HANKESUUNNITELMA Kirsti Hankela. Tarveselvitys Tampereen maauimalan tarveselvitys , Dnro TRE: 7466/ /2014.

Transkriptio

1

2 TAMPEREEN TILAKESKUS LIIKELAITOS KIINTEISTÖKEHITYS HANKESUUNNITELMA Kirsti Hankela HANKE TAMPEREEN MAAUIMALA Joukahaisenkatu 7, Tampere ASIAKIRJA SISÄLLYSLUETTELO Tarveselvitys Tampereen maauimalan tarveselvitys , Dnro TRE: 7466/ /2014 Hankekortti Talotekniikkaselvitykset LVIA -tekniikka Sähkötekniikka Energiaselvitys Tilaohjelma Hankeaikataulu Tavoitehinta-arviot Perustamiskustannukset Luonnokset Asemapiirros Pohjapiirrokset Leikkaukset Julkisivukaaviot Havainnekuvat LIITE 1: Investointisopimus - 1 -

3 Tarveselvitys Tampereen uintikeskuksen läheisyyteen sijoittuvan maauimalan rakentamisesta Valmistelija: Tilaajapäällikkö Lauri Savisaari, puh , Sivela Tilaajapäällikkö Lauri Savisaari: Ajatus maauimalan rakentamisesta Tampereelle on noussut vuosien varrella jatkuvasti esille julkisuudessa. Asiasta on viime vuosina tehty myös valtuustoaloitteita (Anna Kontula ym sekä Tampereen vihreä valtuustoryhmä ). Sivistys- ja elämänlaatupalvelujen lautakunta on vastannut asiaa koskevaan valtuustoaloitteeseen viimeksi kokouksessaan (87 ) ja todennut tuolloin, että painopiste uimaolosuhteiden kehittämisessä on Pyynikin uimahallin perusparantamisessa sekä kaupungin lukuisten uimarantojen kehittämisessä. Myös maauimaloita muille paikkakunnille toteuttaneet yritykset ovat viime vuosina ottaneet yhteyttä kaupunkiin ja tarjonneet omia konseptejaan. Asiaan liittyvän julkisen mielenkiinnon takia kaupungin liikuntapalvelut sekä sivistyksen ja elämänlaadun edistämisen ydinprosessi ovat kesän 2014 aikana selvityttäneet mahdollisuudet maauimalan toteuttamiseksi Tampereelle. Selvityksen teki kaupungin toimeksiannosta Sport Venue Oy. Selvityksen lähtökohtana oli maauimalan toteuttaminen Tampereen uintikeskuksen yhteyteen. Selvityksessä on hyödynnetty pitkäaikaisen kokemuksen maauimaloiden toteuttamisesta omaavia suunnittelijoita ja kustannuslaskijoita. Maauimalan sijoittuminen Kalevaan Tampereen uintikeskuksen läheisyyteen on perusteltua monesta syystä. Alueella on olemassa oleva kaava maauimalaa varten. Lisäksi tontilla on varaus maauimalalle. Uintikeskuksen välitön läheisyys tuo merkittäviä synergiaetuja erityisesti palvelun tuottamiseen (mm. uinninvalvonta, siivous ja muu operointiin liittyvä toiminta). Selvityksen mukaisella tavalla toteutettu maauimala hyödyntää uusinta energiatehokasta tekniikkaa vedenpuhdistuksessa ja lämmityksessä. Altaiden lämmityksessä on tarkoitus hyödyntää aurinkoenergiaa ja ilmalämpöpumppuja. Aurinkoenergian hyödyntäminen on perusteltua, koska käyttö ajoittuu ainoastaan valoisimpaan vuodenaikaan, jolloin paneeleista voidaan saada maksimaalinen teho. Lisäksi altaat on tarkoitus peittää aukioloajan ulkopuolella. Aurinkoenergialla ja altaiden peittämisellä saavutetaan merkittävät säästöt uimalan käyttökustannuksissa. Tampereen maauimalaan voidaan selvityksen perusteella toteuttaa laaja allaskokonaisuus, joka koostuu 50-metrisestä, kahdeksanrataisesta uimaaltaasta, hyppyaltaasta (10, 5 ja 3 m hyppytasot sekä 3 ja 1 m ponnahduslaudat) sekä noin 400 m2 laajuisesta lastenaltaasta. Lisäksi uimalaan rakennetaan kahvila- ja pukeutumistilarakennus, jonka alle sijoitetaan altaiden vaatimat vedenkäsittelylaitteet. Maauimalaan toteutetaan myös suihkut. Maauimalan palvelutuottajaksi on suunniteltu kaupungin liikuntapalveluja, joka vastaa myös Tampereen uintikeskuksen palvelujen tuottamisesta. Uintikeskuksen olemassa olevia tiloja voidaan hyödyntää maauimalan toimintojen oheistiloina (mm. henkilökunnan sosiaalitilat). Lisäksi uintikeskuksen ja maauimalan toimintoja voidaan tasata säätilan mukaan esimerkiksi siten, että kauniina kesäpäivänä suljetaan osa sisäuima-altaista ja hyödynnetään henkilöstön työpanos maauimalan valvonnassa. Maauimalan

4 myötä uintikeskuksen toiminnasta tulee aidosti ympärivuotista. Muiden uimahallien aukioloaikoja loppukeväästä ja alkusyksystä voidaan hieman vähentää ja hyödyntää niiden henkilöstön työpanosta uintikeskuksen kokonaisuudessa. Myös kustannustehokkuuden kannalta yhden operaattorin malli sekä uintikeskuksessa että maauimalassa on hyvä ratkaisu, koska päällekkäisiä toimintoja ei synny. Maauimalan on tarkoitus olla avoinna yleisölle samoina aikoina kuin uintikeskuksen. Asiakkaille maauimalan sijoittuminen Kalevaan tarjoaa mahdollisuuden käyttää uintikeskusta kolmella eri tavalla: pelkkä sisäaltaiden käyttö normaalin uimahallikäynnin tapaan, sisäaltaiden ja maauimalan yhteiskäyttö pienellä lisämaksulla sekä pelkän maauimalan käyttö uimahallimaksua edullisemmin. Eri käyttötavat ovat mahdollisia, kun maauimalaan toteutetaan sekä oma erillinen sisäänkäynti että yhteys sisäaltaille ja uintikeskuksen pukeutumis- ja pesutiloihin. Maauimalan rakentamisen investointiarvoksi on taustaselvityksessä arvioitu 6 miljoonaa euroa. Tampereen Tilakeskus liikelaitoksen tarkistuslaskelmat taustaselvityksen oletustiedoilla päätyvät samaan suuruusluokkaan. Hankkeen toteuttamisen leasing-rahoituksella on arvioitu olevan mahdollista. Tällä kustannustasolla hankkeen aiheuttama pääomavuokra on euroa vuodessa ja ylläpitovuokra (sis. kunnossapito ja energia) euroa vuodessa. Kokonaisvuosivuokra on euroa. Maauimalan asiakasmaksutuloilla ja vuokratuotoilla arvioidaan katettavan kokonaisuudessaan vuosittaiset vuokrakustannukset sekä muut palvelun tuotantokustannukset. Maauimalan kävijämääräksi on arvioitu henkilöä vuodessa. Arvio perustuu kahdeksan eri maauimalan kesän 2014 kävijämäärätietoihin, joita on suhteutettu maauimaloiden kokoon ja niiden vaikutusalueen asiakaspohjaan. Maauimalan toteuttaminen edellä kuvatulla tavalla sisältyy pormestari Anna-Kaisa Ikosen talousarvioesitykseen vuodelle Hankkeeseen liittyvien suunnittelu-, päätöksenteko- ja rakennuslupaprosessien vaatiman ajan huomioiden realistinen arvio maauimalan valmistumisajasta on loppukevät Päätösehdotus. Tilaajapäällikkö Savisaari: Sivistys- ja elämänlaatupalvelujen lautakunta päättää hyväksyä Tampereen uintikeskuksen läheisyyteen sijoittuvan maauimalan tarveselvityksen edellä esitetyssä muodossa jatkosuunnittelun pohjaksi. Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Ilmoitus Virpi Ekholm/tike, Markku Kailanto/tike, Jukka Männikkö/hata, Pekka P. Paavola/lipa, Mikko Heinonen/lipa Lisätietoja päätöksestä Päätösvalmistelusihteeri Niko Kannisto, puh , etunimi.sukunimi@tampere.fi Liite Maauimala Tampereelle

