Vaikutusten ennakkoarviointi tulevaisuuden kunnassa - kohti osallistuvaa vaikutusten ennakkoarviointia 17.1.2018 Päivi Kurikka, erityisasiantuntija paivi.kurikka@kuntaliitto.fi
Äänestysaktiivisuus kuntavaaleissa 1950-2017, % 100 % 100 90 80 70 60 63,0 71,3 66,2 Äänestysprosentti 74,8 79,3 76,7 75,6 78,5 78,1 74,0 70,5 70,9 61,3 2000: 55,9% 2017: 58,8% 55,9 58,6 61,2 58,3 58,8 % 80 60 50 40 30 Ennakkoon äänestäneiden osuus kaikista äänestäneistä, % 38,1 34,9 37,7 39,1 39,9 42,4 45,3 40 20 10 5,3 6,8 8,0 9,2 18,3 Kuntavaalit muuttuivat yksipäiväisiksi v. 1992 vaaleista lukien 20 0 1950 1953 1956 1960 1964 1968 1972 1976 1980 1984 1988 1992 1996 2000 2004 2008 2012 2017 0 Lähde: Oikeusministeriön alustavan tuloslaskelman tiedot 10.4.2017 klo 02:46 2
Nuoret vaalidemokratian ulkopuolella? Matalan äänestysaktiivisuuden alueilla nuorten vaaliosallistuminen pohjalukemissa (Kuntavaalit 2004) 60 50 40 41 39 44 50 50 36 30 24 23 28 22 23 31 28 20 17 17 10 0 Joensuu: Utrankoski Lahti: Liipola Turku: Pansion nuorisotalo Jyväskylän mlk: Haapaniemi Tampere: Härmälän koulu 18-24 v 25-29 v Kaikki
Samojen kuntien aktiivisemmat äänestysalueet: Nuoret selvästi alueen keskimäärää passiivisempia, mutta selvästi matalan äänestysaktiivisuuden alueiden nuoria aktiivisempia (Kuntavaalit 2004) 80 70 64 70 63 63 62 65 60 50 40 33 46 50 50 52 36 40 43 47 30 20 10 0 Joensuu: Linnunlahti Lahti: Jalkaranta Turku: Katedralskolan Jyväskylän mlk: Liinalampi Tampere: Koiviston koulu 18-24 v 25-29 v Kaikki
Osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet 22 uudessa kuntalaissa Asukkaiden ja palvelun käyttäjien oikeus osallistua ja vaikuttaa kunnan toimintaan Esimerkkiluettelo osallistumisen ja vaikuttamisen keinoista; Tavoitteena kannustaa monipuolisten vaikuttamiskeinojen käyttöä Kuulemistilaisuudet, kansalaisraadit Käyttäjien edustajia johtokuntiin Osallistuva budjetointi Käyttäjälähtöisen vaikuttamisen keinot: yhteissuunnittelu, palvelumuotoilu Asukkaiden, järjestöjen, muiden yhteisöjen toiminnan tukeminen
Käsitteiden sekamelskaa Osallisuus Osallistaminen Osallistuminen 6
Viranomaiskunnasta kohti kansalaiskuntaa Viranomaiskunta Palvelukunta Kumppanuuskunta Luottamushenkilöt Viranhaltijat Viranhaltijat Luottamushenkilöt Kuntalaiset Viranhaltijat Luottamushenkilöt Kuntalaiset ÄÄNESTÄJÄ Kuntalaiset ASIAKAS Kansalaisyhteiskunnan toimijat, yritykset, oppilaitokset Ja seurakunta KUNTALAINEN, ASUKAS
Elämänhallinta Sitoutuminen Vastuun ottaminen Turvallisuuden tunne Oikeudenmukaisuus Osallisuus ympäröivässä yhteisössä Mitä on osallisuus? Osallisuus omassa elämässä Kiinnittyminen Yhteenkuuluvuuden tunne Identiteetti Toiminta ja vaikuttaminen oman elämän asioihin Osallisuus yhteiskunnassa Halu vaikuttaa Luottamus päättäjiin Osallistuminen 8
Osallisuus syrjäytymisen vastaparina 9
Monenlaista osallisuutta Tieto-osallisuus Oikeus tiedon saamiseen ja tuottamiseen Suunnitteluosallisuus Päätösosallisuus Toimintaosallisuus Yksilö osallistuu itseään koskevan toiminnan ja palvelujen suunnitteluun Yksilö osallistuu itseään tai esim. asuinaluettaan koskevaan päätöksenteon valmisteluun ja päätöksentekoon Yksilön omaa toimintaa ja konkreettista osallistumista omassa lähiympäristössään Korhonen ja Tiala, 2002 10
Koulutustason vaikutus osallistumiseen 11
