KESKI-KARJALAN SEUDULLINEN KOULUTUS-, KEHITTÄMIS- JA INNOVAATIOSUUNNITELMA 2012 2015 1
Sisällys 1. MAAKUNTAKORKEAKOULU 1.1. Seudulliset ohjausryhmät 2. KESKI-KARJALAN NYKYTILAN ARVIOINTIA JA TULEVAISUUDEN VISIOITA 2.1. Väestö 2.2. Työllisyys ja elinkeinorakenne 2.3. Väestön koulutustaso Keski-Karjalan seutukunnassa 3. KOULUTUSTOIMINTA 4. KESKI-KARJALAN SEUDULLINEN KOULUTUSNEUVOJA 5. MAAKUNTAKORKEAKOULU KESKI-KARJALASSA 5.1. Toteutettuja koulutuksia ja opintokokonaisuuksia 5.2. Maakuntakorkeakoulun koulutussuunnitelma 2012 2015 6. OHJAUS JA NEUVONTA 7. TUTKIMUS-, KEHITTÄMIS- JA INNOVAATIOTOIMINTA 2
1. MAAKUNTAKORKEAKOULU Maakuntakorkeakoulun tavoitteena on vastata korkeakoulujen osaamisella Pohjois-Karjalan väljästi asuttujen alueiden asukkaiden, elinkeinoelämän sekä julkisen että kolmannen sektorin osaamis- ja kehittämistarpeisiin. Maakuntakorkeakoulutoiminnalla pyritään osaamistason nostamiseen. Maakuntakorkeakoululla on kolme tehtävää: aikuiskoulutus, aikuisopiskelijan neuvonta ja ohjaus sekä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta (TKI-palvelut). Maakuntakorkeakoulun toiminnan ohjaamiseksi laaditaan seudulliset koulutus-, kehittämis- ja innovaatiosuunnitelmat. Maakuntakorkeakoulun tehtävänä on välittää suunnitelmiin kootut koulutus- ja kehittämistarpeet koulutus- ja kehittämistoimijoille sekä etsiä yhteistyössä joustavia tapoja vastata näihin tarpeisiin. Koulutuspalveluihin maakuntakorkeakoulussa kuuluu korkeakoulujen sivistystehtävään liittyvien opiskelumahdollisuuksien tarjoaminen, tutkintotavoitteiset opinnot, ammatillinen täydennyskoulutus ja henkilöstökoulutus. Koulutustoiminnan tavoitteena on vastata sekä yksilöityihin että laajempiin koulutustarpeisiin. Tehtävän toteuttaminen edellyttää joustavien ja helposti saavutettavien opiskelumahdollisuuksien lisäksi lähellä olevia ja toimivia neuvonta- ja ohjauspalveluja. Tutkimus- ja kehittämispalvelujen tavoitteena on vastata elinkeinoelämän ja julkisen sektorin tutkimus- ja kehittämistarpeisiin. Innovaatiopalvelujen tavoitteena on tukea alueella syntyvien käytäntölähtöisten innovaatioaihioiden toteuttamista uusiksi tuotteiksi, palveluiksi ja käytännöiksi hyödyntämällä koko korkeakouluverkoston osaamista ja palveluja. Kysyntälähtöisyys antaa aihioita myös korkeakoulujen koulutussekä tutkimus- ja kehitystoiminnalle. 3
Pohjois-Karjalan maakuntakorkeakoulu on yhteistyöverkosto, jossa ovat mukana Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu, Itä-Suomen yliopiston koulutus- ja kehittämispalvelu Aducate, Humanistinen ammattikorkeakoulu Joensuun kampus sekä Pohjois-Karjalan kesäyliopisto. Maakuntakorkeakoulu toimii osana Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun työelämäpalveluja. Toimintaa koordinoi ja kehittää maakuntakorkeakoulukoordinaattori. 