Polvijärven kunta. Kallioniementien peruskorjaus plv. 0-1323 HANKEKOHTAINEN TYÖSELOSTUS

Polvijärven kunta Kallioniementien peruskorjaus plv. 0-1323 HANKEKOHTAINEN TYÖSELOSTUS

Sivu 2 / 30 Sisällys 1. Rakennushankkeen yleistiedot... 5 1.1 Rakennushankkeen kuvaus... 5 1.2 Tilaaja... 5 1.3 Suunnittelijat, asiantuntijat... 5 1.3.1 Pääsuunnittelija... 5 1.3.2 Muut suunnittelijat... 5 2.... 6 2.1 Yleistä... 6 2.1.1 Tekniset vaatimukset... 6 2.1.2 Laadunvalvonta ja kelpoisuusasiakirja... 6 2.1.3 Mittaukset... 7 2.1.4 Maaperätiedot... 7 2.1.5 Pintasuhteet... 7 2.1.6 Pohjasuhteet... 7 2.1.7 Pohjavesiolosuhteet... 7 2.2 Erityisiä määräyksiä... 7 2.2.1 Tilaajan / urakoitsijan materiaali... 7 2.2.2 Järjestysmääräykset ja rakentamisjärjestys... 8 2.2.3 Vahingonkorvaukset... 9 1000 Maa-, pohja ja kalliorakenteet... 10 1100 Olevat rakenteet ja rakennusosat... 10 1110 Poistettava, siirrettävä ja suojattava kasvillisuus... 10 1120 Poistettavat, siirrettävät ja suojattavat rakenteet... 10 1130 Poistettavat, siirrettävät ja suojattavat järjestelmät... 10 1140 Poistettavat ja siirrettävät maa- ja pengerrakenteet... 12 1150 Poistettavat, siirrettävät ja suojattavat päällysrakenteet... 13 1200 Pilaantuneet maat ja rakenteet... 13 1210 Poistettavat pilaantuneet maat ja rakenteet... 13 1300 Perustusrakenteet... 13

Sivu 3 / 30 1330 Arinarakenteet... 13 1400 Pohjarakenteet... 14 1420 Suojaukset ja eristykset... 14 1430 Kuivatusrakenteet... 14 1600 Maaleikkaukset ja kaivannot... 14 1610 Maaleikkaukset... 15 1620 Maakaivannot... 15 1630 Kaivannon tukirakenteet... 16 1700 Kallioleikkaukset, -kaivannot ja tunnelit... 17 1710 Kallioavoleikkaukset... 17 1720 Kalliokanaalit, -kuopat ja syvennykset... 18 1800 Penkereet, maapadot ja täytöt... 18 1810 Penkereet... 18 1830 Kaivantojen täytöt... 18 2000 Päällys- ja pintarakenteet... 20 2100 Päällysrakenteen osat... 20 2110 Suodatinrakenteet... 20 2120 Jakavat kerrokset, eristys- ja välikerrokset... 21 2130 Kantavat kerrokset... 21 2140 Päällysteet ja pintarakenteet... 21 2150 Siirtymärakenteet... 21 2200 Reunatuet, kourut, askelmat ja eroosiosuojaukset... 22 2210 Reunatuet, kourut, askelmat ja muurit... 22 2300 Kasvillisuusrakenteet... 22 2320 Nurmi- ja niittyverhoukset... 22 3000 Järjestelmät... 22 3100 Vesihuollon järjestelmät... 22 3100.1 Yleistä... 23 3100.2 Putkien asennus... 24 3100.3 Laadunvalvonta... 25 3110 Jätevesiviemärit... 26 3110.1 Putkimateriaalit... 26

Sivu 4 / 30 3110.2 Viemärilinjojen laitteet... 27 3120 Hulevesiviemärit (sadevesiviemärit)... 27 3120.1 Putkimateriaalit... 27 3120.2 Hulevesikaivot... 28 3200 Turvallisuusrakenteet ja opastusjärjestelmät... 28 3210 Kaiteet, johteet ja törmäyssuojat... 28 3260 Opastus- ja ohjausjärjestelmät... 29 3300 Sähkö-, tele- ja konetekniset järjestelmät... 29 3320 Kaapeleiden varusteet ja suojarakenteet... 29 3360 Valaistusrakenteet... 29

Sivu 5 / 30 1. Rakennushankkeen yleistiedot 1.1 Rakennushankkeen kuvaus Rakennushanke käsittää Polvijärven keskustaajamassa sijaitsevan Kallioniementien uudelleenrakentamisen IIrakennusvaiheen plv. 0-1323 kuivatusjärjestelyineen. Työ käsittää Kallioniementien uudelleenrakentamisen Jääskeläntiestä itään välillä Jääskeläntie Tellervontie. Kallioniementie välillä Polvijärventie Jääskeläntie on perusparannettu aikaisemmin. 1.2 Tilaaja Nimi: Polvijärven kunta Osoite: Välitie 2 Pt-paikka: 83700 POLVIJÄRVI Yhteyshenkilö: Rakennuspäällikkö Jarmo Hakkarainen Puh.: 0401046300 Sähköposti: jarmo.hakkarainen@polvijarvi.fi 1.3 Suunnittelijat, asiantuntijat 1.3.1 Pääsuunnittelija Maveplan Oy PL 1096 (Minna Canthin katu 25) 70111 KUOPIO Yhteyshenkilö: Suunnitteluinsinööri Janne Korhonen Puh.: 0456578614 Sähköposti: janne.korhonen@maveplan.fi 1.3.2 Muut suunnittelijat 1.3.2.1 Sähkösuunnittelija Ei 1.3.2.2 Automaatiosuunnittelija Ei 1.3.2.3 LVI-suunnittelija Ei

Sivu 6 / 30 2. 2.1 Yleistä 2.1.1 Tekniset vaatimukset Hankkeen yleiset tekniset vaatimukset ja kelpoisuuden osoittaminen on esitetty Rakennustieto Oy:n julkaisussa InfraRYL 2010: Infrarakentamisen yleiset laatuvaatimukset, Osa 1, Väylät ja alueet /1/ ja InfraRYL 2006 Osa 2, Järjestelmät ja täydentävät osat /2/. Mikäli suunnitelmassa sekä tässä hankekohtaisessa työselostuksessa ei ole määräystä johonkin työhön, noudatetaan tällöin InfraRYL ja muut yleiset ohjeet. Rakennusosien ja tuotanto-osien sisällöt on kuvattu Rakennustieto Oy:n julkaisussa Infra 2006 Rakennusosa- ja hankenimikkeistö, Määrämittausohje, Versio 2.1 /3/. Tässä hankekohtaisessa työselostuksessa tarkennetaan ja täydennetään em. julkaisuissa esitettyjä teknisiä vaatimuksia ja ohjeita. Tässä selostuksessa esitetyt vaatimukset tulevat pätemisjärjestyksessä ennen InfraRYL:n ja muiden yleisten ohjeiden vaatimuksia. Yksityiskohtainen asiakirjojen pätemisjärjestys esitetään urakkasopimuksessa. Tässä rakennushankkeessa noudatetaan InraRYL:ssa taajama-alueista annettuja toleransseja, teknisiä vaatimuksia ja ohjeita, jollei ao. asiakohdassa tässä työselostuksessa muuta sanota. InfraRYL 2006:ssa tunnuksella Ohje merkittyjä kohtia sovelletaan laatuvaatimuksena kuten muutakin RYL - vaatimustekstiä. Urakoitsijan tulee suorittaa kaikki ne työt ja niihin liittyvät hankinnat, jotka sopimusasiakirjojen mukaisen työsuorituksen valmiiksi saattaminen edellyttää ja joista ei erikseen mainita etteivät ne kuulu urakoitsijan suoritusvelvollisuuteen. Muut noudatettavat asiakirjat: - Maahan ja veteen asennettavat kestomuoviputket, asennusohjeet, RIL 77 /4/ - SFS 3468 Muoviputket. Maahan asennetut muovikaivot. Laatuvaatimukset /5/ - PANK ry. Asfalttinormit 2011 /6/ - Putkikaivanto-ohje 1992, RIL 194 /7/ - RIL 261-2013: Routasuojaus, rakennukset ja infrarakenteet /8/ - Lisäksi noudatetaan voimassa olevia, rakentamisesta annettuja lakeja ja asetuksia, valtioneuvoston, ministeriöiden sekä liikenneviraston päätöksiä ja määräyksiä sekä paikallisia rakentamisesta annettuja ohjeita ja määräyksiä. 2.1.2 Laadunvalvonta ja kelpoisuusasiakirja Kaikki laadun varmistamiseksi tehtyjen mittausten ja kokeiden tulokset, katselmuspöytäkirjat, laadunvalvontaraportit ja suorituspöytäkirjat kootaan työmaalla ajan tasalla pidettävään kelpoisuusasiakirjaan.