5 TAMPEREEN KAUPUNKI TILAKESKUS KIINTEISTÖKEHITYS HANKESUUNNITELMA Kirsti Hankela HANKE TAMPEREEN MAAUIMALA Kaleva , Joukahaisenkatu 7, Tampere ASIAKIRJA HANKEKORTTI Hankkeen lähtötiedot ja tavoitteet Tampereen uintikeskus sijaitsee Kalevan kaupunginosassa osoitteessa Joukahaisenkatu 7 tontilla, jonka kiinteistötunnus on Kaavamerkintä YV on asemakaavassa vuodelta 1977 huvija viihdetarkoitusta palvelevien rakennusten korttelialuetta. Uintikeskus sijaitsee keskellä Kalevan keskuspuistoa ja on Tampereen uimahalleista suurin. Uintikeskuksen etäisyys Keskustorilta on n. 3km. Tontin pinta-ala on 3,3055 ha ja sillä on rakennusoikeutta 8264 kem2, josta 1-vaiheessa on käytetty 5465kem2 ja 2-vaiheessa 1277kem2. Jäljellä on 1522kem2 käyttämättä. Uintikeskuksen tilavuus on yhteensä m3. Tontin asemakaavassa on jo huomioitu maauimalan rakentaminen huoltotiloineen. Uintikeskus on valmistunut 1979 arkkitehtitoimiston Katras (arkkitehdit Pekka Helin, Tuomo Siitonen, Antti Laiho ja Klaus Lindh) suunnitelmien mukaan. Uimahallin tilaratkaisut perustuvat 1972 järjestetyn arkkitehtuurikilpailun voittaneeseen ehdotukseen, jonka tontinkäyttösuunnitelmassa oli jo esitetty maauimalan ratkaisuperiaatteet. Arkkitehtitoimisto Eero Lahti Oy:n suunnittelema hallin laajennusosa (2.vaihe) valmistui v Laajennusosan arkkitehtuurissa on pyritty huomioimaan vanhan osan alkuperäinen ilme, vaikka se detaljeiltaan vastaa modernia 2000-luvun vaihteen arkkitehtuuria. Uimahallin tontti on varsinkin kesäisin ollut jo aktiivisessa virkistyskäytössä. Nurmikentillä pelataan jalkapalloa, harrastetaan puistojumppaa, järjestetään liitokiekko- ja ultimate - harjoituksia ja otetaan aurinkoa. Maauimala täydentää toimintaa. Alueen luonne muuttui aktiivisemmaksi liikuntapuistoksi Sammon lukiorakennuksen valmistuttua uintikeskuksen tontin pohjoispuolelle v Arkkitehtuuri Uintikeskus on merkittävä aikansa rakennus tamperelaisen teollisuusmiljöön osana. Tavoitteena on sopeuttaa maauimalan rakennukset ja rakennelmat yhteensopivaksi osaksi uintikeskuksen kokonaisuutta. Tulevan toiminnan kuvaus ja tavoitteet Tavoitteena on toteuttaa lähelle kaupungin keskustaa kaikkien ikäryhmien keidas, joka mahdollistaa kesäpäivien vieton, virkistäytymisen, yhdessäolon ja liikunnan. Suomen oloissa maauimala on uimarantoja houkuttelevampi uintipaikka, koska altaissa on koko kesäkauden ajan lämmin uintivesi. Pikkulasten uimakoulut on maauimalassa helppo järjestää. Viihtyisä ja vehreä Kalevan keskuspuisto tarjoaa maauimalalle lähes valmiit puitteet. Alueella on voimassa oleva asemakaava maauimalaa varten sekä tilavaraus maauimalalle. Uintikeskuksen välitön läheisyys tuo merkittäviä synergiaetuja erityisesti palvelun tuottamiseen mm. uinninvalvonta, siivous ja muu operointiin liittyvä toiminta. Asiakkaat voivat käyttää uintikeskusta/maauimalaa monella eri tavalla: pelkkä sisäaltaiden käyttö normaalin uimahallikäynnin tapaan, sisäaltaiden ja maauimalan yhteiskäyttö pienellä lisämaksulla sekä pelkän maauimalan käyttö uimahallimaksua edullisemmin. Eri käyttötavat ovat mahdollisia, koska maauimalaan toteutetaan sekä oma erillinen sisäänkäynti ulkokautta että yhteys sisäaltaille ja uintikeskuksen pukeutumis- ja pesutiloihin. Sisäänpääsymaksuun kuuluu Pusatec-ranneke, johon on ladattu 3

6 hintaan sisältyvät kulkuoikeudet sekä kaappien lukitusmahdollisuus. Pusatec-järjestelmä on jo käytössä uintikeskuksessa. Tampereen maauimalaan aiotaan toteuttaa laaja allaskokonaisuus, joka koostuu yhdestä 50m altaasta, jossa 8 rataa, hyppyaltaasta (10, 7,5m, 5m ja 3 m hyppytasot sekä 3 ja 1 m ponnahduslaudat) sekä noin 300 m2 laajuisesta lastenaltaasta ja pienten lasten kahluualtaasta. Lisäksi uimalaan rakennetaan myyntitilat kahvila/kioskille ja pukeutumiselle ja peseytymiselle. Maauimala rakennetaan esteettömäksi, kaikille käyttäjille soveltuvaksi. Maauimala hyödyntää uusinta energiatehokasta tekniikkaa vedenpuhdistuksessa ja lämmityksessä. Altaiden lämmityksessä on tarkoitus hyödyntää mm. lämpöpumppuja sekä kaukokylmä paluulämpöä. Lisäksi altaat on tarkoitus peittää aukioloajan ulkopuolella. Uusiutuvalla energialla ja altaiden peittämisellä saavutetaan merkittävät säästöt uimalan käyttökustannuksissa. Kokonaisuus ja kustannukset Tavoitteena on saada aikaan toiminnallisesti ja teknisesti korkeatasoinen, alueen ja uintikeskusrakennuksen arkkitehtonisia arvoja kunnioittava yhtenäinen ympäristö huomioiden rakennustekniset ja kustannuspuitteen määrittelemät rajoitukset. Hankkeen kustannustavoitteet on määritelty tavoitehintalaskelmaan. Tärkeimpien rakenteiden, rakennusosien ja teknisten järjestelmien valinnat suoritetaan tiedostaen ratkaisujen koko elinkaaren aikaiset kustannukset. HS-luonnoksen ratkaisut HS-luonnoksen ratkaisut 0. KERROS Kellarikerrokseen uintikeskuksen ja isojen altaiden yhteyteen sijoitetaan allastekniset tilat. 1. KERROS Maauimalan alueen pohjoisreunalla on aluetta palveleva puurakenteinen huoltorakennus kahviloineen, pesu- ja pukutiloineen sekä säilytyslokerikkoineen. Alueen länsireuna jää nykyiselleen ja sinne sijoittuu nykyinen auringonottonurmi. Huoltorakennuksen koko pituudella oleva katos suojaa sekä sateelta että auringon paisteella ulkokahvilassa istuvia. Kahvilasta on myyntimahdollisuus myös alueen ulkopuolella kulkeville. Huoltorakennuksen vieressä on pääportti ja lipunmyyntipiste. Portin ulkopuolella on tilaa polkupyörille ja autojen pysäköintipaikka. Jos saapuu uintikeskuksen kautta voi ostaa yhteislipun uintikeskukseen ja maauimalaan ja käyttää sisäpuolen sauna- ja pesutiloja sekä maauimalan altaita. Uudet altaat asettuvat samaan tasoon maauimalan altaiden kanssa ja ovat samassa koordinaatistossa. Altaista yksi on 50 metrin matkauintiallas, yksi on syvempi uimahyppyjä varten ja yksi lasten allas. Lisäksi alueelle on suunniteltu aivan pienimmille lapsille tarkoitettu pyöreä kahluuallas. Uimahyppyaltaaseen liittyy uimahyppytorni, jossa ovat 3m, 5m, 7,5m ja 10m hyppytasot. Lisäksi altaan reunalla on 1m ponnahduslauta. Allasaluetta yhdistää kiviaineinen tasanne, jolla sijaitsevat ulkosuihkut ja levähdyspenkit. Lasten altaat on laskettu muuta allastasoa alemmaksi ja isompaa lasten allasta kiertää istuskeluportaat. Koko allasalueen keskellä on uimavalvojan kaksikerroksinen valvontapiste. Hankkeen kuvaus Tampereen maauimala tehdään nykyaikaisia, tarkoituksenmukaisia teknisiä ratkaisuja käyttäen, mutta uintikeskusrakennuksen, Kalevan puiston arvoja sekä yleisilmettä kunnioittaen. Hankesuunnittelu on käynnistetty huhtikuussa jatkuen syksyyn Toteutussuunnittelu tapahtuu hankesuunnitelman hyväksymisen jälkeen vv Laajuudet bruttoala huoneistoala 0. kerros tekniset tilat 472 brm2 447 hum2 1. kerros huoltorakennus 322 brm2 299 hum2 Kaikki yhteensä 794 brm2 746 hum2 4

