Tarveselvitys Tampereen uintikeskuksen perusparannuksen tarveselvitys, Sivela 8.12.2011

TAMPEREEN KAUPUNKI TILAKESKUS KIINTEISTÖKEHITYS HANKESUUNNITELMA 29.9.2012 Kirsti Hankela HANKE TAMPEREEN UINTIKESKUKSEN PERUSPARANNUS Joukahaisenkatu 7, 33 540 Tampere ASIAKIRJA SISÄLLYSLUETTELO Tarveselvitys Tampereen uintikeskuksen perusparannuksen tarveselvitys, Sivela 8.12.2011 Hankekortti Lähtötiedot Hankkeen tavoitteet Hankkeen kuvaus Talotekniikkaselvitykset LVIA -tekniikka Sähkötekniikka Tilaohjelma Hankeaikataulu kokonaisaikataulu Tavoitehinta-arviot Tavoitehintalaskelma pääryhmittäin Luonnokset Asemapiirros 0.-3. kerrokset Leikkaus Julkisivut LIITE: Investointisopimus

TAMPEREEN KAUPUNKI OTE PÖYTÄKIRJASTA Sivistys- ja elämänlaatupalvelujen lautakunta 8.12.2011 Dnro TRE: 9488 /10.03.07/2011 97 TAMPEREEN UINTIKESKUKSEN PERUSPARANNUKSEN TARVESELVITYS Sivela 8.12.2011 Tilaajapäällikkö Lauri Savisaari: Vuonna 1979 valmistunut Tampereen uintikeskus on tullut elinkaaressaan kattavan peruskorjauksen tarpeeseen. Uintikeskusta on laajennettu vuonna 2007 käyttöön otetulla osalla, jossa on 25 metrin kuusiratainen allas sekä uimahyppyallas. Uintikeskuksen alkuperäiseen osaan on suunniteltu sekä peruskorjausluonteisia toimenpiteitä että toiminnallisia muutoksia, joilla parannetaan kohteen käyttöä liikuntapaikkana. Osa tarvittavista toimenpiteistä toteutetaan teknisinä peruskorjauksina, osa puolestaan parantaa merkittävästi uintikeskuksen toiminnallisuutta. Jatkossa Tampereen uintikeskus profiloituu entistä vahvemmin vesiurheilukeskuksena, jossa on hyvät olosuhteet eri lajien harrastamiseen ja kilpailujen järjestämiseen. Kellarikerroksessa uusitaan vedenkäsittelyjärjestelmä sekä muu hallin vanhan osan lvi-tekniikka. Ensimmäisessä kerroksessa pesu- ja pukeutumistilat uudistetaan kokonaisuudessaan. Pesu- ja pukeutumistilojen viemärit uusitaan korvaamalla valurautaviemärit muovisilla ja laajentamalla putkikokoa. Saunat peruskorjataan. Valaistus järjestetään nykyaikaisesti varustamalla uudet valaisimet energiatehokkailla lampuilla ja kehittämällä niiden ohjausjärjestelmää. Hallin kulkujärjestelmät sekä mm. äänentoisto uusitaan. Altaan lähtökorokkeet muutetaan nykymallin mukaisiksi. Uinninvalvontatila peruskorjataan ja sen kalustus suunnitellaan nykyaikaiseksi huomioimalla mm. tarvittava tietotekniikka ja kameravalvonta. Sisääntuloaulaa avarretaan purkamalla nykyinen lipunmyyntipiste. Nykyisen kuntosalin tilalle siirretään kahvilatoiminnot toisesta kerroksesta, ja uusi lipunmyyntipiste toteutetaan kahvilan kassapisteen yhteyteen. Hierontatilat siirretään kellarikerrokseen. Ylimitoitetusta kahluualtaasta osa korotetaan lastenaltaan syvyiseksi jolloin nykyisen lastenaltaan käyttöä opetustarkoituksessa voidaan tehostaa. Lisäksi allastilaa ja allasta peruskorjataan tarvittavilta osiltaan. Ison altaan vesihydrauliikkaa parannetaan. Toisessa kerroksessa nykyisen kahvilan tilalle rakennetaan kuntosalitilaa, nykyiset tilaussaunaosastot puretaan ja tilalle tehdään monitoimitilaa joka toimii tapahtumissa kahvilatilan laajennuksena. Katsomo on toteutettu jo vuonna 2008 peruskorjauksesta eriytettynä hankkeena.

TAMPEREEN KAUPUNKI OTE PÖYTÄKIRJASTA Sivistys- ja elämänlaatupalvelujen lautakunta 8.12.2011 Tampereen uintikeskuksen perusparannukseen on varattu vuosien 2013 ja 2014 taloussuunnitelmaan sisältyvässä talonrakennusohjelmassa yhteensä 4 000 000 euroa. Investoinnin lisäävä vaikutus uintikeskuksen vuosimenoihin on pääomavuokrina noin 280 000 euroa. Todelliset vuokravaikutukset täsmentyvät hankesuunnitelmavaiheessa, jolloin voidaan tarkemmin arvioida, mikä osa hankkeesta on peruskorjausta ja mikä osa puolestaan toiminnallista parantamista. Hankkeelle tullaan hakemaan opetusja kulttuuriministeriöltä liikuntapaikkarakentamisen valtionavustusta. Hankkeen toiminnallisten muutosten on arvioitu vähentävän varsinaisesta uimahallitoiminnasta aiheutuvia menoja, koska ulkopuolisille vuokrattavien tilojen osuus kasvaa ja mm. lipunmyynti hoidetaan jatkossa kahvilasta käsin ulkopuolisen yrittäjän toimesta. Yhdyshenkilö: tilaajapäällikkö Lauri Savisaari, puh. 040 801 6081, etunimi.sukunimi@tampere.fi Päätösehdotus. Tilaajapäällikkö Savisaari: Sivistys- ja elämänlaatupalvelujen lautakunta päättää hyväksyä Tampereen uintikeskuksen perusparannuksen tarveselvityksen. Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Ilmoitus Kirsti Hankela/tike, Pirjo Nummela/sitar, Heli Nikander/tarla, Jukka Männikkö/talsa, Pekka P. Paavola/lipa Lisätietoja hallintokoordinaattori Arja Kekäläinen, puh. 050 555 9467, etunimi.sukunimi@tampere.fi

