tulot sekä arvioitu aikataulu. Hankkeiden sijainti esitetään liitteen kartassa. 1) Suviniitty Sisältö: Suviniityn alueen toteuttaminen. Alueesta rakennetaan lähivuosina tiivis ja kaupunkimainen uusi kaupunginosa, jonne on mahdollista muuttaa lähes 2000 uutta asukasta. Alueen kaupunkimaisuus perustuu pysäköinnin sijoittamiseen Suviniityn kalliopysäköintilaitokseen, joka toimii samalla laajemman alueen väestönsuojana. Alueelle rakennetaan myös koulu ja päiväkoti. Laajuus: Suviniityn kolmen asemakaava-alueen mitoitus on noin 85 000 k-m2. Vaihe: Asemakaavat ovat lainvoimaiset paitsi Suviniitty III:n asemakaava odottaa maankäyttösopimusta. Päiväkodista ja koulusta ei ole vielä suunnitelmia. Ensimmäiset asuintontit on luovutettu vuonna 2010. Osapuolet: Kaupunki myy ja vuokraa tontteja yksityisille rakennuttajille. Tilakeskus liikelaitos rakentaa koulun ja päiväkodin. Kalliopysäköintilaitoksen rakennuttaa kaupungin omistama Kiinteistö Oy Suviniityn pysäköinti. Kustannukset ja tulot: Kadut, kunnallistekniikka ja puistot 12 M Kalliopysäköintilaitos ja väestönsuoja 22 M Koulu ja päiväkoti 16 M Tontinmyynti ja sopimuskorvaustuloarvio 30 34 M Yksityisen rakentamisen arvo noin 255 M Aikataulu: Asuinrakentaminen on alkanut alueen itäosasta alkuvuodesta 2011. Katujen rakentaminen on alkanut vuonna 2010. Koko alueen rakentaminen jatkuu noin vuosiin 2016 2017 asti. 2) Suvela 2a) Suvelan aluetalousmalli (osa RYM / RIE -työpakettia) Sisältö: Tavoitteena on luoda aluetalousmalli, joka on sovellettavissa muillakin kaupunkialueilla. Mallin mahdollisina yhteistyötahoina ovat kaupunki, alueen asunto- ja kiinteistöosakeyhtiöt ja yksityiset palveluntuottajat. Alueen sisällä tutkitaan ja pyritään ottamaan käyttöön uudenlaisia keinoja, normeja ja erityisresursointia kaupungin taholta, jotta mm. täydennys- ja korjausrakentaminen ja palvelukorttelin rakentaminen mahdollistuvat.
6(16) Laajuus: Alue käsittää Suvelan tilastoalueen länsiosan, Sokinsuontien ostoskeskuksen ja Kirstinharjun välisen noin 0,5 km2 laajuisen alueen, jonka rakennuskanta on pääasiassa 70-luvulla rakennettuja kerrostaloja. Vaihe: Alueella on voimassa oleva asemakaava. Alueella mahdollisesti toteutettavat täydennysrakennushankkeet edellyttävät kaavamuutoksia. Osapuolet: Kaupunki, Aalto-yliopisto, yksityiset asunto-osakeyhtiöt, kiinteistöosakeyhtiöt, kaupalliset toimijat sekä myöhemmin yksityinen toteuttajaosapuoli. Kustannukset ja tulot: Alueen katuverkko ja kunnallistekniikka ovat valmiina; pienet muutokset ovat mahdollisia. Keskitetyn pysäköinnin järjestäminen edellyttää investointeja, joiden rahoitusmalleja on tarkoitus tutkia. Täydennysrakentamispotentiaalia alueella on asumiseen noin 40 000 50 000 k-m2 ja palvelu- ja liikerakentamiseen noin 10 000 k-m2. Tämä merkitsee mahdollisuutta saada alueelle noin 1000 uutta asukasta, joka on noin 10 % tilastoalueen väestöstä. Uudesta rakennusoikeudesta saatavat myynti- ja sopimustulot (maksimi 14 21 M ) kohdennetaan kokonaisuudessaan alueen täydennysrakentamiseen, pysäköintijärjestelyjen ja palvelujen toteuttamiseen. Aikataulu: Selvitysvaihe on käynnistynyt ja kestää noin 2-3 vuotta. Täydennys- ja korjausrakentaminen voinee alkaa noin 2 vuoden kuluttua ja se jatkuu ainakin 10 vuotta. 