1.1. Seudulliset ohjausryhmät Pohjois-Karjalan maakuntakorkeakoululla on kolme seudullista ohjausryhmää: Joensuun seudun ohjausryhmä (Ilomantsi, Juuka ja Outokumpu-Polvijärvi), Keski-Karjalan ohjausryhmä (Kesälahti, Kitee, Tohmajärvi ja Rääkkylä) sekä Pielisen Karjalan ohjausryhmä (Lieksa, Nurmes ja Valtimo). Seudullisten ohjausryhmien tehtävänä on toimia seudullisten toimijoiden ja korkeakoulujen vuorovaikutusfoorumina sekä koota ja päivittää seudulliset koulutus-, kehittämis- ja innovaatiosuunnitelmat. Keski-Karjalan seudullisen ohjausryhmän puheenjohtaja on Risto Hiltunen. Liitteessä 1 on ohjausryhmän kokoonpano. 4
2. KESKI-KARJALAN NYKYTILAN ARVIOINTIA JA TULEVAISUUDEN VISIOITA Keski-Karjalan seutukunnan muodostavat Kesälahden kunta, Kiteen kaupunki, Rääkkylän kunta ja Tohmajärven kunta. Seudun vahvuutena on puu- ja metalliteollisuus sekä ympäristö- ja hyvinvointialojen yritysosaaminen. Seudulla on yhdeksän teollista yritys- ja työpaikkakeskittymää, joista Puhoksen teollisuusalue on työpaikkamäärissä suurin. Lisäksi Keski-Karjalassa on runsaasti vahvoja maa- ja metsätalousyrityksiä sekä palvelualan mikroyrityksiä. Seudulla on myös monipuolinen toisen asteen ammatillinen koulutustarjonta. 1 Seudulla on hyvät logistiset liikenneyhteydet ja myös Suomen ja Venäjän neljänneksi vilkkain kansainvälinen rajanylityspaikka Tohmajärven Niiralassa. Tohmajärven Niiralan kansainvälisessä rajanylityspaikassa rajanylittäjien määrä oli vuonna 2011 lähes 1,3 miljoonaa henkeä, jossa on neljännes lisäystä edelliseen vuoteen nähden. Venäläisten matkustaminen ja erityisesti ostosmatkailu on voimakkaasti lisääntynyt Keski-Karjalassa kuten Pohjois-Karjalassa muutoinkin. Keski-Karjala nimettiin syksyllä 2011 uudelleen äkillisen rakennemuutoksen alueeksi Puhos Board Oy:n ajauduttua konkurssiin. Kuntien taloudellinen tilanne on edelleen tiukka, mikä yhdessä maailmalla olevan taloudellisen taantuman uhkan kanssa synkentää seudun yleistä tunnelmaa ja tulevaisuuden kehitysnäkymiä. Seudun teollisuustyöpaikkojen ennakoidaan vähenevän vuonna 2012 11 %:lla ja Kiteen kaupungissa peräti 17 %:lla. Keski-Karjalassa on vireillä yli 20 ympäristöalaan, teollisuuteen, hoiva-alaan ja matkailuun liittyvää yritysten investointi- ja kehittämishanketta, jotka toteutuessaan merkitsisivät seudulle yli 120 miljoonan euron investointeja sekä lähes 200 uuden työpaikan syntymistä. Suunnitteilla olevia raken- 1 Alueelliset talousnäkymät Kevät/2012. TEM ja ELY-keskus. 5
nushankkeita ovat Ekokem Oy:n Puhoksen ekovoimalaitos (70 milj. euroa), paikallisten hoiva-alan yritysten KotKontu senioripalvelutalo (14 milj. euroa), yhden puualan yrityksen investointi (5 milj. euroa) sekä Niiralan raja-aseman kehittäminen (3 milj. euroa) ja tasoristeysten poisto Kiteen ja Parikkalan väliseltä rataosuudelta. Seudun parhaimmat kasvualat ja -näkymät ovat bio- ja ympäristöaloilla, puuteollisuudessa ja hyvinvointialoilla. Uusien yritysten perustaminen on ollut jo useamman vuoden ajan vilkasta. Maahanmuuttajataustaisten henkilöiden yritysten määrä on myös lisääntynyt Keski-Karjalassa. 2.1. Väestö Keski-Karjalan seutukunnassa asui vuoden 2011 lopussa 19 034 asukasta. Edelliseen vuoteen verrattuna vähennystä on 194 henkilöä (taulukko 1). Taulukko 1. Väkiluku kunnittain 31.12.2011, ennakko. (Tilastokeskus 2011). 2011 2010 Muutos % Kitee 9 152 9 263-111 - 1,2 Kesälahti 2 359 2 403-44 - 1,8 Rääkkylä 2 532 2 554-22 - 0,9 Tohmajärvi 4 991 5 008-17 - 0,3 Keski-Karjala 19 034 19 228-194 - 1,0 Alla olevassa taulukossa (taulukko 2) on esitetty seudun väestöennuste vuoteen 2040 saakka. 6