Sivu 7 / 30 2.1.3 Mittaukset Suunnitelma on laadittu koordinaattijärjestelmässä ETRS-GK29 ja korkeusjärjestelmässä (N60). Suunnitelma pohjautuu tätä suunnitteluhanketta varten tehtyyn, maastomittaukseen perustuvaan maastomalliin. Mittaukset on suoritettu GPS/RTK mittauksena. 2.1.4 Maaperätiedot Maaperän koostumusta on suunnittelualueella tutkittu koekuoppia kaivamalla. Koekuoppia on kaivettu 6 kpl. Koekuoppien paikat ja maalajihavainnot on esitetty asemapiirroksissa. Tutkimukset on tehty kartastokoordinaattijärjestelmässä ETRS-GK29 ja korkeusjärjestelmässä N60. Mikäli maarakennustöiden yhteydessä havaitaan pohjatutkimusten mukaisiin pohjasuhteisiin nähden sellaisia poikkeamia, jotka voivat vaikuttaa tehtyihin rakenneratkaisuihin, on urakoitsijan ilmoitettava niistä välittömästi tilaajan edustajalle. 2.1.5 Pintasuhteet Maastonmuodot suunnittelualueella ovat melko loivat. Nykyisen tien alueella korkeudet ovat +96 +106 (N60). 2.1.6 Pohjasuhteet Suunnittelualueen pohjasuhteet ovat tehtyjen selvitysten perusteella suhteellisen vakaat. Pohjamaan laatu on savea ja silttiä. Maaperä on voimakkaasti routivaa ja varsinkin alkuosaltaan (plv 0-670) pehmeää. Kalliopinnasta ei koekuoppasyvyydessä eikä pintahavaintoina alueelta ole. Olevan tien rakennekerrosten paksuus on 800 1200 mm. 2.1.7 Pohjavesiolosuhteet Pohjavettä ei ole havaittu koekuoppasyvyydessä. Hankealue ei ole pohjavesialuetta eikä erityisiä suojaustoimenpiteitä tarvita. 2.2 Erityisiä määräyksiä 2.2.1 Tilaajan / urakoitsijan materiaali Tilaaja ei luovuta urakoitsijan käyttöön muita rakennustarvikkeita kuin mitä vanhan rakenteen purkutyön yhteydessä vapautuu. Urakoitsija voi käyttää purkutyössä irrotettavia aineksia rakennustyössä hyväksi, mikäli niiden laatu täyttää vaatimukset. Vanhan tien pintamursketta ja raekooltaan 0-100 soraa tai soramursketta voidaan käyttää uuden tien jakavassa kerroksessa. Vanhan tien suodatinkerroksen hiekkaa voidaan käyttää vesihuoltokaivannon täyttömateriaalina.

Sivu 8 / 30 Urakoitsija on velvollinen tilaajan materiaalia käyttäessään huolehtimaan siitä, että virheellistä materiaalia ei käytetä. Materiaalille tulee tehdä normaalit laadunvalvontatoimenpiteet ja materiaalit hyväksyttää valvojalla ennen asennusta. Virheellisestä materiaalista on heti ilmoitettava valvojalle. Ko. ainekset säilyvät tilaajan omaisuutena eikä urakoitsijalla ole oikeutta käyttää niitä muissa kuin tässä rakennustyössä. Puretun materiaalin välivarastointipaikka sijaitsee Ahdintien varressa. Ahdintie on yksi Kallionniementiehen liittyvistä sivuteistä (n. pl 1150). 2.2.2 Järjestysmääräykset ja rakentamisjärjestys Tien varrella sijaitsevilla kiinteistöillä tulee urakoitsijan suorittaa kiinteistön omistajien kanssa alku- ja loppukatselmus ja laatia katselmuksista raportti. Katselmuksissa todetaan madolliset riskikohteet ja suojattavat rakenteet. Työmaan vartioinnista ja työmaan järjestyksen valvonnasta vastaa urakoitsija. Urakoitsijan tulee kustannuksellaan huolehtia toimenpiteistä rakenteiden ja laitteiden suojelemiseksi. Piha- ja liikennealueet on kunnostettava viipymättä liikennöitävään kuntoon. Kallioniementietä ei voida sulkea liikenteeltä urakan ajaksi. Sen vuoksi rakentaminen tulee suorittaa ajokaista kerrallaan. Ensimmäisessä urakassa (plv 0-760) rakentaminen suoritetaan seuraavassa järjestyksessä. - Koska tietä ei rakenneta kaikilta osin aivan samalle paikalle kuin nykyistä, tulee väliaikaisesti myös kevyen liikenteen väylä ottaa ajoradaksi. Siksi ensimmäisessä vaiheessa puretaan tien oikealla puolella oleva kevyen liikenteen väylä ajoradan tasolle. - Ensimmäisenä rakennetaan tien vasen puoli. Rakentaminen suoritetaan siten, että tien oikealta puolelta on mahdollista ajaa sivuteille myös urakan aikana. - Poikittaiset hulevesiviemärit dn 160 tulpataan väliaikaisesti. Suodatinkankaalle jätetään vähintään 0,5 m limitysvaraa, jotta kankaaseen tulee riittävä limitys kun toinen puoli rakennetaan. - Kun tien vasen puoli valmistuu, se otetaan liikennekäyttöön, ja rakennetaan tien oikea puoli Toisessa urakassa (plv 760-1323) rakentaminen suoritetaan seuraavassa järjestyksessä - Ensimmäisenä rakennetaan tien vasen puoli. Rakentaminen suoritetaan siten, että tien oikealta puolelta on mahdollista ajaa sivuteille myös urakan aikana. - Poikittaiset hulevesiviemärit dn 160 tulpataan väliaikaisesti. Suodatinkankaalle jätetään vähintään 0,5 m limitysvaraa, jotta kankaaseen tulee riittävä limitys kun toinen puoli rakennetaan. - Kun tien vasen puoli valmistuu, se otetaan liikennekäyttöön, ja rakennetaan tien oikea puoli sekä erillinen kevyen liikenteen väylä

Sivu 9 / 30 Liikennejärjestelyistä vastaa urakoitsija. Tieosan väliaikaisesta sulkemisesta kokonaan liikenteeltä on saatava lupa tienpitäjältä. Urakoitsija hankkii tiedot rakennusalueella olevista rajamerkeistä, pyykeistä, sähkö-, puhelin-, ym. kaapeleista, putkijohdoista ja muista laitteista, joille rakennustyö saattaa tuottaa haittaa tai vahinkoa sekä hankkii niille tarvittaessa siirtoluvat. Urakoitsija kustantaa kaikki tarvittavat tilapäiset siirrot ja vastaa vahingoista, jotka olisi voitu välttää olemalla yhteistyössä laitteen omistajan kanssa. Urakoitsijan on ilmoitettava rajamerkkien, kaapeleiden ja muiden laitteiden siirtotöiden aloittamisesta hyvissä ajoin tilaajalle ja laitteista huolehtiville viranomaisille sekä noudatettava siirtotöistä saamiaan ohjeita. Urakoitsija ei saa ilman asianmukaista lupaa siirtää rajamerkkejä, monikulmiopisteitä, tms. Urakoitsija on lisäksi velvollinen huolehtimaan lakien ja asetusten määräämistä tai viranomaisten vaatimista laitteiden ja rakenteiden siirroista, suojaustoimenpiteistä ja katselmuksista kustannuksellaan. 2.2.3 Vahingonkorvaukset Urakoitsija vastaa työn aikana tilaajalle tai kolmannelle osapuolelle aiheuttamastaan vahingosta. Vahinkojen välttämiseksi urakoitsijan tulee ennen työn aloittamista hankkia laitteiden omistajien näytöt, jolloin vastuu laitteiden sijainnista siirtyy näyttäjälle. Mikäli laitteen omistaja on näyttänyt laitteen sijainnin oikein, mutta urakoitsija on siitä huolimatta aiheuttanut vahinkoa, on urakoitsija velvollinen saattamaan tilanteen entiselleen kustannuksellaan. Jos urakoitsija lyö laimin edellä mainitun velvollisuutensa, voi rakennuttaja korjauttaa vahingon ja pidättää niitä vastaavan rahasumman urakkahinnasta.

