METSÄTILASTOTIEDOTE 31/2014

Transkriptio

1 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 31/2014 Puun energiakäyttö Jukka Torvelainen Esa Ylitalo Paul Nouro Metsähaketta käytettiin 8,7 miljoonaa kuutiometriä vuonna 2013 uusi ennätys Lämpö- ja voimalaitoksissa käytettiin vuonna 2013 kiinteitä puupolttoaineita kaikkiaan 18,7 miljoonaa kiintokuutiometriä. Merkittävimpänä puupolttoaineena säilyi metsähake, jota kului 8,0 miljoonaa kiintokuutiometriä, 5 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Yhdessä pientaloissa käytetyn metsähakkeen kanssa kokonaiskäyttö nousi 8,7 miljoonaan kuutiometriin. Lämpö- ja voimalaitoksissa käytettiin kiinteitä puupolttoaineita vuonna 2013 kaikkiaan 18,7 miljoonaa kiintokuutiometriä. Käyttömäärä kasvoi edellisvuodesta 0,9 miljoonaa kuutiometriä (+5 %) ja oli suurempi kuin koskaan aikaisemmin. Kiinteiden puupolttoaineiden energiasisältö oli 36 terawattituntia (TWh). Se oli 39 prosenttia kaikesta puuenergiasta ja 10 prosenttia kaikkien energialähteiden kokonaiskulutuksesta. Myös metsähakkeen käytössä saavutettiin uusi ennätys. Lämpö- ja voimalaitoksissa poltettiin metsähaketta 8,0 miljoonaa kuutiometriä, 5 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Yhdessä pientaloissa käytetyn metsähakkeen kanssa kokonaiskäyttö kasvoi 8,7 miljoonaan kuutiometriin. Tarkistetussa Kansallisessa metsäohjelmassa 2015 metsähakkeen vuotuinen käyttötavoite on miljoonaa kuutiometriä vuonna Tämä tavoite on saavutettavissa, mikäli käyttömäärä kasvaa viimeisempien vuosien tahtiin. Vuonna 2013 päivitetyn Suomen energia- ja ilmastostrategian mukaan metsähakkeen käyttö sähkön- ja lämmöntuotannossa tulisi nostaa vuoteen 2020 mennessä 25 TWh:iin, mikä vastaa noin 13 miljoonaa kiintokuutiometriä puuta. Metsäteollisuuden sivutuotepuun lämpö- ja voimalaitoskäyttö yhteensä 9,9 miljoonaa kuutiometriä nousi 6 prosenttia edellisvuodesta. Eniten poltettiin kuorta, 6,6 miljoonaa kuutiometriä (+2 %). Saha- ja puulevyteollisuuden sivutuotteista valmistettua puutähdehaketta kului 1,0 miljoonaa kuutiometriä (+27 %) ja erilaisia puupuruja, -lastuja ja -pölyjä yhteensä 2,3 miljoonaa kuutiometriä (+12 %). Alueittain tarkasteltuna kiinteiden puupolttoaineiden käyttö oli merkittävintä Kaakkois-Suomen metsäkeskusalueella, jossa poltettiin lähes kolmasosa kuoresta ja kuudesosa kaikista kiinteistä puupolttoaineista. Kokonaiskäyttö lisääntyi suhteellisesti eniten Pohjois-Karjalan ja Häme- Uusimaan alueilla. Metsähakkeen laitoskäyttö kasvoi yli miljoonan kiintokuutiometrin Keski-Suomen (+9 %), Häme- Uusimaan (+28 %) ja Rannikon (+10 %) alueilla. Käyttö pieneni eniten, lähes kymmenen prosenttia Etelä- ja Keski- Pohjanmaan, Kainuun ja Etelä-Savon alueilla. Yli puolet metsähakkeesta tehdään runkopuusta, pienpuu tärkein raaka-aine Pienpuun (karsittu ranka, karsimaton pienpuu, kuitupuu) käyttö lämpö- ja voimalaitosten metsähakkeena pysyi edellisvuoden tasolla 3,6 miljoonassa kuutiometrissä. Hakkuutähteiden (2,8 milj. m³) sekä kantojen ja juurakoiden (1,2 milj. m³) käyttö lisääntyi lähes kymmenyksen ja järeän runkopuun käyttö (0,5 milj. m³) yli kaksi viidesosaa edellisestä vuodesta. Vuodesta 2011 lähtien yli puolet metsähakkeesta on valmistettu runkopuusta (pienpuu tai järeä runkopuu), ja vuonna 2013 metsähakkeeksi käytetyn runkopuun määrä ylitti 4 miljoonaa kuutiometriä. Puupolttoaineiden kokonaiskäyttö 2013 Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan vuonna 2013 Suomessa 376 TWh, prosentin vähemmän kuin vuotta aiemmin. Yksittäisistä energialähteistä pieneni eniten vesivoiman, turpeen ja öljytuotteiden kulutus. Eniten kasvoi ydinenergian sekä etenkin vuosina 2012 ja 2013 halventuneen kivihiilen kulutus. Metsähakkeen hinta käyttöpaikalla nousi vuonna 2013 keskimäärin lähes 9 prosenttia. Puupolttoaineita käytettiin vuonna 2013 yhteensä 92 TWh, saman verran kuin edellisvuonna. Metsäteollisuuden jäteliemiä (mustalipeä) kului 38 TWh ja kiinteitä puupolttoaineita 54 TWh. Kiinteistä puupolttoaineista käytettiin energialaitoksissa 36 TWh (18,7 milj. m³) ja pienpoltossa (asuin-, teollisuus-, maatalous- ja palvelurakennukset) 18 TWh (noin 6,7 milj. m³). Puupolttoaineet ovat nousseet Suomessa öljytuotteiden ohi tärkeimmäksi energialähteeksi ja ne kattoivat vuosina 2012 ja 2013 energian kokonaiskulutuksesta 24 prosenttia. Lisätietoja: Jukka Torvelainen, puh , jukka.torvelainen@metla.fi Laatuseloste: Suomen virallinen tilasto Maa-, metsä- ja kalatalous 2014 Finlands officiella statistik Jord- och skogsbruk samt fiske Official Statistics of Finland Agriculture, forestry and fishery