TAMPEREEN KAUPUNKI TILAKESKUS HANKESUUNNITELMA KIINTEISTÖKEHITYS 29.9.2012 Kirsti Hankela HANKE TAMPEREEN UINTIKESKUKSEN 1.VAIHEEN PERUSPARANNUS Kaleva 837-120-824-2, Joukahaisenkatu 7, 33540 Tampere ASIAKIRJA HANKEKORTTI Hankkeen lähtötiedot ja tavoitteet Tampereen uintikeskus sijaitsee Kalevan kaupunginosassa osoitteessa Joukahaisenkatu 7 tontilla, jonka kiinteistötunnus on 837-120-824-2,. Kaavamerkintä YV on asemakaavassa huvi- ja viihdetarkoitusta palvelevien rakennusten korttelialuetta. Uintikeskus sijaitsee keskellä Kalevan keskuspuistoa ja on Tampereen uimahalleista suurin. Tontin pinta-ala on 3,3055 ha ja sillä on rakennusoikeutta 8264 kem2, josta 1-vaiheessa on käytetty 5465kem2 ja 2-vaiheessa 1277kem2. Jäljellä on 1522kem2. Tilavuus on nyt yhteensä 67528 m3. Tontille on alunperin kaavoitettu myös maauimala puku- ja pesutiloineen sekä varasto. Uintikeskuksen etäisyys Keskustorilta on n. 3km. Uintikeskus on valmistunut 1979 arkkitehtitoimiston Katras (arkkitehdit Pekka Helin, Tuomo Siitonen, Antti Laiho ja Klaus Lindh) suunnitelmien mukaan. Uimahallin tilaratkaisut perustuvat 1972 järjestetyn arkkitehtuurikilpailun voittaneeseen ehdotukseen. Sisustussuunnittelusta vastasi myös Arkkitehtitoimisto Katras (Nuutti Kanerva ja Kari Uusi- Heimala). Uimahallin tontti on varsinkin kesäisin aktiivisessa virkistyskäytössä. Nurmikentillä pelataan jalkapalloa, harrastetaan puistojumppaa, järjestetään liitokiekko- ja ultimate - harjoituksia ja otetaan aurinkoa. Alueen luonne muuttui jonkin verran Sammon lukiorakennuksen valmistuttua viereiselle tontille v 2005. Hallin alkuperäisessä osassa on 8-ratainen 50m pitkä uima-allas, joka voidaan jakaa hydraulisen nostosillan avulla kahteen erilliseen altaaseen sekä 120m2 opetusallas ja vapaamuotoinen 83m2 suuri lastenallas. Pukutiloissa on säilytyskaapit n. 200 miehelle ja 200 naiselle. Allaskerroksen kahdeksan hikoilusaunan lisäksi toisessa kerroksessa on kymmenen tilaussaunaa sekä 1997 uusittu kuntosali ja kahvila. 2007 valmistuneessa arkkitehtitoimisto Eero Lahti Oy:n suunnittelemassa laajennusosassa (2.vaihe) on 6-ratainen kuntoallas ja hyppyallas hyppytorneineen. Ykkösvaiheen hyppytorni purettiin laajennuksen rakentamisen yhteydessä. Arkkitehtuuri Uintikeskuksen 1.vaiheen arkkitehtuuri nojaa vankasti 1970-luvun lopun rationaaliseen arkkitehtuurinäkemykseen ja on varovainen askel kohti eurooppalaista suuntausta julkisivujen alumiinkasetti- ja lasipintojen perusteella. Punainen keraaminen laatta julkisivuissa ja sisätiloissa sitoo arkkitehtuurin perinteiseen suomalaiseen teollisuusrakentamiseen. Tyylillisesti uintikeskus on tyyppiesimerkki suomalaisesta 1970-luvun arkkitehtuurista, joka haki omaa linjaansa Alvar Aallon jälkeisessä maailmassa. Uintikeskuksen arkkitehdit pitäytyivät maltillisesti ajalle tyypillisessä suorakaiteen muotoisessa massoittelussa. Uintikeskuksen arkkitehtuuri perustuu osaksi rakenteellisiin ratkaisuihin, mikä sitoo rakenteet ja arkkitehtuurin näkyviltä osin kiinteästi toisiinsa. Rakennuksen runko on täyselementtirakenteinen, jossa julkisivut on päällystetty syvävedetyillä alumiinikaseteilla. Uimahallin materiaalinvalinta sopeutuu hyvin Kalevan vaaleaan yleisilmeeseen ja tiilijulkisivuihin. Käytetty alumiini kasetti on luonteeltaan viileä, mutta mahdollistaa pienimittakaavaisen detaljoinnin. Alumiinin vastakohtana on käytetty vertikaaliosiossa punaista keraamista laattaa. Sisätiloihin on luotu kylpylähenkeä pylväskäytävän, seinälaatoituksien, runsaiden viherkasvien ja oleskelutilojen avulla sekä sijoittamalla ravintola hallitilaan avautuvaksi hallin keskelle 2-kerroksessa. Kahvilaa kannattelevat, yläpäästään kartiomaisiksi laajenevat pilarit toimivat katseenvangitsijoina ja rytmit- 3

tävät näkymää Kalevan suuntaan yhdessä kaarevamuotoisen lasten altaan kanssa. Seinä- ja kattoverhouksien luonnonvärinen mänty sekä lattiapintojen kauttaaltaan tiilenpunainen keraaminen laattapinta luovat lämpimän vaikutelman. Korjaustoimenpiteissä pintamateriaalien suhteen on huomioitava alkuperäiset materiaalit ja värisävyt: valkoinen, punainen keraaminen laatta ja vaalea puu. Suuret teräslasipinnat ovat osa kokonaisarkkitehtuuria. Rakennuskohde on esitelty arkkitehtilehdessä 8/1980. Tampereen tilakeskus yhdessä TTKK:n kanssa on laatinut 2001 kohteesta kuntoarvion ja arkkitehti Seija Hirvikallio 2008 uintikeskuksen rakennushistoriaselvityksen. Kuntotutkimus betonirakenteista tehtiin kesällä 2012. Laajennusosan (2.vaihe) arkkitehtuurissa on pyritty huomioimaan vanhan osan alkuperäinen ilme, vaikka se detaljeiltaan vastaa modernia 2000-luvun vaihteen arkkitehtuuria. Laajennusosa ei kuulu perusparannusalueeseen. Tulevan toiminnan kuvaus ja tavoitteet Tavoitteena on perusparannuksen yhteydessä parantaa paitsi taloteknisiä järjestelmiä myös kehittää uintikeskuksen toimintaa ja palveluja ajanmukaiseksi. Hallin sisääntuloaulaan on kohdistunut jo pitkään monia parannusodotuksia. Kahvio halutaan sijoittaa aulaan, lähelle asiakkaiden kulkureittejä, ja sitoa lipunmyynti kahvilayrittäjän tehtäviin. Nykyisin lipunmyyntikoju, jonka tehtävä on kolmen vuosikymmenen aikana on muuttunut, sulkee näkymän eteisestä allasosastoon. Näkymän avaamisen altaalle katsotaan helpottavan orientoitumista sisään tultaessa, ja houkuttelevien kahvilapalveluiden aulassa lisäävän asiakastyytyväisyyttä. Kahvion siirto edellyttää pienimuotoisen keittiön rakentamista myyntipisteen taakse. Uintiasiakkaiden puku-, pesu-, WC- ja saunatiloja kunnostetaan pääosin nykyisillä paikoillaan toiminnallisuutta ja tehokkuutta sisäisesti kehittäen. Esteettömyys on jo alun perin huomioitu sijoittamalla puku-pesutilat samaan kerrokseen altaan kanssa. Muitakin inva- ratkaisuja halutaan kehittää. Allashuoneen toiminta säilyy nykyisellään, mutta pinnoitteet ja rakennusteknisiä ongelmia sisältävät rakennusosat uusitaan tai korjataan. Melua vaimennetaan tuomalla yksi uusi lasiseinä tilanjakajaksi allashuoneeseen. Poistuvan kahvion ja keittiön tilalle toiseen kerrokseen aiotaan rakentaa avaraa tilaa, johon haetaan vuokralaiseksi kuntosaliyrittäjä. Liikenne kuntosaliin ratkaistaan siten, että salia voidaan käyttää myös uimahallin ollessa suljettuna tai varattu muuhun käyttöön esim. kilpailujen ajaksi. Kuntosalin yhteyteen rakennetaan pienehköt puku-pesutilat. Toisen kerroksen tilaussaunat ovat jo vuosia osoittaneet tarpeettomuutensa. Niiden tilalle aiotaan rakentaa pari tilaussaunaa varustettuna koulutus- ja kokoustiloilla. Tilat toimivat monitoimisesti katsomon takatiloina, yläaulan laajennuksena kilpailujen aikana, ja näitä voidaan vuokrata monipuolisesti myös ulkopuolisten käyttöön. Kellarikerroksen kerho- ja työtilat järjestellään uudelleen tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti. Hissiyhteys avataan käytävälle esteettömän kulkureitin turvaamiseksi mm. hierojien tiloihin. Tekniset tilat kellarissa ovat vanhastaan laajat. Nykytekniikan tilantarve ei edellytä niin isoja teknisiä tiloja esim. allastekniikassa. Jatkosuunnittelussa vapautuvia tiloja otetaan hyötykäyttöön esim. varastoiksi. Kokonaisuus ja kustannukset 1-vaiheeseen kohdistuvan perusparannuksen tavoitteena on saada aikaan toiminnallisesti ja teknisesti korkeatasoinen, rakennuksen arkkitehtonisia arvoja kunnioittava yhtenäinen ympäristö huomioiden rakennustekniset ja kustannuspuitteen määrittelemät rajoitukset. Hankkeen kustannustavoitteet määritetään valittavien toiminnallisten ja laatutavoitteiden mukaisesti laaditun tavoitehintalaskelman perusteella. Tärkeimpien rakenteiden, rakennusosien ja teknisten järjestelmien valinnat suoritetaan tiedostaen ratkaisujen koko elinkaaren aikaiset kustannukset. 4

