SAVUKOSKEN KUNTA SOKLIN ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 21.2.2013
Sisältö 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMAN TARKOITUS 1 2 ASEMAKAAVOITUKSEEN OSALLISTUMINEN 1 3 OSALLISET 2 4 SIJAINTI 3 5 NYKYTILANNE 3 6 KAIVOSHANKE 4 7 SUUNNITTELUTILANNE 5 8 AIKATAULU 8 9 SELVITYKSET 9 10 ARVIOITAVAT VAIKUTUKSET 10 11 YHTEYSTIEDOT 11 Kannen kuva: Ortoilmakuva Maanmittauslaitos 2012.
1 (11) 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMAN TARKOITUS Yara Suomi Oy suunnittelee fosforimalmikaivoksen avaamista Savukosken Sokliin. Kaivosalueelle laaditaan asemakaava, joka yhdessä maakuntakaavan ja yleiskaavan kanssa luo alueidenkäytölliset edellytykset kaivoksen avaamiselle Sokliin. Asemakaavan tarkoituksena on osoittaa tarpeelliset alueet eri tarkoituksia varten sekä ohjata erityisesti rakentamista, mutta myös muuta maankäyttöä. Tämä asiakirja on Soklin asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS), jonka kunta asettaa julkisesti nähtäville kaavoitusprosessin vireille tullessa. Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukaan kaavoitustyöhön tulee sisällyttää kaavan laajuuteen ja sisältöön nähden tarpeellinen suunnitelma osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelystä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista. OAS on nähtävillä koko suunnitteluprosessin ajan ja siihen on mahdollisuus ottaa kantaa, kunnes asemakaavaehdotus tulee nähtäville. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa päivitetään asemakaavatyön edetessä. Asemakaavaa koskevat päätökset tehdään Savukosken kunnan luottamuselimissä: kunnanhallituksessa ja -valtuustossa. 2 ASEMAKAAVOITUKSEEN OSALLISTUMINEN Maankäyttö- ja rakennuslaki määrittelee, miten asemakaava on laadittava ja käsiteltävä. Lain mukaan osallisille on järjestettävä mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa kaavan sisältöön. Asemakaavatyön valmisteluvaiheessa järjestetään yleisötilaisuus, jossa on mahdollisuus kommentoida kaavahanketta. Asemakaavan luonnos ja ehdotus asetetaan julkisesti nähtäville, jolloin osallisilla on tilaisuus esittää kaavasta mielipiteitä, lausuntoja ja muistutuksia. Asemakaavaan liittyviä mielipiteitä voi esittää milloin tahansa suunnittelun aikana ottamalla yhteyttä kunnan tai konsultin edustajiin. Kuntalaisilla ja muilla asianosaisilla on myös oikeus valittaa asemakaavan hyväksymispäätöksestä.
