Koulutuksen ja tutkimuksen rakenteellinen kehittäminen ja profilointi UNIFIn puheenjohtaja rehtori Kalervo Väänänen



Samankaltaiset tiedostot
Ajankohtaista UNIFI. Leena Wahlfors

Luonnontieteellisen alan koulutuksen ja tutkimuksen rakenteellinen kehittäminen ja profilointi Matti Uusitupa, pj

UNIFIN SELVITYKSET KOOSTE

Luonnontieteellisen alan koulutuksen ja tutkimuksen rakenteellinen kehittäminen ja profilointi

Kauppatieteellinen ala Koulutuksen ja tutkimuksen rakenteellinen kehittäminen ja profilointi. 25/3/2015 Petri Sahlström

Koulutuksen ja tutkimuksen profilointihankkeiden tulosten julkistamistilaisuus Tapio Kosunen

STRATEGIA JA VAIKUTTAVUUSHANKE: Vieraiden kielten ja kulttuurien koulutuksen ja tutkimuksen rakenteellinen kehittäminen ja profilointi

Koulutusala/ oppiaine Työryhmän ehdotus/ kannanotto/ [peruste] Toimenpide/ toiminta Toimija(t) KAIKKI KOULUTUSALAT

OULUN YLIOPISTON JA OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULUN

Yliopistot liikkeessä Tampereen yliopiston muutos. Harri Melin

Yhteiskuntatieteellisen alan koulutuksen ja tutkimuksen rakenteellinen kehittäminen ja profilointi

LÄÄKETIETEEN ALAN KOULUTUKSEN JA TUTKIMUKSEN RAKENTEELLINEN KEHITTÄMINEN JA PROFILOINTI

Tutkintojen uudistus, Rakennustekniikan laitos Matti Pentti

UNIPOLI TAMPERE -SOPIMUS

Tampereen yliopisto ja korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistaminen Vararehtori Harri Melin Opintopalvelupäällikkö Mikko Markkola

liikkuvuus ja kielitaitotarpeet

SUUNTA Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2007:43

1 Hyväksytty kauppatieteen akateemisen komitean kokouksessa

Yliopistojen rakenteellinen ja toiminnallinen kehittäminen. Kalervo Väänänen Rehtori Turun yliopisto

Ammattikorkeakoulut yhteistyötä tiivistämässä ja enemmänkin

Mihin meitä viedään? #uusilukio yhteistyötä rakentamassa

Chydenius-instituutti Kokkolan yliopistokeskus

pienenevät, sama tulos ulos ja laatu paranee?

Tutkinnonuudistuksen arvioinnin keskeiset tulokset

KOULUTUSOHJELMA- ja TUTKINTORAKENTEIDEN UUDISTAMINEN Kommenttipuheenvuoro/HS ARENE Timo Luopajärvi

UUDET OPETUSSUUNNITELMAT 2017-

KIELI-, KÄÄNNÖS- JA KIRJALLISUUSTIETEIDEN YKSIKÖN KESKUSTELUTILAISUUS OPISKELIJOILLE RANSKAN KIELEN TUTKINTO- OHJELMAA KOSKEVASTA SELVITYKSESTÄ

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola

Humanististen tieteiden rakenteellinen kehittäminen UNIFI, Kansallisarkisto

Sakari Karjalainen Korkeakoulujen kehittäminen OECDarvioinnin

tiedeyliopisto Monipuoliset, joustavat opintopolut yhteiskehittämisen

Matkalla maailmankansalaiseksi kansainvälinen toimintakyky osaamistavoitteena

Ammattikorkeakoulut ja aluekehitys

KAKSIPORTAISEN TUTKINNON ERILAISET RAKENNEMALLIT Työpaja Paasitorni. Pj. Asko Karjalainen.

Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet. Mirja Hannula EK-foorumi Rovaniemi

Toisen kotimaisen kielen kokeilu perusopetuksessa huoltajan ja oppilaan näkökulmasta

Kauppatieteet 25 op perusopintokokonaisuus. Kauppatieteellisen alan verkkoopetusyhteistyönä

Pienryhmätyöskentely

Korkeakoulututkintojen kehittämistarve kauppatieteellisellä

Työnjako, vahvat osaamiskeskittymät, uudistuvat toimintatavat missä olemme? Johtaja Hannu Sirén

Kielelliset. linjaukset

Hyväksyttyjä. Aloituspaikat. Hyväksytyt. kaikista hakijoista ,0 % ,0 % ,0 % ,0 % ,7 % 130,7/180