Taulukko 2. Väestöennuste kunnittain 2009-2040. (Tilastokeskus 2009). 2009 2010 2015 2020 2025 2030 2035 2040 Kitee 9382 9297 8912 8639 8433 8254 8086 7900 Kesälahti 2493 2454 2317 2227 2169 2128 2096 2065 Rääkkylä 2627 2583 2405 2284 2203 2144 2096 2065 Tohmajärvi 5090 5027 4797 4650 4554 4478 4397 4315 Keski-Karjala 19592 19361 18431 17800 17359 17004 16669 16323 2.2. Työllisyys ja elinkeinorakenne Vuonna 2009 seutukunnassa oli 1 519 yritysten toimipaikkaa, joissa työskenteli yhteensä 3 821 henkilöä. Keski-Karjalan seutukunnan työttömyysaste oli helmikuun lopussa 16 %. Pohjois-Karjalan ELYkeskuksen tiedotteen mukaan (2/12) Keski-Karjalassa oli helmikuun lopussa työttömänä 1 291 henkilöä. Erityisen vaikealta näyttää yli 50-vuotiaiden työllistyminen lähinnä alhaisen ja kapean koulutustaustan vuoksi. Nuorten työttömyys on vähentynyt viime vuosina ja nuorisotyöttömyyttä pyritäänkin pitämään kurissa erilaisilla toimenpiteillä. Maahanmuuttajataustaisten henkilöiden työttömyysaste pysynee edelleen korkeana, vaikka he osallistuvat aktiivisesti koulutukseen ja muihin työllisyyttä edistäviin toimenpiteisiin. Tällä hetkellä hyvin työllistäviä aloja ovat metalli- ja hoiva-alat. Edellisten lisäksi työpaikkoja on avautumassa myös maanrakennusalalla, puunkorjuualalla, rakennus- ja puuteollisuudessa sekä bio-, ympäristö- ja matkailualoilla. 7
Keski-Karjalan elinkeinostrategian tavoitteena on, että seudun yritykset kasvavat ja niiden määrä lisääntyy yli rajojen ulottuvan yhteistyön ja osaamisen erikoistumisen avulla. Tämä tarkoittaa maantieteellisten ja toimialojen välisten rajojen ylittämisen lisäksi myös sukupolvien välisen yhteistyön kehittämistä ja omistajavaihdoksien ennakointia. Jatkossa nuoria halutaan mukaan elinkeinostrategian toteutuksiin ja suunnitteluun. Seudulla toimii Keski-Karjalan Kehitysyhtiö Oy. 2.3. Väestön koulutustaso Keski-Karjalan seutukunnassa Pohjois-Karjalassa tutkinnon suorittaneiden osuus yli 15 vuotta täyttäneistä on 66,2 %. Keski- Karjalan kunnissa osuudet ovat pienemmät ja suoritetut tutkinnot painottuvat keskiasteen tutkintoihin (taulukko 3). Taulukko 3. Tutkinnon suorittaneet koulutusasteen mukaan kunnittain vuonna 2010. (Tilastokeskus 2012). Tutkinnon suorittaneet Keskiasteen tutkinto Korkea-asteen tutkinto Yht. Osuus 15 v. täyttäneistä Yht. Osuus 15 v. täyttäneistä Yht. Osuus 15 v. täyttäneistä henkeä % henkeä % henkeä % Kesälahti 1 172 56,3 870 40,7 309 14,8 Kitee 5 006 62,2 3646 44,8 1352 16,8 Rääkkylä 1 306 58,1 993 43,2 309 13,8 Tohmajärvi 2 525 58,8 1899 43,6 635 14,8 8