Sivu 10 / 30 1000 Maa-, pohja ja kalliorakenteet 1100 Olevat rakenteet ja rakennusosat 1110 Poistettava, siirrettävä ja suojattava kasvillisuus Tekniset vaatimukset InfraRYL 11100 mukaiset. 1111 Poistettavat, siirrettävät ja suojattavat puut ja muu kasvillisuus Puuston ja aluskasvillisuuden poistossa noudatetaan julkaisua /1/, kohta 11111. Puustoa ja muuta kasvillisuutta kaadetaan ja poistetaan tien rakentamisen edellyttämältä alueelta mahdollisimman vähän. Tarpeetonta kasvillisuuden vaurioittamista, kaatoa ja poistoa tulee välttää. Ennen rakennustyön aloitusta pidetään tilaajan ja urakoitsijan kesken aloituskatselmus, jossa poistettavat ja suojattavat puut sekä muu kasvillisuus todetaan. Suunnitelmissa esitetyissä kohteissa kasvillisuus tulee suojata julkaisun /1/ kohdan 11113 mukaisesti. Hyötypuuksi käsitetään 1,3 m korkeudella yli 80 mm halkaisijaltaan oleva puusto. Linjan alueelta poistettava puusto jää maanomistajalle. Urakoitsija siirtää kaadetun hyötypuun sille osoitettuun paikkaan, joka sijaitsee maksimissaan 1 km päässä lähtöpaikasta. Urakoitsijan tulee huomioida maanomistajan ohje puuston sijoituspaikan osalta. Hyötypuuksi kelpaamaton puusto, pensaat ja muu aluskasvillisuus, metsänkaatojätteet ja raivausjätteet käsitellään asianmukaisesti. Poistettavan puujätteen hyötykäyttö energiana selvitetään. Tarvittaessa puujäte siirretään kunnan läjitysalueelle, joka sijaitsee noin 2,6 km päässä sunnitelman 0-paalulta. Läjitysalueen tasaus kuuluu urakoitsijalle. 1120 Poistettavat, siirrettävät ja suojattavat rakenteet 1121 Poistettavat, siirrettävät ja suojattavat rakennukset ja rakenteet Poistettavat, siirrettävät ja suojattavat rakenteet todetaan aloituskatselmuksessa. 1130 Poistettavat, siirrettävät ja suojattavat järjestelmät Plv. 177-189 oleva kaide poistetaan väliaikaisesti ja asennetaan lopuksi uudelleen paikalleen. Tekniset vaatimukset InfraRYL 11300 mukaiset.

Sivu 11 / 30 1131 Poistettavat, siirrettävät ja suojattavat putkirakenteet Suunnittelualueella sijaitsevat Polvijärven kunnan vesihuoltolaitoksen omistamat vesijohdot sekä jäte- että sadevesiviemärit. Jätevesi- ja hulevesiviemärit sekä vesijohdot uusitaan plv. 0-740. Tarpeettomat viemärikaivot poistetaan. Putkistoja ei poisteta maasta. Vanhojen vesijohto- ja viemärilinjojen tulee olla toiminnassa urakan aikana. Vesihuoltolinjojen rakentamisjärjestyksestä on kerrottu kohdassa 3100.1. Olevat rummut poistetaan lukuun ottamatta pl. 182 olevaa B800 betonirumpua, joka säilytetään ja jatketaan. Käyttökuntoiset rummut toimitetaan tilaajan osoittamaan paikkaan, rikkoutuneet urakoitsija toimittaa asianmukaisesti käsiteltäväksi. Muilta kuin purettavilta/käytöstä pois jääviltä osilta käyttöön jäävää putkistoa on suojattava tarpeellisessa määrin työn aikana. Työssä linjojen läheisyydessä on noudatettava erityistä varovaisuutta ja linjan omistajan antamia ohjeita. Tarvittavat putkien siirrot ja suojaukset tekee urakoitsija kustannuksellaan. 1132 Poistettavat, siirrettävät ja suojattavat kaapelirakenteet Alueella sijaitsee Pohjois-Karjalan Sähkön ja TeliaSoneran maa- ja ilmakaapeleita. Yhtiöt huolehtivat urakkaalueelle jäävien linjapylväiden siirrosta ja/tai suojaamisesta ennen urakan alkua. Siirrettävät pylväät on esitetty suunnitelmakartoilla. Siirrosta on järjestettävä rakenteiden omistajien kanssa työn alussa erillinen kokous ja tarkistettava suunnitelman paikkansapitävyys rakennushetken tilanteeseen. Urakoitsija hankkii tiedot maakaapeleiden sijainnista ennen rakennustyön alkua. 1133 Poistettavat, siirrettävät ja suojattavat sähkörakenteet Valaistuspylväitä joudutaan siirtämään pois tien alta 7 kpl. Lisäksi 17 kpl valaisinpylvästä jää urakka-alueelle. Ne puretaan tarvittaessa urakan aikana. Uusi valaistus tielle asennetaan eri urakassa. Sähkölinjojen siirrosta on kerrottu kappaleessa 1132. 1135 Poistettavat, siirrettävät ja suojattavat ohjausjärjestelmät Nykyiset liikenteenohjauslaitteet puretaan työn edistymisen mukaan. Purettavia liikenteenohjauslaitteita voidaan käyttää uusina pysyvinä merkkeinä. Urakkaan ei sisälly uusien liikenteenohjauslaitteiden hankinta, mutta olevien liikenteenohjauslaitteiden uudelleenasennus sisältyy. Työn aikana mahdollisesti käytettävien tilapäisten opastustaulujen tekstikokona on käytettävä 150 mm.

Sivu 12 / 30 1140 Poistettavat ja siirrettävät maa- ja pengerrakenteet Tekniset vaatimukset InfraRYL 11400 mukaiset. 1141 Poistettavat pintamaat Pintamaiden poisto tehdään julkaisun /1/ kohdan 11400 mukaisesti Määrälaskennassa pintamaan poistosyvyytenä on käytetty 0.2 m. Rakennettaessa tierakenteita nykyisten tierakenteiden ulkopuolella, tulee pintamaan poiston yhteydessä poistaa luonnon maanpinnasta kaikki eloperäiset, pehmeät hienorakeiset tai kaivutyön vaikutuksesta häiriintyneet maakerrokset. Pintamaat siirretään kunnan maankaatopaikalle (etäisyys 0-paalulta 2,6 km). Läjitysalueen tasaus kuuluu urakoitsijalle. 1142 Poistettavat rakennekerrokset ja penkereet Olevat rakennekerrokset poistetaan uusien rakennekerrosten alapinnan tasolle. Rakennekerrokset pyritään poistamaan kerros kerrokselta ja siirtämään välivarastoon niin, että niitä voidaan käyttää mahdollisimman paljon hyväksi uuden tien rakenteena. Kiviainesten välivarastopaikka sijaitsee Ahdintien varrella. Ahdintie on suunnitelmakartalla näkyvä sivutie. Uusiokäyttöön kelvottomat maa-ainekset viedään kunnan maankaatopaikalle ja läjitetään ympäristöön hyvin soveltuviksi. Asfalttia ei läjitetä kunnan maakaatopaikalle. Urakoitsijan tulee huolehtia poistettavan asfaltin toimittamisesta asianmukaiseen käsittelypaikkaan. Vanhan tien raekooltaan 0-100 soraa tai soramursketta hyödynnetään uuden tien jakavassa kerroksessa. Vanhan tien suodatinkerroksen hiekkaa hyödynnetään vesihuoltokaivannon täyttömateriaalina. Oletuksena on, että urakassa pystytään hyödyntämään vanhan tien rakenteita seuraavasti: - uuden tien jakavassa kerroksessa 2000 m3rtr soraa tai soramursketta - vesihuoltokaivantojen täyttömateriaalina 750 m3rtr suodatinhiekkaa 1144 Poistettavat ja siirrettävät työnaikaiset väylät Tekniset vaatimukset InfraRYL 11400 mukaiset.