Ympärivuotisen opiskelun edistäminen keskustelutilaisuus Johtaja Hannu Sirén

Kommentteja FinELibin strategiaan

Hyväksyttyjä. Aloituspaikat. Hyväksytyt. kaikista hakijoista ,0 % ,0 % ,0 % ,0 % ,3 % 40/70 62,6/100

Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen. Birgitta Vuorinen

KOULUTUKSEN ARVIOINTI ALUEEN NÄKÖKULMASTA

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen

MAISTERIKOULUTUS 2015 VALINTAPERUSTEET Konetekniikka

Kansainvälistymisen haasteet. Marja-Liisa Niemi TerveysNet, Turku

Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus. Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki

Jack of All Trades or Master of None. Opiskelijoiden mietteitä laaja-alaisista kandidaatintutkinnoista

Sopimuskausi Esitys Arene ry:n kesäkokouksessa

Kasvua ja hyvinvointia vahvasta osaamisesta EK-Elinkeinopäivä, Tampere

Ammatillisen koulutuksen järjestäjien alueellinen kehittämissuunnitelma AMKESU

Hyväksyttyjä. Paikan vastaanottaneet. Aloituspaikat. kaikista hakijoista ,0 % ,7 % ,0 % ,0 %

Korkeakoulutuksen haasteet

Varhaisempi ja monipuolinen kielitaito tukee myös korkeakouluopintoja ylioppilaskunnan lausunto kansallista kielivarantoa koskevasta selvityksestä

Ammatillisen koulutuksen järjestäjien alueellinen kehittämissuunnitelma Helsinki

Tutkintorakenteen uudistaminen. Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät, Rovaniemi Johtaja Hannu Sirén

Anna Kuusala

IL-palvelut Aalto-yliopistossa

Opitaanko Suomessa suomea?

Sujuvat siirtymät ohjauksen teemaseminaari Kati Lounema yksikön päällikkö, opetusneuvos

Taideteollisen korkeakoulun ja Aalto-yliopiston näkökulmia

Sidosryhmät koulutusohjelmia kehittämässä yhteenvetoa korkeakoulujen laatujärjestelmien auditoinneista arviointiasiantuntija Touko Apajalahti

Bolognan prosessi ja kolmas sykli. Kolmannen syklin kansainvälistymistä käsittelevä työseminaari, Helsinki Riitta Pyykkö, TY

Korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten yhteistyön syventämisen tiekartan kuulemistilaisuus , Tieteiden talo, Helsinki

Profilointi ja poisvalinnat. Ylijohtaja Tapio Kosunen Professoreiden ja Tieteentekijöiden kevätpäivät,

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Lukiokoulutuksen kansalliset suuntaviivat Tavoitteena Suomen paras lukiokoulutus vuonna 2022

Seuraavien tehtävien osalta esitetään tehtäväalan ja tehtävämäärityksen uudelleen määrittely:

Apurahatutkija toivottu vai torjuttu yliopistossa

Tähtäimessä Kiina 8:30 10:00, sessio. Opetusneuvos Tiina Vihma-Purovaara

Kotimaisten kielten kandidaattiohjelma

Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston vieraiden kielten opetusta verkossa ja integroituna ammattiaineisiin. Johanna Venäläinen

STRATEGIA Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutti

I Lapin korkeakoulukonsernin sopimus

TERVETULOA! Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Alansa suunnannäyttäjä

Pohjoisen puolesta maailmaa varten. l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta

Helsingin yliopiston tohtorikoulutusuudistus. Ritva Dammert

KIELI-, KÄÄNNÖS- JA KIRJALLISUUSTIETEIDEN YKSIKKÖ Orientoivat opinnot, syksy Tampereen yliopiston organisaatio

Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit. Pekka Linna KOOTuki-ryhmä,

Kevään 2017 yhteishaussa hakeneet, hyväksytyt ja paikan vastaanottaneet

Sosnetin yleiskokous Sanna Lähteinen

Opetus- ja kulttuuriministeriön lukuvuosimaksujen arviointi- ja seurantaryhmän seminaari

Valintakokeiden lukuurakka. Ylioppilastutkinnon arvosanoilla suurempi merkitys

Tutkimustoimijoiden yhteistyö ja työnjako

LUT 2016 ENERGIA. Energiankulutuksen vähentäminen

Yliopistojen ja tutkimuslaitosten rakenteellinen kehittäminen

Liikkuvuusjaksot yliopiston ulkopuolella osana tohtorikoulutuksen opetussuunnitelmaa