2 Metsäteollisuuden jäteliemet Puupolttoaineet Öljytuotteet Ydinenergia Hiili Maakaasu Turve Sähkön nettotuonti Vesi- ja tuulivoima Muu Kiinteät puupolttoaineet Lämpö- ja voimalaitokset Puun pienpoltto 38 TWh 36 TWh 18 TWh Terawattituntia TWh Puru 2,3 Teollisuuden puutähdehake 1,0 Kuori 6,6 Muu 0,8 Jätepuu 1,3 Metsähake 0,7 Metsähake 8,0 Halot, pilkkeet ja klapit 4,7 Lämpö- ja voimalaitokset, 18,7 milj. m 3 Pientalot, 6,7 milj. m 3 Energian kokonaiskulutus Suomessa oli 376 TWh vuonna 2013 (ennakkotieto, heinäkuu 2014). Öljytuotteet kattavat myös liikenteen käyttämät polttoaineet. Puun pienpolton energiasisältö on päivitetty laskennallisesti vuoteen 2013, mutta pientalojen polttopuun määrät koskevat lämmityskautta 2007/2008. Lähteet: SVT: Tilastokeskus; SVT: Metsäntutkimuslaitos Kuva 1. Energian kulutus Suomessa energialähteittäin Metsätilastotiedote 31/2014

3 10 8 milj. m 3 Pientalot Lämpö- ja voimalaitokset Kuva 2. Metsähakkeen käyttö Taulukoissa käytetyt symbolit: - Ei mitään ilmoitettavaa. Tieto epälooginen esitettäväksi.. Tietoa ei ole saatu tai se on liian epävarma esitettäväksi 1. Kiinteiden puupolttoaineiden käyttö lämpö- ja voimalaitoksissa Muutos Energia- Käyttö- 2013/ sisältö kohteita milj. m³ % TWh ~kpl Käyttö yhteensä 12,02 12,15 13,01 13,39 14,43 13,66 14,78 13,04 14,34 13,46 16,02 16,78 17,83 18, ,24.. Metsähake 0,79 0,96 1,27 1,72 2,31 2,61 3,06 2,66 4,03 5,42 6,24 6,85 7,62 8, , Metsäteollisuuden sivutuotepuu 11,04 10,94 11,33 11,13 11,56 10,37 11,03 10,03 9,51 7,52 9,24 9,35 9,34 9, , Kuori 7,60 7,86 8,42 7,97 8,38 7,62 8,39 7,46 7,09 5,37 6,58 6,56 6,50 6, , Puru 2,78 2,18 2,12 2,25 2,17 1,72 1,69 1,71 1,61 1,34 1,75 1,93 2,04 2, , Teollisuuden puutähdehake 0,64 0,85 0,79 0,88 0,98 1,01 0,95 0,87 0,76 0,80 0,91 0,86 0,80 1, , Muu 0,01 0,05 0,01 0,03 0,02 0,01 0,00 0,00 0,06 0,00 0,00 0,00 0,00 0, ,01 4 Puupelletit ja -briketit 0,02 0,02 0,02 0,02 0,02 0,04 0,03 0,04 0,05 0,07 0,08 0,07 0,09 0, , (1 000 tonnia 20,6 24,1 27,0 20,6 27,4 47,2 31,6 42,2 61,7 84,5 87,8 78,1 108,0 148,5) Kierrätyspuu 0,17 0,22 0,38 0,53 0,54 0,65 0,66 0,31 0,73 0,45 0,47 0,52 0,77 0, , Vuosina kierrätyspuuhun sisältyi myös purkupuu ja kyllästetty puu. Puun energiakäyttö

