Vaihtoehtoja kodin lämmitykseen. Esa Kinnunen Biomas hanke

Transkriptio

1 Vaihtoehtoja kodin lämmitykseen Esa Kinnunen Biomas hanke 1

2 Pohjois-Karjala Pohjois-Karjalan rakennusten lämmitysaineet, 2007 N = (lähde: tilastokeskus) Muu tai tuntematon 8 % Kauko- tai aluelämpö 8 % Puu, turve 29 % Kivihiili 0 % Sähkö 42 % Öljy, kaasu 13 % 2

3 Maatilojen lämmitysjärjestelmät, kohdekartoituksen tuloksia (Juha Tuononen) Nykyinen päälämmitysmuoto (%-osuudet) Maatiloilla lämmitysjärjestelmät pääasiassa puupohjaisia / sähköä Maatilat, Lieksa, n=94 Maatilat, Nurmes, n=68 Maatilat, Tohmajärvi, n=99 Maatilat, Kontiolahti, n=60 Maatilat, Valtimo, n=40 0 Maalämpö Pelletti Sähkö Puukeskus Hake Öljy Muu Kiinnostavimmat: -hake/maalämpö Maatiloja kiinnostavimmat lämmitysmuodot (%-osuudet) -puukeskus/pelletti >Alueellista vaihtelua Maatilat, Lieksa Maatilat, Nurmes Maatilat, Valtimo 0 Aurinko Tuuli Maalämplö Ilmalämpö Pelletti Tulisija Puukeskus Hake Biokaasu Sähkö Öljy Neuvonta LVI-suun. 3

4 Pientalojen päälämmitysjärjestelmiä: Puu- ja pellettilämmitys Sähkölämmitys Lämpöpumput Kaukolämpö Öljylämmitys Kaasulämmitys 4

5 Tukilämmitysjärjestelmiä: Uunit, kaminat ja muut tulisijat Aurinkolämmitys Ilmalämpöpumppu 5

6 Lämmitysenergian hinta 6

7 Puupohjaisia lämmitysjärjestelmiä Pilke, Hake, Pelletti, Briketti Puukeskuslämmitys puun poltto kattilassa Lämmitysjärjestelmässä yleensä varaaja, johon kattilan kehittämä lämpö varastoidaan Lämmönjakojärjestelmänä on vesikiertoinen patteri- tai lattialämmitysverkko 7

8 Pilke- ja halkolämmitys Yläpalokattilassa polttoainetta pitää lisätä pienissä erissä säännöllisesti Alapalokattilassa puun palaminen on tasaisempaa ja puun lisäysväli on pidempi kuin yläpalokattilalla Yläpalokattila Käänteispalokattilassa puu ensin kaasuuntuu, jonka jälkeen kaasu virtaa jälkipolttotilaan, jossa polttoaine palaa tehokkaasti Alapalokattila Käänteispalokattila 8

9 Pilke- ja halkolämmitys Tulisijavaraajassa puu poltetaan varaavassa uunissa, joka on yleensä asumistiloissa. -lämmönjako mieluiten lattian kautta Kotisydänvaraaja 9

10 Hyvä tietää PILKELÄMMITYKSESTÄ Sopii hyvin pientalon lämmitysjärjestelmäksi Pilkekattila vaatii aina vesivaraajan Pilkelämmitys vaati asukkailta enemmän työtä kuin muut lämmitystavat, omalla työllä pystyy säästämään talon lämmityskustannuksissa Lämmittäjän tulee huolehtia palotapahtuman hallinnasta Pilkelämmitystä harkittaessa on syytä miettiä etukäteen mistä puuta hankitaan ja missä sitä säilytetään, puuta voi säilyttää ulkovarastossa Pientalon vuotuinen puun tarve on noin 20 pinokuutiometriä 10

11 Pellettilämmitys Pellettilämmitysjärjestelmä koostuu kattilasta, polttimesta, siirtoruuvista ja varastosiilosta Pelletit voidaan varastoida talon sisätiloissa olevaan siiloon, kattilahuoneen läheisyyteen Omakotitalossa sopiva siilon koko on noin 8 m³, jolloin siihen mahtuu vuoden tarve eli noin 4 tn pellettejä Imusiirtojärjestelmän avulla siilo voi olla kauempanakin, toisessa rakennuksessa tai vaikka maan alla 11

12 Hyvä tietää PELLETTILÄMMITYKSESTÄ Sopii hyvin pientalon lämmitysjärjestelmäksi Pellettilämmitys on automatiikan ohjaama, huollot ovat lähinnä tuhkan poisto sekä kattilan puhdistus. Huollon tiheystarpeen määrää järjestelmän automaation taso Ovat teknisesti toimintavarmoja ratkaisuja Hinta seuraa maltillisesti muita polttoaineita Pellettiä voidaan käyttää myös hakejärjestelmissä Suomessa suosio voisi olla suurempikin, suurin osa Suomessa valmistetuista pelleteistä menee vientiin 12