HS-luonnoksen ratkaisut HS-luonnoksen ratkaisut 1-vaiheen perusparannusosassa 0. KERROS Kellarikerrokseen seurojen kerhotilat, henkilökunnan työtilat, hierojan tilat, varastot ja huoltotilat. 1. KERROS Aula, kahvio, puku- pesu- WC- saunatilat, allashuone. 2. KERROS Kuntosali pukutiloineen, ryhmäliikuntatila, tilaussaunat kokoontumistiloineen, katsomo vuodelta 2009 3. KERROS Ilmastointikonehuone laajennettuna. Hankkeen kuvaus Tampereen uintikeskuksen 1-vaiheen perusparannus tehdään nykyaikaisia, tarkoituksenmukaisia teknisiä ratkaisuja käyttäen, mutta rakennuksen arkkitehtonisia arvoja sekä yleisilmettä kunnioittaen. Hankesuunnittelu on käynnistetty marraskuussa 2011 jatkuen helmikuulle 2012. Toteutussuunnittelu tapahtuu hankesuunnitelman hyväksymisen jälkeen vv. 2012-13. Laajuudet 1-rakennusvaihe bruttoala huoneistoala 0. kerros 3 152 brm2 785 hum2 1. kerros 4 250 brm2 3692 hum2 2. kerros 1 277 brm2 985 hum2 3. kerros 3 073 brm2 hum2 Kaikki yhteensä 9 200 brm2 5462 hum2 Rakennustöiden toteutus ja aikataulu Rakentaminen on tarkoitus suorittaa yhdessä vaiheessa vuosina 2013-14. Aikataulun mukaan hankkeen rakentaminen alkaa keväällä/kesällä 2013. Muutostyön tulisi olla valmis ja käyttökunnossa vuoden 2014 kesällä. Tavoitekustannusarvio (alv 0 %) Hankkeen kustannusarvio on laskettu tilapohjaisena tavoitehinta-arviona. Laskenta perustuu tässä hankesuunnitelmassa esitettyihin luonnoksiin ja erikoissuunnittelijoiden arvioihin. 1-vaiheen perusparannuksen perustamiskustannuksiksi on arvioitu 9 640 000 (alv 0%). Kustannuksia lisääviä tekijöitä ovat hankkeen laajuus, vaativat rakennustekniset korjaustyöt, IVkonehuoneen laajentaminen, vaativat sähkö- ja IV-tekniikkatyöt ja muun talotekniikan rakentaminen. Tavoitehinta 9,64 M on laskettu hankesuunnitteluvaiheessa talvella 2012. Seuraavana kesänä tehdyssä uintikeskuksen kuntotutkimuksessa löydettiin altaan ja allashuoneen kantavista rakenteista merkittäviä klooripitoisuuksia. Näiden korjaamiseen varaudutaan vielä 360 000 eurolla. Kokonaiskustannusarvio on nyt yhteensä 10M (alv0%). Talousarvio Taloussuunnitelma 2012 2013 2014 2015 4 000 000 6 000 000 Tampereen uintikeskuksen perusparannustyö sisältyy kaupunginvaltuuston hyväksymiin Tilakeskuksen vuosien 2012-2016 talonrakennusinvestointeihin 4 000 000 euron suuruisena. Seuraavassa talousarviossa on vuosille 2013-14 varattu 10 000 000 uintikeskuksen perusparantamiseen. Hankkeelle esitetään nyt yht. 6 000 000 (alv 0%) lisää aikaisempaan verrattuna. 5