4 2. Kiinteiden puupolttoaineiden käyttö lämpö- ja voimalaitoksissa alueittain 2013 Alue Käyttö Metsä- Kuori Puru Teollisuuden Muut kiinteät Yhteensä Muutos hake puutähdehake puupolttoaineet 2013/ m³ % Koko maa Ahvenanmaa Rannikko Etelärannikko Pohjanmaa Lounais-Suomi Häme-Uusimaa Kaakkois-Suomi Pirkanmaa Etelä-Savo Etelä- ja Keski-Pohjanmaa Keski-Suomi Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Kainuu Pohjois-Pohjanmaa Lappi Alue Energiasisältö Metsä- Kuori Puru Teollisuuden Muut kiinteät Yhteensä Muutos hake puutähdehake puupolttoaineet 2013/2012 GWh % Koko maa Ahvenanmaa Rannikko Etelärannikko Pohjanmaa Lounais-Suomi Häme-Uusimaa Kaakkois-Suomi Pirkanmaa Etelä-Savo Etelä- ja Keski-Pohjanmaa Keski-Suomi Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Kainuu Pohjois-Pohjanmaa Lappi Muut kiinteät puupolttoaineet kattavat kierrätyspuun, puupelletit ja -briketit sekä muut ja erittelemättömät puupolttoaineet. Alueet ovat Suomen metsäkeskuksen toimialueita. 4 Metsätilastotiedote 31/2014

5 3. Metsähakkeen kokonaiskäyttö raaka-aineittain Vuosi ja alue Lämpö- ja voimalaitokset Pientalot Kaikkiaan Pienpuu Hakkuu- Kannot ja Järeä Yhteensä tähteet juurakot runkopuu m³ Koko maa Ahvenanmaa Rannikko Etelärannikko Pohjanmaa Lounais-Suomi Häme-Uusimaa Kaakkois-Suomi Pirkanmaa Etelä-Savo Etelä- ja Keski-Pohjanmaa Keski-Suomi Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Kainuu Pohjois-Pohjanmaa Lappi Muutos 2013/2012, % Osuus 2013, % Pienpuu kattaa karsitun rangan, karsimattoman pienpuun ja kuitupuun. Pientaloissa käytetty metsähake on valmistettu pääosin karsitusta hakerangasta. Yhteensä-sarake sisältää vuosina 2000 ja 2001 myös erittelemättömän metsähakkeen. Alueet ovat Suomen metsäkeskuksen toimialueita. Puun energiakäyttö

6 4. Metsähakkeen kokonaiskäyttö käyttökohteittain Muutos Käyttö- 2013/2012 kohteita m³ % ~kpl Kokonaiskäyttö Lämpö- ja voimalaitokset Sähkön ja lämmön yhteistuotanto Lämmöntuotanto Pientalot Energian kokonaiskulutus energialähteittäin Vuosi Puupolttoaineet Vesi- Tuuli- Turve Öljy- Hiili Maa- Ydin- Sähkön Muu Kaikkiaan josta Kiinteät puupolttoaineet Metsä- Muut metsä- Kaikkiaan voima voima tuotteet kaasu energia netto- puu- Lämpö- ja Puun Yhteensä teollisuuden teollisuuden tuonti polttovoima- pien- jäteliemet sivu- ja aineet laitokset poltto jätetuotteet TWh % * Muutos 2013/2012, % Osuus 2013, % * Vuosi 2013 on ennakkotieto (heinäkuu 2014). Puun pienpoltto sisältää asuin-, teollisuus-, maatalous- ja palvelurakennuksissa käytetyt puupolttoaineet. Metsäteollisuuden jäteliemet ovat pääosin sulfaattiselluloosan tuotannossa syntynyttä mustalipeää. Muita metsäteollisuuden sivu- ja jätetuotteita ovat mm. mänty- ja koivuöljy, metanoli, biolietteet ja paperi. Muu sisältää mm. kierrätys- ja jätepolttoaineet, lämpöpumput sekä teollisuuden reaktiolämmön. 1 TWh = GWh = 3,6 PJ Lähteet: SVT: Tilastokeskus; SVT: Metsäntutkimuslaitos 6 Metsätilastotiedote 31/2014

7 Suomen virallinen tilasto Maa-, metsä- ja kalatalous 2014 Finlands officiella statistik Jord- och skogsbruk samt fiske Official Statistics of Finland Agriculture, forestry and fishery Julkaisija: Metsäntutkimuslaitos Metsätilastollinen tietopalvelu PL Vantaa Sähköposti: Puhelin ISSN Suomen virallinen tilasto (verkkojulkaisu) ISSN Metsätilastotiedote (verkkojulkaisu)