Puun energiakäyttö 2009

Transkriptio

1 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 16/2010 Puun energiakäyttö Esa Ylitalo Metsähakkeen käyttö nousi yli 6 miljoonan kuutiometrin Metsähakkeen energiakäyttö kasvoi ennätyslukemiin vuonna Lämpö- ja voimalaitokset polttivat metsähaketta 5,4 miljoonaa kiintokuutiometriä, kolmanneksen enemmän kuin vuotta aiemmin. Metsähake oli energialaitosten merkittävin kiinteä puupolttoaine vuonna 2009, ylittäen niukasti ykköstilaa aiemmin pitäneen kuoren. Metsähakkeen tärkein raaka-ainelähde oli runkopuu, jota vuonna 2009 käytettiin ensimmäistä kertaa enemmän kuin hakkuutähteitä. Yhdessä pientalojen käyttämän metsähakkeen kanssa metsähakkeen kokonaiskäyttö ylsi 6,1 miljoonaan kiintokuutiometriin. Metsäteollisuuden sivutuotepuun kulutus sen sijaan putosi alimmilleen koko 2000-luvun aikana. Lämpö- ja voimalaitokset Lämpö- ja voimalaitokset käyttivät kiinteitä puupolttoaineita vuonna 2009 kaikkiaan 13,5 miljoonaa kiintokuutiometriä. Käyttö supistui edellisvuodesta 0,9 milj. m³ eli 6 prosenttia. Kiinteiden puupolttoaineiden energiasisältö oli 26 terawattituntia (TWh), yli kolmannes kaikesta puuenergiasta ja 7 prosenttia kaikkien energialähteiden kokonaiskulutuksesta. Metsähakkeen käytössä saavutettiin uusi ennätys. Lämpö- ja voimalaitokset polttivat metsähaketta vuonna 2009 kaikkiaan 5,4 milj. m³ eli kolmanneksen enemmän kuin vuotta aiemmin. Kasvua vauhdittivat alkuvuonna vallinnut polttoturpeen niukkuus ja metsäteollisuuden tuotannon supistumisesta johtunut sivutuotepuun tuotannon väheneminen. Metsäteollisuuden sivutuotepuun käyttö 7,5 milj. m³ oli vuonna 2009 alimmillaan koko 2000-luvulla. Eniten poltettiin kuorta, 5,4 milj. m³, joskin sen käyttö väheni edellisvuodesta neljänneksen. Metsähake oli näin ollen ensimmäistä kertaa merkittävin lämpö- ja voimalaitosten käyttämä kiinteä puupolttoaine. Saha- ja levyteollisuuden jätepuusta valmistettua puutähdehaketta kului 0,8 milj. m³, erilaisia puupuruja, -lastuja ja -pölyjä yhteensä 1,3 milj. m³. Suhteellisesti eniten lisääntyi puupellettien ja -brikettien kulutus. Kiinteitä puupolttoaineita kului energiantuotantoon eniten niiden metsäkeskusten alueilla, joissa on runsaasti metsäteollisuutta. Merkittävintä käyttö oli Kaakkois-Suomessa, jossa poltettiin yli neljäsosa kuoresta ja kuudesosa kaikista kiinteistä puupolttoaineista. Käyttö lisääntyi eniten Pohjois-Pohjanmaalla ja väheni Pohjanmaalla. Metsähaketta kului eniten Keski-Suomen metsäkeskuksen alueella; suhteellisesti suurimmat käytön lisäykset tapahtuivat Pohjois- Pohjanmaalla ja Lapissa. Järeän runkopuun käyttö kuusinkertaistui Runkopuun käyttö lämpö- ja voimalaitosten metsähakkeen raaka-aineena yli kaksinkertaistui vuonna 2009 ja ylitti ensimmäistä kertaa hakkuutähteiden käytön. Runkopuuta käytettiin 2,7 milj. m³, josta merkittävin osa oli karsimatonta pienpuuta (1,4 milj. m³) ja järeää runkopuuta (1,1 milj. m³). Järeän runkopuun, joka koostuu erilaisesta tukki- ja kuitupuusta, käyttö kasvoi edellisvuodesta peräti kuusinkertaiseksi. Pääosa järeästä runkopuusta oli tuontipuuta: Tullihallituksen ulkomaankauppatilastojen ennakkotietojen mukaan Suomeen tuotiin vuonna 2009 polttopuu-nimikkeellä puuta noin miljoona kuutiometriä. Hakkuutähteitä käytettiin 1,9 milj. m³ ( 17 % edellisvuodesta) ja kantoja ja juurakoita 0,8 milj. m³ (+45 %). Metsähakkeen kokonaiskäytössä ennätys Lämpö- ja voimalaitosten lisäksi metsähaketta käytetään lämmitykseen myös pientaloissa, lähinnä maatiloilla. Lämmityskauteen 2007/2008 kohdistuneen pientalojen polttopuun käyttötutkimuksen mukaan pientalot polttavat metsähaketta 0,7 milj. m³ vuodessa. Yhdessä lämpö- ja voimalaitosten käyttämän metsähakkeen kanssa metsähakkeen kokonaiskäyttö ylsi vuonna 2009 kaikkiaan 6,1 milj. m³:iin. Puupellettien käytöstä on julkaistu erillinen Metsätilastotiedote 10/2010. Lisätietoja: Esa Ylitalo, p , esa.ylitalo@metla.fi laatuseloste: Suomen virallinen tilasto Maa-, metsä- ja kalatalous 2010 Finlands offi ciella statistik Jord- och skogsbruk samt fi ske Offi cial Statistics of Finland Agriculture, forestry and fi shery