Sivu 13 / 30 1150 Poistettavat, siirrettävät ja suojattavat päällysrakenteet 1151 Poistettavat tien päällysterakenteet Työalueelta poistetaan vanha päällyste (plv. 0-740). Purettua ja jyrsittyä päällystettä voidaan uusiokäyttää. Purettu päällyste voidaan varastoida ja käsitellä vain luvanvaraisessa paikassa. Liitoskohdissa päällyste on katkaistava leikkaamalla. Tieosuuksilla missä liitytään nykyiseen päällystettyyn alueeseen, vanha päällyste jyrsitään siten, että liittyminen nykyiseen pintaan on saumaton ja mahdollistaa vähintään 40 mm:n uuden päällysteen tekemisen. Betoniset reunakivet poistetaan plv. 0-740 ja varastoidaan välivarastoon. Rikkoutuneet reunakivet erotellaan ehjistä ja toimitetaan asianmukaiseen käsittelyyn. Ehjät reunakivet käytetään uuden tien reunakivinä. Oletuksena on, että 500 m reunakivistä voidaan hyödyntää uuden tien reunakivinä. 1200 Pilaantuneet maat ja rakenteet 1210 Poistettavat pilaantuneet maat ja rakenteet 1212 Poistettavat, käsiteltävät ja loppusijoitettavat pilaantuneet maat ja rakenteet Työalueella ei tilaajan tietojen mukaan ole pilaantuneita maita eikä rakenteita. Mikäli työalueelta löytyy sellaisia, niiden käsittely ei kuulu urakkaan. Urakoitsija on velvollinen ilmoittamaan pilaantuneista maa-aineksista tilaajan valvojalle välittömästi havainnon jälkeen. 1300 Perustusrakenteet 1330 Arinarakenteet Kaikki viettoviemärilinjat perustetaan 300 mm paksulle kiviainesarinalle. Myös kaikki hulevesiviemärit välillä plv 0-760 perustetaan 300 mm paksulle kiviainesarinalle. Plv 760-1323 hulevesiviemärien perustustarve sovitaan työn aikana. Tapauskohtaisesti voidaan käyttää myös peltiarinaa. Tästä sovitaan erikseen työn aikana ja asennus tehdään yksikköhinnan mukaisesti. Arina tehdään sorasta tai murskeesta, jonka rakeisuus on 0/32. Arina tiivistetään täryttämällä yhtenä kerroksena. Ohjeelliset jyräyskertamäärät eri menetelmillä ja kerrospaksuuksilla on esitetty julkaisun /1/ taulukossa 18110:T3. Arinan alapuolelle asennetaan käyttöluokan N3 suodatinkangas.

Sivu 14 / 30 1400 Pohjarakenteet 1420 Suojaukset ja eristykset Tekniset vaatimukset InfraRYL 14200 mukaiset. 1421 Roudaneristykset Roudaneristykset tehdään suunnitelmassa esitettyihin kohtiin. Roudaneristys tehdään asentamalla lämpöeriste tien uusien ja vanhojen rakennekerrosten väliin tai uuteen suodatinkerrokseen tyyppipoikkileikkauskuvien mukaisesti. Lämpöeriste asennetaan loivasti kallistuvaksi, jotta hulevedet eivät jää eristeen päälle lammikoiksi, vaan virtaa salaojiin. Lämpöeriste on umpisoluista muovieristelevyä, esim. Finnfoam F-300 tai vastaava. Eristys tehdään normaalisti 70 mm paksusta pontatusta eristelevystä. Reuna-alueiden siirtymärakenteena käytetään 30 mm eristelevyä. Lämpöeristyksen mitat risteävillä teillä tehdään suunnitelmapiirustuksen mukaan. 1430 Kuivatusrakenteet Tekniset vaatimukset InfraRYL 14300 mukaiset. 1431 Salaojat Salaojina käytetään min. 110/95 mm pituusjäykkiä tuplaputkia, lujuusluokka SN8. Salaojat liitetään molemmista päistään rakennettaviin hulevesikaivoihin suunnitelmapiirustusten mukaisesti. 1433 Avo-ojat ja uomat 1433.1 Sivuojat Sivuojat ovat ns. painanneojia muualla, paitsi plv. 180-745 tien oikealla puolella, jossa säilytetään oleva avo-oja ja osin kaivetaan uusi avo-oja sekä tien oikealla puolella plv 1025-1323, jossa kaivetaan uusi avo-oja. Uusien avoojien ojanpohjan tulee olla vähintään 0,1 m alempana kuin tien rakennekerrosten alapinta. Sivuojien luiskakaltevuudet ovat tyyppipoikkileikkausten mukaiset. 1434 Rummut Suunnitelmassa on yksi uusi rumpu, joka asennetaan Ahdintien kohdalle n. pl 1150. Rumpu on muovia kooltaan DN400. 1600 Maaleikkaukset ja kaivannot

Sivu 15 / 30 Mitään kaivumassoja ei saa edes tilapäisesti läjittää 3 m lähemmäksi kaivannon yläreunasta mitattuna. Lisäksi liikenne on pidettävä luiskakaltevuuden 1:1,5 ulkopuolella kaivantojen alareunasta mitattuna. Maaleikkausmassoja voidaan käyttää luiskatäyttöihin niiltä osin, kuin ne täyttävät InfraRYL:ssä asetetut vaatimukset. Tiivistys tehdään kevyellä kalustolla, välttäen pohjamaan häiriintymistä. Kantavuus ei saa huonontua tiivistämisen seurauksena. Leikkauspohjan tason päällysrakenteen alla tulee olla -100 mm/+0 mm, keskiarvo enintään -50 mm. Leikkauspohjalla ei sallita vettä kerääviä painanteita. Leikkauspohja ei saa olla häiriintynyt. Ylijäämämaat ja rakenteisiin kelpaamattomat maaleikkausmassat kuljetetaan kunnan maakaatopaikalle. Kaivannot on pidettävä työnaikaisesti kuivana esimerkiksi kaivannon pohjalle asennetuista pumppukaivoista pumppaamalla. Alueen kaivumassat ovat helposti häiriintyviä. 1610 Maaleikkaukset Tekniset vaatimukset InfraRYL 16100 mukaiset. 1620 Maakaivannot Tekniset vaatimukset InfraRYL 16200 mukaiset. Tilaaja ei ole suorittanut kaivantojen pysyvyyden arviointia. Urakoitsija on velvollinen suorittamaan kaivantojen pysyvyyden arvioinnin kaivotyön aikana ja varmistumaan siitä, että sortumia ei pääse syntymään. Tarvittaessa kaivannot on kaivettava tuettuina. Maakaivantoja kaivettaessa tulee huomioida, että liikenne tulee pitää luiskakaltevuuden 1:1,5 ulkopuolella kaivantojen alareunasta mitattuna. Syviä maakaivantoja ei saa jättää auki pitkiksi ajoiksi (viikonlopun yli). Syvissä ( > 2m ) kaivannoissa on kaivannon teoreettisen luiskaseinämän sisäpuolelle ulottuvat kivet poistettava, kivien sortumavaaran takia. Kaivumassoja ei saa edes tilapäisesti läjittää 3 m lähemmäksi kaivannon yläreunasta mitattuna. 1621 Putki- ja johtokaivannot Tekniset vaatimukset InfraRYL 16200 ja 16210 mukaiset. Salaojakaivantojen vaatimukset InfraRyl 16211 mukaiset. Pääosin kaivannot tehdään tukemattomina julkaisun /1/ taulukkojen 16200:T1 ja 16200:T2 mukaisesti. Yli 2 m syvässä kaivannossa luiskakaltevuus on 4:1 tai loivempi maan laadusta ja ominaisuuksista riippuen. Liitteenä olevassa mallipoikkileikkauksessa on esitetty kaivannon luiskakaltevuuksia ja vähimmäismittoja eri maalajeille. Kaivettaessa pohjaveden pinnan alapuolella tulee luiskissa käyttää löyhän maan mukaisia kaltevuuksia.