7 Rakennustöiden toteutus ja aikataulu Rakentaminen on tarkoitus suorittaa yhdessä vaiheessa vuosina Aikataulun mukaan hankkeen rakentaminen alkaa keväällä Työn tulisi olla valmis ja käyttökunnossa vuoden 2017 keväällä, kun ulkouintikausi alkaa. Käsitellyt vaihtoehdot Hankesuunnittelussa tutkittiin maauimalan erilaisia lämmitysvaihtoehtoja energiankulutuksen, hyötysuhteen ja käyttötalouden näkökulmasta sekä uima-altaiden rakentamista joko betonista tai teräksestä. Viimeisen vaiheen tarkasteluun valittiin kaksi lämmitysjärjestelmää: kaukolämpö ja kaukojäähdytys/paluu. Molemmista laskettiin investointikustannukset sekä betonialtaan että teräsaltaan kanssa. Energiaselvitykset on kuvattu seikkaperäisesti LVI-hankekortissa seuraavilla sivuilla. Tavoitekustannusarvio (alv 0 %) Hankkeen kustannusarvio on laskettu tilapohjaisena tavoitehinta-arviona. Laskenta perustuu myös tässä hankesuunnitelmassa esitettyihin luonnoksiin ja erikoissuunnittelijoiden arvioihin. Perustamiskustannukset on laskettu neljästä eri vaihtoehdosta A, B, C ja D. Niiden arvoksi on laskettu A Kaukolämpö ja betoniallas (alv 0 %) B Kaukolämpö ja teräsallas (alv 0 %) C Kaukojäähdytys ja betoniallas (alv 0 %) D Kaukojäähdytys ja teräsallas (alv 0 %) Tilakeskus esittää hankesuunnitelman hyväksymistä siten, että toteutussuunnittelu tehdään C- ja D- vaihtoehdoista (kaukojäähdytys+ betoniallas ja kaukojäähdytys+ teräsallas) rinnakkain ja että hankinta kilpailutetaan molemmilla vaihtoehdoilla, joista valitaan kokonaistaloudellisesti edullisempi. Investointisopimuksessa on esitetty kaikki em. vaihtoehdot ja laskettu kunkin pääoma- ja ylläpitovuokra sekä kunnossapidon kustannus. Nämä on yhdistetty viimeisenä Liikuntatoimen käyttötalouslaskelmaan heidän toimintamenojen ja tulojen kanssa. Alimmalla rivillä näkyy toiminnan lopputulos euroina. Kustannuksia lisääviä tekijöitä ovat hankkeen alue- ja pintarakenteiden laajuus, massanvaihto, vaativat rakennustekniset työt ja allastekniikka, vaativat sähkö- ja IV-tekniikkatyöt ja muun tekniikan rakentaminen. Tavoitehinta on laskettu hankesuunnitteluvaiheessa Talousarvio Taloussuunnitelma Tampereen maauimalan investointi on suunniteltu toteutettavaksi leasing-rahoitusmallilla. Hankkeelle on esitetty Tilakeskuksen talousarvioehdotuksessa hankekohtaista määrärahaa M. Kustannuslaskennan perusteella ja kokonaisedullisen investoinnin toteuttamiseksi esitämme hankekohtaisen määrärahan nostamista 8,1 miljoonaan euroon. 5

8 ASIAKIRJA TALOTEKNIIKKASELVITYS / TAMPEREEN MAAUIMALA LVIJA-tekniikka Yleistä Liittymät Lämmitys LVI-suunnittelun lähtökohtana on hyvin käytettävän ja huollettavan laitoksen lisäksi elinkaaritalous. Tavoitteena on valita mahdollisimman energiatehokkaat järjestelmät ja laitteet, jotka ovat helppokäyttöisiä, helposti huollettavia ja turvallisia. Laitteiden ja asennusten tulee olla korroosionkestäviä olosuhteeltaan vaativissa tiloissa ja ulkona. Rakennus on liitetty Tampereen Kaukolämpö Oy:n kaukolämpöverkostoon ja Tampereen Veden vesija viemäriverkostoihin. Kaukolämmön lämmönjakokeskukset sekä energia- ja vesimittarit sijaitsevat kellarikerroksen teknisessä tilassa. Vesijohdon sekä jätevesi- ja sadevesiviemäreiden liitospaikka on Joukaisenkadulla. Uima-altaan tyhjennysvesiä varten tehdään tarvittaessa oma liittymä jätevesiviemäriin. Rakennus liitetään lisäksi kaukokylmäverkostoon mikäli päädytään lämmitysmuotovaihtoehtoon V2. Kaukokylmäputki tuotaisiin suoraan nykyiseen Uimahallin lämmönjakohuoneeseen. Liitospaikka on Teiskontiellä. Nykyinen uimahallia palveleva lämmönjakohuone sijaitsee rakennuksen lounaisnurkassa. Lämmönjakohuoneessa on vapaata tilaa noin m2, joka pyritään käyttämään tehokkaasti maauimalan tarpeisiin. Uimahallin tarpeita palvelee ilmanvaihdon, lattia- ja patterilämmityksen, lämpimän käyttöveden ja uima-altaiden lämmönsiirtimet, jotka ovat vuosilta 2007 ja Maauimalan neljää uima-allasta varten asennettavaan lämmönjakokeskukseen sijoitetaan kolme lämmönsiirrintä (LS1: 50 m allas, LS2: hyppyallas, LS3: monitoimiallas ja lasten allas) uima-allasveden lämmitykseen. Suodattimilta palaavat putket yhdistetään yhdeksi isommaksi runkoputkeksi, josta otetaan sivuhaaralla haluttu määrä klooripitoista allasvettä lämmönsiirtimille. Lämmönsiirtimet tehdään joko kloorivettä kestävästä RST-seoksesta tai titaanista. Suodattimilta lähtevän runkoputken ja lämmönsiirtimen väliset putket tehdään ruostumattomasta teräksestä. Suodattimien ja altaiden väliset putket ovat muovia. Nykyinen uimahallia palveleva lämpimän käyttöveden lämmönsiirrin jää ennalleen. Maauimalaa varten hankitaan uusi käyttöveden lämmönsiirrin. Maauimalan myötä lisääntyvien teknisten tilojen ilmanvaihdon ja tilojen lämmityksen tarve pyritään hoitamaan yhdellä uudella lämmönsiirtimellä. Teknisten tilojen lämmitys hoidetaan pääosin vesikiertoisin lämpöpatterein. Lämmityskaudella puolilämpimän huoltorakennuksen lämmitystarpeita varten tarvitaan oma lämmönsiirrin. Huoltorakennuksessa lämpö jaetaan vesikiertoisen lattialämmityksen kautta tiloihin. Lämmitysverkoston pumput varustetaan taajuusmuuttajakäytöllä sekä kalvopaisunta-astioilla ja tarvittavilla varolaitteilla. Lämpöpatterit varustetaan termostaattisilla patteriventtiileillä ja sulkuyhdistäjillä. Lattialämmitystä säädetään huonekohtaisilla säätimillä ja lämpötila-antureilla. Lämmitysverkostot tehdään teräksisistä lämpöjohdoista (allaveden lämmitys RST-putkella), jotka kulkevat seinillä näkyvissä tai koteloituna ja alakatoissa. Putkistot eristetään mineraalivillakourulla, joka näkyvillä osilla pinnoitetaan PVC-levyllä. Lämmönjakokeskus varustetaan verkostokohtaisilla energiamittareilla. Myös uimahallin energiamittarointia lisätään hankkeen yhteydessä. Lämmitysmuotovaihtoehto V1: Kaukolämpö Maauimalan lämmönsiirtimet liitetään kaukolämpöön. Nykyinen kaukolämpöliittymä riittää, koska kaukolämmön käyttö uimahallissa on vähäisempää maauimalan käyttöaikana kuin muina aikoina. Allasveden lämmityksen ensiöpuoli mitoitetaan riittävän väljäksi venttiilien ja putkiston osalta, jotta keväällä maauimalan käyttöönottovaiheessa saadaan riittävä piikkiteho kylmän allasveden lämmittämiseen tavoitelämpötilaan alle viikossa. Allasvesisiirtimet varustetaan omalla lämmönjakokeskuksellaan. Tilojen ja ilmanvaihdon siirtimille asennetaan oma lämmönjakokeskus. Lämmitysmuotovaihtoehto V2: Kaukojäähdytyksen paluuvesi lämpöpumpuilla + Kaukolämpö 6