Nyt siitä on näyttöä: köyhien alueiden kouluille kannattaa antaa lisärahaa Helsingissä tuki siivittää peruskoululaisia jatko-opintoihin Tuore tutkimus todistaa, että Helsingin oma syrjäytymistä ehkäisevä rahoitus vaikuttaa. HS 18.8.2017 http://www.hs.fi/kaupunki/art- 2000005330089.html 12
Miksi osallisuudesta puhutaan niin paljon? Talous ei kestä osattomuudesta ja syrjäytymisestä aiheutuvia kuluja Edustuksellisen demokratian puhti on pois (Sitran megatrendi 2017) Hallinnolla on käsissään iso legitimiteettiongelma Asukkaiden omaehtoisen toiminnan valtava nousu 13
Osallisuuden ja osallistumisen hyötyjä Taloudellisia hyötyjä uudistaa palvelutuotantoa ja lisää kilpailukykyä nopeuttaa reaktiokykyä asukkaiden palvelutarpeisiin parantaa tuottavuutta ja laatua vähentää valituksia päätöksistä mahdollistaa organisaatiotason innovaatioiden lisääntymistä Demokratiahyötyjä on keino palauttaa luottamusta parantaa henkilöstön työtyytyväisyyttä tarjoaa uusia yhteistoiminnallisia ratkaisuja yhteiskunnan ilkeisiin ongelmiin uudistaa paikallishallintoa ja tekee asukkaasta vastuullinen palvelutuottaja vahvistaa kuntaa kumppanuuskuntana 14 (Jäppinen: Kunta ja käyttäjälähtöinen innovaatiotoiminta, Acta 230, 2011)
Demokratian vanha ja uusi paradigma Demokratiassa on kysymys vallasta. Kansalaisten osallistuminen ja vaikuttaminen vain lisää kuntien tehtäviä ja hallintoa. Miksi kuntalaisia pitäisi ottaa mukaan osallistumaan ja vaikuttamaan, kun tähänkin asti on pärjätty edustuksellisen demokratian keinoin? Kansalaisten osallistuminen ja vaikuttaminen on konkreettista toimintaa, tekemistä ja vastuunottoa hyvinvoinnin, oman elinympäristön ja koko yhteiskunnan kehittämiseksi. Kansalaiset motivoituvat aidosti mukaan omavastuisempaan toimintaan, kun heille tarjotaan uusia vaikuttavia osallistumisen ja vaikuttamisen kanavia. Vanha paradigma Uusi paradigma Mitä lähidemokratia on? Aaro Harju & Ritva Pihlaja 2013
Osallisuuskuilu Poliitikkojen kiinnostus/ vaikutusmahdollisuus Kuntalaisten kiinnostus Ongelman määrittely Asioiden valmistelu Päätös Toimeenpano 16 Tietoosallisuus Suunnitteluosallisuus Päätösosallisuus Toimeenpanoosallisuus
Osallistumisen paikka? Kokonaisstrategia Ohjelmat Budjetti Valtuusto Hallitus Lautakunnat Miten asukkailta saadut viestit dokumentoidaan ja viedään eteenpäin? Suunnittelu Päätöksenteko Toteutus Yhteissuunnittelu Yhdessä toteuttaminen Asukaskyselyt Aloitteet Aikaa yhteissuunnitteluun voi mennä enemmän Lausunnot Kuuleminen Valitus Toisaalta toteuttaminen todennäköisesti paranee, samoin tuloksellisuus 17 18.1.2018
Määrärahojen kohdentaminen Mihin talousarvioon osoitetut eurot käytetään? esimerkkinä RuutiBudjetti, Helsinki Tulojen ja resurssien kartoitus Rahat eivät riitä, mutta yhteisesti tärkeäksi koettu asia halutaan silti toteuttaa mistä löydetään lisää pelimerkkejä? esimerkkinä kevyen liikenteen väylä, Karvia Yhteissuunnittelu Mitä tarvitaan, mitä halutaan, mikä toimii, mihin rahat kannattaa käyttää? esimerkkinä tilojen käytön suunnittelu, Lahti Säästökohteiden valinta Yhteistyötä edellyttävien haasteiden ratkaisu Rahaa on entistä vähemmän, mihin se käytetään? esimerkkinä säästökohteiden ideointi, Pieksämäki Meillä on ongelma, joka ei ratkea kapeasti ajatellen ja toimien. Esimerkkinä pitkäaikaistyöttömien työllistäminen, Pudasjärvi Viisi syytä hyödyntää osallistuvaa budjetointia
Kiitos mielenkiinnostanne!