ASIAKIRJA TALOTEKNIIKKASELVITYS / TAMPEREEN UINTIKESKUKSEN PERUSPARANNUS LVIJA-tekniikka Yleistä Perusparannuksen yhteydessä kiinteistön vanhan rakennusosan talotekniikka uusitaan lähes kokonaan. LVI-suunnittelun lähtökohtana on hyvin käytettävän ja huollettavan laitoksen lisäksi elinkaaritalous. Tavoitteena on valita mahdollisimman energiatehokkaat järjestelmät ja laitteet, jotka ovat helppokäyttöisiä, helposti huollettavia ja turvallisia. Näkyviin jäävissä ratkaisuissa kiinnitetään erityistä huomiota ulkonäköön ja vanhan ilmeen säilyttämiseen, koska kysymyksessä on suojelukohde. Lisäksi laitteiden ja asennusten tulee olla korroosionkestäviä olosuhteeltaan vaativissa tiloissa. Liittymät Rakennus on liitetty Tampereen Kaukolämpö Oy:n kaukolämpöverkostoon ja Tampereen Veden vesija viemäriverkostoihin. Kaukolämmön lämmönjakokeskukset sekä energia- ja vesimittarit sijaitsevat kellarikerroksen teknisessä tilassa. Vesijohdon sekä jätevesi- ja sadevesiviemäreiden liitospaikka on Joukaisenkadulla. Lämmitys Vanhaa osaa palveleva lämmönjakokeskus on uusittu laajennushankkeen yhteydessä ja se sisältää lämmityssiirtimen lisäksi koko kiinteistön käyttöveden lämmitystä hoitavan käyttövesisiirtimen. Ison altaan ja lastenaltaiden uima-allasveden lämmittämisen hoitavat erilliset lämmitysverkkoon kytketyt lämmönsiirtimet sijaitsevat vedenkäsittelytilassa. Laajennusosan lämmitystä ja uima-allasveden lämmitystä hoitaa oma lämmönjakokeskus. Perusparannuksen yhteydessä tehdään nykyiseen järjestelmään tarvittavat muutokset ja lisäykset. Uuteen lämmönjakokeskukseen tulee omat lämmönsiirtimet patteri- ja lattialämmitysverkostoille. Nykyinen lämmönjakokeskus hoitaa uima-allasveden lämmityksen, tulo- ja kiertoilmakoneiden lämmityksen sekä lämpimän käyttöveden lämmityksen. Lämmitysverkostojen pääpumput ovat taajuusmuuttujakäytöllä varustettuja kaksoispumppuja. Lämmitysjärjestelmät varustetaan kalvopaisunta-astioilla ja tarvittavilla varolaitteilla. Allashalli lämmitetään ilmalla pääosin ikkunapuhalluksen kautta. Pesuhuoneisiin ja muihin kosteisiin tiloihin rakennetaan lattialämmitys. Muiden tilojen lämmitys hoidetaan vesikiertoisin lämpöpatterein. Lämpöpatterit varustetaan termostaattisilla patteriventtiileillä ja sulkuyhdistäjillä. Lattialämmitystä säädetään huonekohtaisilla säätimillä ja lämpötila-antureilla. Tuulikaapit varustetaan termostaattiohjatuilla kierrätysilmakojeilla, jotka kytketään lämmitysverkostoon. Uima-allasvesikierrot lämmitetään lämmitysverkostoon liitetyillä lämmönsiirtimillä. Kellarin sisäänkäynnin ajoluiska varustetaan lämmityksellä. Lämmitysverkostot tehdään teräksisistä lämpöjohdoista, jotka kulkevat seinillä näkyvissä tai koteloituna ja alakatoissa. Putkistot eristetään mineraalivillakourulla, joka näkyvillä osilla pinnoitetaan PVClevyllä. Lattialämmitysputkina käytetään happidiffuusiosuojattuja muoviputkia. Lattialämmityksen jakotukit sijoitetaan seinäpintaan asennettaviin jakokaappeihin. Vesi- ja viemärilaitteet Rakennus varustetaan RakMk D1:n mukaisilla vesijohto- ja viemärilaitteilla. Vesijohdot tehdään allasja vedenkäsittelytiloissa haponkestävästä teräksestä, muualla runkojohdot tehdään kupariputkista. Putkistot eristetään mineraalivillakourulla, joka näkyvillä osilla pinnoitetaan PVC-levyllä. Pesuhuoneissa käytetään kytkentäjohdoissa uppoasennusta eli suojaputkeen asennettuja muoviputkia. Yksittäisissä suihkutiloissa kytkentäjohdot voidaan tehdä myös pinta-asennuksena korroosion kestävästä materiaalista esim. kromatusta kupariputkesta. Kuivissa tiloissa kytkentäjohdot tehdään pinta-asennuksena kupariputkista. Kalusteina käytetään vakiotyyppisiä, kulutusta kestäviä vesijohto- ja viemärikalusteita, jotka ovat valmistettu posliinista tai ruostumattomasta teräksestä. Uimahallikäytön erityispiirteet huomioidaan kalusteiden korkeuksissa ja malleissa sekä suihkusekoittajina käytetään pääosin elektronisia, kosketusva-

paita hanoja ja suihkupaneeleita. Pikapalopostit ja jauhesammuttimet asennetaan paloviranomaisen määräysten mukaisesti. Perusparannusosa varustetaan tarvittavin kastelupostein sekä kuivaus- ja käyttövesipatterein. Rakennuksen sadevedet ja pääosa jätevesistä viemäröimään viettoviemäreillä, kellarikerroksen jätevedet joudutaan pumppaamaan, vanha pumppaamo uusitaan. Suihkutilojen jätevedet viemäröidään lämmöntalteenottolaitteiston kautta ja saatu lämpö hyödynnetään lämpimän käyttöveden esilämmittämiseen. Kellarin autolla ajettava hallitila viemäröidään lujitemuovisten öljyn- ja hiekanerottimien kautta jätevesiviemäriin. Allas-, siivous- ja vedenkäsittelytiloissa käytetään haponkestävästä teräksestä valmistettuja lattiakaivoja ja -altaita ritiläkansin. Muualla lattiakaivot ovat pääosin muovia. Rakennuksen kattovedet johdetaan lämmitettävien kattokaivojen, rännien ja syöksytorvien sekä pystyviemärien kautta sadevesiviemäriverkostoon. Jäte- ja sadevesiviemärien materiaalina käytetään muovia (PP) tai valurautaa. Tarkastus- ja sadevesikaivoina käytetään muovisia teleskooppikaivoja. Ilmastointi Rakennus varustetaan RakMK D2:n mukaisilla ilmastointilaitteilla siten, että sisäilmastoluokan S2 vaatimustaso toteutuu toimisto- ja liikuntatiloissa sekä S3 vaatimustaso muissa tiloissa. Sisälämpötila voi kuitenkin nousta yli tavoitearvojen hellejaksojen aikana. Ilmastointilaitos toteutetaan pääosin keskuskoneilla, joiden palvelualuejako tehdään tilojen erilaisten käyttöaikojen ja laatuvaatimusten perusteella. IV-kojeiden vaikutusalueet ja ilmamäärät ovat alustavasti seuraavat: - Allashallin kattopuhallus 2 x 4,2 m³/s - Allashallin ikkunapuhallus 10 m³/s - Katsomo 2 m³/s - Liikuntatilat 4 m³/s - Keittiö 0,9 m³/s - Kahvio, pääaula ja monitoimitilat 3 m³/s - Puku- ja pesuhuoneet 2 x 2,5 m³/s - Kellarin kerhotilat 1 m³/s - Kellarin hieronta-, työ- ja pukuhuonetilat 1 m³/s - Kellarin tekniset tilat 4 m³/s Ilmastointikoneina käytetään käyttötarkoitukseen sopivia koteloituja tulo- ja poistoilmakojeita, jotka on varustettu suodatuksella, lämmityksellä ja poistoilman lämmöntalteenotolla. Lisäksi allashallin järjestelmässä on kuivaus sekä ainakin keittiön ja liikuntatilojen tuloilmakoneissa on jäähdytys. Laitevalinnat tehdään mahdollisimman energiataloudellisesti ja puhaltimet ovat taajuusmuuttujakäyttöisiä ja suoravetoisia. Kojeiden käyntiä ohjataan aikaohjelmalla sekä huoneilman kosteuden, lämpötilan ja CO 2 - pitoisuuden mukaan. Lisäksi varataan käsikäyttömahdollisuus normaalin käyttöajan ulkopuolista toimintaa varten. Allashallin ikkunapuhallus sekä kellarikerroksen teknisten tilojen koteloidut kojeet sijoitetaan kellarin IV-konehuoneeseen. Muut koteloidut koneet tulevat vesikatolle rakennettaviin IV-konehuoneisiin, sillä nykyisiä konehuoneita joudutaan laajentamaan. WC-tilojen, siivouskomeroiden ja teknisten tilojen erillispoistot hoidetaan vesikatolle asennettavilla poistoilmapuhaltimilla. Tuloilmalaitteina käytetään kattohajottimia ja reikäkanavia. Poistoilmalaitteina käytetään poistoilmasäleikköjä ja yhteiskanavaventtiileitä. Kaikille allashuoneeseen sijoitettaville näkyville pääteosille tai venttiileille haetaan museoviraston hyväksyntä. Kanavat tehdään pääosin sinkitystä teräslevystä. Allashallin IV-koneet ja kanavistot laitteineen tehdään korroosionkestävästä materiaalista esim. haponkestävä teräs tai epoksikäsittely. Uima-altaan vedenkäsittelyjärjestelmän vaatimat jäte- ja poistoilmakanavat tehdään muovisina tai lujitemuovisina. Jäähdytyslaitteet Allashallin ikkunapuhalluksen ilmastointikone varustetaan jäähdytyskuivauksella. Liikuntatilojen ja keittiön tuloilmakoneet varustetaan vesikiertoisella jäähdytyspatterilla. Lisäksi voidaan käyttää yksittäisissä tiloissa paikallisina jäähdytyslaitteina puhallinkonvektoreita. Jäähdytysjärjestelmä toteutetaan nestejäähdytteisen vedenjäähdytyskojeen ja jäähdytysvesiverkoston avulla, jossa on automaattinen suodatus, vapaajäähdytyspiiri ja lataussäiliö. Vedenjäähdytyskoje asennetaan IV-konehuoneeseen ja lauhdutin vesikatolla. Lauhdelämpöä voidaan myös hyödyntää lämpimän käyttöveden tai uima-allasveden lämmittämiseen.