9 Maauimala käyttää ensisijaisesti kaukojäähdytyksen paluuvedestä (12/6 C) lämpöpumpuilla tuotettua energiaa kattaen mitoitetusta allasveden lämmityksen ylläpitolämmityksen huipputehontarpeesta noin % (energiamäärästä noin 90 %). Loppuenergiantarve hoidetaan kaukolämmöllä. Lämpöpumppua hyödynnetään ensisijaisesti allasveden ja toissijaisesti lämpimän käyttöveden esilämmitykseen. Lämpöpumpulla tuotetaan energiaa myös huoltorakennuksen lämmitykseen sekä tarvittaessa maauimalan teknisten tilojen lämmittämiseen. Lämpöpumpun hyödyn maksimoimiseksi tulee sitä käyttää myös uimahallin tarpeisiin maauimalan käyttöajan ulkopuolella. Lämpöpumppua voitaisiin käyttää uimahallin ilmanvaihdon tuloilman esilämmitykseen, sillä ilmanvaihtoverkosto on suurin lämmönkäyttäjä uimahallissa. Muita hyödyntämiskohteita ovat uimahallin lattialämmitys, allasveden lämmitys ja luiskasulatus. Kytkentä tulisi tehdä mahdollisimman yksinkertaiseksi, jotta varmistetaan järjestelmän toimintavarmuus. Järjestelmä vaatii lämpöpumppujen lisäksi tarvittavan määrän puskurivaraajia lämpöpumpun kylmälle ja lämpimälle puolelle. Lisäksi maauimala on varustettava kaukolämmön priimaussiirtimillä varustetulla lämmönjakokeskuksella, jotta loppuenergiantarve saadaan katetuksi. Allavesisiirtimien osalta ensiöpuoli on mitoitettava riittävän väljäksi venttiilien ja putkiston osalta, jotta kevään käyttöönottovaiheen piikkitehot saadaan katettua. Uimahallissa pyritään hyödyntämään olemassa olevia lämmönsiirtimiä kaukolämmön priimaussiirtiminä, mutta lämpöpumpun hyödyntämisen kannalta joudutaan lisäämään uusia lämmönsiirtimiä, uusimaan venttiilejä ja lisäämään putkistoa liitoskohtiin. Tilantarpeen kannalta nykyinen lämmönjakohuone ei riitä, vaan tarvitaan lisätilaa noin 40 m2. Lämmönjakohuoneen lisätilat tehdään nykyisen uimahallin lämmönjakohuoneen länsipuolelle. Väliin jäävää seinää ei voida purkaa, mutta siihen voidaan tehdä tarvittava määrä reikiä huomioiden seinän kantavuuden riittävyys. Vesi- ja viemärilaitteet Maauimala varustetaan RakMk D1:n mukaisilla vesijohto- ja viemärilaitteilla. Vesijohdot tehdään allasja vedenkäsittelytiloissa ruostumattomasta teräksestä tai komposiitista, muualla runkojohdot tehdään kupariputkista. Putkistot eristetään mineraalivillakourulla, joka näkyvillä osilla pinnoitetaan PVC-levyllä. Pesuhuoneissa käytetään kytkentäjohdoissa uppoasennusta eli suojaputkeen asennettuja muoviputkia tai pinta-asennuksena korroosion kestävästä materiaalista esim. kromatusta kupariputkesta. Kalusteina käytetään vakiotyyppisiä, kulutusta kestäviä vesijohto- ja viemärikalusteita, jotka ovat valmistettu posliinista tai ruostumattomasta teräksestä. Maauimalakäytön erityispiirteet huomioidaan kalusteiden korkeuksissa ja malleissa sekä suihkusekoittajina käytetään pääosin elektronisia, kosketusvapaita hanoja ja suihkupaneeleita. Ulkoalueet varustetaan elektronisilla jalkojenpesualtailla altaiden sisäänmenoaukoilla sekä tarvittavalla määrällä elektronisia ulkosuihkuja. Ulkosuihkujen ja jalkojenpesualtaiden pitää olla irrotettavissa talven ajaksi. Pikapalopostit ja jauhesammuttimet asennetaan paloviranomaisen määräysten mukaisesti teknisiin tiloihin ja huoltorakennukseen. Rakennuksen sadevedet ja pääosa jätevesistä viemäröidään viettoviemäreillä. Maauimalan suihkujen jätevedet viemäröidään Uimahallin lämmön talteenottolaitteiston kautta ja saatu lämpö hyödynnetään lämpimän käyttöveden esilämmittämiseen Maauimalan ja Uimahallin käyttöön. Maauimalan suihkuvedet kerätään teknisissä tiloissa erilliseen uppopumpulla varustettuun keräilysäiliöön, josta suihkuvedet pumpataan edelleen Uimahallin nykyiselle harmaan veden lämmön talteenottolaitteelle (Termihaukka). Maauimalalla ja Uimahallilla on erilliset käyttövesisiirtimet. Käyttöveden lisälämmöntarve hoidetaan lämpöpumpulla ja/tai kaukolämmöllä. Allas-, siivous- ja vedenkäsittelytiloissa käytetään haponkestävästä teräksestä valmistettuja lattiakaivoja ja -altaita ritiläkansin. Muualla lattiakaivot ovat pääosin muovia. Erillisen huoltorakennuksen kattovedet johdetaan lämmitettävien kattokaivojen, rännien ja syöksytorvien sekä pystyviemärien kautta sadevesiviemäriverkostoon. Jäte- ja sadevesiviemärien materiaalina käytetään muovia (PP) tai valurautaa. Tarkastus- ja sadevesikaivoina käytetään muovisia teleskooppikaivoja. Nykyisiä jäte- ja sadevesiviemäreitä joudutaan siirtämään Maauimalan uima-altaiden tieltä Uimahallin länsisivustalla. Ilmastointi 7

10 Rakennus varustetaan RakMK D2:n mukaisilla ilmastointilaitteilla. Ilmastointilaitos toteutetaan pääosin keskuskoneilla, joiden palvelualuejako tehdään tilojen erilaisten käyttöaikojen ja laatuvaatimusten perusteella. IV-kojeiden vaikutusalueet ovat alustavasti seuraavat: - Sosiaalitilat - keittiö - Tekniset tilat Ilmastointikoneina käytetään käyttötarkoitukseen sopivia koteloituja tulo- ja poistoilmakojeita, jotka on varustettu suodatuksella, lämmityksellä ja poistoilman lämmön talteenotolla (levylämmönsiirrin ja nestekiertoinen lämmön talteenotto). Lisäksi keittiötä ja lipunmyyntitilaa palvelevassa tuloilmakoneessa on jäähdytys. Laitevalinnat tehdään mahdollisimman energiataloudellisesti ja puhaltimet ovat taajuusmuuttujakäyttöisiä ja suoravetoisia. Kojeiden käyntiä ohjataan aikaohjelmalla sekä tarvittaessa huoneilman kosteuden ja lämpötilan mukaan. Lisäksi varataan käsikäyttömahdollisuus normaalin käyttöajan ulkopuolista toimintaa varten. Kellarikerroksen teknisten tilojen koteloidut kojeet sijoitetaan kellariin tehtävään uuteen IV-konehuoneeseen lämmönjakohuoneen läheisyyteen. Huoltorakennuksen ilmanvaihtokone sijoitetaan huoltorakennukseen rakennettavaan IV-konehuoneeseen. Keittiön tuloilmakone sijoitetaan keittiötilaan. Keittiön huuvan erillispoisto ja muut tarvittavat erillispoistot toteutetaan huippuimureilla. Tuloilmalaitteina käytetään pääosin katto- ja seinähajottimia. Poistoilmalaitteina käytetään poistoilmasäleikköjä ja yhteiskanavaventtiileitä. Kanavat tehdään pääosin sinkitystä teräslevystä. Teknisten tilojen IV-koneet ja kanavistot laitteineen tehdään korroosionkestävästä materiaalista esim. ruostumaton teräs tai epoksikäsittely. Maauimalan vedenkäsittelyjärjestelmän vaatimat jäte- ja poistoilmakanavat tehdään muovisina tai lujitemuovisina. Jäähdytyslaitteet Erillisen huoltorakennuksen keittiö ja lipunmyyntitila varustetaan jäähdytyksellä. Tuloilmakoneisiin asennetaan vesikiertoiset jäähdytyspatterit ja lisäksi käytetään puhallinkonvektoreita. Jäähdytysjärjestelmä toteutetaan nestejäähdytteisen vedenjäähdytyskojeen ja jäähdytysvesiverkoston avulla. Vedenjäähdytyskoje asennetaan huoltorakennuksen IV-konehuoneeseen ja lauhdutin vesikatolla. Jos valitaan lämmitysmuoto V2, voidaan jäähdytys ottaa lämpöpumpun tuottamasta kylmästä. Rakennusautomaatio Kiinteistö on varustettu keskitetyllä taloteknisten laitteiden säätö- ja valvontajärjestelmällä. Automaatiojärjestelmä koostuu väylään asennettavista valvonta-alakeskuksista, jotka on liitetty keskusvalvomoon. Järjestelmä on käytettävissä WEB- liittymän avulla. Maauimalan talotekniikkaa varten asennetaan omat alakeskukset, jotka liitetään olemassa olevaan uimahallin automaatiojärjestelmään. Mikäli päädytään lämpöpumppuratkaisuun lämmitysmuotovaihtoehdoista niin, uimahallin rakennusautomaatiota joudutaan päivittämään. 8