2b) Suvelan eteläisen kärkikorttelin (Espoonkruunu) uudistaminen ja liittäminen Suviniittyyn Sisältö: Kaupunki yhdessä Espoonkruunun kanssa käynnistää vuokratalokorttelia koskevan uudistushankkeen. Korttelia ja sen "jatketta" Sunantien suuntaan tarkastellaan kokonaisuutena ja rajoitteista vapaana. Espoonkruunu on ilmaissut halunsa kehittää peruskunnostamisvaiheeseen tulevaa korttelia jopa osittain purkaen ja maanvaihdoin. Tällöin Suvelan "pään" liittäminen Suviniittyyn ja Espoon keskukseen voidaan tutkia vapaista lähtökohdista. Laajuus: Korttelin nykyinen rakennusoikeus on noin 27 000 k-m2. Kortteliin tutkitaan 40 000 45 000 k-m2 rakentamista siten, että osa on omistusasumista. Korttelin jatkeena Sunantien varteen tutkitaan asumista noin 5000 7000 k-m2. Vaihe: Alueella on voimassa oleva asemakaava. Hanke edellyttää asemakaavan muutosta. Selvitysvaihe on käynnistymässä. Osapuolet: Kaupunki ja Espoonkruunu. Kustannukset ja tulot: Alueen katuverkko ja kunnallistekniikka ovat valmiina. Pysäköinnin järjestämistä tutkitaan korttelin sisällä. Uudesta rakennusoikeudesta saatavat tulot voivat olla noin 6 8 M. Aikataulu: Selvitysvaihe käynnistyy ja kestää noin vuoden. Asemakaavan laadinta vie vähintään vuoden, joten rakentaminen on mahdollista aikaisintaan vuonna 2014 2015.
7(16) 3) Espoontori - Entresse -kauppakeskushanke Sisältö: Espoontorin ja Entressen kauppakeskusten yhdistämiseksi ovat Citycon ja CapMan saaneet suunnitteluvarauksen. Tarkoituksena on tehdä nykyisistä kahdesta erillisestä yksiköstä yhtenä kokonaisuutena toimiva kauppakeskus ja laajentaa sitä noin kaksinkertaiseksi. Liiketilan lisäksi hankkeessa tutkitaan asumista ja toimistorakentamista. Kaupungin tavoitteena on saada aikaiseksi kaupunkikuvallisesti korkeatasoinen kokonaisuus, jossa kevyen liikenteen yhteyksiä parannetaan asemalta Suviniityn suuntaan. Laajuus: Nykyisten kauppakeskusten yhteinen kaupallinen pinta-ala on noin 20 000 k-m2. Laajennuksen jälkeen ala on noin 40 000 k-m2, mikä mahdollistaa 1-2 päivittäistavarakaupan suuryksikköä sekä kattavan määrän erikoistavarakauppaa ja palveluita. Asuinrakentamista ja toimistotilaa on alustavasti arvioitu hankkeeseen noin 20 000 k-m2. Vaihe: Alueella on voimassa oleva asemakaava. Selvitysvaiheen jälkeen hanke edellyttää asemakaavan muutosta. Osapuolet: Citycon (Espoontori), CapMan (Entresse) ja kaupunki. Kustannukset ja tulot: Alueen katuverkko ja kunnallistekniikka ovat valmiina, paitsi hankkeen itäpuolinen Sunantie siirretään vuoden 2011 2012 aikana. Uudesta rakennusoikeudesta saatavat tulot voivat olla noin 14 16 M. Aikataulu: Selvitysvaihe ja asemakaavan laadinta vievät noin 2 vuotta, joten laajennushanke voisi olla valmis vuonna 2015. 