2 (11) 3 OSALLISET Asemakaavatyössä osallisia ovat alueen maanomistajat, kunnan asukkaat ja yrittäjät sekä muut, joiden oloihin kaava saattaa vaikuttaa. Osallisia ovat myös viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa kaavoitus käsittelee. Soklin asemakaavan osalliset on tarkemmin listattu oheisessa taulukossa. Osallisilla on mahdollisuus esittää Lapin ELY-keskukselle neuvottelun käymistä osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä. Kunta neuvottelee kaavoituksen käynnistämistä koskevan sopimuksen ja myöhemmin maankäyttösopimuksen maanomistajien kanssa. MAANOMISTAJAT JA ASUKKAAT ETUJÄRJESTÖT JA MUUT TAHOT VIRANOMAISTAHOT Kaava-alueen ja siihen rajoittuvan alueen maanomistajat ja asukkaat Metsähallitus Metsä-Botnia Metsät Oy YARA Suomi Oy Tonttien vuokralaiset Jakokunnat, yhteismetsät Vesialueiden omistajat ja käyttäjät Osakaskunnat ja kalastuskunnat Tie- ja vesiosuuskunnat Kaava-alueen elinkeinoharjoittajat Yritykset ja niiden työntekijät Savukosken yrittäjäyhdistys Savukosken seurakunta Martin kyläyhdistys Lapin luonnonsuojelupiiri Savukosken luonnonsuojeluyhdistys Fingrid (sähkö) Kunnan vesihuoltolaitos Jätehuoltoyhtiö Rajavartiolaitos, Lapin rajavartiosto Paliskuntain yhdistys Kemin-Sompion paliskunta Pohjois-Sallan paliskunta Oraniemen paliskunta Lapin metsäkeskus Geologian tutkimuskeskus Savukosken riistanhoitoyhdistys Urho Kekkosen kansallispuisto Värriön tutkimusasema Lapin rakennusperinneyhdistys Muut alueella toimivat yhdistykset, järjestöt ja yritykset Savukosken kunta Lapin ELY-keskus Liikennevirasto Lapin liitto Lapin aluepelastuslaitos Museovirasto Lapin maakuntamuseo Metsähallitus Naapurikunnat Muut viranomaiset harkinnan mukaan Pohjoisen maanpuolustusalueen esikunta Rajavartiolaitos, Lapin rajavartiosto Säteilyturvakeskus (STUK)
3 (11) 4 SIJAINTI Soklin fosforimalmiesiintymä sijaitsee Savukosken kunnan koillisosassa lähellä Venäjän rajaa, Urho Kekkosen kansallispuiston ja Värriön luonnonpuiston välisellä alueella. Asemakaavoitettava alue on osittain Metsähallituksen hallinnassa olevaa valtion maata ja osittain Metsä-Botnia Metsät Oy:n omistuksessa. Ympärivuotisesti auki oleva Kemihaaran lomakeskus ja Ruuvaojan kylä (maanteitse noin 30 km asemakaava-alueelta) ovat lähimmät paikat, joissa on pysyvää ympärivuotista asumista. Etäisyys Martin kylälle (n. 150 as) on noin 55 km ja Savukosken keskustaan noin 80 km. Asemakaavan alustava suunnittelualue on esitetty oheisella kartalla. Alue sijaitsee Lomakylä Tulppion majojen koillispuolella. Hieman etelämpänä sijaitsevat Kemin- Sompion paliskunnan Saijanojan porokämppä sekä Rajavartiolaitoksen tukikohta. Asemakaava-alueeseen kuuluvat suunnitellun kaivoksen rikastamo- ja murskaamorakennusten alueet sekä tilapäiselle asumiselle tarkoitettu alue. Lähtökohta on, että kaava-alue sisältää kaikki alueet, jonne tulee sellaisia rakennuksia tai rakennelmia, jotka vaativat rakennusluvan. Kaava-alueen alustava pinta-ala on noin 650 hehtaaria. Kaavoitettavan alueen rajaus ja laajuus tarkentuvat suunnittelutyön edetessä. 5 NYKYTILANNE Asemakaava-alue on syrjässä asutuskeskittymistä ja maisemaltaan pääosin erämaaluonteista luonnonmaisemaa. Metsätalous ja kaivostoiminta ovat kuitenkin jättäneet omat jälkensä maisemaan. Kaava-alueen länsiosassa sijaitsee Soklin vanhan koerikastamon rakennuksia ja rikastushiekka-allas, mutta muuten alue on rakentamatonta. Kaava-aluetta halkovalla laaksoalueella Ylä-Nuortti-joki muodostaa soiden ja kosteikkojen kanssa avointa maisematilaa. Laaksoalueelta kohoavat selänteet ovat pääosin mäntyvaltaista metsää, mutta voimakkaasti metsätalouden muokkaamia. Asemakaava-alueen alustava rajaus. Pohjakartta Maanmittauslaitos 2012.
