LÄMPÖYRITTÄJYYDESTÄ LISÄANSIOITA Urpo Hassinen Biomas-hanke Kesälahti 2.11.2012 1 UUSIUTUVAN ENERGIAN KÄYTTÖ 2005 JA TAVOITTEET 2020 64 80 % 20 28,5 38 8,5 Eurooppa Suomi Pohjois-Karjala 2005 2020 2 1
SUOMEN UUSIUTUVAN ENERGIAN LISÄYSTAVOITE PRIMÄÄRIENERGIANA VUOSINA 2005 2020 ENERGIAMUODOITTAIN 6 % 16 % Metsähake 48 % Tuulivoima Lämpöpumput 15 % Liikenteen biopolttoaineet Muut 15 % Ryhmä muut sisältää mm. vesivoiman, puun pienkäytön, biokaasun, pelletit, Aurinkoenergian sekä metsäteollisuuden sivutuotteiden vähenemän 3 METSÄHAKKEEN KÄYTTÖMÄÄRÄT Suomessa vuonna 2011 yhteensä 6,8 milj. k-m3 ja tavoite vuonna 2020 13,5 milj. k-m3, jonka työllisyysvaikutus n. 6 200 htv METSÄHAKKEEN LAITOSKÄYTTÖ SUOMESSA METSÄHAKKEEN LAITOSKÄYTTÖ POHJOIS-KARJALASSA 7000 600 6000 500 5000 400 4000 1 000 k-m3 3000 kannot runkopuu pienpuu latvusmassa 1 000 300 k-m3 kannot runkopuu pienpuu latvusmassa 2000 200 1000 100 0 0 2007 2008 2009 2010 2011 2008 2009 2010 2011 Lähde: Metsäntutkimuslaitos Esa Ylitalo 2012 4 2
METSÄHAKKEEN TEKNINEN KORJUUPOTENTIAALI MILJ. K-M³/VUOSI Latvusmassa kuusikoista Kannot kuusipäätehakkuilta 1,8 1,5 1,2 0,9 0,6 0,3 0,0 Latvusmassa männiköistä Nuorten metsien energiapuu Etelä-Rannikko Pohjanmaa-Rannikko Lounais-Suomi Häme-Uusimaa Kaakkois-Suomi Pirkanmaa Etelä-Savo Etelä-Pohjanmaa Keski-Suomi Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Kainuu Pohjois-Pohjanmaa Lappi Lähde: Metla Juha Laitila 5 LÄMPÖYRITTÄJYYS, TYÖTÄ JA TOIMEENTULOA OMALLA PAIKKAKUNNALLA 6 3
PUUENERGIAN MAHDOLLISUUDET Yleinen suhtautuminen myönteistä Aluetaloudelliset hyödyt Työllisyyden edistäminen Metsätaloudellinen merkitys Uusiutuvuus ja paikallisuus (lähilämpöä) Energiantuotannon huoltovarmuus Hintojen vakaampi kehitys Ei synny hiilidioksidin nettopäästöjä Uusia mahdollisia lämpöyrittäjyyskohteita on olemassa Uudet puuenergiatuotteet 7 RIUKUMETSÄSTÄ HOIDON KAUTTA TULEVAISUUDEN TUKKIPUUT Ennen hakkuuta Hakkuun jälkeen 8 4
PUUENERGIAYRITTÄJYYDEN HAASTEET Raaka-aineen hintakehitys kysynnän kasvaessa Tuontipuu Ravinnehävikki ja korjuuvauriokysymykset Hiukkaspäästöt Tukipolitiikka ja tukien jatkuvuus Investointikustannukset ja vakuuksien saanti Sivutoimisuus resurssipula toiminnan laajentamiseen Metsänomistajien ikääntyminen ja tilojen pirstoontuminen Mittauksen, varastoinnin ja rahankierron haasteet Metsätyövoiman saatavuus 9 LÄMPÖYRITTÄJYYS YLEISTYY Ensimmäiset laitokset perustettu 1992 Vuonna 2010 hoidettavia kohteita 490 kpl Osuuskunnat ja osakeyhtiöt hoitavat 55 % laitoksista ja yksittäiset yritykset ja yrittäjärenkaat 45 % Lämpölaitosten keskiteho 580 kw Vuotuinen metsähakkeen käyttö n. 2 200 i-m 3 /laitos Lämpöyrittäjien vuotuinen puupolttoaineen käyttö yht. n. 1,1 milj. i-m 3 500 450 400 350 300 250 200 150 100 50 0 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Lähde: TTS tutkimus Harri Solmio 2011 10 5
LÄMPÖYRITTÄJIEN HOITAMAT KATTILAT POHJOIS-KARJALASSA 40 35 30 25 20 15 10 5 0 1997 2000 2005 2009 2010 11 KIINTEISTÖJEN KOHDEKARTOITUS Tavoitteena kartoittaa kiinteistöjä koko Pohjois-Karjalan alueella Pääkohteina suuremmat fossiilista polttoainetta käyttävät kiinteistöt kartoituksen eteneminen: Kontiolahti 2009 Tohmajärvi-Kesälahti 2009-10 Lieksa 2011 Nurmes 2011-12 Valtimo 2012 Joensuu 2012-12 6
