Puun energiakäyttö E-P+K-P ilman kanta Kokkolaa eli mk-alue, 1000 m3

Transkriptio

1 PEFC/ Puuenergian käyttö Metsätalouden organisaatio 212 kaikilla sormi metsäenergiapelissä => tulevaisuuden ala Manu Purola Toiminnanjohtaja Liitto ollut mukana käyttöä selvitetty hankkeet ovat auttaneet metsäenergian käytön lisääntymiseen Esiselvitys energiapuun käyttökohteista, toimitusmahdollisuuksista ja lämpöyrittäjyydestä Bioenergiaa metsästä HighBio Interreg Nord Forest Power Botnia Atlantica Metsäkeskuksen metsäenergiahankkeet ohjausryhmäjäsenyys Hakkuut ja käyttö eri tilastoista => taselaskelmat ottavat huomioon viennin ja tuonnin Koko maan käyttö ja tavoitteet (Metlan luvuin) Metsäkeskusalueen käyttö ja tavoitteet (- -) Keski-Pohjanmaan maakunnan käyttöja tavoitteet (Bioenergiaohjelman ja liiton kyselyn luvuin) Kunnittainen käyttö ja tavoitteet (kuvana) Tähän asti asetetut koko maan ja K-P:nmetsäenergian tavoitteet on ylitetty ja vuosia etuajassa Käyttöäon julkaistu lähes kaikissa energiahankkeissa 2-luvulla Keski-Pohjanmaa 1,5-2 %:n metsämaakunta 21 luvuin Metsähakkeen kokonaiskäyttö energiatuotannossa energiapuun käyttötavoite vuonna 22 milj. m3 16, 14, 13,5 12, 1, Edunvalvontajäsenten kanssa noin 3 % K-P %+ KJL noin 3,5 % Metsäenergiapotentiaali on paljon aiemmin esitettyjä lukuja korkeampi järeä runkopuu ei potentiaaleissa mukana, mutta kuitupuuta kuitenkin poltetaan 8, 6, 4, 2,,,9 1,3 1,7 2,1 2,7 3, tavoite 3,4 Lähde: Metsäntutkimuslaitos, tavoite Uusiutuvan energian velvoitepaketti /MTK Z:\Keskusliitto\Metsä\Kuvat\PMARK\ENERGIAPUU\metsahakkeen_kaytto.pr4 3, 4,7 6,1 6,9

2 18 Puun energiakäyttö on noussut 2-luvulla, 21 käyttö yht. 16 milj m3 5 Puun energiakäyttö E-P+K-P ilman kanta Kokkolaa eli mk-alue, 1 m Pelletit ja briketit Muu puupolttoaine Kierrätyspuu Kuori Sahanpuru ja muut purut Teollisuuden puutähdehake Metsähake Pelletit ja briketit Muu puupolttoaine Kierrätyspuu Kuori Sahanpuru ja muut purut Teollisuuden puutähdehake Metsähake % metsähaketta 1 64 % metsähaketta Metsähakkeen kokonaiskäyttö alueittain 21 1 m3 Klan Voiman käyttö Pohjanmaan pylväässä K-P pienkiinteistöt 72 m3, laitokset 94 5 yht m3 Koko maa 6,91 milj.m3 Muu KP E-P:n pylväässä Pientalot Kannot ja tähteet runkopuu Pienpuu 14, % 12, % 1, % 8, % Energiapuun osuus Metsähakkeen osuus hakkuukertymästä Polttopuun osuus hakkuukertymästä hakkuissa Metlan tilastojen valossa 1 %:n tasoa 7, % 11,4 % 1,7 % 3 6, % 5,4 % 2 1 Ahvenanmaa Rannikko Etelärannikko Pohjanmaa Lounais-Suomi Häme-Uusimaa Kaakkois-Suomi Pirkanmaa Etelä-Savo Etelä-Pohjanmaa Keski-Suomi Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Kainuu Pohjois-Pohjanmaa Lappi 4, % 2, %, % 1,3 % 1,6 % 2,1 % 2,8 % 3,8 % 4,4 % 4,2 % Markkinahakkuut kunnittain (nuoren metsän hoitoa keskimäärin 3 ha/v) m m m m3 Metsäenergiahankkeiden myötä metsähakkeen käyttö on merkittävästi lisääntynyt lämpö- ja voimalaitoksilla Halsua Himanka Kannus Kaustinen Kokkola Lestijärvi Perho Kotitarve-energiapuu päälle n 72 m3/v Toholampi 1335 Veteli Tuo keskimäärin 1 % energiapuuta laitoksille Metlan luvut