4) Lommilan kauppakeskushanke Sisältö: Kaupan keskusliikkeet Kesko ja HOK-Elanto suunnittelevat Turunväylän ja Kehä III:n väliselle alueelle yhteensä 110 000 k-m2:n kauppakeskuskokonaisuutta. Ympäröivissä kortteleissa on lisäksi rakennusoikeutta toimisto-, hotelli- ja teollisuusrakentamiselle noin 60 000 k-m2. Hankkeen myötä Lommilan ja ympäristön väyliä ja kevyen liikenteen yhteyksiä parannetaan huomattavasti. Hanke toimii merkittävänä kehityssysäyksenä Espoon keskuksen kaupunkiuudistukselle. Hanke on osa RYM / RIE -työpakettia osahankkeiden 7 ja 8 kautta, joissa tutkitaan akselia Suvela - asemanseutu - Lommila sekä Omnian kampusaluetta. Hanke on tarkoitus toteuttaa kahdessa vaiheessa; ensin 60 000 k-m2 kauppakeskus sekä myöhemmin 50 000 k-m2:n lisäosa. Lommilan hanke luo pohjan viereisen Vehon alueen ja ympäröivien kortteleiden, Nimismiehenpellon ja väyläyhteyksien kehittämiselle Laajuus: Kauppakeskusten yhteinen kaupallinen pinta-ala on 110 000 k-m2 ja se sisältää kaksi päivittäistavarakaupan suuryksikköä. Muuta maankäyttöä on asemakaavassa toistaiseksi 60 000 k-m2. Vehon alue tarjoaa jatkossa merkittävän kehittämis- ja kasvupotentiaalin alueelle. Lommilan hanke tuo alueelle noin 1000 uutta työpaikkaa.
8(16) Vaihe: Käynnissä on asemakaavan muutos. Maakuntakaavassa on merkintä kaupan suuryksikölle Lommilan alueella. Osapuolet: Kesko, HOK-Elanto ja kaupunki. Kustannukset ja tulot: Kadut, kunnallistekniikka ja puistot 35 40 M Sopimuskorvaustuloarvio 40 55 M Yksityisen rakentamisen arvo noin 350 M Aikataulu: Asemakaava on ollut vireillä pitkään. Mikäli asemakaava hyväksytään vuonna 2011 ja asemakaava saa lainvoiman vuonna 2012, voivat maanomistajat tehdä hankkeen toteuttamispäätöksen 1. vaiheesta vuonna 2012. Suunnittelu ja rakentaminen vievät 4 vuotta, jolloin kauppakeskuksen 1. vaihe voi olla avattavissa noin vuonna 2016 ja toinen vaihe 2020. Mikäli kaavasta valitetaan, 1. vaihe voi olla avattavissa valituksen kumoon mennessä aikaisintaan vuonna 2018 ja 2. vaihe myöhemmin. Alueella on tällä hetkellä kaupallisen tarjonnan vaje; alueen kuluttajista tekee ostoksensa 46 % päivittäistavaran ja 75 % erikoistavaran osalta muualla kuin Espoon keskuksessa. 5) Aseman matka- ja palvelukeskus Osahankkeen a) osa koostuu konkreettisesta rakentamishankkeesta, jossa toteutetaan kaupunkiradan jatke välillä Leppävaara - Espoon keskus ja samalla rakennetaan Espoon keskuksen linja-autoterminaali ja liityntäpysäköintilaitos. Osa b) on kehityshanke, jossa tutkitaan radan päälle rakentamisen edellytyksiä osana aseman seudun matka- ja palvelukeskusta. 5a) Kaupunkirata ja linja-autoterminaali Sisältö: Leppävaaran ja Espoon keskuksen välille rakennetaan toinen raidepari, joka mahdollistaa kaupunkirataliikenteen. Alueen liityntäpysäköinti ja linjaautoliikenne keskitetään terminaaliin, jonka kautta luodaan korkealaatuiset yhteydet linja-autosta junaan. Yhteydet ympäröiviin kaupallisiin ja julkisiin palveluihin tehdään toimiviksi. Laajuus: Ratapituus on noin 10 kilometriä, hanke sisältää 6 aseman parantamisen. Espoon keskuksen terminaalin muutosalue käsittää koko Espoontorin kauppakeskuksen ja radan välisen alueen. Vaihe: Yleissuunnitelma on laadittu. Radan hankearvio on päivitetty vuonna 2007 ja hanke odottaa valtion budjettipäätöstä lähivuosina. Espoon keskuksen linjaautoterminaalin rakennussuunnitelmat laaditaan vuosina 2011 2012, jolloin rakentamaan päästään näiltä osin vuonna 2013. Osapuolet: Ratahallintokeskus (valtio) ja kaupunki. Linja-autoterminaali liittyy myös Espoontorin (Citycon) kehittämishankkeeseen.