KARTOITUKSEN TULOKSIA: Kohdekartoitusasiakkaista vajaa kolmasosa aikoo uudistaa lämmitysjärjestelmänsä muutaman vuoden sisällä Pohjois-Karjalassa on noin 2600 maatilaa 7500 yritystä Lämpöhuollon uudistamisremontteja luvassa! Lämpöalan palveluja kaivataan! Suurimmat uusiutuvan energian lisäyspotentiaalit ikääntyneissä ja runsaasti energiaa kuluttavissa rivitalokohteissa. 13 LÄMPÖHUOLLON UUDISTAJIEN TOIVEITA: Öljy- ja sähköratkaisuista pois ja uusiutuvaa energiaa tilalle! Taustalla kohonneet energiakustannukset Monella mielessä helppous: Hake kiinnostaa, mutta huoltoon ei ole aikaa (maalämpö?) Lämpöyrittäjyyden kautta hakeratkaisu ja avaimet käteen -palvelu mahdolliseksi! Kuvassa lämpöyrittäjän 120 kw hakekontti 14 7
KEVYEN POLTTOÖLJYN KORVAAMINEN Bensiinin, dieselöljyn, kevyen polttoöljyn ja raskaan polttoöljyn käyttö Itä-Suomen maakunnissa vuonna 2008 1400 1200 GWh/v 1000 800 600 400 Bensiini Dieselöljy Kevyt polttoöljy Raskas polttoöljy 200 0 Etelä-Karjala Etelä-Savo Pohjois- Savo Pohjois- Karjala Kainuu 700 Gwh = 70 Milj. litraa Lähde: Öljy- ja kaasualan keskusliitto 15 KOHDEKARTOITUS ON EDELLEEN KÄYNNISSÄ Kannattaa seurata Biomas-sivustoa! Uutiset Tapahtumat Extranet (mm. mahdolliset uudet biolämmityskohteet) www.biomas.fi 16 8
KONTTI VAI PAIKALLE RAKENNETTU? Kontti +Ei vie rakennusaikaa töpselit kiinni ja menoksi +Konepoistona +Voi vaihtaa tai myydä +Kaikki valmiiksi suunniteltua ja testattua -Ahtaus, hinta, siilon koko Paikalle rakennettu +Mahdollisuus omaan työhön +Saa rakentaa oman tyylin mukaan +Polttoainesiilon koko tarpeen mukaan -Oman ajan käyttö, tuleeko viimeisteltyä? -Ei ole helppo vaihtaa uuteen (rakennettaessa huomioitava mahd. laajennusvara) 17 HINNOITTELUPERUSTEET LÄMPÖÄ OSTAVILLE ASIAKKAILLE Liittymismaksu - korvaus investoinneista, maksetaan kertakorvauksena lämmön toimituksen alkaessa Perusmaksu - tasasuuruinen korvaus investoinneista, huollosta ja korjauksista, maksetaan kuukausittain Lämpöenergiamaksu - korvaus lämmitystyöstä, varallaolosta ja hakeraaka-aineeneen hankinnasta, maksetaan kuukausittain kiinteistön energiamittarin MWh lukeman mukaan 18 9
LÄMPÖYRITTÄJIEN TUOTANTOKUSTANNUSTEN JAKAUMA Etelä-Pohjanmaa Lähde: Seinäjoen ammattikorkeakoulu, Tiina Sauvula-Seppälä 2010 19 SUOMEN HINTATASOJA (alv 0 %) Metsänomistaja Energiapuun myyntituotot: Harvennusenergiapuu pystykaupalla (metsäpalvelu tai energiayritys hoitaa hakkuun ja metsäkuljetuksen tienvarteen): 1 10 /kiinto-m³ Kokopuuranka (hankintana = metsänomistajan toimesta) tienvarressa: 19 25 /kiinto-m³ Karsittu energiaranka hankintana tienvarressa: 24 25 /kiinto-m³ Latvusmassa hankintana tienvarressa: 18 22 /kiinto-m³ Valtion tuki nuorien metsien harvennuksiin (Kemera-tuki): 7 12 /kiinto-m³ Kulut: Energiapuun hakkuu ja metsäkuljetuskustannus ostopalveluna yrittäjältä (kokopuuna tienvarteen): hakkuu 16 17 /kiinto-m³, metsäkuljetus 5 8 /kiinto-m³, mahd. ennakkoraivaus 3 10 /kiinto-m³, työnjohto/suunnittelu 2 5 /kiinto-m³ 20 10
SUOMEN HINTATASOJA (alv 0 %) Lämpöyrittäjä Lämpöenergian myyntituotot: Myytävän lämmön hinta: energiamaksu 30 60 /MWh ja perusmaksu 8 14 /MWh Kulut: Lämpöyrittäjän tuotantokustannukset myytävälle lämpöenergialle: 35 50 /MWh Muuntokertoimia: 1 kiinto-m³ sisältää noin 2,5 irto-m³ haketta ja energiaa n. 2 MWh 1 irto-m³ haketta sisältää noin 0,85 MWh, (laadusta riippuen vaihtelu 0,65-1,00 MWh) 1 litra öljyä on n. 10 KWh ja 100 litraa öljyä n. 1 000 KWh eli 1 MWh 21 YHTEYSTIEDOT Urpo Hassinen Projektipäällikkö Niskantie 17 81200 ENO 0500 186 612 urpo.hassinen@metsakeskus.fi Esa Kinnunen Bioenergia-asiantuntija Siltakatu 20 B 80100 JOENSUU 0400 624 257 esa.kinnunen@metsakeskus.fi Juha Tuononen Bioenergianeuvoja Siltakatu 20 B 80100 JOENSUU 050 348 5599 juha.tuononen@metsakeskus.fi www.biomas.fi 22 11