Rakennusautomaatio Kiinteistö on varustettu keskitetyllä taloteknisten laitteiden säätö- ja valvontajärjestelmällä. Automaatiojärjestelmä koostuu väylään asennettavista valvonta-alakeskuksista, jotka on liitetty keskusvalvomoon kaupungin ATK-verkon välityksellä. Järjestelmä on käytettävissä WEB- liittymän avulla. Nykyinen järjestelmä on uusittu äskettäin ja perusparannuksen yhteydessä tehdään vain tarvittavat muutokset ja lisäykset.

ASIAKIRJA TALOTEKNIIKKASELVITYS / TAMPEREEN UINTIKESKUKSEN PERUSPARANNUS Sähkötekniikka Yleistä Suunnitteluvaiheessa järjestelmien valinnoissa kiinnitetään erityisesti huomiota järjestelmien energiatehokkuuteen ja elinkaareen. Suunnittelu- ja toteutusvaiheessa on huomioitava, että hallin laajennusosa on asiakkaiden käytössä sekä se, että Pyynikin uimahalli on uintikeskuksen etäkäytössä. Liittymät Kiinteistö liitetään seuraaviin ulkopuolisiin verkkoihin: - sähköverkkoon, vanha pienjänniteliittymäluokka uusitaan. Mikäli kiinteistön liittymä nousee yli 1000A:iin, kiinteistöön rakennetaan muuntamo välijännitekojeistoineen ja vanha pienjänniteliittymä vaihdetaan 20 kv:n keskijänniteliittymään (Tampereen Sähköverkko Oy). - televerkkoon - tietoliikenneverkkoon (TIO) Sähkönjakelu ja johtoreitit Sähkönjakelu toteutetaan uusittavalta kevytkennorakenteiselta pääkeskukselta jakelualueittain sijoitettujen jakokeskusten kautta. Jakokeskukset sijoitetaan pääsääntöisesti rakennusaineisiin jakokeskuskomeroihin lukuun ottamatta teknisiin tiloihin sijoitettavia koteloituja keskuksia. Kompensoinnin tarve mitataan vasta sitten, kun rakennus on otettu normaaliin käyttöön. Johtoreitteinä käytetään kaapelihyllyjä, johtokanavia ja sähköputkitusta. Putketonta asennusta ei hyväksytä. Kaapelihyllyt alas laskettujen kattojen yläpuolella ja teknisissä tiloissa ovat sinkittyjä tikashyllyä, muualla näkyvillä osuuksilla valkoiseksi maalattua umpihyllyä. Toimistotilojen tai niihin verrattavissa oleviin tilojen pistorasia-asennuksissa käytetään yleensä valkoisia alumiinisia johtokanavia. Valaistuskaapeloinnin johtoreitteinä käytetään sähköputkitusta ja maalattuja valaisinripustuskiskoja. Tele- ja turvajärjestelmät Kiinteistöön asennetaan mm. seuraavia käyttäjiä palvelevia järjestelmiä: - yleiskaapelointijärjestelmä (puhelin, ATK), kategoria 6A, suojaamaton tuotteistettu järjestelmä - yhteisantennijärjestelmä - langaton WLAN-verkko (valmius, laitehankinta käyttäjän) - äänentoistojärjestelmä; normaalikäyttö/kilpailukäyttö sisältäen turvakuulutusjärjestelmän. - induktiosilmukat palvelupisteisiin, laitteet käyttäjän hankinnassa - inva-wc:iden avunpyyntöjärjestelmä - sähkölukitusjärjestelmä - aikakellojärjestelmä - turvavalaistusjärjestelmä - videovalvontajärjestelmä - rikosilmoitinjärjestelmä - kulunvalvontajärjestelmä - työajanseurantajärjestelmä - ovikellojärjestelmä pääovelle - rakennusautomaatiojärjestelmä - paloilmoitinjärjestelmä - savunpoistojärjestelmä - palopeltien indikointijärjestelmä

Valaistus Sisätilojen valaistuksessa käytetään pääosin elektronisella liitäntälaitteella varustettuja valaisimia. Toimistotilojen, aulojen, kuntosalien ja pesutilojen ja käytävien valonlähteinä käytetään pitkäikäisiä ja energiatehokkaita loiste-, monimetalli-, halogeeni- ja led-lamppuja. Erikoistiloissa, toiminnan vaatiessa käytetään himmennettävää valaistusta sekä harkinnan mukaan osittain epäsuoraa valaistusta. Yleistilojen valaistuksen ohjaukseen käytetään rakennusautomaatiojärjestelmää ja/tai liikeilmaisimia sekä painikeohjauksia. Käytävät varustetaan liiketunnistimin. Allasalueen osalta valaistukselle tulee suunnitella kaksi käyttötilannetta, normaali uintikäyttö sekä kilpailukäyttö jolloin valaistuksen tulee täyttää ao. kansainväliset vaatimukset. Ulkoalueilla toteutetaan opasteiden, kylttien yms. valaistus. Pistorasiat Pistorasioita asennetaan siirrettäviä sähkölaitteita varten, pistorasiaryhmät varustetaan vikavirtasuojakytkimin standardin mukaisesti. Erillisiä ATK-pistorasiaryhmiä ei asenneta. Lämmitys Lämmitys toteutetaan LVI-tekniikalla. Sähkösulatuksia tarpeen mukaan (kattokaivot, räystäslämmitykset). Sähköisiä lattialämmityksiä ei toteuteta. Kojeet ja laitteet Sähkönsyötöt tilaajan/käyttäjän toimittamille laitteille sekä LVI-tekniikan ja uima-allaslaitteistojen vaatima sähköistys.