4 (11) 6 KAIVOSHANKE Soklin kaivoshankkeen suunniteltu toiminta käsittää pääasiallisesti fosfaattimalmien ja rautamineraalivarantojen hyödyntämisen Soklin karbonatiittimassiivin alueelta. Hanke ei koske tässä vaiheessa alueen niobivarantojen ja niiden sisältämien arvoaineiden (uraani, tantaali, torium) hyödyntämistä. Fosfaattimalmien arvioitu vuosittainen louhintamäärä on keskimäärin 7 milj. tonnia. Tavoitteena on tuottaa vuosittain fosfaattirikastetta noin 1,5 Mt ja rautarikastetta 0,3 Mt. Kaivoksen tuotanto edellyttää rikastamon rakentamista Sokliin ja esiintymän hyödyntäminen tuotantolaitosten rakentamista kaivosalueelle. Rikastukseen liittyviä toimintoja ovat mm. jauhatuslaitos, kuivaamo, sakeuttimet, sakeutinaltaat, siilot, rikastevarastot, kemikaaliosasto ja pumppaamo. Toiminnallinen kokonaisuus sijoittuu rikastamon yhteyteen. Varsinaisten tuotantotilojen lisäksi alueelle rakennetaan louhoskaluston huolto- ja korjaustiloja, autotalleja, varaosavarastoja sekä energiahuoltoon liittyviä rakenteita ja rakennuksia. Kaivoksen yhteyteen rakennetaan myös majoitus-, vapaa-ajan-, hallinto- ja kunnossapitorakennuksia sekä mahdollisesti hakettamo ja hakevoimala. Kaivoksen tuotteiden kuljetus edellyttää rautatien rakentamista Soklin rikastamoalueelta Suomen kantaverkkoon Sallan Kelloselkään. Hanke edellyttää lisäksi 220 kv:n voimajohdon rakentamista Pelkosenniemen Kokkosnivalta Sokliin. Arvioidut 120 milj. tonnin malmivarat riittävät noin 20 vuoden tuotantoon. Tuotannon suunnitellaan alkavan vuonna 2017.
5 (11) 7 SUUNNITTELUTILANNE Maakuntakaava Maakuntakaavassa esitetään alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet ja osoitetaan maakunnan kehittämisen kannalta tarpeellisia alueita. Maakuntakaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa yleiskaavaa ja asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi. Soklin alueen yleis- ja asemakaavoitusta ohjaavat osittain Itä-Lapin maakuntakaava (Lapin liitto 2004) ja Soklin kaivoshankkeen vaihemaakuntakaava (Lapin liitto 2009). Vaihemaakuntakaava kumoaa Itä-Lapin maakuntakaavan siltä osin kuin siihen on osoitettu muutoksia vaihemaakuntakaavassa. Vaihemaakuntakaava tuli lainvoimaiseksi 2012, kun Korkein hallinto-oikeus hylkäsi kaavasta tehdyt valitukset. Vaihemaakuntakaavassa asemakaavoitettava alue on osoitettu kaivosalueeksi. Sallan Kelloselästä merkitty sivuratalinjaus ja Pelkosenniemen Kokkosnivalta Sokliin merkitty sähkölinja päättyvät asemakaava-alueelle. Kaivosalueen toimintaan liittyvä väliaikainen asuminen tulee vaihemaakuntakaavan mukaan suunnitella sijoitettavaksi kaivosalueen läheisyyteen. Maakuntakaavan määräyksissä määrätään mm. porotalouteen, kaivostoimintaan ja arvokohteisiin liittyvistä seikoista. Maakuntakaavojen yhdistelmä. Yleiskaava Savukosken kunnassa on laadittu Savukosken yleiskaava vuonna 1982 sekä kaivosalueella Soklin osayleiskaava vuonna 1989. Molemmat ovat oikeusvaikutuksettomia. Vahvistamattomaan Soklin osayleiskaavaan (noin 270 km²) aluevaraukset on tehty silloisen kaivossuunnitelman perusteella. Parhaillaan Soklin alueella laaditaan uutta oikeusvaikutteista osayleiskaavaa, jossa huomioidaan uuden kaivossuunnitelman ja muun maankäytön tarpeet. Soklin osayleiskaavassa osoitetaan yleispiirteisesti mm. kaivoshankkeen tarvitsemat aluevaraukset sekä putkilinjojen, tie- rata- ja voimajohtoyhteyksien sijoittuminen alueella sekä aluevaraukset työntekijöiden tilapäistä asumista varten. Osayleiskaavaratkaisut huomioivat tarkoituksenmukaisella tavalla alueen luonto-, kulttuuri- ja maisema-arvot. Kaava pyrkii myös turvaamaan porotalouden toimintaedellytykset sekä matkailu- ja virkistysarvojen säilymisen alueella. Soklin osayleiskaavaehdotus oli julkisesti nähtävillä 18.10.-16.11.2012. Soklin osayleiskaavaehdotus 1.10.2012.
