I MIKSI TEHDÄÄN STRATEGIA? Kn 6/15 98 Liite 1 Kv 3/15 37 Liite 1 1. Edellinen strategia Lähimmäisen yhteisö päättyy vuteen 2015. 2. Seurakunta tarvitsee strategiaa, kska se hjaa kaikkea seurakunnan timintaa ja päätöksenteka 3. Työntekijät tarvitsevat timintasuunnitelmaa, jtta he tietävät, mihin heidän tulee timinnassa pyrkiä. 4. Strategia n jhtamisen väline. 5. Luttamushenkilöt tarvitsevat strategiaa, jtta he vivat tarkastella seurakunnassa tehtävää työtä ja tehdä strategian mukaisia päätöksiä. II TOIMINTAYMPÄRISTÖ 1. Katsmusten kirj laajenee 1.1. Muiden uskntjen asema vahvistuu. 1.2. Kristinuskn eri mutjen määrä kasvaa. 1.3. Uushenkisyyden ilmiöt sekittuvat perinteiseen usknnllisuuteen. 1.4. Usknnttmuus lisääntyy. Nurten aikuisten ikäryhmästä ateisteja n nyt nin viidessa. 1.5. Maallistuminen lisääntyy. Se näkyy ihmisten hentuvana situtumisena usknnnharjitukseen ja usknnllisiin arvihin. 1.6. Kristinusksta tulee yhä useammin yksilölle tietinen valinta tavan ja perinteen sijaan. 1.7. Henkilökhtaiset kkemukset ja vertaisarvit vaikuttavat katsmuksellisiin valintihin. 2. Väestön rakenne muuttuu 2.1. Nykytilanne: Tuusulan väkiluku n 38.125. Seurakuntalaisten määrä n 28.403. Tämä n 74, 6 % kuntalaisista. Väestöennusteiden mukaan 40 000 asukkaan raja ylittyy lähivusina. Tuusulalle n tyypillistä nuri ikärakenne ja krkea syntyvyys. 0-14 -vutiaiden suus väestöstä n 20,7 %. 15 64 -vutiaiden suus väestöstä n 65,1 %. Asuinkunnassaan työssäkäyvien suus työllisestä työvimasta n 29,7 %. 65 vutta täyttäneiden suus väestöstä n 14,2 %. Rutsinkielisten suus väestöstä n 1,6 %. Ulkmaiden kansalaisten suus väestöstä n 2,3 %. Seurakuntalaisten määrä väheni edelliseen vuteen 1, 4 %. 2.2. Tulevaisuus: Työikäisten suus vähenee. Mutta Tuusulassa työikäisten määrä n kuitenkin keskimääräistä suurempi. Eläkeläisten määrä kasvaa npeasti. Kk maassa eläkeläisten suus nusee 22 % väestöstä vuteen 2020 mennessä. Ulkmaalaisten määrä Sumessa kaksinkertaistuu vuteen 2020 mennessä (n. 350.000). Tuusulassa heitä tämän ennusteen mukaan n n.2000. Seurakuntalaisten määrä laskee n. 1 % vauhdilla vudessa. Tuusulassa lasku saattaa lla 1-2 % vudessa.
3. Infrmaatiteknlgia muuttaa elämää: 3.1. Yhä suurempi sa ihmisten elämästä kuluu tietverkssa. 3.2. Teknlgian kehittyminen tukee yksilöllistä elämäntapaa. 3.3. Teknlgian kehitys mukkaa viestintämaailmaa. 3.4. Kuvan merkitys kasvaa, pelillisyys lisääntyy ja keskustelun asema krstuu. 3.5. Mediassa n yhä enemmän ihmisten itse tuttamaa sisältöä. 3.6. Ssiaalinen media mukkaa käsitystä yhteisöllisyydestä. Esim. Facebkin käyttäjiä n tällä hetkellä yli miljardi. Tisaalta nuret vat siirtymässä muihin palveluihin. 4. Tuusulan seurakunnan ulkiset haasteet 4.1. Uusateistinen kritiikki ja maallistuminen kyseenalaistavat usknnn ja kirkn asema nykyisessä yhteiskunnassa. 4.2. Kuntaliitkset ja taludelliset haasteet pakttavat seurakuntia rakennemuutksiin. 4.3. Lakiesitys seurakuntayhtymämallista n kirklliskkuksessa keväällä 2015. Lakiesityksen mukaan kaikki seurakunnat kuuluvat seurakuntayhtymiin viimeistään vunna 2019. 