3 Metsäenergiahankkeiden myötä metsähakkeen käyttöä ja tasetta on selvitetty 28 Metsähakkeen käyttö 211 kunnittain (pohjana Kehittyvä metsäenergia -21 TS-S, jota päivitetty liiton kyselyn mukaan 1/211) Maakuntaliiton alue yhteensä 21 käyttö 95. k-m3 eli 19. MWh eli 19 GWh ja GWh 175 K-P:n bioenergiaohjelma K-P:n bioenergiaohjelma k-m3 = 2 GWh 26 v m3 Kiintoina m3 375 m3 KP BEO:n tavoite toteutui 21 2,2-kertaisesti Sähkön ja lämmön tuotannossa v. 25 Metsähaketta 85 GWh/a eli 42.5 k-m3 purua ja kuorta 1 GWh/a eli 6. k-m3 Tavoite vuonna m3 Käyttö 2-kertaistuu vuoteen 25 verrattuna Tulos v. 21 mo-liiton kysely 1/211 Metsähaketta 19 GWheli 95. k-m3 Purua ja kuorta 13 GWheli 62. k-m3 K-P:n bioenergiaohjelma Sähkön ja lämmön tuotannossa v. 25 Metsähaketta 85 GWh/a eli 42.5 k-m3 purua ja kuorta 1 GWh/a eli 6. k-m3 Tavoite vuonna m3 Käyttö 2-kertaistuu vuoteen 25 verrattuna Arvio 211 mo-liiton kysely 1/211 Metsähaketta 216 GWh eli 18. k-m3 Purua ja kuorta 112 GWheli 67. k-m3

4 PEFC/ PEFC/ K-P:n bioenergiaohjelma Sähkön ja lämmön tuotannossa v. 25 Metsähaketta 85 GWh/a eli 42.5 k-m3 purua ja kuorta 1 GWh/a eli 6. k-m3 Tavoite vuonna m3 Käyttö 2-kertaistuu vuoteen 25 verrattuna Arvio 212 mo-liiton kysely 1/211 Metsähaketta 22 GWh eli 11. k-m3 Purua ja kuorta 112 GWheli 67. k-m Lämpöyrittäjien hoitamat lämpölaitokset ja laitosten metsähakkeen käyttömäärä vuosina Lämpölaitosten lukumäärä, kpl Metsähakkeen käyttömäärä, 1 i-m K-P:n esiselvitys Lämpölaitosten lukumäärä Metsähakkeen käyttömäärä Bioenergiaa metsästä KP BIO Forest Power Lähde: TTS Vuosi /MTK Z:\Keskusliitto\Metsä\Kuvat\PMARK\ENERGIAPUU\Lampolaitosten_lukumaara.pr4 Metsähakkeen käyttö6-kertaistunut 2-luvulla koko maassa tavoite 13,5 milj.m käyttö oli 6,9 milj. m3 Järeä runkopuu on valtava piilo - potentiaali, jolle ei ole haluttu antaa tavoitteita! => Kuitupuuta polttoon! RAAKAÖLJYN JA KIVIHIILEN HINTAKEHITYS /1 On johtanut siihen, että hakelämpölaitoksilla raaka-aine on järeytynyt ja hakkuissa ei tarvitse erotella kuitupuuta ja pienpuuta erilleen. 198/1 1981/1 1982/1 1983/1 Lähde: HWWA /MTK Z:\Keskusliitto\Metsä\Kuvat\TALOUS\Raakaoljy_kivihiili.pr4 1984/1 1985/1 1986/1 1987/1 1988/1 1989/1 US$/Barreli (=159 litraa), Brent-laatu 199/1 1991/1 1992/1 1993/1 1994/1 1995/1 1996/1 1997/1 1998/1 1999/1 2/1 21/1 22/1 23/1 24/1 25/1 26/1 27/1 28/1 Kivihiili, USD/t, CIF, EU 29/1 21/1 211/1 METSÄHAKKEEN KÄYTTÖ JA VOIMALAITOSHINTA kaikesta huolimatta Puuenergian kokononaistuotanto laskenut 2-luvulla n 15 %...