2 Kansallisessa metsäohjelmassa 2015 metsähakkeelle on asetettu tavoitteeksi 8 12 milj. m³:n vuotuinen käyttö vuoteen 2015 mennessä. Hallituksen ilmasto- ja energiapolitiikan ministerityöryhmän julkistamassa Uusiutuvan energian velvoitepaketissa on tavoitteena nostaa metsähakkeen vuotuinen käyttö 13,5 miljoonaan kuutiometriin vuoteen 2020 mennessä. Puun kokonaiskäyttö 2009 Tilastokeskuksen Energiaennakon mukaan energian kokonaiskulutus oli vuonna 2009 Suomessa 370 TWh, 6 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Kulutusta vähensi eniten teollisuustuotannon supistuminen. Yksittäisistä energialähteistä eniten vähenivät metsäteollisuuden jäteliemien ( 26 %) vesivoiman ( 26 %) ja polttoturpeen käyttö ( 15 %). Eniten lisääntyi hiilen kulutus (+9 %), millä korvattiin vesivoimaa sähkön erillistuotannossa. Puuperäisiä polttoaineita käytettiin vuonna 2009 yhteensä 73 TWh, viidennes energian kokonaiskulutuksesta. Niiden kulutus supistui edellisvuodesta 13 prosenttia, ja etenkin metsäteollisuuden jäteliemien (lähinnä mustalipeä) käyttö väheni. Tilastokeskuksen Energiaennakon tietojen perusteella Metla arvioi vuonna 2009 metsäteollisuuden jäteliemiä käytetyn 30 TWh ja kiinteitä puupolttoaineita 41 TWh. Kiinteistä puupolttoaineista kului energialaitoksissa 26 TWh (13,5 milj. m³) ja pientaloissa 15 TWh (6,7 milj. m³). Puupolttoaineet ovat Suomessa toiseksi merkittävin energialähde öljytuotteiden jälkeen. Metsäteollisuuden jäteliemet ja muut sivu- ja jätetuotteet Öljytuotteet Puuperäiset polttoaineet Ydinenergia Hiili Maakaasu Turve Vesi- ja tuulivoima Sähkön nettotuonti Muu Kiinteät puupolttoaineet Lämpö- ja voimalaitokset Pientalot 31 TWh 26 TWh 15 TWh Terawattituntia TWh Metsähake 5,4 Teollisuuden puutähdehake 0,8 Muu 0,5 Jätepuu 1,3 Metsähake 0,7 Sahanpuru 1,3 Kuori 5,4 Halot, pilkeet ja klapit 4,7 Lämpö- ja voimalaitokset, 13,5 milj. m 3 Pientalot, 6,7 milj. m 3 Vuosi 2009 on ennakkotieto (huhtikuu 2010). Öljytuotteet kattavat myös liikenteen käyttämät polttoaineet. Energian kokonaiskulutus Suomessa vuonna 2009 oli 370 TWh (1 331 PJ). Lähteet: SVT: Tilastokeskus; Metsäntutkimuslaitos Kuva 1. Energian kulutus Suomessa energialähteittäin Metsätilastotiedote 16/2010

3 7 milj. m 3 6 Pientalot Lämpö- ja voimalaitokset Kuva 2. Metsähakkeen kokonaiskäyttö Taulukoissa käytetyt symbolit: ei mitään ilmoitettavaa. loogisesti mahdoton esitettäväksi.. tietoa ei ole saatu 1. Kiinteiden puupolttoaineiden käyttö lämpö- ja voimalaitoksissa Puupolttoaine Muutos Energiasisältö Käyttö- 2009/ kohteita milj. m³ % TWh kpl Käyttö yhteensä 12,02 12,15 13,01 13,39 14,43 13,66 14,78 13,04 14,34 13, ,17. Metsähake 0,79 0,96 1,27 1,72 2,31 2,61 3,06 2,66 4,03 5, , Metsäteollisuuden sivutuotepuu 11,04 10,94 11,33 11,13 11,56 10,37 11,03 10,03 9,51 7, ,15. Teollisuuden puutähdehake 0,64 0,85 0,79 0,88 0,98 1,01 0,95 0,87 0,76 0,80 5 1, Sahanpuru ja muut purut 2,78 2,18 2,12 2,25 2,17 1,72 1,69 1,71 1,61 1, , Kuori 7,60 7,86 8,42 7,97 8,38 7,62 8,39 7,46 7,09 5, , Muu puupolttoaine 0,01 0,05 0,01 0,03 0,02 0,01 0,00 0,00 0,06 0, ,03 5 Puupelletit ja -briketit 0,02 0,02 0,02 0,02 0,02 0,04 0,03 0,04 0,05 0, , (1000 tonnia 20,6 24,1 27,0 20,6 27,4 47,2 31,6 42,2 61,7 84,5) Kierrätyspuu 0,17 0,22 0,38 0,53 0,54 0,65 0,66 0,31 0,73 0, ,79 70 Vuodesta 2007 alkaen purkupuu ei sisälly kierrätyspuuhun. Puun energiakäyttö