ASIAKIRJA TALOTEKNIIKKASELVITYS / TAMPEREEN UINTIKESKUKSEN PERUSPARANNUS Uimahallin vedenkäsittely Yleistä Perusparannuksen yhteydessä kiinteistön vanhan osan vedenkäsittelyjärjestelmä uusitaan lähes kokonaan. Kaikki kellarin betonirakenteiset vedenkäsittelyaltaat (avosuodattimet) puretaan ja altaiden pohjat tasataan ja käsitellään uuden vedenkäsittelytilan lattiaksi. Lastenaltaan ja kahluualtaan vedenkäsittelyjärjestelmä on uusittu vuonna 2010 ja nyt siihen tehdään vain tarvittavat muutokset ja lisäykset. Vuonna 2007 valmistunut laajennusosa on varustettu omalla vedenkäsittelyjärjestelmällä, jossa yhteistä on vanhan osan kanssa vain kemikaalien syöttöjärjestelmät säiliöineen. Laajennusosan vedenkäsittelyjärjestelmän laitteet sijaitsevat perusparannettavalla rakennusosalla, joka mahdollisesti aiheuttaa jonkin verran muutoksia nykyisiin asennuksiin. Altaat ja vesikierrot Perusparannuksessa 50 metrin uima-allas ja lastenallas kunnostetaan sekä kahluuallas keskiosalta myös syvennetään. Lisäksi rakennetaan uusi kylmävesiallas. Altaiden pinta-ala, tilavuus ja veden lämpötila on seuraavanlainen: - 50 metrin uima-allas, 1100 m 2, 3500 m 3, +27 C - lastenallas, 120 m 2, 96 m 3, +30 C - kahluuallas, 90 m 2, 42 m 3, +30 C - kylmävesiallas, 6 m 2, 11 m 3, +5 C Altaat jaetaan veden lämpötilan mukaan kolmeen vesikiertoon: lastenaltaalla ja kahluualtaalla on yhteinen vesikierto, 50 m uima-allas ja kylmävesiallas ovat omina vesikiertoinaan. Lisäksi 50 metrin uima-altaalle rakennetaan oma pikavesikierto. Veden lämmitys hoidetaan kaikissa allaskierroissa omilla IV-lämmitysverkostoon liitetyillä lämmönsiirtimillä. Kylmäaltaan veden jäähdytys hoidetaan vedenjäähdytyskoneella, jonka lauhdelämpö hyödynnetään lämminvesikiertoon. Kaikki vanhat allasvesiputkistot uusitaan ja uudet putket tehdään muoviputkista liimaliitoksin. Tasaus- ja huuhteluvesialtaat Altaiden vesi siirtyy ylivuotona loiskekouruihin ja niissä olevien poistoyhteiden ja kokoojaputkiston kautta tasausaltaisiin. Jokaisella vesikierrolla on oma tasausallas. Nykyisestä tasausaltaasta ja huuhteluvesialtaasta tehdään betonisen väliseinän avulla huuhteluvesiallas sekä tarvittavat tasausaltaat lasten- ja kahluuallaskierrolle ( 20 m 3 ) sekä 50 m uima-altaan kierrolle ( 50 m 3 ). Kylmäaltaan tasausallas on muovisäiliö (2 m 3 ), joka sijoitetaan kellarissa olevan kemikaalitilaan. Huuhteluvesi otetaan 50 metrin altaan vesikierrosta ja se johdetaan lämmönsiirtimen kautta huuhteluvesialtaaseen (70 m 3 ). Allasveden lämpöä otetaan näin talteen täydennykseksi otettavan verkostoveden lämmittämiseen. Huuhteluvettä käytetään hiekkasuodattimien huuhteluun, jonka jälkeen vesi johdetaan jätevesiviemäriverkostoon. Veden pumppaus ja käsittely Tasausaltailta vesi pumpataan karkeasuodatuksen kautta lujitemuovisille painehiekkasuodattimille. Hiekkasuodattimia on viisi kappaletta 50 metrin uima-altaan vesikierrossa, kaksi kappaletta lastenaltaan ja kahluualtaan vesikierrossa ja yksi kappale kylmävesialtaan vesikierrossa. Suodatusmassana käytetään suodatinhiekkaa ja antrasiittia. Suodatettu ja kemikaaleilla käsitelty vesi johdetaan altaiden pohjalla olevien syöttösuuttimien kautta takaisin altaisiin. Pumppujen jälkeen allasveteen annostellaan saostuskemikaalia ennen painehiekkasuodatusta. Saostuskemikaalina käytetään nestemäistä polyalumiinikloridia, jota syötetään veteen suodatinkohtaisilla kalvopumpuilla aikaohjauksen mukaan. Lastenaltaan ja kahluualtaan vesikierrosta otetaan vettä aktii-

vihiilisuodatukseen. Veden laadun tasaamiseksi ja tehostetun käsittelyn hyödyntämiseksi myös 50 m altaan kierrossa tehostetun käsittelyn läpäissyt vesi johdetaan 50 m altaan kiertoon. Aktiivihiilikierto poistaa allasvedestä sidottua klooria ja orgaanisia yhdisteitä. Hiekkasuodatuksen ja lämmityksen/jäähdytyksen jälkeen allasvesi desinfioidaan ja ph-pitoisuus säädetään. Desinfiointikemikaalina käytetään kalsiumhypokloriittia, jota syötetään veteen allaskohtaisen aktiivisen kloorin pitoisuusmittauksen perusteella. ph:n säätökemikaalina käytetään rikkihappoa, jota syötetään veteen allaskiertokohtaisilla kalvopumpuilla ph-pitoisuusmittauksen perusteella. Kullekin altaalle asennetaan oma näyteveden ottopiste, jossa altaasta lähtevän veden ph-arvoa ja aktiivisen kloorin pitoisuutta voidaan seurata. Polyamiinikloridi, natriumhypokloriitti ja rikkihappo säilytetään säiliöissä, joita varten on olemassa oma hyvin tuuletettu tekninen tila kellarissa. Vedenkäsittelyn prosessiautomaatio Perusparannuksen yhteydessä vanhan osan vedenkäsittelyjärjestelmä liitetään keskitettyyn vedenkäsittelyn säätö- ja valvontajärjestelmään, jonka keskusvalvomo sijaitsee kiinteistössä. Myös lasten- ja kahluualtaankierto ja laajennusosan vedenkäsittelyjärjestelmä liitetään samaan järjestelmään. Automaatiojärjestelmä huolehtii suodatuksista, kemikaaliannosteluista, täytöistä, lämmön talteenotosta ja allasveden lämmityksestä. Lisäksi suodattimien huuhtelut automatisoidaan, mutta ne suoritetaan pääsääntöisesti käyttöhenkilökunnan valvonnassa.