5 koska metsäteollisuuden puunkäyttö laskenut noin 6 miljoonan kuutiometrin tasolle Pöyry 211 Metsäenergian osuus on jo ¼ puunkorjuun työpanoksesta Metsähakepotentiaali 2 milj. m3 ilman järeän runkopuun käyttöä!!! Metsähakkeen käytön tulevaisuuden ratkaisee erilaiset ohjauskeinot ja markkinatalouden lait Pöyry 211

6 PEFC/ PEFC/ TEM 28 Oletteko kuluvan vuoden aikana myynyt energiapuuta? 12 % metsänomistajista En osaa sanoa En ole myynyt En ole myynyt, koska ei ole ollut päätehakkuita En ole myynyt, mutta olen korjannut energiapuuta omaan käyttöön Olen myynyt / luovuttanut kantomassaa Olen myynyt / luovuttanut pieniläpimittaista puuta (karsittua ja karsimatonta rankaa) Olen myynyt / luovuttanut latvusmassaa Lähde: syksyn Metsätutkat /MTK Z:\Keskusliitto\Metsä\Kuvat\TUTKA\211-2\Energiapuun_myynnit_kuluvana_vuonna.pr4 Minkälaista energiapuuta olette valmis tarjoamaan markkinoille ensi vuoden aikana? 12 % metsänomistajista Metsäsertifiointi säätelee energiapuukohteita Latvus- ja oksamassaa Pieniläpimittaista puuta Kantomassaa (karsittua ja karsimatonta rankaa) En ole valmis tarjoamaan energiapuuta EOS Lähde: syksyn Metsätutkat /MTK Z:\Keskusliitto\Metsä\Kuvat\TUTKA\211-2\Energiapuun_tarjonta-aikomukset_ensi_vuonna.pr4

7 Metsäsertifiointi säätelee energiapuukohteita Metsäsertifiointi säätelee energiapuukohteita Puuston terveydestä huolehditaan -kriteeri MSO: Puun energiakäyttö 22? Metsähakkeen käyttö: 28 4,6 milj. m3 => milj. m3 = suuri loikka! Vastaa koko v. 29 puukauppaa (n. 16 milj. m3) Kestävä hakkuusuunnitelma ei muodosta pullonkaulaa, ketjun kannattavuus muodostaa Vain markkinan erinomaisen toimivuuden kautta tavoite mahdollista saavuttaa. Keskinkertainen suoritus ei riitä! Vaikutukset ulottuvat koko puumarkkinoihin niitä tehostavasti ja toimijoita lisäävästi. Mukaan tarvitaan kaikki potentiaaliset laitokset, yrittäjät ja puun myyjät Käyttöpisteitä tulee lisää. Energiapuuta on entiset potentiaalit + ensiharvennukset kokonaan. Tuet ja verotus tulevat muuttumaan. Markkinatalous ratkaisee jatkuuko 1-vuotiskausi samalla vauhdilla kuin mennyt K-P:n metsäenergiapotentiaaleja ja tavoitteita metsähakkeelle, k-m Tekninen Teoreettinen Ei tapahdu ilman konkreettisia ja nopeita toimenpiteitä. Esiselvitys KP BIO 27 Käyttö 26 Käyttö 211 TAVO 213 TAVO 22 TAVO 22 TAVO MTK 1998 K-P BIO 13,5 K-P Mo-L 25 milj K-P:n milj.m 3:sta osuus 1,5 % K-P:lle KANNUSTIMET / MARKKINAHINTA RATKAISEE KÄYTÖN!