9(16) Kustannukset ja tulot: Kaupunkirata 140 M, josta Espoon osuus on noin 40 M Linja-autoterminaali ja liityntäpysäköintilaitos 22 M Hanke toimii merkittävänä aluekehityksen käynnistäjänä. Leppävaaran esimerkin mukaisesti kaupunkirata luo huomattavaa toimeliaisuutta vaikutuspiiriinsä ja käynnistää merkittäviä investointeja. Suorien tulojen laskeminen on vaikeaa, mutta välilliset vaikutukset lienevät satoja miljoonia pelkästään käynnistyvien rakentamishankkeiden arvoina mitattuna. Aikataulu: Toteutus riippuu valtion hanke- ja rahoituspäätöksestä, johon vaikuttaa sijoitus Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmassa (HLJ). Hankepäätöksestä radan käyttöön ottoon kuluu noin 5 vuotta, joten rata voi olla valmis aikaisintaan vuosina 2016 2017. 5b) Yhteydet radan yli ja kansirakentaminen (osa RYM / RIE -työpakettia) Sisältö: Junarata on keskuksen kaupunkirakennetta jakava ja toiminnallisuutta huonontava elementti. Osahankkeessa on tarkoitus tutkia miten yhteyksiä radan poikki voidaan parantaa vaiheittain rakentamalla siltayhteyksiä ja kansia, joiden varaan voidaan perustaa tulevaisuuden maankäyttöä, kuten asumista, liike- ja toimistotilaa sekä palveluja. Kansirakentaminen on haastavaa ja kallista verrattuna tavanomaiseen rakentamiseen. Liiketaloudellisesti kannattava hanke ei synny ilman kaupungin osallistumista perusinfran, kuten silta- ja kansirakenteiden alkuinvestoinnin rahoitukseen. Kannelle rakentamisen määrä tulee olla niin suurta, että kannen tai sillan rakentaminen voidaan rahoittaa sen päällisillä rakennusoikeuksilla. Hankkeen korkeatasoisen sisällön muodostaminen, vaiheistus ja rahoitusmekanismit edellyttävät suunnittelu- ja tutkimuspanosta jo ennen kuin on olemassa konkreettista toteutushanketta. Laajuus: Selvitysalue on koko rata-alue Espoontorin ja virastokeskuksen välillä. Hankkeeseen sisältyy myös radan pohjoispuolisen nauhamaisen maa-alueen maankäytön kehittäminen, jossa on nykyisin tarpeeton vanha rata-aluevaraus. Vaihe: Alustava selvitysvaihe osana RYM / RIE -tutkimuspakettia. Osapuolet: Kaupunki ja Aalto-yliopisto. Mahdollisesti Ratahallintokeskus, Citycon (Espoontori) sekä myöhemmin yksityinen toteuttajaosapuoli. Kustannukset ja tulot: Selvitetään hankkeessa. Aikataulu: Selvitysvaihe käynnistyy ja kestää vähintään vuoden. Mahdollinen konkreettinen toteutushanke edellyttää asemakaavan muutosta.