6 (11) Soklin osayleiskaava ohjaa lainvoimaiseksi tultuaan asemakaavan laatimista. Asemakaavoitettava alue on osayleiskaavaehdotuksessa osoitettu kaivosalueeksi EK-1 (rikastamon sijoituspaikaksi tarkoitettu alue), kaivosalueeksi EK-2 (avolouhoksen ja murskaamon sijoituspaikaksi tarkoitettu alue) ja pientalovaltaiseksi asuntoalueeksi AP-1. EK-1-alueelle on merkitty ohjeelliset linjaukset sivuradalle, voimajohdolle ja putkilinjoille sekä rajaukset pohjavesialueelle ja luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeille alueille (luo-1 ja luo-2). Osayleiskaavaehdotuksessa on seuraavat yleismääräykset: Poronhoidon ja muiden luontaiselinkeinojen alueidenkäytölliset toimintaedellytykset on turvattava. Kaivosalueen, radan, voimajohdon, merkittävästi parannettavan tien, putkilinjojen ja metsätalouden suunnittelussa ja toteutuksessa on huomioitava porotalouden harjoittamisen tarpeet. Porotalouden harjoittamisen tarpeet voivat liittyä esimerkiksi alueiden aitaamistarpeeseen, voimajohdon, tien ja putkilinjojen yksityiskohtaisiin ratkaisuihin sekä metsänhoitotoimenpiteiden määrään ja laatuun. Porotalouden kannalta keskeistä on huolehtia alueen suunnittelussa ja toteutuksessa siitä, ettei poroille aiheuteta kohtuuttomia estevaikutuksia. Rakennuksia ei saa sijoittaa alueille, joilla on tulvan, sortuman tai vyörymän vaaraa. Radan, voimajohdon, merkittävästi parannettavan tien ja putkilinjojen tarkemmassa suunnittelussa ja toteutuksessa tulee varmistaa, etteivät uudet yhteydet katkaise ulkoilu-, melonta- ja moottorikelkkailureittejä. EK-1-, EK-2-, EK-3-, EK-4- ja EK-5-alueilla: Alueiden yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa ja käytössä on arvioitava vaikutukset luontotyypille Fennoskandian luonnontilaiset jokireitit, ottaen huomion myös järvitaimenelle aiheutuvat vaikutukset. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa ja käytössä on varmistettava, ettei merkittävästi heikennetä luonnonarvoja, joiden perusteella luontotyyppi on sisällytetty Natura 2000 -verkostoon. Osasuurennos Soklin osayleiskaavaehdotuksesta 1.10.2012. Asemakaava Soklin alueella ei ole asemakaavoja.