3. KOULUTUSTOIMINTA Keski-Karjalan seutukunnalla on kattava peruskouluverkosto ja lukiot sekä laaja ammatillinen koulutusverkosto. Perusasteen jälkeistä koulutusta tarjoaa Kiteen ja Tohmajärven lukiot. Lisäksi toisen asteen koulutustoimijoita ovat Pohjois-Karjalan Koulutuskuntayhtymän ammattiopisto ja aikuisopisto. Muun toisen asteen koulutuksen ja korkea-asteen koulutuksen suhteen seutu on muun muassa Joensuun tarjonnan varassa. Kiteen evankelinen kansanopisto sekä Keski-Karjalan, Tohmajärven ja Puruveden kansalaisopistot tarjoavat vapaan sivistystyön opintoja. Seutukunnassa toimii myös Keski-Karjalan musiikkiopisto. Pohjois-Karjalassa toimii kolme korkea-asteen tutkintotavoitteista koulutusta tarjoavaa organisaatiota: Humanistinen ammattikorkeakoulu Joensuun kampus (toiminta siirtyy Kuopioon elokuusta 2013 alkaen asteittain), Itä-Suomen yliopisto ja Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Itä-Suomen yliopiston avoimen yliopiston tarjonta on saavutettavissa muun muassa monimuoto- ja verkkoopintoina. Myös avoimen ammattikorkeakoulun ja Pohjois-Karjalan Kesäyliopiston tarjonta palvelevat aluetta. Lisäksi järjestetään täydennys- ja henkilöstökoulutusta. Maakuntakorkeakoulun keskeisenä tehtävänä on lisätä koulutustoimijoiden yhteistyötä ja vahvistaa niiden alueellista palvelutoimintaa osana korkeakoulujen alueellisen kehittämisen tehtävää 9
4. KESKI-KARJALAN SEUDULLINEN KOULUTUSNEUVOJA KUOKKA-projektin jatkoaikana (1.1. 31.8.2012) pyritään varmistamaan maakuntakorkeakoulutoiminnan jatkuvuus sekä juurruttamaan toiminta Keski-Karjalaan. Tavoitteena on selvittää seudullisten toimijoiden kiinnostus ja sitoutuminen pysyvän koulutusneuvojan saamiseksi Keski-Karjalaan. Keski-Karjalan haasteena on mm. väestön ikärakenne, aikuisväestön koulutustaso, osaavan työvoiman saatavuus, yritysrakenteesta johtuva yritysten kehittämis- ja innovaatiotoiminnan tarve ja seutukunnan vetovoima. Seudullisen koulutusneuvojan tavoitteena on vastata Keski-Karjalan haasteisiin aikuisväestön koulutustasoa kohottamalla, yritysten ja julkisen sektorin henkilöstön osaamista kehittämällä, maahanmuuttajien kouluttamisella ja aktivoimisella, tukemalla ja lisäämällä PKyritysten kehittämis- ja innovaatiotoimintaa, lisäämällä joustavia opiskelumahdollisuuksia ja lisäämällä aikuisopiskelijoiden neuvontaa ja ohjausta sekä opiskelun tukea. Keski-Karjalan seudullisen koulutusneuvojan tehtävänä on: Toimia aktiivisena seutukunnan koulutus-, osaamis- ja kehittämistarpeiden esille tuojana. Tehdä tunnetuksi aikuisopiskelun mahdollisuuksia yhdessä koulutusorganisaatioiden ja seudullisten toimijoiden kanssa. Neuvoa ja ohjata opiskelusta kiinnostuneita yhteistyössä TE-toimiston kanssa. Toimia aktiivisesti yritysten ja julkisen sektorin henkilöstön kehittämisessä yhteistyössä paikallisten ja seudullisten toimijoiden sekä koulutusorganisaatioiden kanssa. Edistää yritysten kehittämis- ja innovaatiotoimintaa yhdessä KETIn yritysneuvonnan sekä koulutus- ja kehittämisorganisaatioiden kanssa. Edistää osaamis-, koulutus- ja kehittämistarpeisiin vastaavien joustavien palvelujen kehittämistä yhteistyössä oppilaitosten ja seudullisten toimijoiden kanssa. Edistää yhteistyössä oppilaitosten ja seudullisten toimijoiden kanssa aikuisopiskelijoiden opinnoissa tarvittavien tukipalvelujen kehittämistä ja saatavuutta. 10