Sivu 16 / 30 Mikäli olosuhteet eivät vastaa suunnitelma-asiakirjoissa esitettyä, voidaan kaivanto joutua kuitenkin tukemaan. Tällöin tuenta toteutetaan julkaisun /1/ kohdan 16300 ja kuvan 16300:K1 mukaisesti. Kaivojen ja muiden laitteiden kohdalla kaivanto tehdään niin leveäksi, että kaivon ympärille voidaan asentaa vähintään 400 mm:n levyinen täyttö. Työssä otetaan huomioon työturvallisuuden edellyttämät toimet luiskien sortumisen ja muiden vahinkojen estämiseksi. Luiskan kaltevuutta valittaessa otetaan huomioon maalaji ja ainakin seuraavat olosuhdetekijät: o kaivannon aukioloaika o ympärillä olevat täytöt ja kaivannot sekä ympäristön muut rakenteet o routiminen o roudan sulaminen o pitkäaikainen sade o pohjaveden korkeus ja suolautuminen o liikenteen, louhinnan, paalutuksen yms aiheuttama tärinä Kaivumassoja ei saa tilapäisestikään läjittää niin, että ne aiheuttavat kaivannon sortumavaaran. Kaivannon reunan vapaan vyöhykkeen tulee olla aina riittävä. (julkaisu /1/, taulukko 16200:T2). Mikäli tilanpuute tai olosuhteet eivät mahdollista tukemattoman kaivannon tekemistä, tulee kaivanto tehdä tuettuna. Kaivannon tuennassa noudatetaan julkaisua /1/, kohta 16300. Kaivanto tuetaan urakoitsijan laatiman erillisen kaivantosuunnitelman mukaisesti. Tuetun kaivannon vähimmäismitat on esitetty liitteenä olevassa mallipoikkileikkauksessa. Työnjohdon tulee tarkkailla jatkuvasti maaperäsuhteiden muuttumista ja antaa tarvittaessa määräyksiä luiskakaltevuuksista ja mahdollisesta tukemisesta, jotta työturvallisuus säilyy hyvänä. Mikäli työn aikana pohjaveden pinta nousee kaivutason yläpuolelle, on suoritettava pohjaveden alennus kaivannosta pumppaamalla. Kaivanto pidetään työn aikana niin kuivana, että kaivannossa tehtävät työt voidaan asianmukaisesti tehdä ja että pohjamaa pysyy mahdollisimman häiriintymättömänä. Tilaaja ei ole suorittanut kaivantojen pysyvyyden arviointia. Urakoitsija on velvollinen suorittamaan kaivantojen pysyvyyden arvioinnin kaivotyön aikana ja varmistumaan siitä, että sortumia ei pääse syntymään. Tarvittaessa kaivannot on kaivettava tuettuina. Syvissä (> 2m) kaivannoissa on kaivannon teoreettisen luiskaseinämän sisäpuolelle ulottuvat kivet poistettava, kivien sortumavaaran takia. 1622 Rumpukaivannot Rumpu pl. 182 jatketaan. Tekniset vaatimukset InfraRYL 16220 mukaiset. 1630 Kaivannon tukirakenteet Tekniset vaatimukset InfraRYL 16300 mukaiset.

Sivu 17 / 30 Käytettäessä tuentaa urakoitsija laatii kaivannon tuentasuunnitelman. 1700 Kallioleikkaukset, -kaivannot ja tunnelit Suunnitelmaan ei sisälly louhintaa. Mikäli työn aikana tulee tarvetta kallion louhinnalle, tulee noudattaa seuraavia työkohdekohtaisia sekä yleisiä louhintatyön ohjeita. Ennen louhintatöitä urakoitsijan on suoritettava lähialueen (etäisyys louhintakohteesta noin 200 m) rakennuksissa ja mahdollisissa kaivoissa katselmukset vallitsevan tilanteen toteamiseksi. Katselmuksissa tulee olla läsnä työn toteuttamisen osapuolten lisäksi rakennuksen tai rakenteen omistajan tai haltijan taikka hänen edustajansa. Katselmuksista on pidettävä pöytäkirjaa ja käytettävä tarpeen vaatiessa valokuvausta asiantilan toteamiseksi. Lisäksi urakoitsijan on tiedotettava louhinnoista kirjallisesti kaikille lähikiinteistöille, jotka sijaitsevat noin 300 m lähempänä louhintakohdetta. Louhinta tulee tehdä sellaista työtapaa noudattaen, ettei lähialueen rakenteille ja rakennuksille sekä asukkaille aiheudu vaaraa tai vahinkoa eikä kohtuuttomassa määrin haittaa ja häiriötä. Työsuunnitelmissa on osoitettava myös suojaustoimenpiteet mm. kiven heittojen jne. estämiseksi. Louhintatyöt ovat tässä kohteessa asutuskeskuslouhintaa ja räjäytettävät kentät on aina peitettävä. Lähialueen rakennuksiin ja rakenteisiin asennetuista tärinämittareista valvotaan, että seuraavia heilahdusnopeuden raja-arvoja ei ylitetä. Louhintatöiden päätyttyä pidetään lähialueen rakenteille ja rakennuksille jälkikatselmukset, joissa todetaan töiden mahdollisesti aiheuttamat vahingot. Tarkastuspöytäkirjaan hankitaan kiinteistönomistajan allekirjoitus. Mikäli kallio tulee vastaan kaivutasolla, se pitää poistaa siirtymäkiilan syvyyteen asti, ellei kyseessä ole lämpöeristetty rakenne. Kallion ja routivan pohjamaan rajaan tehdään siirtymäkiilat ellei käytetä lämpöeristettä. Rakennekerrokset tehdään tasavahvoina koko poikkileikkauksen osalla. Louhinnan yhteydessä tulee varmistaa, ettei kallioon jää vettä kerääviä painanteita. 1710 Kallioavoleikkaukset Tekniset vaatimukset InfraRYL 17100 mukaiset. Louhitun kallion rikkoutumisvyöhyke on laatuluokan 4 mukaisesti 1000 mm (InfraRYL taulukko 17110:T1, s. 223). 1712 Kallioavoleikkaus, massojen kuljetus penkereisiin tai täyttöihin Tekniset vaatimukset InfraRYL 17100 mukaiset. 1713 Kallioavoleikkaus, massojen kuljetus läjitykseen tai kaatopaikalle Tekniset vaatimukset InfraRYL 17100 mukaiset.

Sivu 18 / 30 1720 Kalliokanaalit, -kuopat ja syvennykset Tekniset vaatimukset InfraRYL 17200 mukaiset. Louhepinta kiilataan murskeella # 0 16 mm. Kiilatun louheen päälle asennetaan suodatinkangas N3. 1800 Penkereet, maapadot ja täytöt 1810 Penkereet Tekniset vaatimukset InfraRYL 18100 mukaiset. 1811 Maapenkereet Tekniset vaatimukset InfraRYL 18110 mukaiset. 1812 Louhepenkereet Tekniset vaatimukset InfraRYL 18121 mukaiset. Louhepenkereen ja -rakenteen yläpinta kiilataan. 1830 Kaivantojen täytöt 1831 Asennusalusta Tekniset vaatimukset InfraRYL 18310 mukaiset. Asennusalusta on erillinen maapohjan tai arinan päälle tehtävä rakennekerros. Asennusalustana käytetään muoviputkille sopivaa luonnonkiviainesta tai mursketta. Putkilinjoille asennusalusta rakennetaan, mikäli pohjamaa ei ole asennusalustaksi soveltuvaa. Pumppaamoille tehdään aina asennusalusta. Asennusalustan paksuus on vähintään 150 mm putken seinämän pinnasta mitattuna. Asennusalustana käytettävän luonnonkiviaineksen suurin sallittu raekoko suunnitelman mukaisille putkille on 20 mm. Murskeen käyttö on sallittua DN>100 muoviputkille ja murskeen suurin sallittu raekoko on 16 mm. Asennusalustan tulee täyttää seuraavat tiiviysvaatimukset: - tiiveysaste (Proctor-koe) >=90 % tai - tiiveyssuhde (kannettava pudotuspainolaite) <=2,9