7 (11) Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtion ja kuntien viranomaisten tulee toiminnassaan ottaa huomioon valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (Valtioneuvoston päätös 30.11.2000) ja edistää niiden toteuttamista. Viranomaisten on myös arvioitava toimenpiteidensä vaikutuksia valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden kannalta. Tavoitteita on myöhemmin tarkistettu siten, että tarkistetut tavoitteet tulivat voimaan 2009. Valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista asemakaava-aluetta koskevat erityisesti seuraavat asiakokonaisuudet: Toimiva aluerakenne Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet Soklin kaivoshankkeen kannalta korostuvat: Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto: kaivostoiminnan infrastruktuurin tarpeet Poronhoidon alueidenkäytöllisten edellytysten turvaaminen ja haittojen minimointi Virkistyskäyttö ja luonnonvarat: Nuorttijoen merkitys virkistysalueena ja Urho Kekkosen kansallispuiston ja Tuntsan alueiden yhdistävän vaellusreitin turvaaminen Luontoon ja maisemaan kohdistuvien haittojen minimointi
8 (11) 8 AIKATAULU Alustavana aikataulutavoitteena on, että asemakaavan valmisteluvaihe on keväällä 2013. Kaavaehdotus laaditaan syksyllä 2013. Kaavaehdotuksen nähtävilläolon jälkeen kaava viimeistellään, jolloin kaavan hyväksymiskäsittely voisi olla vuoden 2013 lopussa. Kaavoituksen etenemisvaiheet ja kaavan alustava tavoiteaikataulu on esitetty oheisessa taulukossa. Taulukkoa päivitetään työn edetessä ja aikataulujen tarkentuessa. SUUNNITTELUVAIHE AIKATAULUARVIO KAAVAPROSESSIN VAIHE ALOITUSVAIHE VALMISTELUVAIHE EHDOTUSVAIHE HYVÄKSYMISVAIHE 21.2.2013 vireilletulokuulutus, osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) nähtäville kevät 2013 kevät-kesä 2013 kesä 2013 syksy 2013 syksy 2013 aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu kaavan valmisteluvaihe (kaavaluonnos) perusselvitysten täydentäminen asemakaavaehdotuksen laatiminen kunnanhallitus käsittelee kaavaehdotusaineiston ja päättää sen nähtäville asettamisesta syksy 2013 kaavaehdotusaineisto julkisesti nähtävillä (MRA 27) lausunnot ja muistutukset kaavaehdotuksesta syksy 2013 syksy 2013 talvi 2014 vastineiden laatiminen kaavaehdotuksesta saatuun palautteeseen kaavaehdotusvaiheen viranomaisneuvottelu käsittelyt kunnanhallituksessa ja kunnanvaltuustossa hyväksyminen
9 (11) 9 SELVITYKSET Soklin kaivoshankkeen, rautatien ja voimajohdon vaihtoehdoista on tehty lakisääteiset ympäristövaikutusten arviointimenettelyt 2009-2012. YVA-menettelyiden yhteydessä tehtyjä selvityksiä on edelleen täydennetty viranomaislausuntojen ja osayleiskaavasuunnittelun edellyttämällä tavalla vuosina 2011 ja 2012. Kaivoksen ympäristölupahakemusta varten selvityksiä tarkennetaan edelleen 2013. Asemakaavoituksessa hyödynnetään tehtyjä selvityksiä ja arviointityön tuloksia sekä YVAmenettelyiden yhteydessä saatua palautetta. Laadittuja selvityksiä täydennetään tarvittaessa asemakaavoitusta varten MRL 54 :n sisältövaatimukset huomioiden. Lisäselvitystarpeet voivat liittyä esimerkiksi alueen muinaisjäännöksiin ja luontokohteisiin. Kaivoksen YVA-menettelyn (2009) ja YVA:n täydennyksen (2011) yhteydessä on laadittu seuraavat erillisselvitykset: Jokihelmisimpukkakartoitus Nuortin ja Kemijoen