4 2. Kiinteiden puupolttoaineiden käyttö lämpö- ja voimalaitoksissa metsäkeskuksittain 2009 Metsäkeskus Käyttö Metsä- Teollisuuden Sahanpuru Kuori Muut kiinteät Yhteensä Muutos hake puutähdehake ja muut purut puupolttoaineet 2009/ m³ % Koko maa Ahvenanmaa Rannikko Etelärannikko Pohjanmaa Lounais-Suomi Häme-Uusimaa Kaakkois-Suomi Pirkanmaa Etelä-Savo Etelä-Pohjanmaa Keski-Suomi Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Kainuu Pohjois-Pohjanmaa Lappi Metsäkeskus Energiasisältö Metsä- Teollisuuden Sahanpuru Kuori Muut kiinteät Yhteensä Muutos hake puutähdehake ja muut purut puupolttoaineet 2009/2008 GWh % Koko maa Ahvenanmaa Rannikko Etelärannikko Pohjanmaa Lounais-Suomi Häme-Uusimaa Kaakkois-Suomi Pirkanmaa Etelä-Savo Etelä-Pohjanmaa Keski-Suomi Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Kainuu Pohjois-Pohjanmaa Lappi Muut kiinteät puupolttoaineet kattavat kierrätyspuun, puupelletit ja -briketit sekä muun ja erittelemättömän puupolttoaineen. 4 Metsätilastotiedote 16/2010

5 3. Metsähakkeen kokonaiskäyttö raaka-aineittain Lämpö- ja voimalaitokset Pientalot Metsähake Vuosi Metsäkeskus Raaka-aine Yhteensä kaikkiaan Runkopuu Hakkuu- Kannot ja Eritteletähteet juurakot mätön Karsittu Karsimaton Järeä Yhteensä ranka pienpuu runkopuu m³ Koko maa Ahvenanmaa Rannikko Etelärannikko Pohjanmaa Lounais-Suomi Häme-Uusimaa Kaakkois-Suomi Pirkanmaa Etelä-Savo Etelä-Pohjanmaa Keski-Suomi Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Kainuu Pohjois-Pohjanmaa Lappi Muutos 2009/2008, % Osuus 2009, % Osuus 2008, % Pientalojen käyttämä metsähake on valmistettu pääosin karsitusta hakerangasta. Metsähakkeen hintatiedot: / Puun energiakäyttö

6 4. Metsähakkeen kokonaiskäyttö käyttökohteittain Muutos Käyttö- 2009/2008 kohteita, m³ % kpl Kokonaiskäyttö Lämpö- ja voimalaitokset Sähkön ja lämmön yhteistuotanto Lämmöntuotanto Pientalot Lämmöntuotanto kattaa myös lämpöyrittäjien hoitamat laitokset. 5. Energian kokonaiskulutus energialähteittäin Vuosi Puupolttoaineet Vesi- Tuuli- Turve Öljy Hiili Maa- Ydin- Sähkön Muu Kaikkiaan josta Metsäteollisuuden Kiinteät puupolttoaineet Yhteensä voima voima kaasu energia netto- puupolttojäteliemet muut sivu- ja Lämpö- ja Pien- tuonti aineet jätetuotteet voimalaitokset talot TWh % , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , Muutos 2009/2008, % Osuus 2009, % * Vuosi 2009 on ennakkotieto (huhtikuu 2010). Muita metsäteollisuuden sivu- ja jätetuotteita ovat mm. mänty- ja koivuöljy, metanoli, biolietteet ja paperi. Muu sisältää mm. kierrätys- ja jätepolttoaineet, aurinkoenergian, lämpöpumput ja teollisuuden reaktiolämmön. 1 TWh = GWh = 3,6 PJ Lähteet: Tilastokeskus; Metsäntutkimuslaitos 6 Metsätilastotiedote 16/2010

7 Suomen virallinen tilasto Maa-, metsä- ja kalatalous 2010 Finlands offi ciella statistik Jord- och skogsbruk samt fi ske Offi cial Statistics of Finland Agriculture, forestry and fi shery Julkaisija: Metsäntutkimuslaitos Vantaan toimintayksikkö Metsätilastollinen tietopalvelu PL Vantaa Sähköposti: /hanke/3006/index.htm Puhelin Faksi ISSN Suomen virallinen tilasto (verkkojulkaisu) ISSN Metsätilastotiedote (verkkojulkaisu)