Sivu 19 / 30 Materiaalin kelpoisuus todetaan rakeisuustutkimuksilla siten, että jokaisesta alkavasta 200 m3 erästä tutkitaan yksi näyte. Tiiveysaste todetaan mittauksin 500 m välein ja tiiveyssuhde 100 m välein. Pienin sallittu yksittäinen mittaustulos saa olla tiiveysasteen mittauksissa 88 % tiiveyssuhteen mittauksissa 3,0. Tasatun alustan epätasaisuudeksi sallitaan enintään +/-15 mm 3 metrin matkalla. 1832 Alkutäytöt Tekniset vaatimukset InfraRYL 18320 mukaiset. Alkutäyttömateriaalilla tarkoitetaan putken ympärillä perusmaan tai asennusalustan yläpuolella käytettävää materiaalia. Alkutäyttö tehdään pääsääntöisesti hiekasta, sorasta tai murskeesta. Liikennöitävien alueiden ulkopuolella materiaaliksi soveltuvat hiekka, sora, murske, savi, siltti tai moreeni. Materiaalivaatimukset ovat samat kuin asennusalustan materiaalilla. Materiaalina voidaan mahdollisuuksien mukaan käyttämään perusmaata, josta on poistettu yli 20 mm kivet. Ennen täyttöä tarkastetaan, että putket ovat vahingoittumattomat, oikeilla paikoillaan ja oikein asennettu. Täytön ensimmäinen vaihe tehdään lapiotyönä tai muilla sellaisilla menetelmillä, etteivät putket siirry paikaltaan tai vaurioidu. Alkutäyttömateriaalia sullotaan kerroksittain putkien alle siten, että putki ei nouse tai siirry eikä muuta muotoaan ja putken alempi puolisko tukeutuu tasaisesti alustaansa. Alkutäyttö tehdään ja tiivistetään kerroksittain. Ensimmäisen alkutäyttökerroksen paksuus on tiivistettynä enintään puolet putken läpimitasta. Ensimmäisen tiivistyskerroksen jälkeen alkutäyttö tiivistetään 200..300 mm vaakasuorina kerroksina samanaikaisesti putken molemmilla puolilla (kerrospaksuus tiivistyskaluston mukaan). Alkutäyttöä jatketaan, kunnes täyttö ulottuu 300 mm putken laen yläpuolelle. Alkutäytön tiiveyden tulee täyttää seuraavat tiiviysvaatimukset: - tiiveysaste (Proctor-koe) >=95 % tai - tiiveyssuhde (kannettava pudotuspainolaite) <=2,5 Alkutäyttömateriaalin kelpoisuus todetaan rakeisuustutkimuksilla siten, että jokaisesta alkavasta 500 m3 erästä tutkitaan yksi näyte. Tiiveysaste todetaan mittauksin 500 m välein ja tiiveyssuhde 200 m välein. Pienin sallittu yksittäinen mittaustulos saa olla tiiveysasteen mittauksissa 92 % tiiveyssuhteen mittauksissa 2,8. 1833 Lopputäytöt Tekniset vaatimukset InfraRYL 18330 mukaiset. Lopputäyttö tehdään tiivistämiskelpoisella kivennäismaalla. Lopputäytön ulottuessa rakennekerroksiin, tehdään täyttö rakennekerroksia vastaavilla materiaaleilla.

Sivu 20 / 30 Täyttömateriaalin suurin sallittu kivien ja lohkareiden läpimitta on 2/3-osa kerralla tiivistettävän kerroksen paksuudesta, kuitenkin enintään 400 mm. Lopputäyttöön käytetään yleensä kaivumaita. Lopputäytön tiiveyden tulee täyttää seuraavat tiiviysvaatimukset: - tiiveysaste (Proctor-koe) >=90 % tai - tiiveyssuhde (kannettava pudotuspainolaite) <=2,8 Lopputäytön tiiveysaste todetaan mittauksin 500 m välein ja tiiveyssuhde 200 m välein. Pienin sallittu yksittäinen mittaustulos saa olla tiiveysasteen mittauksissa 88 % tiiveyssuhteen mittauksissa 3,0. Liikennöitävien alueiden ulkopuolella voidaan lopputäytön tiivistys jättää erikseen sovittaessa tekemättä. Kaivanto tulee täyttää sellaiseen korkeuteen, että täyttö myöhemmin tiivistyessään asettuu ympäröivän maanpinnan korkeuteen. 2000 Päällys- ja pintarakenteet 2100 Päällysrakenteen osat Rakennekerrokset ja niiden paksuudet on esitetty tyyppipoikkileikkauksissa. 2110 Suodatinrakenteet Tekniset vaatimukset InfraRYL 21100 mukaiset. 2111 Suodatinkerros Tekniset vaatimukset InfraRYL 21110 mukaiset. Kappaleen 21110.1.1 CE-merkintää ei sovelleta, koska CE-merkintä ei sovellu suodatinkerroksen luonnonmateriaaleille, jotka yleensä otetaan käyttöön ilman jalostustoimenpiteitä. Ei ole myöskään EN-standardia, joka soveltuisi CE-merkintään tässä tapauksessa. 2112 Suodatinkankaat Tekniset vaatimukset InfraRYL 21120 mukaiset. Käytetään suodatinkangasta, jonka käyttöluokka on N3.

Sivu 21 / 30 2120 Jakavat kerrokset, eristys- ja välikerrokset Tekniset vaatimukset InfraRYL 21200 mukaiset. 2121 Jakava kerros Tekniset vaatimukset InfraRYL 21210 mukaiset, muutokset ja lisäykset seuraavasti huomioon otettuina: Jakava kerros tehdään soramurskeesta # 0 100 mm tai luonnon sorasta # 0.100 mm. Jakava kerros tehdään vähintään tyyppipoikkileikkauksessa esitettyyn paksuuteen. 2130 Kantavat kerrokset Tekniset vaatimukset InfraRYL 21300 mukaiset. 2131 Sitomaton kantava kerros Tekniset vaatimukset InfraRYL 21310 mukaiset. Kantava kerros tehdään soramurskeesta SrM # 0 64 mm. Soramurskeen Los Angeles -luku on enintään LA 40. Kantavan kerroksen yläosa kiilataan soramurskeella SrM # 0 16 mm. 2140 Päällysteet ja pintarakenteet 2141 Asfalttipäällysteet Tekniset vaatimukset InfraRYL 21410 mukaiset. Asfalttipäällysteen osalta käytetään viitteenä Pank ry:n julkaisua Asfalttinormit 2011. Päällystekerros tehdään asfalttibetonista AB 16/120. Liitossaumat nykyisiin päällysteisiin tehdään jyrsimällä. Kantavan kerroksen yläosa kiilataan soramurskeella # 0 16 mm ennen varsinaisen asfalttipäällysteen tekoa. 2150 Siirtymärakenteet 2151 Siirtymäkiilat Tekniset vaatimukset InfraRYL 21500 mukaiset. Siirtymäkiilasyvyys kiviaineskiilalla on 1,8 m.

Sivu 22 / 30 Siirtymäkiilan kaltevuus kiviaineskiilalla on 1:5. Lämpöeristeellä siirtymäkiila tehdään ohentamalla eristepaksuutta 70 mm:stä 30 mm:iin, mitat suunnitelman mukaiset. 2160 Erikoisrakenteet 2161 Piennartäyte Piennartäyte tehdään suunnitelman tyyppipoikkileikkausten mukaan. 2161 Luiskatäyttö Luiskatäyttö tehdään suunnitelman tyyppipoikkileikkausten mukaan. Sisäluiskissa ruokamultakerros 100 mm paksu ja ulkoluiskissa 50 mm paksu. Erotetun klv:n tapauksessa molemmat luiskat tulkitaan sisäluiskiksi. 2200 Reunatuet, kourut, askelmat ja eroosiosuojaukset 2210 Reunatuet, kourut, askelmat ja muurit 2211 Reunatuet Reunatukien tekniset vaatimukset InfraRYL 22000 mukaan. Liittymien kohdalla käytetään madallettua reunakiveä. Oletuksena on, että 500 m nykyisen tien reunakivistä voidaan hyödyntää uuden tien reunakivinä. 2300 Kasvillisuusrakenteet 2320 Nurmi- ja niittyverhoukset 2321 Nurmikot Tekniset vaatimukset InfraRYL 23200 mukaiset. Väylien reuna-alueet nurmetetaan A3-luokkaan. (InfraRYL taulukot 23211:T1-T4, s. 531-532). 3000 Järjestelmät 3100 Vesihuollon järjestelmät Tekniset vaatimukset InfraRYL 2006 osan 2. mukaiset.