vesistöissä Soklin kaivoshankkeeseen liittyen. Alleco Oy, Oulasvirta, P. 2008. Soklin ympäristön mineraaliesiintymät yhteenvetoraportti. Geologian tutkimuskeskus, Kallioperä ja raaka-aineet, Rovaniemi, Pankka, H. 2008. Soklin kaivoksen YVA-selvityksen melumallinnus, Pöyry Energy Oy 2009. Soklin rikastushiekan ympäristökelpoisuustestit, Pöyry Environment Oy 2008 Perifytonin piilevästön tutkimus Soklin kaivoksen YVA-selostusta varten, Pöyry Environment Oy 2008 (vedessä oleva alustalle kiinnittynyt eliöstö erityisesti levät) Soklin kaivoshankkeen YVA:n linnustoselvitykset. Pöyry Environment Oy 2008 Soklin kaivoshankkeen virtavesien pohjaeläimistöselvitys Tutkimusraportti Soklin kaivoksen YVA-selostusta varten. Pöyry Environment Oy 2009 Soklin kaivoshankkeen YVA-selostus Sähkökoekalastukset ja kalastustiedustelu v. 2008. Pöyry Environment Oy 2009 Soklin kaivosalueen pölyn ja savukaasujen mallinnus. Pöyry Environment Oy 2009 Soklin kaivoshankkeen YVA Maaperä- ja pohjavesiselvitykset. Pöyry Environment Oy 2009 Soklin kaivoshankkeen YVA. Maisemaselvitys. Pöyry Environment Oy 2009. Soklin kaivoshankkeen YVA:n kasvillisuusselvitykset. Pöyry Environment Oy 2009
10 (11) Laaksoarhon (Moehringia lateriflora (L.) Fenzl.) kartoitus Itä-Lapissa kesällä 2008. Maastoraportti 30.9.2008. Metsähallitus, Lapin luontopalvelut. Tynys, S., Kekäläinen, M., Saikkonen, A. ja Paalamo, P. 2008 Soklin radiologinen perustilaselvitys, Säteilyturvakeskus, tutkimus ja ympäristövalvonta. Solatie, D., Leppänen, A., Ylipieti, J. ja Smolander, P. 2010 Soklin kaivoshankkeen sosioekonomisten vaikutusten arviointi. Pöyry Environment Oy. 2010 Soklin kaivoksen vaikutukset Savukosken kuntaan. Ruralia-instituutti Helsingin yliopisto. 2010. 10 ARVIOITAVAT VAIKUTUKSET Asemakaavan toteuttamisen vaikutusten arvioinnin tulee sisältyä kaavaprosessiin maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämällä tavalla. MRL 9 :n mukaan kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia. Arvioinnissa tarkastellaan sekä kaivoksen rakentamisen, käytön että käytöstä poiston vaikutuksia. Vaikutukset voivat olla sekä myönteisiä että kielteisiä. Keskeisimpiä arvioitavia vaikutuksia ovat: ilmasto ja ilman laatu melu maa- ja kallioperä pinta- ja pohjavedet kasvillisuus ja eläimistö maisema liikenne luonnonvarat ja niiden hyödyntäminen sosiaaliset ja sosioekonomiset vaikutukset työllisyys ja elinkeinojen harjoittaminen porotalous ja poroelinkeinon harjoittaminen
11 (11) 11 YHTEYSTIEDOT Soklin asemakaavoitus tapahtuu Savukosken kunnan johdolla. Kunnan vastuuhenkilönä on teknisen toimiston päällikkö Jarmo Ahtinen. Kaavan laatii konsulttityönä Pöyry Finland Oy, ja kaavoitustyötä ohjaa seurantaryhmä, jonka jäsenet kunnanhallitus nimeää. Suunnittelutyöhön liittyviä lisätietoja saa Savukosken kunnanvirastosta tai Pöyry Finland Oy:stä. Savukosken kunta Kauppakuja 2 A1 98800 Savukoski Jarmo Ahtinen Teknisen toimiston päällikkö puh 0400-213 633 jarmo.ahtinen@savukoski.fi Pöyry Finland Oy Jaakonkatu 3 (PL50) 01621 Vantaa Pasi Rajala, DI, YSK/156 puh. 010 33 26454 pasi.rajala@poyry.com Mauri Aarrevaara Kunnanjohtaja puh. 0400-287 791 mauri.aarrevaara@savukoski.fi Tietoa asemakaavasta saa internet-osoitteesta www.savukoski.fi ja tietoa Soklin kaivoshankkeen etenemisestä osoitteesta www.sokli.fi.