13 Hakelämmitys Hakejärjestelmä koostuu kattilasta, polttimesta, siirtoruuvista (stokeri) ja varastosta Stokerijärjestelmä mahdollistaa valinnan eri polttoaineista, esim.: palaturve, hake, pelletti, viljan lajittelujätteet Hakekattilassa on suuri vesitila, varaaja ei ole välttämätön Hakekattila stokerijärjestelmällä 13

14 Hyvä tietää HAKELÄMMITYKSESTÄ Kohteet kokoluokasta 100 MWh/v ylöspäin (= 50 kw kattila, lämmintä alaa n. 800 m 2 ) Automatiikan ohjaama järjestelmä Järjestelmä toimii, kun: Huolehtii laitteiston hyvästä toimintakunnosta, sekä nuohouksesta ja oikeista säädöistä Raaka-aine on tasalaatuista ja riittävän kuivaa (kosteus-% alle 35) Hakevarasto tulee olla aina asuintilojen ulkopuolella Hake on todella edullista myös ostettuna Huom. Ostettu lämpö: Lämpöyrittäjien hoitamia kattiloita Pohjois-Karjalassa 39 kpl Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty! 14

15 Puun lämmityskäytön etuja: Suhtautuminen yleisesti myönteistä Aluetaloudelliset hyödyt Työllisyyden edistäminen Metsätaloudellinen merkitys Ympäristövaikutukset Laajenevat puuenergialähteet ja tuotteet Puuenergia on luonnollisesti uusiutuva ja ympäristöystävällinen luonnonvara 15

16 SÄHKÖLÄMMITYS Lattialämmitys kaapeleilla Patterilämmitys Kattolämmitys Ilmalämmitys Vesikiertoinen sähkölämmitys Lähes huoltovapaita Tarkka säädeltävyys Matala- ja passiivienergiatalojen vakioratkaisu Halvimmat investointikulut Vihreä sähkö 16

17 Maalämpöpumppu Suosittu uudisrakentajilla Lämmönlähteet: porakaivo, tonttimaa tai vesistö Osatehojärjestelmä tai täystehojärjestelmä Käytettävissä myös jäähdytykseen Lähes huoltovapaa Kompressorin käyttöikä vuotta Pieni tilantarve 17

18 Ilma-vesilämpöpumppu Poistoilmalämpöpumppu Ottavat energian ilmasta Vaatii varajärjestelmän (sähkövastukset) Sähkön säästö optimioloissa noin 50% Halvemmat kuin maalämpöjärjestelmä Soveltuu pienemmille kiinteistöille Poistoilmalämpöpumppu hoitaa ilmanvaihdon 18

19 Kaukolämpö Suurten taajamien yleisin lämmöntuottosysteemi Usein uusiutuvaa energiaa Kaavoitus ohjaa Hinta usein vakaa Ns. mikroverkot yleistynevät 19

20 Öljylämmitys Ei vaadi varaajaa Hyötysuhde jopa 95% Yhteiskäyttö uusiutuvan kanssa: puu, aurinko Bionesteet tulevaisuuden mahdollisuus Tekninen tila välttämätön 20

21 Investointikustannuksia alv 24 % (150m2) Suora sähkö patterein Sis. Kph lattialämmitys, kvesivaraaja Laitteet Asennus Tilakustannus (1m2) 500 Yhteensä Varaava sähkö (iso varaaja) Laitteet Asennus Tila (3m2) Yhteensä Kaukolämpö Sis.liittymismaksun Öljylämmitys Sis. Vesikiertoinen lattialämmitys Maalämpö Sis. Vesik.lattilämmitys+ porakaivo Puukattilalämmitys Sis. Vesikiertoinen lattialämmitys Pellettilämmitys Sis. Vesikiertoinen lattialämmitys Laitteet Asennus Tila (2m2) liittymismaksu Yhteensä Laitteet Asennus Tila (4m2) Yhteensä Laitteet Asennus Tila (4m2) Yhteensä Laitteet Asennus Tila (6m2) Yhteensä Laitteet Asennus Tila (6m2) Yhteensä

22 Lämmityskustannuksia alv 23 % (150m2) Suora sähkö kwh (Varaava sähkö) hs 99% Yhteensä (Yhteensä ) Kaukolämpö kwh Yhteensä Hs 97% Öljylämmitys kwh (~~2330 litraa öljyä) Sis.huolto 100 Hs 86% Yhteensä Maalämpö kwh cop 2.7 Yhteensä Puukattilalämmitys kwh (28 i-m3,ostoklapit,koivu) Sis.huolto 150 Hs 70% Yhteensä Pellettilämmitys kwh (5,1 tn) Sis.huolto 150 Hs 82% Yhteensä Lähteet: biohousing-laskuri, mottinettilaskuri, hinnat: kesäkuu