Sivu 23 / 30 3100.1 Yleistä Tarkemittaukset Vesi ja viemärijohdot kartoitetaan koordinaattijärjestelmään ETRS-GK29 ja korkeusjärjestelmään N60. Mittauksen voidaan suorittaa maanpinnalta. Kaikki tiedot toimitetaan DWG (AutoCad) muodossa. Paineputkista mitataan sijaintitieto. Seuraaavat tiedot esitetään tarkemittaustiedostossa: - Kaivoista kartoitetaan keskipisteet (X,Y,Z=kannen korkeus) - Tulo- ja lähtöputkien vesijuoksujen korkeudet (Z) esitetään viitteillä - Viettoputken koko, materiaali - Kaivot omilla symboleilla - Virtaussuunnat - paineputkien sijaintitieto, materiaali ja koko Lisäksi ilmoitetaan: - Kokonaan poistetut ja hylätyt, mutta maahan jätetyt johto-osuudet ja laitteet Kaivojen tiiveys tarkastetaan silmämääräisesti. Vaatimuksenmukaisuustodistukset, katselmuspöytäkirjat, laadunvalvontaraportit, suorituspöytäkirjat ja tarkastustodistukset yms. laadun toteamiseen liittyvät asiakirjat kootaan työmaalla ajan tasalla pidettävään kelpoisuusasiakirjaan. Vesihuollon rakentamisjärjestys Tien rakentamisen yhteydessä rakennetaan vesihuollon runkolinjat siten, että vanhat linjat ovat samanaikaisesti toiminnassa. Monin paikoin uudet linjat tulevat vanhojen linjojen vierelle. Viettoviemäri Runkoviettoviemärin valmistuttua uusi viettoviemäri liitetään nykyiseen pumppaamoon asemapiirroksessa esitetyllä tavalla. Kun uusi viettoviemäri on liitetty pumppaamoon, ovat väliaikaisesti sekä vanha että uusi viettoviemäri käytössä. Nykyisten verkostojen liittäminen uuteen runkoviemäriin suoritetaan siten, että liitokset aloitetaan paalulta n. 710 (jv-kaivo J23) ja edetään liitoksien tekemisessä alaspäin kaivolle J10 saakka. Kun on tehty tonttiviemärin liitos kaivoon J10, jatketaan liitoksien tekemistä Jääskeläntien päästä siten, että ensin suoritetaan Jääskeläntien pään nykyisen runkoviemärin liitos uuteen viemäriin (jv-kaivo J3) sekä kaivoon J3 liittyvän kiinteistöviemärin asennus. Tämän jälkeen edetään liitoksien tekemisessä ylöspäin kaivolle J6 saakka. Viimeisenä tehdään jätevedenpumppaamon vierellä pohjoisesta tulevan viettoviemärin M200 liitos kaivoon J8.

Sivu 24 / 30 Vesijohto Runkovesijohdon valmistuttua tehdään ensin uuden vesijohdon liitos nykyiseen johtoon Jääskeläntien päässä, missä on veden tulosuunta. Liitos tehdään asentamalla T-haarakappale nykyiseen johtoon ja sen jälkeen tarvittaessa 90 asteen kulmakappale. Liitoksen jälkeen uuteen johtoon liitoskohdan vierelle asennettu runkosulku avataan. Ennen avaamista huolehditaan siitä että muut tien suuntaiset runkosulut ovat auki ja kaikki uuden ja nykyisen verkoston liitoskohtien vierelle asennetut sulut ovat kiinni. Näin uusi vesijohto tulee paineelliseksi, ja väliaikaisesti on käytössä sekä vanha että uusi verkosto. Nykyisten verkostojen liittäminen uuteen vesijohtoon suoritetaan siten, että liitokset aloitetaan paalulta n. 710 ja edetään liitoksien tekemisessä alaspäin pumppaamoa kohti. Vesijohto- ja viemäriliitokset voidaan pyrkiä tekemään samanaikaisesti. Liitosta tehdessä vanha vesijohto katkaistaan ja tulpataan tiiviisti. Kun kaikki liitokset on tehty, katkaistaan vanha vesijohtoyhteys Jääskeläntien päässä ja tulpataan tiiviisti. Paineviemäri Paineviemärin liitokset pyritään tekemään yöaikaan, jolloin pumppaamolle tuleva vesimäärä on vähäinen. Ensin tehdään uuden ja nykyisen paineviemärin liitos Jääskeläntien päässä. Nykyinen paineviemäri katkaistaan ja sieltä tulevat jätevedet johdetaan väliaikaisesti takaisin viettoviemäriin (kaivo J3). Tämän jälkeen suoritetaan uuden paineviemärin kytkeminen nykyisen paikalle jätevedenpumppaamolla. Liitokset kannattaa tehdä mahdollisimman samanaikaisesti. Ennen liitoksia runkojohtojen painekokeet ja tv-kuvaukset tulee olla hyväksytysti suoritettu. 3100.2 Putkien asennus Putkien asennuksessa noudatetaan julkaisuja /2/ ja /3/ sekä putken valmistajan ohjeita. Ennen asennustyötä on varmistettava, että putket ja tarvikkeet ovat virheettömiä. Putket on puhdistettava huolellisesti kuljetuksen ja mahdollisen työstämisen jälkeen ennen asennusta. Eristämätön asennussyvyys on vesijohdoilla ja jätevesiviemäreillä 2,0 m maanpinnasta putken lakeen. Putket asetetaan tasatulle kaivannon pohjalle tai erillisen asennusalustan päälle niin, että putki tukeutuu tasaisesti alustaansa koko pituudeltaan. Muhveja varten tehdään syvennykset siten, että muhvi ei jää kantamaan putkea. Jos ilman lämpötila asentamisen aikana on alle -15 asetetta, asentaminen suoritetaan putken valmistajan antamien erikoisohjeiden mukaisesti. Putkiliitosten sekä kulma- ja muotokappaleiden tukemisessa on noudatettava putkivalmistajien ohjeita. Asennustyön aikana vesijohtoputkien avoimet päät tulee suojata tiiviillä suojatulpilla epäpuhtauksien pääsyn estämiseksi putkiin. Asennustyön keskeytyessä myös viemäriputkien päät on suojattava tiiviillä suojatulpilla. Putkien, putkien osien ja muiden tarvikkeiden kuljetuksessa, varastoinnissa ja käsittelyssä noudatetaan tuotteen valmistajan antamia varastointilämpötila-, pinoamiskorkeus- ym. ohjeita.

Sivu 25 / 30 3100.3 Laadunvalvonta 3100.31 Valmiiden vesihuoltolinjojen sallitut mittapoikkeamat Mittapoikkeamat määritellään julkaisun /2/ kohtien 31100.4 ja 31300.4 mukaisesti. Valmiissa jäte- ja hulevesiviemärissä sallitaan seuraavat poikkeamat, mikäli ne eivät haittaa rakenteen toimivuutta tai johtohaarojen rakentamista - vietto- ja paineviemärin sijainti vaakatasossa: +- 100 mm - paineviemärin korkeusasema: +- 100 mm - viettoviemärin sivupoikkeama suorasta linjasta on valitun mittausmatkan kolmassadasosa (1/300) Valmiissa vesijohdoissa sallitaan seuraavat poikkeamat, mikäli ne eivät haittaa rakenteen toimivuutta tai johtohaarojen rakentamista - vesijohdon sijainti vaakatasossa: +- 100 mm - vesijohdon korkeusasema: +- 100 mm - laitekaivojen sijainti vaakatasossa ja korkeusasema on +- 100 mm 3100.32 Putkistojen tiiveys ja muu laadunvarmistus Vaatimukset ovat julkaisun /2/ kohtien 31100.5 ja 31300.5 mukaiset. Viettoviemärit tarkastetaan videokuvaamalla linjat ennen niiden käyttöönottoa. 3100.321 Paineputken huuhtelu ja painekoe Ennen huuhtelua on putken alkutäyttö tehty ja putki tuettu siten, että se kestää huuhtelusta ja painekokeesta aiheutuvat rasitukset. Järjestelyt tehdään siten, että ilma poistuu putkistosta. Vesijohdon huuhtelu tehdään käytössä olevasta verkostosta otettavalla vesijohtovedellä. Paineviemärin huuhteluun voidaan käyttää myös järvivettä. Mikäli käytetään järvivettä, täyttöön ja painekokeisiin käytettyä laitteistoa ei saa käyttää vesijohdon täyttöön ja painekokeisiin. Huuhteluun käytetty vesi voidaan johtaa maastoon, mutta ei kuitenkaan pihoille eikä peltoalueille. Huuhdeltava putki täytetään pienellä virtaamalla, minkä jälkeen huuhteluvirtaamaa lisätään vähitellen maksimiarvoonsa, jolla tulee saavuttaa minimissään virtaamanopeus 1,5-2 m/s. Huuhtelua jatketaan maksimivirtaamalla noin 15 minuuttia putkikoosta ja pituudesta riippuen. Tämän jälkeen huuhtelu voidaan lopettaa, mikäli purkautuva vesi on silmämäärin tarkastellen täysin kirkasta eikä sisällä sanottavasti ilmaa.