Opiskelijat ja työelämä O p e t t a j a t Koulutuspäälliköt

Master-tutkinnot Turun AMK:ssa

Kohti uutta korkeakoululaitosta

LAULUMUSIIKIN PÄÄAINE I

Tampereen kesäyliopisto

Tohtorikoulutuksen järjestäminen Tampereen yliopistossa

Tähtäimessä Kiina 8:30 10:00, sessio. Opetusneuvos Tiina Vihma-Purovaara

Uudistuva Rural Studies Rural Studies -verkoston STRATEGIA

KAKSOISTUTKINTO/DOUBLE DEGREE -KÄYTÄNTEET JAMKISSA NINA BJÖRN & KRISTIINA KORHONEN OPINTOASIAINPÄIVÄT TAMPEREELLA MARRASKUUSSA

Transkriptio:

Koulutuksen ja tutkimuksen rakenteellinen kehittäminen ja profilointi UNIFIn puheenjohtaja rehtori Kalervo Väänänen Hankkeiden tulosten julkistamistilaisuus 25.3.2015 klo 13.00 16.00 Aalto yliopiston Kauppakorkeakoulu

Miksi hankkeet käynnistettiin? Lähtökohtana kansainvälistyvän yhteiskunnan muuttuvat ja laajentuvat osaamis ja tietotarpeet Tavoitteena parantaa koulutuksen ja tutkimuksen laatua luoda edellytyksiä yliopistojen profiloitumiselle ja yliopistojen välisen työnjaon selkeyttämiselle muodostaa laadun sekä kansainvälisen kiinnostavuuden kannalta riittävän suuria kokonaisuuksia (fyysisiä tai virtuaalisia)

Hankkeille yhteisiä kysymyksiä (1/3) Millainen oppiainevalikoima alalla tarvitaan yksittäisissä yliopistoissa ja valtakunnallisesti? Mikä on riittävä maisteri ja tohtorikoulutuksen mitoitus? Tuleeko jokaisella alalla, jolla voi suorittaa maisteritutkinnon, olla myös tohtorikoulutusta? Millaisia uusia koulutus ja tutkimustarpeita ennakoidaan syntyvän tulevaisuudessa?

Hankkeille yhteisiä kysymyksiä (2/3) Miten yliopistojen välillä sovitaan profiloitumisesta? Miten ohjataan kehitystä laadukkaampiin osaamiskokonaisuuksiin ja vahvoihin, profiloituneisiin tutkimuskeskittymiin? Miten vähenevät resurssit voidaan jakaa paremmin ja muodostaa kansainvälisesti kilpailukykyisempiä yksiköitä?

Hankkeille yhteisiä kysymyksiä (3/3) Mihin suuntaan alan suomalaista opetusta ja tutkimusta tulisi suunnata ja millaisia haasteita alan suomalaisella osaamisella tulee ratkaista? Miten huolehditaan alan erityistarpeista ja niiden alueellisesta saatavuudesta?

Millaisia suosituksia saatiin? Laaja alaiset kandidaattiohjelmat Erilliset opiskelijavalinnat kandidaatti ja maisterivaiheeseen Kansainvälisten tutkinto ohjelmien profilointi ja kehittäminen Riittävän osaamispääoman kokoaminen jokaisen koulutusohjelman taakse joko keskittämällä ja/tai verkostoitumalla Aineenopettajakoulutuksen uudistaminen tulevaisuuden koulua varten Lisää yhteistyötä yliopistojen välillä Lisää yhteistyötä tutkimuslaitosten kanssa Lisää tutkimusinfrastruktuurien ja aineistojen yhteiskäyttöä Tutkimusasemaselvitys käyntiin

Suositusten toteuttaminen edellyttää yliopistojen kykyä tarkastella aloja ennakkoluulottomasti ja tehdä rohkeita ehdotuksia laajan osaamispohjan rakentamiseksi ja osaamisen keskittämiseksi yliopistojen sisäisiä ja yliopistojen välisiä yhteistyöneuvotteluja yliopistojen johdon sitoutumista olla mukana luomassa maailman paras yliopistolaitos

Hankkeiden puheenjohtajat ja sihteerit Kauppatieteet: pj. Pasi Sahlström ja siht. Juuso Leivonen Luonnontieteet: pj. Matti Uusitupa ja siht. Anu Liikanen Lääketiede: pj. Pekka Puska ja siht. Niina Puronurmi Vieraat kielet ja kulttuurit: pj. Pirkko Nuolijärvi ja siht. Johanna Vaattovaara Yhteiskuntatieteet: pj. Juhana Vartiainen ja siht. Ville Laamanen