10(16) 6) Virastokeskuksen kaupunkirakenteen ja palveluiden uudistaminen 6a) Valtuustotalon laajennus ja palvelukortteli Sisältö: Suunnitellaan nykyisestä valtuustotalosta ja sen laajennuksesta korkeatasoinen toiminnallinen kokonaisuus, "demokratiatalo", jossa toteutetaan digitaalinen audiovisuaalinen kokous-, esittely- ja kokoontumistilaympäristö. Tämä vastaa Espoon tavoitetila 2030 määrittelyssä ja asiakas- ja kuntalaispalvelussa käytettävien menetelmien ja erityisesti digitalisoinnin avulla tehtävän havainnollistamisen kehityshaasteisiin. Kokonaisuuteen kuuluu lisäksi asuin-, pienliiketila-, palvelu- ja toimistokortteli sekä tapahtuma-aukio uudistuvan virastokeskuksen ytimessä. Laajuus: Valtuustotalon, kaupungintalon ja virastotalo 1:n korttelit. Vaihe: Alustava selvitysvaihe. Osapuolet: Kaupungin hanke. Kustannukset ja tulot: Selvitetään hankkeessa. Aikataulu: Selvitysvaihe on valtuustotalon osalta käynnissä ja kestää noin vuoden. Laajempi toteutushanke edellyttää asemakaavan muutosta, paitsi valtuustotalon laajennuksen osalta voidaan edetä nykyisen asemakaavan pohjalta. 6b) Virastoalueen täydennysrakentaminen (osa RYM / RIE -työpakettia) Sisältö: Tutkitaan koko radan pohjoispuolisen virastoalueen täydennysrakentamismahdollisuudet. Työhön kuuluu Lagstadin puistoakselin suunnittelu sekä kokonaan tai osittain keskitetyn aluepysäköinnin selvittäminen maanalaisissa tai maanpäällisissä laitoksissa. Alueen toimijoiden (Omnia ym.) rooli määritellään alueen palveluliiketoiminnassa, yleisessä elävöittämisessä ja vetovoiman lisäämisessä sekä mahdollisuudet uudenlaisten palvelukonseptien synnyttämiseksi alueelle. Uusia palveluja voisivat olla esimerkiksi asuinrakennusten kivijalkaan sijoittuvat opiskelijoiden ylläpitämät palvelut (Omnia), yhteiskauppatilat, monipuoliset palvelusolmut (monipalvelukeskus), alustat uusien yritysideoiden kokeilemiselle sekä verkostomaisesti tuotetuille lähipalveluille. Laajuus: Selvitysalue on radan ja Hotelli Kuninkaantien välinen alue. Vaihe: Alustava selvitysvaihe osana RYM / RIE -tutkimuspakettia. Osapuolet: Kaupunki, Omnia ja Aalto-yliopisto. Muut yhteistyökumppanit selvitetään työn aikana. Kustannukset ja tulot: Selvitetään hankkeessa. Uutta asuinrakentamista voidaan alustavasti saada alueelle noin 50 000-60 000 k-m2. Uudesta rakennusoikeudesta saatavat tulot voivat olla noin 18 21 M. Aikataulu: Selvitysvaihe käynnistyy ja kestää vähintään vuoden. Mahdollinen konkreettinen toteutushanke edellyttää asemakaavan muutosta.