11 ASIAKIRJA TALOTEKNIIKKASELVITYS / TAMPEREEN MAAUIMALA Vedenkäsittely Yleistä Tampereen maauimala on uudisrakennus, joka toteutetaan Tampereen Uintikeskuksen viereen. Maauimalan vedenkäsittelyjärjestelmä on pääosin eriytetty Uintikeskuksen vedenkäsittelyjärjestelmistä, koska maauimalan tulee olla käytettävissä Uintikeskuksen rinnalla. Maauimalan kemikaalihuolto ja kemikaalien varastointi toteutetaan kuitenkin Uintikeskukseen perusparannuksessa toteutetuilla järjestelmillä. Myös Uintikeskuksen huuhteluvesiviemäriä hyödynnetään maauimalan suodatinten likaisten huuhteluvesien viemäröintiin. Maauimalan allasvesien lämmitysjärjestelmät yhdistetään Uintikeskuksen järjestelmiin ja nykyisiin teknisiin tiloihin parhaan mahdollisen energiataloudellisuuden saavuttamiseksi. Altaat ja vesikierrot Maauimalan altaiden pinta-ala, tilavuus ja veden lämpötila on seuraavanlainen: - 50 metrin uima-allas, 1050 m 2, 1700 m 3, +27 C - hyppyallas, 385 m 2, 1900 m 3, +27 C - lastenallas, 300 m 2, 220 m 3, +27 C - lasten aktiiviallas 40 m 2, 12 m 3, +30 C Altaat jaetaan veden lämpötilan mukaan kahteen vesikiertoon. Lastenaltaalla ja lasten aktiivialtaalla on yhteinen vesikierto. 50 m uima-altaalla ja hyppyaltaalla on yhteinen vesikierto. Lisäksi hyppyaltaalle rakennetaan oma pikavesikierto, jolla nopeutetaan veden vaihtumista altaassa. Veden lämmitys hoidetaan kolmella lämmitysverkostoon liitetyllä lämmönsiirtimellä. 50 m altaalle ja hyppyaltaalle on omat allaskohtaiset lämmönsiirtimet. Lastenaltaalle ja lasten aktiivialtaalle on yhteinen lämmönsiirrin, jolta ohjataan lämmintä vettä tarpeen mukaan ensisijaisesti lasten aktiivialtaalle sen lämpötilan pitämiseksi lastenaltaan lämpötilaa korkeampana. Allasvesiputkistot tehdään muoviputkista liimaliitoksin. Tasaus- ja huuhteluvesialtaat Altaiden vesi siirtyy ylivuotona loiskekouruihin ja niissä olevien poistoyhteiden ja kokoojaputkiston kautta tasausaltaisiin. Kummallakin vesikierrolla on oma tasausallas: lastenallas- ja lasten aktiiviallaskierrolle (22 m 3 ) sekä 50 m uima-altaan ja hyppyaltaan kierrolle (67 m 3 ). Huuhteluvettä otetaan molemmista vesikierroista suunnilleen suodatusvirtaamien suhteessa. Tällä varmistutaan riittävästä veden vaihtumisesta kummassakin allasjärjestelmässä. Huuhteluun tarkoitettu allasvesi johdetaan lämmönsiirtimen kautta huuhteluvesialtaaseen (60 m 3 ). Allasveden lämpöä otetaan näin talteen täydennykseksi otettavan verkostoveden lämmittämiseen. Huuhteluvettä käytetään hiekkasuodattimien huuhteluun, jonka jälkeen vesi johdetaan Uintikeskuksen huuhteluvesiviemäriin. Veden pumppaus ja käsittely Tasausaltailta vesi pumpataan karkeasuodatuksen kautta lujitemuovisille painehiekkasuodattimille. Hiekkasuodattimia on kuusi kappaletta 50 metrin uima-altaan ja hyppyaltaan vesikierrossa, kolme kappaletta lastenaltaan ja lasten aktiivialtaan vesikierrossa. Suodatusmassana käytetään suodatinhiekkaa ja antrasiittia. Suodatettu ja kemikaaleilla käsitelty vesi johdetaan altaiden pohjalla olevien syöttösuuttimien kautta takaisin altaisiin. Pumppujen jälkeen allasveteen annostellaan saostuskemikaalia ennen painehiekkasuodatusta. Saostuskemikaalina käytetään nestemäistä polyalumiinikloridia, jota syötetään veteen suodatinkohtaisilla kalvopumpuilla virtaamaohjauksen mukaan suhteessa suodatettavaan vesimäärään. 9

12 Kumpaankin allaskiertoon toteutetaan tehostettu käsittely sidotun kloorin ja liukoisten orgaanisten yhdisteiden pitoisuuksien alentamiseksi. Tehostettuna käsittelynä käytetään joko aktiivihiilisuodatusta tai UV-säteilytystä. Tehostettu käsittely valitaan toteutussuunnittelun yhteydessä. 50 m uima-altaan ja hyppyaltaan kierrossa tehostettu käsittely mitoitetaan noin 10 %:lle hiekkasuodatuksen kokonaisvirtaamasta, lastenaltaan ja lasten aktiivialtaan kierrossa suuremmasta allaskuormituksesta johtuen noin 20 %:lle hiekkasuodatuksen kokonaisvirtaamasta. Hiekkasuodatuksen, tehostetun käsittelyn ja lämmityksen jälkeen allasvesi desinfioidaan ja ph-arvo säädetään desinfiointitehon kannalta oikealle alueelle. Desinfiointikemikaalina käytetään natriumhypokloriittia, jota syötetään veteen allaskohtaisen aktiivisen kloorin pitoisuusmittauksen perusteella jokaiseen altaaseen menevään syöttöputkeen. ph:n säätökemikaalina käytetään rikkihappoa, jota syötetään veteen allaskiertokohtaisilla kalvopumpuilla ph-pitoisuusmittauksen perusteella. Kemikaalihuolto toteutetaan Uintikeskuksen kautta siten, että maauimalan teknisiin tiloihin järjestetään syöttöpiste kemikaalipumppuineen. Annosteltavat kemikaalit siirretään syöttöpisteisiin Uintikeskuksen kemikaalivarastojen kautta. Kullekin altaalle asennetaan oma näyteveden ottopiste, jossa altaasta lähtevän veden ph-arvoa ja aktiivisen kloorin pitoisuutta seurataan jatkuvasti. Polyamiinikloridin, natriumhypokloriitin ja rikkihapon syöttöpisteet annostelusäiliöineen sijoitetaan omiin hyvin tuuletettuihin kemikaalitiloihinsa. Vedenkäsittelyn prosessiautomaatio Maauimalan vedenkäsittelyjärjestelmän automaatio toteutetaan samalla periaatteella kuin Tampereen uimahallien automaatio on toteutettu. Maauimalan vedenkäsittelyjärjestelmä liitetään keskitettyyn vedenkäsittelyn säätö- ja valvontajärjestelmään, jonka keskusvalvomo sijaitsee Uintikeskuksen vanhan osan kellarikerroksessa. Automaatiojärjestelmä huolehtii suodatuksesta, kemikaaliannosteluista, allasveden täytöistä, lämmön talteenotosta ja allasveden lämmityksestä. Lisäksi suodattimien huuhtelut automatisoidaan, mutta ne suoritetaan pääsääntöisesti käyttöhenkilökunnan valvonnassa. 10