5. MAAKUNTAKORKEAKOULU KESKI-KARJALASSA Keski-Karjalan osaamisen haasteisiin vastaamiseksi on tärkeää luoda yhteistyötä eri koulutustoimijoiden välille. Koulutuksen tulisi tapahtua mahdollisimman lähellä koulutettavia, koska koulutukseen ei lähdetä mielellään pitkän välimatkan päähän. Toiseksi koulutuksen järjestämisessä tarvitaan erilaisia ja monimuotoisia opetus- ja opiskelumenetelmiä. Opintojen monimuotoistaminen, etäopiskelun tukeminen ja tieto- ja viestintätekniikan hyödyntäminen koulutuksen toteuttamisessa ovat keskeisellä sijalla joustavien opintosuoritustapojen toteuttamisessa. 5.1. Toteutettuja koulutuksia ja opintokokonaisuuksia Maakuntakorkeakoulun toimintamallia kehittävä Korkeakouluista uutta osaamista Keski-Karjalaan eli Kuokka-projekti (1.9.2009-31.8.2012) on luonut maakuntakorkeakoulun toimintamallia ja järjestänyt seudulla erilaisia koulutuksia ja kehittämistilaisuuksia. 2009 Tarinasta tuotteeksi -teemailtapäivä syksyllä 2010 Ideasta menestykseen -seminaari keväällä PKAMK:n avoimen amk:n koulutuksena toteutettiin Matkailupalvelujen tuotteistaminen (2 op) -opintojakso keväällä Kiteellä. Asiakaspalveluenglanti -opintojakso syksyllä Kesälahdella Studia Generalia luennot aiheista: Korjausrakentaminen ja Tiedätkö ruokasi alkuperän syksyllä Kasvua kansainvälisiltä markkinoilta -seminaari syksyllä 11
Opiskelija-yrittäjä-kunta-senssit Kesälahdella marraskuu 2011 Opiskelija-yrittäjä-kunta-senssit tammikuussa Rääkkylässä Julkiset hankinnat -koulutus tammi-maaliskuussa kaikissa Keski-Karjalan kunnissa Työhyvinvointivalmennus maalis-huhtikuussa (neljä iltapäivää) Kiteellä Tavoitteellinen kuntoutus mielenterveys- ja päihdetyössä -koulutus yhteistyössä Pohjois- Karjalan Kesäyliopiston kanssa (etäyhteyden välityksellä) huhtikuussa Kiteellä Studia Generalia -luento: Luova talous kaupungin vetovoimaisuuden kehittämisessä toukokuussa Kiteellä Puun monet muodot -seminaari toukokuussa Kiteellä Lääkelupavalmennus toukokuussa Kiteellä täydennyskoulutuksia hyvinvointisektorille syksyllä Rääkkylässä ja Kiteellä: - krooninen haavahoito syyskuussa Rääkkylässä - akuutti ja krooninen haavahoito syyskuussa Kiteellä - haasteellisen asiakkaan kohtaaminen lokakuussa Kiteellä - akuutti haavahoito marraskuussa Rääkkylässä Sairaanhoitaja (AMK) -tutkinnon lähiopetusryhmä aloitti Kiteellä tammikuussa 2012. Muutamia opiskelijoita on osallistunut avoimen ammattikorkeakoulun kautta järjestettyihin sairaanhoitaja ja sosionomi perusopintokokonaisuuksiin. Tarjonnassa on ollut myös Kiteellä toteutettavia avoimen ammattikorkeakoulun opintojaksoja ja Hienopuusepän erikoistumisopinnot, joita ei vähäisen hakijamäärän takia ole voitu aloittaa. 12