11(16) 7) Omnian kampushanke (osa RYM / RIE -työpakettia) Sisältö: Tutkitaan, miten Omnian sijainti Espoon keskuksen ja Lommilaan mahdollisesti tulevan liike- ja palvelukeskuksen puolivälissä tarjoaa luontevan aseman osallistua alueen kehittämiseen monin eri tavoin, mm. vahvana aikuiskouluttajana. Tavoitteena voi olla esimerkiksi sellaisten palvelupisteiden kehittäminen, joissa osallistuvien opiskelijoiden ammattiin oppiminen olisi osa palveluprosessia. Omnia voi ottaa osalleen esimerkiksi oppilaitoksen koulutusaloista ja asiakkaiden profiileista johdettuihin teemoihin, joita voivat olla: ruokapalvelut, siivous-, lastenja kodinhoitopalvelut, hyvinvointipalvelut, vaatetuspalvelut, senioripalvelut, syrjäytymisuhan alla olevat nuoret, maahanmuuttajakysymykset, tapahtuma-, juhla- ja matkailupalvelut, valmennus tietoyhteiskuntaan (sosiaalinen media). Omnian monialaista osaamista voidaan suunnata tuottamaan erilaisia elämys- ja valmennuspalveluja asukkaiden aktivoimiseksi ja helpottamaan alueelle muualta tulijoiden integrointia ja koko alueen yhteisöllisyyttä. Espoon keskukseen voitaisiin esimerkiksi sijoittaa sopiviin paikkoihin tiettyyn elämäntilanteeseen liittyviä yhteismyymälöitä tai palvelupisteitä, joissa ratkotaan asiakkaitten ongelmia kokonaisvaltaisesti eikä vain tarjota esim. johonkin materiaaliin tai tekniikkaan perustuvia tuotteita. Opiskelija-asumisen uudenlaiset konseptit selvitetään osana aluesuunnittelua. Osahankkeen sisällöstä on olemassa laajempi Omnian laatima hankesisältöehdotus. Laajuus: Selvitysalue on koko asemanseudun ja Lommilan välinen alue. Vaihe: Alustava selvitysvaihe osana RYM / RIE -tutkimushanketta. Osapuolet: Kaupunki, Omnia ja Aalto-yliopisto. Kustannukset ja tulot: Selvitetään hankkeessa. Aikataulu: Selvitysvaihe käynnistyy ja kestää 1-3 vuotta. 8) Suvela - asema - Lommila -akseli 8a) Yhteyksien kehittäminen (osa RYM / RIE -työpakettia) Sisältö: Tutkitaan akselin liikenneyhteyksien kehittämistä laatu- ja palvelutasoltaan korkeatasoisiksi siten, että yhteydet rakennetaan akselin palvelutarjontaan kiinteästi kytkeytyvinä. Tarkastellaan pikabussiyhteyksiä, liikennejärjestelmää kokonaisuutena ottaen huomioon vaihtomahdollisuudet junaan, kaukoliikenteen ja sisäisen liikenteen busseihin, erityisryhmien tarpeet (kutsupalvelu), tulevaisuuden informaatioteknologian mahdollisuudet, liikennöinnin ekologisuus (sähköbussit) sekä kevyen liikenteen laatukäytäväajattelu. Tavoitteena on maksimoida joukkoliikenne- ja kevyen liikenteen matkat alueen sisällä ja luoda järjestelmä, jonka sisällön kehittämiseen, toteuttamiseen ja ylläpitoon osallistuvat alueen kaupalliset toimijat sekä alueen muut intressiosapuolet, kuten kaupunki, Omnia ja seurakunta.