13 HANKE TAMPEREEN MAAUIMALA ASIAKIRJA Energiaselvitys Yleistä Teknisten järjestelmien valinnoissa huomioidaan koko hankkeen elinkaaren aikainen energiankulutus ja käyttökustannukset. Maauimalan ja huoltorakennuksen lämmitysmuotovaihtoehtoja on tarkasteltu kaukolämmön, maalämmön, ilmalämpöpumpun ja kaukokylmään liitettävän lämpöpumpun osalta. Tarkastelun lopputuloksena saadaan energiatehokkaimmaksi järjestelmäksi kaukokylmään liitettävä lämpöpumppu. Järjestelmän takaisinmaksu kuitenkin edellyttää, että lämpöpumppu liitetään myös uintikeskuksen lämmitysjärjestelmään. Lämpöpumpulla katetaan osa uintikeskuksen tarvitsemasta lämmitysenergiasta kun maauimala ei ole käytössä, eli noin 8kk. Liitteenä koonti elinkaarilaskelmasta. Toteutusvaihtoehtoja Huoltorakennuksen ulkovaipan rakenteet valitaan siten, että saavutetaan vähintään määräysten mukaiset lämmönläpäisykertoimet (u-arvot). Ikkunat valitaan siten, että niiden lämmönläpäisykerroin on 0,8 W/m 2 K ja että lasirakenne estää aurinkoenergian läpäisyn mahdollisimman tehokkaasti. Lisäksi kiinnitetään huomioita rakenteiden avulla tehtävään passiiviseen suojaukseen. Vesikalusteina käytetään vettä säästäviä wc-istuimia, sekoittimia ja automaattihanoja. Kaikki lämmitys- ja käyttövesiverkostojen runkoputkistot lämpöeristetään hyvin lämpöhäviöiden pienentämiseksi. Ilmastointikoneiden järkevällä ohjauksella varmistetaan koneiden käynti todellisen käyttötilanteen ja -tarpeen mukaan. Käytettävät puhaltimet ovat mahdollisimman energiatehokkaita ja niiden sähkötehokkuusluvun tulee olla tulo- ja poistoilmakoneiden osalta 1,8 kw/m 3 /s ja erillispuhaltimien osalta alle 1,0 kw/m 3 /s. IV-järjestelmät varustetaan tehokkailla lämmöntalteenottolaitteilla. Ilmastointia säädetään käyttötilanteen mukaan. Energiatehokkuuden ohella varmistetaan myös hyvä sisäilman laatu ja mahdollisuus pitää ilmastointia päällä osateholla varsinaisen käyttöajan ulkopuolella. Tulo- ja poistoilmakojeiden yhteiskäytöllä varmistetaan, että rakennuksen painesuhteet ovat tasapainossa koko ajan. 11

14 Valaistus toteutetaan energiatehokkailla led-valaisimilla. Valaistuksen ohjauksella varmistetaan valojen käyttö tiloissa vain todellisen tarpeen mukaan esim. liiketunnistimien käytöllä. Tulokset ja yhteenveto Energiatehokkuustarkastelua tarkistetaan toteutussuunnitteluvaiheessa ja silloin tehtävien laskelmien ja kustannusarvioiden perusteella varmistetaan, että asetetut tavoitteet saavutetaan ja valitut säästökeinot ovat taloudellisesti kannattavia. 12

15 LÄMPÖPUMPUN HYÖDYNTÄMINEN UINTIKESKUKSESSA LÄHTÖTIEDOT Mikäli maauimalan päälämmitysjärjestelmäksi valitaan lämpöpumppu, niin kannattaa sitä hyödyntää myös Uintikeskuksen puolella Käyttöaika Uintikeskuksen puolella olisi maauimalan käyttöajan ulkopuolella Lämpöpumpun käytöllä voidaan pienentää energiakustannuksia ja parhaimmassa tapauksessa myös vähentää kaukolämmön tilausvesivirtaa Tarkastelun pohjalle on otettu Uintikeskuksen todellinen tuntitehon tarve vuodelta

16 LÄMPÖPUMPUN HYÖDYNTÄMINEN UINTIKESKUKSESSA LÄMPÖPUMPUN OSUUS LÄMMITYKSESSÄ MWh Ilmalämpöpumpun intergrointi Uintikeskukseen (vertailuvuosi 2012) 24 % 76 % Uintikeskuksen kaukolämpö ILP lämpö Lämpöpumppua käytettäisiin Uintikeskuksen tarpeisiin maauimalan käyttöajan ulkopuolella ( ) Ilmalämpöpumpulla ei tuoteta lämpöä ulkolämpötilassa <-5 C (raja-arvo -10 C) MWh Kaukojäähdytyksen paluuvettä hyödyntävän lämpöpumpun intergrointi Uintikeskukseen (vertailuvuosi 2012) 37 % 63 % Uintikeskuksen kaukolämpö KJ LP lämpö KJ LP lämpö MWh/a (sähkö 380 MWh/a), kattaa noin 40 % Uintikeskuksen tarpeista, COP 4,0 ILP lämpö 980 MWh/a (sähkö 380 MWh/a), kattaa noin 25 % Uintikeskuksen tarpeista, COP 2,6) 8

17 LÄMPÖPUMPUN HYÖDYNTÄMINEN UINTIKESKUKSESSA ELINKAARIKUSTANNUKSET Laskelmassa on huomioitu maauimalan energiakustannukset (allaspeite) ja Uintikeskuksen energiakustannukset Maauimalan ja Uintikeskuksen lämmitysjärjestelmien elinkaarikustannusten kertyminen (k ), lämmitys 12 kk/a (hyödynnetään Uintikeskuksessa 8 kk/a ja maauimalassa 4 kk/a) Investointikustannuksissa on huomioitu maauimalan ja Uintikeskuksen lämmitysjärjestelmien integrointikustannukset lämpöpumppujen osalta (+80 k ) Ilmalämpöpumpun uusiminen Lämpöpumppuratkaisut maksavat itsensä takaisin kaukolämpöön verrattuna Kustannukset, k Aika, a VE1:Kaukolämpö VE2:Kaukojäähdytyksen paluu ja kaukolämpö VE3:Ilmalämpöpumppu ja kaukolämpö noin 9 vuodessa Kaukojäähdytyksen paluuvettä hyödyntävä lämpöpumppu maksaa itsensä takaisin ilmalämpöpumppuun verrattuna myös 9 vuodessa 9

18 MAAUIMALA + UINTIKESKUS ENERGIA- JA HUOLTOKUSTANNUSTEN MUUTOS Energia- ja huoltokustannusten muutos (1.a, k ), maauimala+uintikeskus Energia- ja huoltokustannukset, k Energia- ja huoltokustannukset, k VE1: Kaukolämpö VE2: Kaukojäähdytyksen paluu + kaukolämpö VE3: Ilmalämpöpumput + kaukolämpö Energia- ja huoltokustannusten muutos (25a, k ), maauimala+uintikeskus VE1: Kaukolämpö VE2: Kaukojäähdytyksen paluu + kaukolämpö 167 VE3: Ilmalämpöpumput + kaukolämpö 10