5.2. Maakuntakorkeakoulun koulutussuunnitelma 2012 2015 2012 Keski-Karjalan yhteiset opiskelijasenssit (toinen aste ja korkea-aste) 8.8. Kiteellä opettajien pedagogisten taitojen kehittäminen kaikilla koulutusasteilla 2013 Keski-Karjalan yhteiset opiskelijasenssit (toinen aste ja korkea-aste) heinäkuussa Rääkkylässä sairaanhoitaja (AMK) -tutkinnon 150 op kokonaisuus työvoimakoulutuksena tradenomikoulutus (opintopiiri Kiteelle) Studia generalia -luento, aiheena esim. tulevaisuuden tutkimus ja trendit esimies- ja johtamisvalmennus (kunta- ja yksityinen sektori yhdessä) teollisuusyritysten koneiden ja laitteiden suunnitteluosaamiseen liittyvää koulutusta teollisuuden huolto- ja kunnossapitoon sekä koneiden ja laitteiden asennukseen ja kokoonpanoon liittyvää koulutusta työnjohtoon liittyvä koulutus myynti- ja markkinointiosaaminen sekä kansainvälistymisvalmiudet mm. kielitaito 2014 Keski-Karjalan yhteiset opiskelijasenssit (toinen aste ja korkea-aste) kesäkuussa Tohmajärvellä agrologi- ja bioenergian koulutus amk-tutkintoon johtavana koulutuksena 2015 Keski-Karjalan yhteiset opiskelijasenssit (toinen aste ja korkea-aste) kesäkuussa 13
Keski-Karjalan yhteiset senssit tullaan järjestämään vuosittain kesällä toisen ja korkea-asteen opiskelijoille. Vuonna 2012 senssit järjestetään Kiteellä. Tavoitteena on, että senssien paikkakunta vaihtuu kiertävän järjestelmän mukaisesti vuosittain. Tämän lisäksi Rääkkylän, Tohmajärven ja Kesälahden kunnat sekä Kiteen kaupunki voivat järjestää omia kuntakohtaisia senssejä haluamilleen kohderyhmille esim. yläasteen opiskelijoille kesätyöpaikkojen markkinoimiseksi. Keski-Karjalassa on tarvetta uudenlaiselle Kokemuksen kautta kansainvälistymään -koulutukselle, jonka kohderyhmänä olisivat seudun opettajat ja yrittäjät. Tavoitteena olisi, että kansainvälistyminen toteutettaisiin kohdemaassa työskentelemällä ja kokemuksen kautta oppimalla. Yhteistyönä toteutetussa oppimisprosessissa opettajat organisoisivat ryhmän toiminnan ja toteuttaisivat kansainvälistymisprosessin ohjauksen. Opettajien ja yrittäjien yhteistyö syventäisi elinkeinoelämän ja koulutusorganisaatioiden välistä yhteistyötä, ja antaisi kummallekin osapuolelle uudenlaisia kokemuksia (win-win-tilanne). Yrittäjyyskoulutus- ja kasvatus pitäisi saada integroitua kaikille koulutusasteille, koska eläkkeelle siirtyminen ja sukupolvenvaihdokset ovat koko ajan ajankohtaisia. Tavoitteena tulisi olla uusien yrittäjien määrän lisääminen Keski-Karjalaan. Tällä hetkellä kaikilla aloilla on myytäviä yrityksiä ja sukupolvenvaihdoksia tulee koko ajan lisää. Seutukunnan koulutustarjonnan tulisi pystyä vastaamaan yrittäjyyden haasteisiin. Keski-Karjalassa on tarvetta verkko-opintoihin ja opiskelutaitoihin valmentavaan koulutukseen. Koulutuksen tavoitteena olisi antaa malleja opiskelutaitoihin, madaltaa koulutuksen aloittamisen kynnystä sekä poistaa koulupelkoa ja opiskelun esteitä. 14