12(16) Laajuus: Selvitysalue on Suvelan, aseman seudun ja Lommilan välinen alue. Vaihe: Alustava selvitysvaihe osana RYM / RIE -pakettia. Osapuolet: Kaupunki, Aalto-yliopisto, kaupalliset toimijat (Kesko, HOK-Elanto, Citycon jne.), Omnia ja seurakunta. Kustannukset ja tulot: Selvitetään hankkeessa. Aikataulu: Selvitysvaihe kestää vuoden. Käynnistys resurssien mukaisesti. 8b) Nimismiehenpellon kehittäminen Sisältö: Laaditaan Nimismiehenpellon alueelle yhdessä maanomistajien kanssa 2-vaiheinen kehityskuva ja visio, miten alue kehittyy lähitulevaisuudessa ja pidemmällä tähtäimellä. Vaiheittaisuutta tarvitaan, koska alueella on toimijoita, jotka haluavat jatkaa nykyistä toimintaa jonkin aikaa. Alueen sijainti tarjoaa potentiaalia voimakkaallekin uudistamiselle pidemmällä tähtäimellä. Tutkitaan ainakin liike- ja toimistorakentamista ja asumista. Yhteydet Espoon keskukseen sekä Turunväylän poikki tutkitaan. Laajuus: Turunväylän ja Espoontien välinen Nimismiehenpellon alue. Vaihe: Alustava selvitysvaihe ennen mahdollista asemakaavan muutosta. Osapuolet: Kaupunki ja alueen maanomistajat. Kustannukset ja tulot: Selvitetään hankkeessa. Alueelle on saatavissa vapaista lähtökohdista noin 130 000 k-m2 uutta maankäyttöä. Asumisen osuus voi vaihdella voimakkaasti sen mukaan, minkälaisia tavoitteita asetetaan. Aikataulu: Selvitysvaihe kestää noin vuoden. Käynnistys resurssien mukaisesti. 9) Kirkkojärven ja Espoonjoen ympäristö Sisältö: Tutkitaan, miten ja missä laajuudessa Kirkkojärven historiallinen vesiallas saadaan palautettua osaksi Espoon keskuksen suurmaisemaa. Kirkkojärven ja Espoojoen rantojen virkistyskäyttö, toiminnallisuus, luontoarvot ja merkitys alueidentiteetin kasvattajana otetaan huomioon laadittaessa alueen viherverkoston ja kevyen liikenteen verkoston yleissuunnitelmaa. Tavoitteena on lisäksi Tuomiokirkon ympäristön, Glimsin ja muiden historiallisten kohteiden kytkeminen osaksi suunnitelmaa alueidentiteetin kasvattamiseksi ja historiallisen keskuksen merkityksen korostamiseksi. Laajuus: Selvitysalue on Espoonjokilaakso välillä Espoonväylä - Turuntie. Vaihe: Laaditun Espoonjokilaakson esiselvityksen tarkentaminen ko. alueella ja Kirkkojärven palauttamisen teknistaloudellisen selvityksen laatiminen. Osapuolet: Kaupungin oma hanke. Kustannukset ja tulot: Selvitetään hankkeessa Aikataulu: Selvitysvaihe on jo käynnistynyt ja kestää vajaan vuoden.
13(16) 10) Keskuksen kaupunkirakenteen eheyttäminen (osa RYM / RIE -työpakettia) Sisältö: Tutkitaan koko Espoon keskuksen alueella mahdollisia täydennysrakentamisen paikkoja ja muita toimia siten, että keskuksen kaupunkirakenne eheytyy ja keskukselle tulee selkeämmin havaittavat rajat. Saapuminen eri suunnista Espoon keskukseen tehdään selkeämmäksi ja tutkitaan mahdollisuuksia toteuttaa alueellinen opastusjärjestelmä liityntäpysäköintiin sekä kaupalliseen ja palvelupysäköintiin liittyen. Työtä tehdään Espoon keskuksen visiotyön yhteydessä. Hankkeeseen liittyen alueesta laaditaan osana RYM-hanketta alueellinen tietomalli, joka toimii päätöksenteon ja vuorovaikutusprosessien