5. Tuusulan seurakunnan sisäiset haasteet 5.1. Seurakunnan jäsenen suhde kirkkn n muuttunut viime vusina npeassa tahdissa huemmaksi niin situtumisessa kirkn ppiin, timintaan kuin jäsenyyteen. 5.2. Vaihtehtinen hengellisyys kasvaa. 5.3. Seurakunnan jäsenet dttavat kirklta vimakkaampaa sallistumista elämänarvista käytävään keskusteluun. 5.4. Yhä useampi seurakunnan jäsen mudstaa käsityksensä kirksta tiedtusvälineissä käydyn keskustelun phjalta. 5.5. Seurakunnan jäsenen tavittaminen edellyttää läsnäla useissa mediissa. 5.6. Kristillisen kasvatuksen asema heikentyy. Kasvava jukk ihmisiä ei saa kristillistä kasvatusta kdilta tai kirklta. Erityisiksi haasteiksi nusevat rippikulua edeltävät ikävudet 10 14, aikuisiän kristillinen kasvatus sekä perheiden ja ktien usknnllisen kasvatuksen tukeminen. Kristillisen kasvatuksen puuttuminen lapsuudessa jhtaa tdennäköisesti aikuisuudessa irrallisuuteen suhteessa kristinuskn. 5.7. Herätysliikkeistä käyty keskustelu tekee näkyväksi kirkn sisäiset vastakkainasettelut ja jännitteet.. 5.9. Kristillisen perinteen rli yhteiskunnassa pienenee. 5.10. Keskeinen haaste n yksilökeskeisyyden ja yhteisöllisyyden välisen jännitteen kanssa eläminen. 5.11. Kirkn tulee kyetä svittamaan yhteen muuttumatn sanmansa ja muuttuva timintaympäristö. 6. Tuusulan seurakunnan vahvuudet 6.1. Seurakunnassa tehtävä työ n laadukasta 6.2. Henkilökunta n situtunutta, ammattitaitista ja mtivitunutta. 6.3. Seurakunnan alueella n paljn timipisteitä, jllin palvelut vat lähellä seurakuntalaisia. 6.4. Tuusulan seurakunta n vanhaa kulttuurimaisemaa 7.4. Tuusulan ikärakenne n hyvä; 15 64 vutiaita 65,1 %, yli 65- vutiaita 14,2 %, alle 14- vutiaita 20,7 %. Eläkeikäisten määrä kasvaa, mutta työikäisiä tulevaisuudessa n kuitenkin keskimääräistä enemmän.
III TOIMINNAN PUITTEET 1.1. Nykytilanne Kirkkja n klme; Tuusulan, Jkelan ja Kellksken kirkt. Kappeleita n klme; Kellksken ja Paijalan kappelit Timipisteitä n seitsemän; Kellkskella, Jkelassa, Mattilassa, Riihikallissa, Lahelassa, Pappilassa ja Paijalassa Seurakuntakeskus n purettu ja uutta ei vielä le. Vakituisia työntekijöitä n 98. Vertult vat laskeneet edellisestä vudesta 1,4 %. Vertulista menee n. 60 % palkkihin. Timinnan määrärahja n vähennetty. 1.2. Tulevaisuus Nykyiset timintapisteet vat uudistetussa käytössä. Uusi seurakuntakeskus n timinnassa. Henkilökunnan määrää n vähentynyt. Vertult laskevat 1-2 % vauhtia. IV TUUSULAN SEURAKUNNAN STRATEGIA 2016 2020 Tuusulan seurakunnan tehtävä n: kerta Jeesuksesta ja Jumalasta, lähellä ja kaukana kutsua ihmisiä rakastavan ja armahtavan Jumalan yhteyteen rhkaista ihmisiä välittämään lähimmäisistään ja ympäristöstään lla yhteisö, jta erilaiset ja eri-ikäiset ihmiset yhdessä rakentavat antaa tiva, ila ja rakkautta lla yhteisö, jka tukee jäseniään läpi kk elämän hulehtia kulttuuriarvista Seurakunnan tehtävän tteuttamisessa jkaisen seurakuntalaisen sallistuminen n tärkeää. Tuusulan seurakunnan arvt vat: Usk - Yhteys armlliseen Jumalaan n kristityn elämän perusta. Tiv - Jeesuksen lupaus tulevaisuudesta tu tivn. Rakkaus - Pyhä Henki rhkaisee kristittyjä rakastamaan tisiaan. Arvkeskustelun tulee lla jatkuvaa sekä seurakunnan sisällä että sen ulkpulella yhteiskunnan eri kanavilla.