6. OHJAUS JA NEUVONTA Koulutustarjonta on laajaa ja sirpalemaista, jolloin myös tieto mahdollisuuksista on hajallaan eri lähteissä. Aikuisopiskelijoiden neuvonnassa yhteistyön merkitys korostuu. TE-toimistolla on keskeinen rooli neuvonnassa ja ohjauksessa. Lisäksi yhteistyötä tehdään järjestämällä erilaisia infotilaisuuksia esimerkiksi Joensuussa olevan AIVO (Aikuiskoulutuksen voima) -palvelupisteen kanssa. Keski-Karjalan seudun keskeisenä tavoitteena on eri tahojen kanssa yhteistyötä tekevän koulutusneuvojan saaminen seudulle. Tavoitteena on, että seudullinen koulutusneuvoja aloittaa toimessaan vuoden 2013 alussa. Keski-Karjalan seudullinen koulutus-, kehittämis- ja innovaatiosuunnitelma toimii jatkossa seudullisen koulutusneuvojan työkaluna. 15
7. TUTKIMUS-, KEHITTÄMIS- JA INNOVAATIOTOIMINTA Korkeakoulujen osaaminen ja palvelut tukevat seudullisista tarpeista nousevaa elinkeinoelämän ja julkisen sektorin tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa (TKI-toiminta). Käytännön toteuttamistapoja ovat esimerkiksi opiskelijoiden tekemät opinnäytetyöt, harjoittelujaksot sekä opintoihin liitettävät projektityöt. Tätä tuetaan esimerkiksi järjestämällä opiskelija-yrittäjä-kunta -senssejä. KUOKKA-projektissa on laadittu työelämän ja yritysten edustajien käyttöön Korkeakouluista uutta osaamista -opas, jonka tarkoituksena on tehdä tunnetuksi korkeakoulujen tarjoamia TKI-palveluja ja madaltaa kynnystä palvelujen hyödyntämiseen. Julkaisu löytyy sähköisesti osoitteesta: https://publications.theseus.fi/handle/10024/35911. TKI-toiminnan edistämisessä keskeisellä sijalla ovat korkeakoulut, niiden hanketoiminta sekä yhteistyö seudulliseen hanketoimintaan. Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun Keski-Karjalaan kohdistuvia hankkeita on käynnissä tällä hetkellä seuraavasti: Creative Managers - Luovan talouden kansainvälinen erikoisosaaja- ja tuottajavalmennus (1.8.2009 31.8.2012) KUOKKA korkeakouluista uutta osaamista Keski-Karjalaan (1.9.2009 31.8.2012) Innovaatioassistentti korkeakoulupohjaista osaamista yrityksiin ja työorganisaatioihin (1.11.2009 31.12.2012) DIGIREGION - Digitaalisen sisältöliiketoiminnan kansainvälistämisen alueelliset kehittämis- ja tukipalvelut (1.8.2010 31.12.2012) Kiertävä pysäkki (1.1.2011 31.12.2013) Mahdollisuus maaseudulla (1.8.2011 31.12.2013). 16
Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun hanketoimintaan voi tutustua tarkemmin osoitteessa: http://www.ncp.fi/index.php?option=com_content&view=article&id=122&itemid=141. Itä-Suomen yliopiston Koulutus- ja kehittämispalvelu Aducaten Keski-Karjalaan kohdistuvia hankkeita on käynnissä tällä hetkellä seuraavasti: OSSI Osaamisperustaisen yrittäjyyden ja uuden liiketoiminnan synnyn edistäminen Pohjois- Karjalassa (syksy 2008 31.8.2012), Taiten tuottoa työhyvinvointia kulttuurista -toiminnan vakiinnuttaminen (1.7.2011 31.7.2013), Metsä hyvinvointimatkailun kohteena (1.6.2011 