19 YHTEENVETO V1: Kaukolämpö V2: Kaukojäähdytyksen paluuvesilämpöpumppu + kaukolämpö V3: Ilmalämpöpumppu + kaukolämpö Investointikustannukset (k ) (+Uintikeskuksen LJH-saneeraus 80 k ) 350 (+Uintikeskuksen LJH-saneeraus 80 k ) Maauimala (allaspeite huomioitu laskelmissa) Elinkaarikustannukset ilman allaspeitettä/allaspeitteellä, 25 a (m ) Takaisinmaksuaika kaukolämpöön verrattuna (a) 2,36/1,11 1,72/1,21 1,72/1, Lämmitysmuoto, maauimala vuositasolla (MWh,%) 1) KL 100% (1050 MWh) LP 65 % + KL 35 % ( ) MWH ILP 63 % + KL 37 % ( ) MWH Energian hinta ( /MWh) 48,8 26,1 34,0 Maauimala + Uintikeskus Elinkaarikustannukset, 25 a (m ) 5,97 5,05 5,54 Takaisinmaksuaika kaukolämpöön verrattuna (a) - 9 (ilmalämpöpumppuun verrattuna myös 9 vuodessa) 9 Lämmitysmuoto, Uintikeskus vuositasolla (MWh,%) KL 100% (4076 MWh) LP 37 % + KL 63 % ( ) MWH ILP 24 % + KL 76 % ( ) MWH Energian hinta vuositasolla ( /MWh) 56,0 42,3 47,8 Tilantarve LJH LJH m2 LJH m2 1) Maauimalan lämpöpumppujärjestelmä on mitoitettu kattaamaan % allasvesien ylläpitolämmityksen mitoitustehosta (10 C, 60 %RH), jolloin se kattaa allasvesilämmityksen energiantarpeesta maauimalan käyttöaikana noin 90 %. Lämpimän käyttöveden lämmitys on toissijainen hyödyntämiskohde. 11

20 Sähkötekniikka Olli Uotinen Yleistä Rakennuskohde on Tampereen uintikeskuksen yhteyteen uudisrakennuksena toteutettava maauimala. Rakennus ja siihen kiinteästi liittyvät laitteet suunnitellaan ja rakennetaan siten, että tarpeetonta energiankäyttöä ja energiahäviöitä rajoitetaan hyvän energiatehokkuuden saavuttamiseksi. Rakennuksen kaikki sähkö- ja telejärjestelmät suunnitellaan ja tehdään standardisarjan SFS 6000 mukaisiksi. Liittymät Kiinteistössä on seuraavat liitynnät ulkopuolisiin verkostoihin: sähköverkko (Tampereen Sähköverkko Oy = TSV). Liittymän tyyppi määräytyy lopullisesti uimalan lämmitysratkaisun varmistuttua. Mikäli maauimala lämmitetään kaukokylmän ja lämpöpumppujen avulla, liitytään TSV:n keskijänniteverkkoon omalla 20kV:n muuntamolaitteistolla ja kaukolämmöllä lämmitettäessä liitytään pienjänniteverkkoon uintikeskuksen pääkeskuksessa tietoliikenteen kuituverkko (nykyinen Tampereen tietohallinnon / Soneran tietoliikenneverkko). Verkkoon liitytään uintikeskuksen teletilassa. Sähkönjakelu ja johtotiet Mikäli maauimala päätetään liittää keskijänniteverkkoon, myös uintikeskuksen TSV:n pienjänniteliittymä irtisanotaan ja uintikeskus liitetään tontille rakennettavaan 20 kv:n muuntamolaitteistoon. Tekniikkarakennukseen varataan keskustila uutta nousukeskusta ja kompensointilaitteistoa varten. Rakennuksen sähkönjakelu toteutetaan jakelualueittain sijoitettujen ryhmäkeskusten kautta. Pääsähkönjakelu nousu- ja ryhmäkeskuksille toteutetaan tavanomaista kaapelointia käyttäen. Ryhmäkeskukset syötetään uudelta nousukeskukselta, jonka liittymäpiste on 20kV:n muuntamolla. Autolämmityspistorasiapaikkoja ei rakenneta, mutta nousukeskukseen jätetään tilavaraus sähkökäyttöisten kulkuneuvojen latauspisteille. Kompensointikondensaattorille varataan tila pääkeskushuoneesta. Kompensoinnin tarve mitataan sen jälkeen, kun rakennus on valmistunut ja se on normaalissa käyttötilanteessa. Kompensointi toteutetaan estokelatyyppisenä. Maauimalan ja uintikeskuksen kokonaiskulutukset mitataan keskijännitemuuntamon pienjännitekeskuksella. Lisäksi maauimalasta mitataan takamittauksena ilmastoinnin, lämpöpumppujen, kiinteistön ja huoltorakennuksen ja siihen liittyvän kahvilaosan kulutus. Takamittaukset toteutetaan väyläpohjaisilla verkko- 13

21 analysaattoreilla ja tieto siirretään kiinteistöautomaatiojärjestelmään, josta se siirretään edelleen Tilakeskuksen kiinteistöpitoyksikön Haahtela-ohjelmiston huoltotietokantaan. Rakennukseen ei asenneta katkeamatonta sähkönjakeluverkkoa (UPS -verkko), mutta rakennuksen ICT-verkon toiminta varmistetaan erillisillä UPS-laitteilla sähkökatkoksen aikana. Kaapeleina ja asennustarvikkeina käytetään halogeenittomia HF-tuotteita (maahan asennettavat kaapelit voivat olla PVC:tä sisältäviä tuotteita). Putketonta asennustapaa ei sallita. Pääkaapelireiteille asennetaan tikasrakenteiset kaapelihyllyt. Pystyhyllyille kaapelit ja johdot asennetaan kaarikiinnikkein ns. sormikireyteen. Näkyville jäävät hyllyt ovat arkkitehdin määrittämään värisävyyn maalattuja kannellisia umpiteräspeltihyllyjä. Valaisinripustus- ja virtakiskona käytetään valkoiseksi maalattuja kiskoja. Lattiarasioita ei käytetä, vaan tarvittaessa tilojen keskialueiden sähkönsyöttö toteutetaan yläkautta. Valaistus Valaistusjärjestelmä suunnitellaan ja toteutetaan siten, että tilan käyttötarkoituksen edellyttämä valaistus ylläpidetään tehokkaalla tavalla. Valaistusjärjestelmä mitoitetaan ja valaistustehoa ohjataan valaistustarve huomioon ottaen. WC-, varasto- ja sosiaalitiloissa tai niihin rinnastettavissa tiloissa valaisimet varustetaan läsnäolotunnistustoiminnolla. Valaistusasennukset tehdään voimassa olevien standardien vaatimukset täyttäviksi pääosin elektronisilla liitäntälaitteilla varustettuja T5-loistelamppuvalaisimia tai kustannustehokkaita led-valaisimia käyttäen. Valonlähteiksi valitaan vain pitkäikäisiä ja energiatehokkaita tuotteita. Valaistuksen värilämpötila sisätiloissa on 840 ja ulkona 830. Valaisimet valitaan rakennuksen arkkitehtuuriin sopiviksi. Valaisimet eivät saa olla ns. riippuvaa tyyppiä, muuten kuin erikseen hyväksyttävässä tapauksessa. Altaat varustetaan vedenalaisilla erikoisvalaisimilla. Valaistuksen sammutuspulssi toteutetaan rakennusautomaation kautta. Uimalaan asennetaan hillitty julkisivu- ja ulkovalaistus. Ulko- ja julkisivuvalaistusta ohjataan valoisuusanturilla ja aikaohjelmalla taloautomaation kautta. Tieto-, turva- ja valvontajärjestelmät Kiinteistöön asennetaan tai olemassa olevia järjestelmiä täydennetään mm. seuraavien järjestelmien osalta: turva- ja poistumistievalaistusjärjestelmä o järjestelmä on ns. itsetestaava. Valaisimet ovat led-valaisimia. o järjestelmä toteutetaan paikallisakkulaitteistona. kulunvalvonta- ja työajanseurantajärjestelmä (Pacom, ent. Timecon) o työajanseurantajärjestelmää ei asenneta. 14

22 o ulko-oviin asennetaan sähkölukko ja koodinäppäimistöllä varustettu kulunvalvonnan lukija. WLAN-verkko o rakennuksiin asennetaan tietoliikenteen langaton verkko o tukiasemien suunnitellut paikat varmistetaan mittaamalla (Sonera) matkapuhelimien tukiasemaverkosto tarvittavilta osin o tukiasemien tarve todetaan mittaamalla (Sonera) ajannäyttöjärjestelmä o ajannäyttöjärjestelmän kelloja ohjataan automaattisesta tahdistuvalla keskuskellolla. o kellot ovat viisarikelloja o ulkokellot suojataan ilkivaltaa vastaan. antennijärjestelmä o antennijärjestelmää ei asenneta yleisäänentoistojärjestelmä kuulutusmahdollisuudella o järjestelmä rakennetaan yhteensopivaksi uintikeskuksen äänentoisto järjestelmän kanssa. o järjestelmä rakennetaan varmennettuna siten, että hätäkuulutus on mahdollista sähkökatkoksen aikana. Kaiuttimien kaapelointi rakennetaan kahdennettuna, mutta ei palonkestävällä tavalla. Johdotuksessa käytetään neljä kertaisia kaapelia esim. KLM 4x0,8. o Paloilmoittimen hälyttäessä, käynnistyy evakuointiohje ja järjestelmä ohjaa paloilmoittimen vaientumaan kuulutuksen ajaksi. kameravalvontajärjestelmä o rakennus ja sen puistoalue valvotaan säädettävällä polttovälillä olevilla IP-kameroilla. Kamerat aktivoituvat liikkeestä ja kuva tallennetaan digitaalisessa muodossa tallentimelle, joka liitetään kaupungin tietoliikenneverkkoon. rikosilmoitinjärjestelmä o rakennukseen asennetaan rikosilmoitinjärjestelmä siten, että sisäpuoliset tilat valvotaan liikeilmaisimilla. Hälytys siirretään Alerta -hälytyksensiirtojärjestelmän kautta vartiointiliikkeeseen. paloilmoitinjärjestelmä o järjestelmä toteutetaan niiltä osin, kuin se on mahdollista, monikriteeri-ilmaisimilla. o järjestelmä liitetään äänentoistojärjestelmään siten, että palokellot vaimenevat hätäkuulutuksen ajaksi. 15