Kauppatieteet Kandidaatin tutkintojen laaja alaisuus Maisterin ja tohtorin tutkintojen profiloitumisen lähtökohtana yksikön tutkimusprofiili ja yliopiston vahvuusalueet Opetusyhteistyön mahdollisuudet korkeakoulujen välillä Liikkuvuus eri vaiheissa korkeakoulujen sekä opiskelun ja työelämän välillä Jatko Profiloitumisen vahvistaminen ja tekeminen näkyväksi Käynnissä ja harkinnassa olevien duaalimallin rajat ylittävien hankkeiden edistäminen Korkeakoulujen omista lähtökohdista lähtevä ja alueellisesti erilaiset ratkaisut mahdollistava yhteistyö

Koulutus Luonnontieteet Hakukohteiden laaja alaisuus kandidaattiohjelmissa Koulutuksen profiloiminen yliopiston tutkimusprofiilin mukaisiksi maisteri ja tohtoriohjelmiksi Kansainvälisten tutkinto ohjelmien profilointi ja kehittäminen Aineenopettajakoulutuksen houkuttelevuuden parantaminen Harkittu koulutusvolyymin vähentäminen ja koulutuksen keskittäminen tietyillä aloilla sekä koulutuksen työelämärelevanssin lisääminen Alueellisen yhteistyön vahvistaminen ja työnjaon parantaminen sekä infrastruktuuriyhteistyön lisääminen Yliopistojen välisestä yhteistyöstä ja työnjaosta sopiminen jatkuvana prosessina

Yhteistyö Lääketiede Yliopistojen välillä: yhtenäinen core curriculum ja opetuksen työnjako Yliopistosairaalojen kanssa: tutkimus ja opetusyhteistyön tiivistäminen (esim. syöpäkeskusmalli) Paikallisesti: alueen muut korkeakoulut ja tutkimuslaitokset Valtakunnallisesti: yhteistyön ja työnjaon kehittäminen (esim. Biokeskus Suomi, syöpäkeskusverkosto) Infrastruktuurit Biopankkiyhteistyö Koe eläinyksiköiden työnjako Biokeskus Suomi Kansallisten, valtakunnallisten rekisteri ja väestötutkimustietovarantojen hyödyntämisen vahvistaminen

Vieraat kielet ja kulttuurit Oppiaine ja kielirajojen ylittäminen ja kielten yhteisten opintojen lisääminen kandidaattivaiheessa Uudenlaisten aineyhdistelmien ja modulaaristen tutkintojen rakentaminen Opetusyhteistyön lisääminen selkeyttämällä sekä yliopistojen välistä että yliopistojen sisäistä työnjakoa (kielikeskusopetus ja kielten oppiaineopetus) Joidenkin kielten yliopistokohtaisen opetustarjonnan vähentäminen ja tietyissä kielissä nykyistä laajemman opetustarjonnan yliopistokohtainen lisääminen Tutkijakoulutuksen organisointi ja profilointi sekä yhteistyö Alan kehittäminen yliopistojen välillä jatkuvana yhteistyönä

Yhteiskuntatieteet Alan koulutusta ja tutkimusta tarkasteltu valtakunnallisessa kontekstissa sekä oppiainekohtaisesti että yliopistokohtaisesti Työnjaon selkeyttäminen erilaiset tarpeet huomioiden Suurempia ja kansainvälisesti toimintakykyisempiä tutkimus ja koulutusyksiköitä Tiiviimpää yhteistyötä yliopistojen ja sektoritutkimuslaitosten kesken Päällekkäisyyksien purkamista, vastavuoroisuutta ja liikkuvuutta opinnoissa Monitieteistä ja tieteenalakohtaista asiantuntemusta rinnakkain Ruotsinkielisen koulutuksen asema Useilla yliopistoilla edellytyksiä ja osittain yhteisiä intressejä sopia aiempaa selkeämmästä alakohtaisesta vastuunjaosta

Seuraavat askeleet Toimenpide ehdotukset konkretisoivat ja vahvistavat sekä yliopistojen välisen, eri alojen välisen että yliopistojen ja tutkimuslaitosten välisen yhteistyön tarvetta Parempi yliopistolaitos ei synny yhdellä eikä kahdella isolla poliittisella päätöksellä vaan se syntyy yksittäisissä yliopistoissa tehtävillä lukemattomilla suurilla ja pienillä päätöksillä ja ennen kaikkea yliopistojen välisillä yhteisillä päätöksillä UNIFI pitää yllä neuvotteluprosessia Neuvotelkaa viisaasti ja tehkää koko Suomen edun mukaisia päätöksiä!