TAMPEREEN TILAKESKUS LIIKELAITOS KIINTEISTÖKEHITYS 21.2.2011 Kirsti Hankela HANKE TAMPEREEN UINTIKESKUKSEN PERUSPARANNUS Joukahaisenkatu 7, 33540 Tampere ASIAKIRJA TILAOHJELMA HUONETILAT TILANTARVE LUONNOS Yhteensä YHTEENSÄ 15.2.2012 Rakentamisen lkm m2 m2 m2 laatu ja määrä UINTIKESKUS 5 461,8 0. KERROS 784,1 LASTAUSTILA 1 463.7 VAR 1 69.6 VAR 1 12.8 VALVOMO 1 14.8 VAR 1 6,4 VAR 1 6,0 VARASTO 1 28,0 VERSTAS 1 44,0 SIIVOUSKESKUS 1 28,0 VALVOMO 1 85,5 VARASTO 1 13,0 PUKUHUONE 1 16,4 WC 1 2,6 WC 1 1,6 WC 1 1,6 WC 1 1,6 WC 1 1,6 PUKUHUONE 1 20,0 WC 1 4,3 WC 1 1,3 WC 1 1,3 WC 1 4,4 WC 1 1,3 WC 1 1,3 KERHOHUONE 1 27,2 KERHOHUONE 1 33,1 KERHOHUONE 1 33,2 LIIKUNTATILA 1 136,9 VARASTO 1 12,9 VARASTO 1 12,9 KERHOHUONE 1 33,6 TAUKO +K 1 33,1 VAR 1 15,2 AVOTOIMISTO 1 69,1 PESUH 1 8,7 PESUH 1 8,7 HIEROJA 1 13,5 HIEROJA 1 12,1 HIEROJA 1 11,8 HIEROJA 1 11,8 ODOTUS 1 26,9 PUKUH 1 8,1 WC 1 2,6 PESUH 1 2,5 1. KERROS 3692,5 ALLASHUONE 1 2502,2 VALVOMO 1 23,5 SEUROJEN TILA 1 9,1 ETUH 1 3,7 WC/ N 1 1,1 WC/ N 1 1,1 1 Sivu 1 (3)

HANKE TAMPEREEN UINTIKESKUKSEN PERUSPARANNUS Joukahaisenkatu 7, 33540 Tampere ASIAKIRJA TILAOHJELMA HUONETILAT TILANTARVE LUONNOS Yhteensä YHTEENSÄ 15.2.2012 Rakentamisen lkm m2 m2 m2 laatu ja määrä ETUH 1 3,6 WC / N 1 1,1 WC /N 1 1,1 PESUHUONE / N 1 108,8 PUKUH/N 1 295,6 SAUNA / N 1 11,1 SAUNA / N1 1 15,0 SAUNA / N3 1 8,6 SAUNA / N3 1 17,9 VARASTO 1 23,8 SIIVOUSKESK 1 19,4 ETUH 1 2,8 WC / N 1 2,2 WC ETUH N 1 7,2 WC / N 1 2,1 WC / N 1 1,3 WC / N 1 1,3 PUKUH/M 1 295,0 SAUNA / M1 1 15,0 SAUNA / M 1 11,1 SAUNA / M2 1 17,8 SAUNA /M3 1 8,6 ETUH 1 4,6 WC 1 1,0 ETUH 1 4,7 WC 1 1,1 PESUHUONE / M 1 109,2 SEUROJEN TILA 1 9,0 KEITTIÖ 1 49,5 KASSA 1 17,8 SIVUKAHVIO 1 33,6 WC-I 1 5,2 WC-M 1 3,3 WC-M 1 8,8 VARASTO 1 23,8 WC-I 1 5,8 KYLMÄALLAS 1 4,0 2. KERROS 985,2 KATSOMO 1 158,2 ETUH / WC M 1 2,7 WC 1 1,2 WC 1 1,2 ETUH / WC N 1 2,7 WC 1 1,2 WC 1 1,3 WC 1 1,6 KÄYTÄVÄ 1 SELOSTAMO 1 5,5 WC 1 4,0 SAUNA 1 5,8 VAR 1 4,7 SIIV 1 6,0 WC-I 1 5,5 ET 1 5,3 Sivu 2 (3)

HANKE TAMPEREEN UINTIKESKUKSEN PERUSPARANNUS Joukahaisenkatu 7, 33540 Tampere ASIAKIRJA TILAOHJELMA HUONETILAT TILANTARVE LUONNOS Yhteensä YHTEENSÄ 15.2.2012 Rakentamisen lkm m2 m2 m2 laatu ja määrä KK 1 3,8 PESUH 1 11,9 SAUNA 1 12,8 MONITOIMITILA 1 80,0 VAR 1 5,5 KK 1 5,5 WC-N 1 17,2 WC-I 1 5,7 WC-M 1 17,4 KUNTOSALIN RYHMÄLIIKUNTATILA 1 132,5 KUNTOSALI 1 335,4 KUNTOSALIN KÄYTÄVÄ 1 32,6 PU 1 14,1 PE 1 4,5 WC 1 2,5 PU 1 22,7 WC 1 2,4 PE 1 6,2 KUNTOSALIN TSTO 1 16,6 PUKUH/TAKKAH 1 22,5 PUKUH/TAKKAH 1 20,9 PESUH 1 5,6 3. KERROS PRSH TEKN IV-KONEH IV-KONEH PRSH TEKN IV-KONEH IV-KONEH 1 HYÖTYALAN ULKOPUOLISET TILAT 1384,7 Käytävät, aulat, eteistilat 1 1093,4 Porrashuoneet 1 260,2 Tk 1 31,1 Tekniset tilat Tekniset tilat 1 176,2 IV-konehuoneet 1 524,6 VSS 1 127,2 828,0 Huoneistoala yhteensä 6846,5 (ilman teknisiä tiloja) Sivu 3 (3)

Tampereen Kaupunki TAMPEREEN UINTIKESKUS perusparannus Tilakeskus / Kiinteistökehitys 29.9.2012 HANKEAIKATAULU / Hankesuunnittelu 2011 2012 2013 2014 2015 Hankesuunnittelu Investointisopimus Toteutussuunnittelu Rakennuslupa Rakentamisen valmistelu Rakennustyöt Varustelu ja koekäyttö Käyttöönotto Käyttö