23 o järjestelmä liitetään Alerta -hälytyksensiirtojärjestelmän kautta Aluehälytyskeskukseen. yleiskaapelointijärjestelmä o rakennukseen asennetaan luokan E (cat6) yleiskaapelointijärjestelmä. o ristikytkentätelineeseen varataan oma osansa tietoliikenteen pisteille ja oma osansa ITC-verkon pisteille. inva-wc-hälytysjärjestelmä o inva-wc varustetaan kuitattavalla hälytysjärjestelmällä. o hälytystä ei johdeta valvojille tai vartiointiliikkeeseen, mutta WC:n läheisyyteen asennetaan hälytyssummeri ja hälytyksen merkkivalo. info-tv järjestelmävaraus (laitteet käyttäjän hankinta) o kahviotilassa varaudutaan info-tv -järjestelmään asentamalla niitin cat 6 -yleiskaapelointipiste sekä 2-osainen sukopistorasia. 16

24

25 TAMPEREEN KAUPUNKI TILAKESKUS KIINTEISTÖKEHITYS Kirsti Hankela HANKE Päivitys TAMPEREEN MAAUIMALA Joukahaisenkatu 7 ASIAKIRJA ALUSTAVA TILAOHJELMA HUONETILAT TILANTARVE LUONNOS Yhteensä YHTEENSÄ Rakentamisen lkm pinta-ala lkm m2 m2 m2 laatu ja määrä Rakennuksen tilat Auki joka päivä 4kk, klo Maantasokerros Kahviomyynti/ lipunmyynti/ 1 2hk, myyntiä uinti- ja ulkop.asiakk. Kahvilan keittiö 1 50,0 50,0 50,0 Kioski/grilli, vaatimaton, toiminnot kokonaisuutena sisätilojen keittiön kanssa. Valvomo 10m2+WC 5m2 1 15,0 15,0 15,0 Valvontatorni, sisätilaa, IV, näkymät WC /M/N 2 10,0 10,0 20,0 Käynti ulkoa WC -Inva 1 5,0 5,0 5,0 Käynti ulkoa Pukutila/M/N 2 50,0 41,0 82,0 Penkit ja naulakot, sis. 2x2m2 Wc Pesuhuone/M/N 2 15,0 16,0 32,0 Inva-pukutila, pesu, wc 1 15,0 15,0 15,0 Siivouskeskus 1 10,0 10,0 10,0 Uintitarvikevarasto 1 30,0 30,0 30,0 Juoksuvyöt tms. Kiinteistönhoito 1 20,0 20,0 20,0 Säilytys 1 20,0 20,0 20,0 Lukoll.lompakkolokerot 250kpl Tilaohjelma-ala yhteensä 299,0 Bruttoala 322,0 2. Muuta Altaat Lämpötila astetta - uima-allas, 50x21,5m ,0 1075,0 1075,0 8 rataa, 1,2-2,1m syvä - hyppyallas 25x15,5m 1 387,5 387,5 387,5 6 rataa, 5,0m syvä, 10m hyppytorni - lastenallas 300m ,0 320,0 320,0 0,4-0,9m syvä, vesiliukumäki - lasten aktiiviallas 40m2 1 40,0 40,0 40,0 0,2-0,4m syvä, leikkielementtejä Ankkurit altaiden ympärille Altaiden suojaus/yö/talvi Ulkosuihkut Palvelurakennuksen katos 181,0 181,0 Kesäkahvilan terassi 183,0 183,0 Kesä- ja talviaitaus Pyöräparkki 189,0 189,0 Varaus ylipainekuplahallille 2375,5 Hyötyalan ulkopuoliset tilat 3. Tekniset tilat Vedenkäsittely 1 350,0 318,0 318,0 Rakennuksen kellariin Muuntamo 0,0 Puistomuuntamo Lämmönjakohuone 0,0 0,0 0,0 Sijoitetaan uintikeskuksen kellariin Sähköpäätauluhuone 1 20,0 22,0 22,0 Rakennuksen kellariin Ljh:n laajennus 1 68,0 68,0 Vedenlämmitysjärjestelmästä riippuen 408,0

26

27 Tampereen Kaupunki Tilakeskus / Kiinteistökehitys TAMPEREEN MAAUIMALA HANKEAIKATAULU / Hankesuunnittelu Hankesuunnittelu Investointisopimus Toteutussuunnittelu Rakennuslupa Rakentamisen valmistelu Laitesuunnittelu- ja hankinta Rakennustyöt Varustelu ja koekäyttö Käyttöönotto Käyttö

28

29 ALUSTAVA KUSTANNUSARVIO Tampereen Tilakeskus Liikelaitos Kiinteistökehitys Hankearkkitehti Kirsti Hankela TAMPEREEN MAAUIMALA KUSTANNUSARVION YHTEENVETO, betoniallasvaihtoehto Hankekuvaus Laskennan kohteena on Tampereen maauimala, Joukahaisenkatu 7, Tampere. Kyseessä on uusi maauimala ja siihen liittyvä palvelurakennus. Kustannusarvion perusteet Laajuus Kustannukset Kustannusarvio on laadittu Tampereen Tilakeskus Liikelaitoksen Kiinteistökehitysyksikön laatiman huonetilaohjelman sekä Arkkitehtitoimisto FCG Arkkitehdit Oy:n laatimien luonnosten: asemapiirustus/pohjalayout , hyppytorniluonnos, uimavalvomoluonnos , kellarirakennus sekä rakennustapaselostuksen REV perusteella. Lisäksi käytettävissä on ollut hankesuunnitteluvaiheen rakennetyypit ja yleisleikkaukset , pohjarakennesuunnitelma sekä maaperän pilaantuneisuusselvitys Lämmityksen osalta on olemassa kaksi eri toteutusvaihtoehtoa. Vaihtoehto 1A: kaukolämpö ja vaihtoehto 2A: Kaukojäähdytyksen paluuvesi lämpöpumpuille + kaukolämpö. Molemmissa vaihtoehdoissa altaat on laskettu betonialtaina. Laskentaolettamuksista on käyty tarkentavia keskusteluja tilaajan ja suunnittelijoiden kanssa. LVI- ja vedenkäsittelytöiden kustannusten arvioinnissa on käytetty apuna suunnittelijoiden antamia hinta-arvioita. Kustannusarvio on laadittu Talonrakennuksen kustannustieto-ohjelmaa apuna käyttäen, rakennusosa-arviomenettelynä. Hintataso on Haahtela-indeksin Tampereen pisteluku 81,0 / Maauimala, joka muodostuu uima-altaasta 50 m, hyppyaltaasta 25 m, lastenaltaasta ja lasten kahluualtaasta. Allastekninen ja lvis-tekninen tila sijoitetaan kellarikerrokseen. Palvelurakennus on noin 320 brm 2, johon sijoitetaan lipunmyynti-kioski ja puku- ja pesutilat. Erittely: alv 0 % Vaihtoehto 1.A, betonialtaat + kaukolämpö n Vaihtoehto 2.A, betonialtaat + KJ lämpöpumput + kaukolämpö n Kustannusarvioon sisältyvät: - Rakennuttajan kulut - Rakennustekniset työt - LVIAS- työt - Vedenkäsittelytyöt - Kiintokalusteet ja varusteet DUCO Rakennuttaja Oy, Tavintie 4 B, Tampere Kotipaikka Tampere Y-tunnus