31.12.2013). Keski-Karjalassa toteutettavia yhteistyöhankkeita ovat tällä hetkellä: Akseli (KETI, yhteyshenkilö Päivi Kipinoinen) Hymy (KETI, yhteyshenkilö Katariina Eskelinen) Masva Maaseutuyritysten kehityssyssäys (KETI, yhteyshenkilö Airi Timonen) TäsmäProto osaamista sote-, palvelu- ja uusiutuvan energian alan yrityksille (Ely-keskus) Työvoima 2013+ (Ely-keskus) Nuorten tuki (Ely-keskus) Uudistuvan liiketoiminnan osaajat -ohjelma (KETI, yhteyshenkilö Tapani Ignatius) Tulevaisuudessa tarvittaisiin tuotteistamiseen liittyvää kehittämistoimintaa esim. matkailualalla. Esimerkkinä tästä toiminnasta on vuonna 2010 toteutettu Matkailupalveluiden tuotteistaminen - opintojakso, jonka kaltaista koulutus- ja kehittämistoimintaa voitaisiin jatkossa toteuttaa yhteishankintakoulutuksina (mm. Ely-keskuksen TäsmäProton-hankkeen koulutusaluetta). Puolisoiden työllistyminen on keskikarjalaisille yrityksille rekrytoimisen este ja moni olisi valmis panostamaan tähän osaavan työvoiman saatavuuden varmistamiseksi. Keski-Karjalassa voitiaisiin tulevaisuudessa toteuttaa puoliso-ohjelman, joka keskittyisi palvelemaan yritysten rekrytointitarpeita. 17
Liite 1. Keski-Karjalan seudullisen ohjausryhmän jäsenet Yhteisö Varsinainen jäsen Varajäsen Keski-Karjalan kehitysyhtiö Oy KETI Risto Hiltunen puheenjohtaja Tapani Ignatius tapani.ignatius@keti.fi risto.hiltunen@keti.fi Kiteen kaupunki Ulla Huhtilainen ulla.huhtilainen@kitee.fi Nina Holopainen nina.holopainen@kitee.fi Kiteen lukio Kesälahden kunta Rääkkylän kunta Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä, Ammattiopisto Kitee Jetina ry Keski-Karjalan työ- ja elinkeinotoimisto Kesälahden yrittäjät Momentive Speciality Chemicals, Inc. Keski-Karjalan musiikkiopisto Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Itä-Suomen yliopisto, kehittämis- ja koulutuspalvelu Aducate Pohjois-Karjalan Kesäyliopisto Korkeakouluista uutta osaamista Keski- Karjalaan projekti Pohjois-Karjalan maakuntakorkeakoulu Kyösti Värri varapuheenjohtaja kyosti.varri@kitee.fi Jorma Turunen jorma.turunen@kesalahti.fi Yrjö Eronen yrjo.eronen@raakkyla.fi Jaana Homanen jaana.homanen@pkky.fi Asko Matikainen matikainen.asko@gmail.com Elisa Siponen elisa.siponen@te-toimisto.fi Eeva Tykkynen eeva.tykkynen@suviliina.fi Marjo Keskitalo marjo.keskitalo@momentive.com Sirkka-Liisa Röppänen sirkka-liisa.roppanen@tohmajarvi.fi Ulla Asikainen ulla.asikainen@pkamk.fi Pekka Pakarinen pekka.pakarinen@uef.fi Aino Harinen aino.harinen@pkky.fi Niina Hattunen niina.hattunen@pkamk.fi Mervi Lätti mervi.latti@pkamk.fi Sirpa Kostamo sirpa.kostamo@kitee.fi Raita Joutsensaari raita.joutsensaari@raakkyla.fi Pekka Kipinoinen pekka.kipinoinen@pkky.fi Ilpo Jorasmaa tj@jetina.fi Aira Parkkinen aira.parkkinen@te-toimisto.fi Pasi Rouvinen pasi.rouvinen@momentive.com Kaisa Saari kaisa.saari@tohmajarvi.fi Jyrki Kankkunen jyrki.kankkunen@pkamk.fi Liisi Juvonen liisi.juvonen@uef.fi Minna Karjalainen minna.karjalainen@pkky.fi 18