INVESTOINTISOPIMUS LIITE 1 Toteuttaja HANKE Käyttäjä / tilaaja Tarveselvitys Hankesuunnitelma Sopimuksen sitovuus TAMPEREEN KAUPUNKI, Tilakeskus PL 487 33101 TAMPERE TAMPEREEN UINTIKESKUS Joukahaisenkatu 7, 33540 Tampere Liikuntapalvelut ja ulkoinen kuntosaliyrittäjä TAMPEREEN UINTIKESKUKSEN PERUSPARANNUKSEN TARVESELVITYS Sivela 8.12.2012 TAMPEREEN UINTIKESKUKSEN PERUSPARANNUS HANKESUUNNITELMA 29.9.2012 Tilakeskus toteuttaa hankkeen tilaajalle tässä sopimuksessa sekä hankesuunnitelmassa määriteltyjen ehtojen mukaisesti. Tilaaja sitoutuu vuokraamaan tämän sopimuksen ja hankesuunnitelman mukaisesti toteutetut tilat Tilakeskukselta. Vuokrasopimuksen pituus määritellään erikseen vuokrasopimusneuvotteluissa. Tilaaja maksaa investoinnin pääomavuokrana. Mikäli vuokrasopimus katkeaa tilaajasta johtuvista syistä ennen vuokrasopimuksen mukaista määräaikaa, on tilaaja velvollinen suorittamaan jäljellä olevan investointia vastaavan pääomavuokran Tilakeskukselle. Investointisopimus kattaa investoinnin pääomavuokran sekä ylläpitovuokran. Rakennuskohde Asemakaavatilanne Hankkeen ajallinen tavoite Kustannukset Investointikohteena on Tampereen uintikeskuksen 1-vaiheen perusparannus. Rakennuskohde sijaitsee Tampereen Kalevan kaupunginosassa tontilla 824-2 osoitteessa Joukahaisenkatu 7. Tonttia koskeva viimeisin asemakaava (5194) on vahvistettu 1977. Kiinteistötunnus on 837-120-824-2. Tontti on siinä määritelty huvi- ja viihdetarkoitusta palvelevien rakennusten korttelialueeksi YV. Kerrosluku II ja tehokkuusluku e=0.25. Tontilla ei ole kaavalla suojeltavia rakennuksia. Tontin 824/2 pinta-ala on 3,3055 ha ja rakennusoikeus on yhteensä 8263 kem2 Peruskorjattavan alueen bruttoala on n. 11752 brm2. Toteutussuunnittelu alkaa loppuvuodesta 2012 ja rakennustyöt kesällä 2013. Uintikeskus otetaan käyttöön vuoden 2014 syksyllä. Hankkeelle on laskettu neliöpohjainen kustannusarvio 9,64M lisättynä 0,36M betoninikorjauksiin tarvittavalla lisällä. Arvioidut investointikustannukset ovat näin 10 000 000 (alv 0%) Laajuus Hankkeen yhteenlaskettu bruttoala 9 200 brm 2 Rakennuksen huoneistoala on 5 462 hum 2, josta 0. kerros 785 hum 2 1. kerros 3 692 hum 2 2. kerros 985 hum 2 1

Laskelma pääomavuokrista ja ylläpitokuluista Laskelma perustuu vuoden 2012 arvioituun hintatasoon alv 0%. Rakennuskustannus Hankkeen laajuus ( bruttoala ) 9 200 brm 2 10 000 000 1 087 /brm 2 YLLÄPITOKUSTANNUKSET Huoneistoala/koko talo 8 609 hum 2 /hum 2 /kk kk / vuosi Lämpö 8 609 x 1,87 x 12 = 193 186 Sähkö 8 609 x 1,60 x 12 = 165 293 Vesi 8 609 x 0,80 x 12 = 82 646 Jätehuolto 8 609 x 0,10 x 12 = 10 331 Ulkoalueiden hoito 8 609 x 0,02 x 12 = 2 066 Sisäpuolinen huolto 8 609 x 0,17 x 12 = 17 562 Muut huoltopalvelut 8 609 x 0,04 x 12 = 4 132 Kunnossapito 8 609 x 0,79 x 12 = 81 613 Yhteensä 556 830 Ylläpitokustannukset 5,39 /m2/kk PÄÄOMAVUOKRA t % Pääomavuokra investoinnista 10 000 7 700 000 /vuosi TILAKUSTANNUKSET Nykyinen pääomavuokra 10,58 /hum2/kk 1 093 512 /vuosi Pääomavuokran lisäys 10,68 /hum2/kk 700 000 /vuosi Tontin vuokra 0,59 /hum2/kk 38 484 /vuosi Ylläpitokustannukset 5,39 /hum2/kk 556 830 /vuosi Yhteensä 16,66 /hum2/kk 2 388 826 /vuosi Lopullinen vuokra määräytyy hankkeen toteutuneiden kustannusten ja pinta-alan mukaisesti. Käyttäjä sitotoutuu 20 vuoden vuokrasopimukseen. Tätä sopimusta on tehty kaksi samanlaista kappaletta, yksi kummallekin sopijaosapuolelle. Tampereella / 2012 TAMPEREEN KAUPUNKI Tilakeskus 2

PALVELUKUVAUS KIINTEISTÖKEHITYS LIITE INVESTOINTISOPIMUKSEEN TILAKESKUKSEN HANKEKEHITYS- JA RAKENNUTTAMISPALVELUT HANKEKEHITYS Tarveselvitys- ja tilatarvekonsultointi Toimiala Tilakeskus Toimiala vastaa tarveselvityksen laadinnasta ja sen hyväksyttämisestä asianomaisessa lautakunnassa Tilakeskus avustaa ja konsultoi toimialoja pitkän aikavälin tilantarveselvitysten laadinnassa Tilakeskus avustaa ja konsultoi toimialoja hankkeiden tilaohjelmien ja niitä täydentävien erityisvaatimusten määrittelyssä Selvittää eri tilajärjestelyvaihtoehdot Vastaa vanhojen kiinteistöjen kuntoselvityksen laatimisesta Hankesuunnittelu Toimiala Tilakeskus Toimiala vastaa hankesuunnitelman hyväksyttämisestä asianomaisessa lautakunnassa ja hankkeen investointisopimuksen allekirjoittamisesta Tilakeskus konsultoi toimialoja toiminnallisten ja laadullisten tavoitteiden laadinnassa Määrittelee hankkeen elinkaaritalouden sekä kestävän kehityksen periaatteiden ja ylläpidon asettamat yleiset tavoitteet yhdessä käyttäjien kanssa Selvittää vaihtoehtoiset toteutusmallit Kokoaa hankesuunnitelman investointipäätöskäsittelyä varten RAKENNUTTAMINEN JA VALVONTA Suunnittelu ja rakentamisen valmistelu Toimiala Tilakeskus Osallistuu rakennushankkeen suunnittelukokouksiin Johtaa suunnittelua ja valitsee suunnittelijat Määrittelee suunnittelutavoitteet sekä koordinoi ja ohjaa suunnittelua Selvittää ja valitsee hankkeen toteuttamistavan Vastaa hankkeen kustannussuunnittelusta ja ohjauksesta Koordinoi ja ohjaa hankkeen eri osapuolien yhteistyötä Sivu 1/2

Laatii rakentamiseen liittyvät tarjouspyyntöasiakirjat sekä valmistelee urakoitsijavalinnat, tarjouspyyntövertailut ja sopimukset Rakentamisvaihe Toimiala Tilakeskus Osallistuu rakennushankkeen työmaakokouksiin Toimii rakennushankkeen johtajana ja koordinoinoijana Valvoo suunnittelua Organisoi ja toteuttaa työmaavalvonnan Hoitaa rakennuttajan velvoitteet Koordinoi viranomaisten ja hankkeen eri osapuolten välisen yhteistyön Valvoo rakentamisen teknistä laatua, toteutuksen aikataulua, kustannuksia sekä lisä- ja muutostöitä Valvoo ja hoitaa rahaliikennettä Vastaa hankeraportoinnista Rakennustöiden vastaanotto, rakennuksen käyttöönotto ja takuuajan toimenpiteet Toimiala Osallistuu rakennushankkeen käyttöönottoon ja käyttöönoton opastukseen Kerää käyttäjän havainnot virheistä ja puutteista takuutarkastusta varten Osallistuu takuutarkastukseen Tilakeskus Ohjaa ja koordinoi rakennushankkeen vastaanottomenettelyn Vastaa rakennuksen käyttöönoton opastuksesta Luovuttaa rakennuksen käyttäjille sekä kokoaa luovutusmateriaalin Valvoo takuuaikaisten töiden suoritusta sekä valmistelee ja toteuttaa takuukatselmukset Sivu 2/2