Sivu 26 / 30 Mikäli riittävää virtausnopeutta ei saavuteta, puhdistus suoritetaan esim. vesi-ilma-huuhtelulla tai possupuhdistuksella, jolla tarkoitetaan puhdistusta pehmeitä huuhteluelementtejä käyttäen. Huuhtelun jälkeen putki jätetään täyteen vettä painekoetta varten. Painekokeet tehdään standardin SFS 3115 mukaisesti. Standardista poiketen kokeet tehdään kaivannon täyttämisen jälkeen. Jos vuotovesien määrä painekokeessa on sallittua suurempi, kokeen voi uusia yhden kerran. Jos uusintakokeen tulos ei ole hyväksyttävä, selvitetään kokeen epäonnistumisen syy ja vika korjataan ennen kokeen uusimista. Painekokeen jälkeen vesijohdosta otetaan vesinäyte. Mikäli näytteestä löytyy e-coli bakteereja (e-coli >0) tai näytteen kokonaispesäkeluku on > 100, tulee vesijohto desinfioida. Desinfiointituloksen varmentamiseksi putkesta otetaan käyttöönottonäyte, joka tutkitaan hyväksytyssä vesilaboratoriossa. Laboratorio ilmoittaa tulosten perusteella desinfioinnin hyväksymisestä. Desinfiointihuuhtelun päättyessä klooripitoisuus saa olla enintään 0,2 mg/l. Myös vetyperoksidin ja peretikkahapon käyttö desinfioinnissa on sallittua. Käyttäjä määrittää tällöin sallitut pitoisuudet. Putken huuhteluun ja painekokeeseen tarvittavan veden antaa verkostostaan tilaaja. Liitosjärjestelyjen tekemisestä vastaa urakoitsija. Huuhtelun ja painekokeiden ajankohdasta sekä huuhteluun tarvittavan veden toimittamisesta on sovittava etukäteen tilaajan kanssa valvonnan aikatauluttamiseksi. Huuhtelu, painekokeet, desinfiointi ja näytteiden analysointi (analysointi maksuineen) kuuluvat urakkaan. 3110 Jätevesiviemärit Tekniset vaatimukset InfraRYL 31100 mukaiset. 3110.1 Putkimateriaalit 3110.11 Viettoviemärit Tässä työssä rakennettavien jäteveden viettoviemärien nimellishalkaisijat ovat DN 160 ja DN 200. Tonttihaarojen viettokaltevuuden tulee olla aina vähintään 1 %, mikäli suunnitelmapiirustuksissa ei ole esitetty suurempaa kaltevuutta. Viettoviemärit voidaan tehdä seuraavien standardien mukaisista PE-, PP- tai PVC-putkista sekä putkiyhteistä: SFS EN 1401-1, SFS-EN 1852-1, SFS_EN 12666-1 ja SFS-EN 13476-1. Putkien lujuus on SN8-luokkaa, liitostapana käytetään kumitiivisteistä muhviliitosta. Kaikki jätevesiviemärien tonttihaarojen päät tulpataan. Tulppauksia ei ole esitetty suunnitelmakartoilla.

Sivu 27 / 30 3110.12 Paineviemärit ja vesijohdot Tässä työssä rakennettavan paineviemärin nimellishalkaisija on DN 110. Vesijohdon halkaisijat ovat DN 110 sekä DN 40. Paineviemäri ja vesijohto tehdään standardien SFS 12201-1 ja SFS 12201-2 mukaisista PE-putkista. Paineviemärien ja vesijohtojen paineluokka on PN 10, seinämäsarja SDR 17 ja materiaali PE 100-muovi. Vesijohtoputkessa tulee olla kolmella sivulla sininen raita merkkinä vesijohdosta estämässä sekaantuminen paineviemärin kanssa. Muotokappaleina käytetään EN-standardoituja, putkien valmistajien suosittelemia, tehdasvalmisteisia putkiyhteitä. Materiaali ja pintakäsittely ovat vastaavat kuin putkilla. Liitokset tehdään laippa-, sähkömuhvi- tai puskuhitsausliitoksin. Pistoliittimien käyttö ei ole sallittua verkostossa ilmenevän ajoittaisen alipaineen takia. Liitokset nykyisiin verkostoihin tehdään vetoa kestävillä liittimillä. 3110.2 Viemärilinjojen laitteet 3110.21 Viemärin tarkastuskaivot Tarkastuskaivoina käytetään massiivimuovisia PE-tilauskaivoja dn 400 mm ja dn 560 varustettuna yläosastaan säädettävällä teleskooppiputkella. Kaivoista on esitetty kaivoluettelo. Kaivot varustetaan laipallisella valurautakansistolla, jonka kuormitusluokka on: - viheralue, ei yleensä ajoneuvokuormaa 12,5 t - kevyen liikenteen alueet (h-auto) 25 t - ajoradat ym. raskaan liikenteen alueet 40 t 3120 Hulevesiviemärit (sadevesiviemärit) Tekniset vaatimukset InfraRYL 31200 mukaiset. 3120.1 Putkimateriaalit Tässä työssä rakennettavien hulevesiviettoviemärien nimellishalkaisijat ovat DN 160, DN 200, DN 250, DN 315 ja DN 400.. Kaikki tässä työssä rakennettavat hulevesiviemärit ovat viettoviemäreitä. Hulevesiviemärit voidaan tehdä seuraavien standardien mukaisista PE-, PP- tai PVC-putkista sekä putkiyhteistä: SFS EN 1401-1, SFS-EN 1852-1, SFS_EN 12666-1 ja SFS-EN 13476-1. Putkien lujuus on SN8-luokkaa, liitostapana käytetään kumitiivisteistä muhviliitosta.

Sivu 28 / 30 3120.2 Hulevesikaivot Ritiläkannelliset hulevesikaivot (SVK) rakennetaan julkaisun /2/ kohdan 31200 mukaisesti muovisina sakkapesällä varustettuina teleskooppisina valmiskaivoina. Kaivojen halkaisija on DN 560. Sakkapesän koko vähintään 150 l. Kaivoista on liitteenä kaivoluettelo ja tyyppipiirustus. Umpikannelliset runkolinjan hulevesikaivot (SVTK) rakennetaan julkaisun /2/ kohdan 31200 mukaisesti muovisina teleskoopillisina tarkastuskaivoina. Kaivoista on liitteenä kaivokortit ja tyyppipiirustukset. Kaivojen halkaisija on DN 400 ja DN 560. Kansistoina käytetään liikennealueilla 400 kn:n valurautakansistoja. Niiden valmistuksessa ja testaamisessa noudatetaan standardia SFS-EN 124. Hulevesiviemärin tarkastuskaivojen kannet ovat umpikansia. Ritiläkannelisten hulevesikaivojen kannet ovat liikennöitävillä alueilla tavallisia ritiläkansia ja liikennöitävien alueiden ulkopuolella ritiläkupukansia. Liikennöitävillä alueilla käytetään kelluvaa kansistoa, jossa kehyksen reuna tukeutuu maahan tai päällysteeseen. Kansiston täytyy olla säädettävissä kadun pinnan kallistuksen mukaiseksi. Ojien ja painanteiden pohjalla sijaitsevat hulevesikaivot varustetaan kupukansilla. Hulevesikaivojen sijainti on tarkistettava ennen asentamista, jotta ne osuvat ojan pohjan kohdalle. Kaivoihin ei saa päästä maa-aineksia tai muita epäpuhtauksia. Kaivojen ja putkien liitoskohtien on oltava tiiveydeltään vastaavia kuin putkien väliset liitokset. Työmaalla mahdollisesti tehtävät liitokset tehdään porausliitoksina ja ne tiivistetään läpivientiyhteillä. Suunnitelmissa on esitetty kaivojen sijainnit ja liitoskorkeudet. Hulevesiviemärissä on esitetty vesijuoksun korkeustaso. Huleveden viettoviemärille ei vaadita tehtäväksi InfraRYL:stä poiketen tiiveyskoetta ilmanpaineella. Viettoviemärit tarkastetaan viedeokuvauksella ennen niiden käyttöönottoa. 3200 Turvallisuusrakenteet ja opastusjärjestelmät 3210 Kaiteet, johteet ja törmäyssuojat 3211 Kaiteet Tekniset vaatimukset InfraRYL 200632100 mukaiset.