Tuusulan seurakunnan painpisteet vat: 1. Talus kestävälle phjalle Haasteemme: pienenevät vertult vanheneva kiinteistökanta uusi seurakuntakeskus Miten vastaamme haasteisiin: seurakunnan ver- %:n krttaminen kiinteän maisuuden myyminen timinnan speuttaminen väheneviin tulihin maksututtjen lisääminen 2. Tuusulan seurakunta n valmis seurakuntarakenteessa tapahtuviin muutksiin HUOM! Tämän painpisteen hyväksyminen tulee siirtää vasta syksyn valtuustn, kska kirklliskkus tekee yhtymämallista päätöksen vasta tukkuussa. Vasta tämän jälkeen valtuust vi päättää, miten timitaan. Js esitys ei mene läpi kirklliskkuksessa, valtuustn tulee ttaa kantaa painpistettä hyväksyessään lähdemmekö mudstamaan vapaaehtista yhtymää vai pysymmekö mana seurakuntana, Haaste Tuusulan seurakunnan n liittyttävä seurakuntayhtymään jk vapaaehtisesti tai paklla. Miten vastaamme haasteeseen; Js kirklliskkus hyväksyy esityksen, seurakunnan n alitettava timenpiteet yhtymän mudstamiseen. Seurakuntayhtymä hitaa asiista, jtka kskevat taluden- ja maisuuden hita sekä henkilöstöhallinta, arkisttimea, kirknkirjjenpita, kiinteistöjen ja hautausmaiden hitamista. Seurakuntien hengellinen timinta säilyy yhtymämallissa yksittäisessä seurakunnassa. Js lakiesitys ei mene läpi Seurakunta vi mudstaa vapaaehtisen seurakuntayhtymä yhdessä haluamiensa seurakuntien kanssa. Seurakuntarakenneselvityksen yhteydessä tehdyssä tutkimuksessa Tuusulan kanssa yhtymän haluaisivat ennen kaikkea mudstaa Järvenpää ja Kerava. Seurakunta vi päättää pysyä mana seurakuntanaan. Kknsa, talutensa ja timintansa pulesta Tuusula kykenee jatkamaan mana seurakuntanaan hallinta kehittämällä.
3. Seurakunta tavittaa seurakunnasta vieraantuneet tuusulalaiset. Haasteet: Vaihtehtinen hengellisyys kasvaa. Usknnttmuus lisääntyy. Yhä useammalla löyhä suhde uskn, kirkkn ja sen timintaan Kirkn jäsenyys ei le ihmisille itsestään selvää. Henkilökhtaiset kkemukset ja vertaisarvit vaikuttavat katsmuksellisiin valintihin, ei tapa tai perinne. Kristillisen kasvatuksen puuttuminen lisääntyy ja se jhtaa tdennäköisesti aikuisuudessa irrallisuuteen suhteessa kristinuskn. Kirksta eraminen li selvästi vimakkainta ikäryhmissä 15-54 vutta ja kaikkein krkeimmillaan 15-29 -vutiaiden parissa. Miten haasteisiin vastataan: Ollaan mukana ssiaalisessa mediassa. Tehdään jumalanpalveluksista yhdessä seurakuntalaisten ja työntekijöiden kanssa man seurakunnan näköinen, nykyihmistä puhutteleva kkemus. Lisätään kkemuksellisuutta kaikkeen timintaan. Tudaan hengelliset asiat esille tämän päivän kielellä. Mennään sinne, missä ihmiset liikkuvat ja viettävät vapaa-aikaansa. Panstaa siihen, että seurakunnan timipisteitä n siellä, missä ihmiset elävät ja timivat. Tarjtaan seurakuntaisille mahdllisuuksia vaikuttaa ja sallistua timintaan. Etsitään keinja helpttaa kirkkn kuulumattmien liittymistä seurakuntaan Kehitetään tapja khdata seurakuntalainen henkilökhtaisesti. Tudaan selvästi esille seurakunnan ma sanma. 4. Seurakunnan vapaaehtistyön rganisinti ja mnipulistaminen Haasteemme: Jkainen seurakuntalainen löytää paikkansa ja tehtävänsä seurakunnassa. Seurakuntalaiset ja työntekijät tekevät yhdessä työtä. Vapaaehtistimintaa kehitetään niin, että vapaaehtisten määrä kasvaa humattavasti. Miten vastaamme haasteisiin: Kehitetään Arjen ihmeitä-vapaaehtistyön verkkpankkia niin, että sen avulla löydetään kaikki halukkaat vapaaehtiset ja he taas löytävät tehtävät, jissa he haluavat timia. Käytetään hyödyksi kaikkia viestinnän keinja tavittamaan vapaaehtisia. Kehitetään vapaaehtistiminnan kulutusta. Panstetaan vapaaehtistyön markkinintiin. Vapaaehtisille kehitetään seurakunnan tunnusmerkki.