23 Täydentävät lämmitysjärjestelmät tulisijat pellettitakat aurinkolämpö ilmalämpöpumput Toimivat varalämmönlähteenä ja pienentävät ostoenergian tarvetta. Erityisesti sähköttömät tulisijat erinomaisia varajärjestelmiä. 23

24 Aurinkolämpö puukattilan tukena 24

25 Varajärjestelmien kustannuksia ja säästöpotentiaaleja Tulisijat Ostoklapin hinta noin 50% sähkön hinnasta (sis.hyötysuhteen) Pellettitakat Pelletin hinta n.60% sähkön hinnasta (sis. hyötysuhteen) Ilmalämpöpumput Optimioloissa ilmaissähkön osuus yli kaksinkertainen. Keskimäärin 1,5 kertainen. Aurinkokeräimet Optimioloissa vuosittainen lämmityskustannussäästö jopa 35%. 25

26 Esimerkki takaisinmaksuajasta AS OY KESKIARVORIVITALO, ALV 0 % Aluelämpö INVESTOINTI Öljylämpö INVESTOINTI Liittymismaksu Öljylaitteistojen uusiminen 0 Lämmönvaihdin asennuksineen ym Suunnittelu Bruttoinvestointi Bruttoinvestointi 0 MUUTTUVAT KUSTANNUKSET MUUTTUVAT KUSTANNUKSET Tuotettu energia, ml. verkostohäviö 220 MWh/a Tuotettu energia, ml. verkostohäviö 220 MWh/a Aluelämmöllä tuotettu energia, % 100 % 220 MWh/a Sähköllä tuotettu energia 0 % 0 MWh/a Öljyllä tuotettu energia, % 0 % 0 MWh/a Öljyllä tuotettu energia, % 100 % 220 MWh/a Aluelämmön energiamittarihinta 57,2 /MWh Sähkön hinta 100,0 /MWh Öljyn hinta 92,6 /MWh Öljyn hinta 92,6 /MWh Aluelämpöenergian vuosikust. hyötysuhde 100 % /a Kiinteän vuosikustannus hyötysuhde 100 % 0 /a Öljyn vuosikustannus hyötysuhde 83 % 0 /a Öljyn vuosikustannus hyötysuhde 83 % /a Perusmaksu /a Korjaus, huolto 100 /a Sähkökulut /MWh(tuotettu) 0 0 /a Sähkökulut /MWh(tuotettu) 0 /a Hallintokulut, kiinteistövero 0 /a Hallintokulut, kiinteistövero 0 /a Laitoksen hoitotyö 0 /a Laitoksen hoitotyö 300 /a VUOSIKULUT YHTEENSÄ /a VUOSIKULUT YHTEENSÄ /a LÄMMÖN HINTA 71 e/mwh LÄMMÖN HINTA 113 /MWh KANNATTAVUUS Vuosikustannukset nykyisellä järjestelmällä /a Vuosikustannukset uudella järjestelmällä /a Erotus /a Investointi Koroton takaisinmaksuaika ilman investointitukea 3,6 vuotta Taloyhtiössä on öljyä kulunut litraa vuodessa. Lämmitettäviä kuutioita n r-m 3 Mahdollinen energia-avustus 20 % Öljyn hintana vuoden 2012 tammi-toukokuun keskiarvohinta Koroton takaisinmaksuaika investointituki huomioituna 2,9 vuotta öljyalan kuluttajahintaseurannan mukaan. 26

27 Kokonaisuus ratkaisee! Oikea kokoluokka Automaatiotaso Käyttövarmuus Turvallisuus Rakennustekniset ratkaisut Mahdolliset kaavamääräykset Oman työn käyttömahdollisuus Omat polttoainereservit Omat arvot Taloudellisuus 27

28 Lämmitysjärjestelmien suhteellinen paremmuus (asiakaskysely,pks) 28

29 PALVELUSSA: Lämmitysratkaisun muutoksesta kiinnostuneiden asiakkaiden perustiedot Lämpölaitteistojen myyjien, laitetoimittajien, lämpöyrittäjien yhteystiedot Ostajan ja myyjän kohtauspaikka 29

30 YHTEYSTIEDOT Urpo Hassinen Projektipäällikkö Niskantie ENO Esa Kinnunen Bioenergia-asiantuntija Siltakatu 20 B JOENSUU esa.kinnunen@metsakeskus.fi Juha Tuononen Bioenergianeuvoja Siltakatu 20 B JOENSUU juha.tuononen@metsakeskus.fi 30