tukena ja jonka avulla rakentamis- ja muiden ratkaisujen vaikutuksia voidaan arvioida ja saada aikaiseksi ilmastonmuutoksen torjunnan edellyttämät muutokset. Laajuus: Selvitysalue on koko Espoon keskuksen alue. Vaihe: Alustava selvitysvaihe. Osapuolet: Kaupunki ja Aalto-yliopisto. Kustannukset ja tulot: Selvitetään hankkeessa. Espoon keskuksen alueella kaupunkirakennetta on mahdollista täydentää haluttaessa reilustikin. Tehdyn alustavan visiotarkastelun mukaan alueen potentiaali asukkaiden lisäämiseksi on noin 8000 asukasta ja 7000 työpaikkaa. Aikataulu: Selvitysvaihe kestää vähintään vuoden. 5. KUSTANNUKSET JA TULOT Edellä listatuista 10 osahankkeesta on arvioitu kaupungille aiheutuvat kustannukset infran ja rakennusten osalta niistä hankkeista, joista se on tiedossa. Samoin on arvioitu tulot maanmyynnistä ja sopimuskorvauksista sekä yksityisen ja julkisen rakentamisen arvo. Selvityshankkeista luvut saadaan vasta myöhemmin. Lisärakennusoikeuksia on otettu huomioon vain niissä hankkeissa, joissa on tehty jo aiemmin jonkinlaista tarkempaa arviota. Koko tarkastelualueen täydennysrakennusmahdollisuuksien kartoittamisen myötä tulopuoli ja rakentamisen arvo voivat kasvaa huomattavastikin menojen kuitenkaan kasvamatta paljoa, koska kadut ja kunnallistekniikka ovat pääosin olemassa. Suorien tulojen ja menojen lisäksi on huomattavia välillisiä vaikutuksia, joita on vaikea arvioida rahassa. Alueen vetovoimaisuuden, imagon ja toimeliaisuuden kasvu tuovat lisää mahdollisuuksia kehittää aluetta tulevaisuudessa. Osahankkeiden kustannukset kaupungille ovat noin 140 150 M Osahankkeiden tulot kaupungille ovat noin 120 140 M Osahankkeiden rakentamisen arvo on noin 1 200 1 400 M Alustavassa visiotyössä tarkasteltu lisärakennuspotentiaali kokonaisuudessaan Espoon keskuksen alueella on asuinrakentamisen osalta noin 400 000 k-m2 se-
14(16) kä liike- ja toimistorakentamisen osalta noin 300 000 k-m2. Toteutuessaan tämä merkitsee noin 230 250 M :n suoria tuloja kaupunkirakennetta tiivistämällä. 6. JATKOTOIMET Mikäli toimenpideohjelma hyväksytään EKYJ:ssa, ohjelmaa on tarkoitus päivittää ja seurata sen toteutumista vuosittain. Osa hankkeista vaatii tarkempaa sisällön määrittelyä yhteistyökumppaneiden kanssa ja ne kuuluvat käynnistyvän RYM / RIE -työpaketin piiriin. Toimenpideohjelmatyötä koordinoi Espoon keskuksen kehittämisprojekti yhdessä kaupunkisuunnittelukeskuksen kanssa. RYM / RIE -työn käynnistyminen ja tehokas hoitaminen vaatii kokopäiväisen henkilöresurssin koko työn keston (4 vuotta) ajaksi. Espoossa 27.2.2011 Torsti Hokkanen projektinjohtaja Liite: 1) Kartta toimenpideohjelman osahankkeista 2) Aikataulu
15(16) Kartta toimenpideohjelman osahankkeista 4 8 7 9 6 5 3 1 2 10 1) SUVINIITTY 2) SUVELA 3) ESPOONTORI - ENTRESSE -KAUPPAKESKUSHANKE 4) LOMMILAN KAUPPAKESKUSHANKE 5) ASEMAN MATKA- JA PALVELUKESKUS 6) VIRASTOKESKUKSEN KAUPUNKIRAKENTEEN JA PALVELUIDEN UUDISTAMINEN 7) OMNIAN KAMPUSHANKE 8) SUVELA - ASEMA - LOMMILA -AKSELI 9) KIRKKOJÄRVEN JA ESPOONJOEN YMPÄRISTÖ 10) KESKUKSEN KAUPUNKIRAKENTEEN EHEYTTÄMINEN
16(16)